Assessment of critical competences required in managing end-user driven businesses in a global forest products compa

Työn pääasiallisena tavoitteena on selvittää ydinosaamista, jota tarvitaan kansainvälisen metsäteollisuusyrityksen loppukäyttäjävetoisessa liiketoiminnassa. Lisäksi tavoitteena on laatia kompetenssimalli, jota voidaan käyttää mm. rekrytoinnissa, koulutuksen ja työnkierron suunnittelussa. Tarkoituksena on tarkastella sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa tarvittavia ydinosaamisia. Työ keskittyy myyntihenkilöiden kompetenssien kuvaamiseen. Kirjallisuuden ja asiantuntijoiden haastattelujen avulla on selvitetty. kompetensseihin liittyviä asioita ja käsitteitä, kuten organisaation oppiminen, innovaatiot sekä asiakaslähtöisyys. Tämän jälkeen on kartoitettu case-yrityksen kartonkiyksikön myyntihenkilökunnan kompetensseja. Kompetenssikartoitus on tehty teemahaastattelujen avulla sekä lisäksi on käytetty työn aikana laadittua kompetenssimatriisia. Saatuja tuloksia on verrattu yhden asiakkaan näkemyksiin. Tulosten mukaan kolme tärkeintä tämän hetken kompetenssia ovat: holistinen näkemys asioista, suhteiden rakentaminen ja kielitaito. Tulevaisuuden tärkeimpiä kompetensseja puolestaan ovat: asiakaslähtöisyys, sähköinen kaupankäynti ja suhteiden rakentaminen. Lopuksi on käsitelty yleisiä metsäteollisuuden tulevaisuuden haasteita sekä annettu joitain kehitysideoita kompetenssien kehittämistä varten.

TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUSYRITYKSESSÄ

Tiivistelmä Lainsäädäntö ohjaa yrityksien työsuojelutoimintaa varsin tiukasti. Menestyvälle yritykselle ei kuitenkaan enää riitä lainsäädännön minimitason saavuttaminen. Työturvallisuudesta on tullut merkittävä menestystekijä kilpailtaessa rajallisista resursseista, kuten osaavasta työvoimasta ja rahoittajista. Diplomityössä selvitetään työturvallisuuden kehittämiskeinoja teollisuusyrityksessä. Alalla toimii useita viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioita, joiden tehtäviin kuuluu valvoa, että lainsäädäntöä noudatetaan. Valvonnan lisäksi ne myös tarjoavat opastusta työsuojeluasioissa. Työsuojelun kehittämisessä on tärkeää johdon asenne ja toiminta työsuojeluasioissa. Turvallisuutta tulee johtaa samalla tavoin kuin yrityksen muutakin toimintaa. Turvallisuusjohtamisen menetelmiä ovat muun muassa riskien arviointi, tapaturmien tutkinta ja työsuojelukoulutuksen järjestäminen. Myös hyvän turvallisuuskulttuurin luominen yritykseen kuuluu johdon haasteisiin. Turvallisuustoiminnan tilaa kohdeyrityksessä arvioitiin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitetyllä Laatua turvallisuustoimintaan (LATU) -menetelmällä. Tuloksien perusteella valittiin lähempää tarkastelua varten tapaturmien tutkinta, fyysinen kuormitus ja sisäinen liikenne. Näistä kerättiin tietoa haastatteluin ja keskusteluin niin työntekijöiden, työnjohdon kuin keskijohdonkin kanssa sekä lisäksi omakohtaisesti toimintaa havainnoimalla.

Voimalaitoksen hankeprosessin kehittäminen

Diplomityön ensisijaisena tavoitteena on kuvata Loviisan ydinvoimalaitoksen hankeprosessi ja kartoittaa siihen liittyvät kehitystarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään arviointi-, suunnittelu- ja hyväksymisvaiheisiin sekä budjetointiin. Työssä käsitellään myös hankkeiden taloudellisten perusteluiden määrittelyä ja hankevaihtoehtojen vertailua sekä esitellään laitoksen budjetointikäytännöt ja etsitään menetelmiä laitoksen kustannusseurannan tehostamiseksi. Oman osuutensa työssä muodostaa uuden Maximo-tietojärjestelmän raportointitarpeiden ideointi. Samassa on esitelty myös uusi projektien hallintajärjestelmä Primavera. Tietojärjestelmäuudistuksen aikataulun myöhästymisen vuoksi järjestelmien kehittely ja ominaisuuksien määrittely on toteutettu suppeasti. Teoriaosuudessa käsitellään ydinvoimalaitoksen käyttöiän hallintaa, jonka tarkoituksena on pohjustaa empiirisessä osuudessa käsiteltävää hankeprosessia ja sen kehitystarpeita. Työn ensisijaisena lähdemateriaalina toimivat hankeprosessiin osallistuvien henkilöiden haastattelut. Työssä esitellään erilaisia päätöksentekoa tukevia ja kannattavuuden arviointiin käytettäviä työkaluja ja menetelmiä. Työssä on myös ideoitu alustavasti hankeprosessin tunnusluvut ja raportointitarpeet, jotka tulisi vaivatta saada poimittua Maximo-järjestelmästä. Työssä kuvattiin prosessikaaviona voimalaitoksen hankeprosessi ja tunnistettiin sen pahimmat pullonkaulat, joiden poistamiseksi esitettiin myös muutamia toimintaehdotuksia. Väärinymmärrysten vähentämiseksi selvennettiin laitoksella toteutettavien töiden käsitteistöä. Työssä esitettyjen kehitystoimenpiteiden avulla saadaan kustannusseurantaa tehostettua sekä investointien budjetointiin lisää ryhtiä. Työ päättyy työn tulosten esittelyyn ja johtopäätöksiin.

ROBOTTIHITSAUKSEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET ASIAKASOHJAUTUVASSA YKSITTÄIS- JA PIENSARJATUOTANNOSSA

Diplomityö koostuu teoria- ja tutkimusosasta. Teoriaosassa on käsitelty robottihitsaus-järjestelmän hankinnan edellytyksiä asiakasohjautuvan yksittäis- ja piensarjatuotannon lähtökohdista. Tarkastelun osa-alueita ovat asiakasohjautuva tuotanto, robottihitsaus yksittäis- ja piensarjatuotannossa, robottien ohjelmointimenetelmät, robottihitsauksen laatu ja laadunvarmistus, tehokkuus, tuottavuus, kannattavuus, robottihitsattavan tuotteen ja robottihitsausjärjestelmän suunnittelu, robottihitsausaseman turvallisuus sekä robotti-järjestelmän toteutus ja käyttöönotto. Teoriaosa on koottu siten, että sitä voidaan käyttää myös oppimateriaalina. Siinä esitetään myös sovellusesimerkki Imatran ammattikoululla toteutetusta robottihitsausaseman turvallisuusrakenneratkaisusta, jonka on suunnitellut ja toteuttanut diplomityön laatija. Diplomityön tutkimusosassa selvitetään kyselytutkimuksen avulla robottihitsauksen käyt-töönoton edellytyksiä asiakasohjautuvassa yksittäis- ja piensarjatuotannossa eteläkarjalai-sissa konepaja- ja metallialan yrityksissä. Tutkimukseen mukaan valituille 25 yritykselle ja yrityksistä valituille vastuuhenkilöille lähetettiin kirjallinen kyselytutkimus, johon vastaus saatiin 17 yritykseltä. Diplomityön tavoitteena oli selvittää robottihitsauksen käyttöönoton edellytyksiä. Tutkimuksella haettiin tietoja myös muusta yritysten suunnittelemasta hitsaus-tuotannon kehittämisestä kuten mekanisoinnista ja sen nykytilasta sekä muista mahdollisista hitsaukseen liittyvistä hankkeista. Tutkimustulosten perusteella on todettavissa, että Etelä-Karjalassa toimivista asiakas-ohjautuvista yksittäis- ja piensarjatuotantoa harjoittavista konepaja- ja metallialan yri-tyksistä löytyy yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita robottihitsausjärjestelmän hankinnasta, mutta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että edellytyksiä siihen ei vielä näyttäisi olevan. Syiksi robottihitsausjärjestelmän hankinnan edellytysten puuttumiseen voidaan mainita muun muassa sopimaton tuoterakenne, liian yksilölliset tuotteet ja pienet sarjat, joilla ei ole toistuvuutta. Lisäksi yritykset toimivat pelkästään alihankintayrityksinä eikä niillä ole omaa tuotetta. Robottihitsausjärjestelmän hankinta voisi olla mahdollista niissä yrityksissä, jotka ovat verkottuneet, toimivat vakaavaraisesti ja joiden viennistä osa suuntautuu välillisesti tai välittömästi ulkomaille. Yhteistyöverkkojen voidaan olettaa parantavan robottihitsaus-järjestelmän hankinnan mahdollisuuksia. Tällöin kustannuksia voidaan jakaa usealle eri yritykselle ja siten voidaan tehostaa myös järjestelmän käyttöastetta sekä hankkia uusia asiakkaita. Kaksi yrityksistä on harkinnut joko oman tai leasing-robottihitsausjärjestelmän hankintaa. Ongelmina robottihitsausjärjestelmän yhteishankinnalle pidettiin esim. kenen tiloihin järjestelmä hankitaan, kuka huolehtii kunnossapidosta, miten palkat maksetaan työntekijöille ja miten käytössä oleva työaika jaetaan eri yrityksille. Diplomityön johtopäätökset ja suositukset osassa esitetään muutamia jatkotoimenpide-ehdotuksia siitä, kuinka tiettyjen yritysten osalta voitaisiin robottihitsauksen käyttöönottoa edistää. Tutkimuksen tuloksena saatua tietoa hyödynnetään muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja koulutushankkeissa sekä toisen asteen kone- ja metallitekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Supplier Evaluation on the Standard Material and Component Markets in the Electronic Manufacturing Equipment Industry

Työn tavoitteena oli arvioida ja selvittää toimittajasuhteeseen vaikuttavia tekijöitä JOT Automation Group Oyj.n ja sen alihankkijoiden välisessä yhteistyössä ja muodostaa yrityksen kilpailukykyä parantava toimittaja-arviointiprosessi. Työssä keskityttiin tarkastelemaan yleisillä materiaali- ja komponenttimarkkinoilla toimivia toimittajia elektroniikkateollisuuden tuotantojärjestelmien valmistuksessa. Ensin tutustuttiin toimittajasuhdetta ja sen arviointia käsitelleeseen kirjallisuuteen. Teorian tueksi tehtiin haastatteluja ja kartoitettiin ensisijaisia tarpeita ja tavoitteita arviointiprosessille. Valmis prosessi testattiin käytännössä kahden eri case-esimerkin avulla. Prosessista muodostui kahteen eri työkaluun jakautunut kokonaisuus, joista auditointi arvioi toimittajan kyvykkyyttä vastatta sille asetettuihin vaatimuksiin. Toimittajan suorituskyvyn mittaaminen puolestaan testaa ja vertaa jatkuvasti toiminnan todellista tasoa auditoinnissa saatuihin tuloksiin. Työ sisältää selvityksen ja ohjeistuksen toimittaja-arviointiprosessin käytöstä. Prosessin käyttö alentaa toimittajaan kohdistuvaa materiaalien saatavuuteen ja hankintaan liittyviä riskejä. Esimerkeistä saadut kokemukset osoittivat, että prosessin avulla päästään pureutumaan tärkeisiin ydinalueisiin ja kehittämään niitä sekä toimittajalle, että ostajayritykselle edullisella tavalla. Toimittaja-arviointiprosessista kehittyy toimintatapa yrityksen ja sen toimittajan välisen suhteen ylläpitämiseksi.

Paperin ja kartongin laserleikkauksen teknistaloudellinen kannattavuus

Diplomityö on tehty kuitumateriaalien laserleikkauksen tutkimusprojektissa ILAC/PAPER. Päätavoitteena on selvittää laserleikkauksen kustannukset ja arvioida kahden laserleikkaussovelluksen taloudellista kannattavuutta. Teoriaosassa tavoitteena on etsiä teknologiainvestoinneista piirteitä, jotka tulee ottaa huomioon hanketta suunnitellessa. Työssä esitellään myös menetelmä teknologiainvestointien arviointiin. Työssä on kolme aihepiiriä; teknologiainvestointien arviointi, laserleikkauksen perusteet ja kuitumateriaalien laserleikkauskustannuksia käsittelevä empiriaosa. Teoriaosan lähdemateriaalina on käytetty toimintolaskentaa ja teknologiainvestointeja käsiteleviä julkaisuja. Empiriaosa on koottu teollisuuden tiedonannoista, tutkimusmateriaalista ja myyntitarjouksista. Teknologiainvestointien perusteleminen on vaikeaa perinteisillä investointilaskennan menetelmillä vähäisistä suorista kustannussäästöistä johtuen. Sopiva menetelmä arvioikin hankkeet laajempina kokonaisuuksina. Laserlaitteistojen vuosittaiset kustannukset ovat suuret. Luotettavuus, huoltovapaus ja joustavuus ovat hyötyjä, jotka tekevät laserlaitteistosta kannattavan. Hankintahinta ja tuottavuus ratkaisevat investoinnin kannattavuuden.

Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän (OHSAS 18001) kehittäminen

Yritykset kiinnittävät yhä enemmän huomiota toimintaansa ja sen tasoon. Viime vuosien aikana on keskitytty laatu- ja ympäristöasioiden lisäksi myös yrityksen työturvallisuuteen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa kansainvälisten markkinoiden vaatimukset ja asiakkaiden kiinnostus. Tämä työ on osa Wärtsilä Finland Oy:n työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän kehittämisprojektia. Työn tavoitteena oli tunnistaa työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät vaatimukset OHSAS 18001 -spesifikaation mukaisesti. Tarkoituksena oli myös osittain kehittää työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää. Organisaation päämääränä on päästä Nolla tapaturmaa -ohjelman tavoitteeseen. Tämä tapahtuu eri keinoja käyttäen, kuten täyttämällä OHSAS 18001 -vaatimukset. OHSAS -vaatimuksista keskeiseen asemaan tässä työssä nousivat yrityksen riskien arviointi sekä tapaturmien tutkinta ja tilastointi. Riskien arviointi tehtiin pilottitehtaassa OHSAS 18001 -koulutukseen liittyvänä harjoituksena. Saatuja tuloksia voidaan pitää kohtalaisina kun huomioidaan, että kyseessä oli ensimmäinen riskien arviointikerta. Osa riskeistä jäi kuitenkin luultavasti havaitsematta, joten kehitystyötä on jatkettava. Tarkistusta ja kehittämistä vaativia asioita löytyi myös tapaturmien tutkimisen ja tilastoinnin saralta. Työn tuloksista voidaan todeta, että yrityksellä on käytössä joitakin OH&S -menettelyjä, mutta kehitettäviä osa-alueita on havaittavissa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että yritys kehittäisi käyttöönotettua riskien arviointimenetelmää tai etsisi muita mahdollisia tapoja arvioida riskejä. Tätä kautta yrityksen on mahdollista päästä ennaltaehkäisevään työskentelynäkökulmaan ja edetä kohti Nolla tapaturmaa -ohjelman tavoitetta.

Improvements in Air Intake on Frame 6 Gas Turbines

Työssä tarkastellaan kahta kaasuturbiinin imuilman sisäänottojärjestelmän kehitysmenetelmää, imuilman jäähdytystä ja sähköstaattista suodatusta. Imuilman jäähdytysmenetelmien tarkastelussa käytettiin kahta kaasuturbiinin tehonlisäystekniikoiden laskentatyökalua. Arviointi kohdistettiin Glanford Brigg Generating Station -voimalaitoksen kaasuturbiinityyppiin ja paikallisiin englantilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Tarkastelussa olivat kostutusjäähdytys ja overspray. Tuloksia vertailtiin keskenään ja näiden perusteella arvioitiin menetelmien vaikutuksia tehoon, hyötysuhteeseen sekä veden kulutukseen. Sähköstaattisen suodattimen prototyyppi oli rakennettu Briggin voimalaitokselle. Järjestelmää kehitetään kaupalliseksi tuotteeksi ja tätä varten kerättiin tekninen dokumentaatio kokonaisuudeksi, jota voitiin hyödyntää tuotteistusprosessissa. Imuilman jäähdyttämisellä voidaan saavuttaa merkittävä tehonlisäys ilmasto-olosuhteista riippuen. Menetelmällä voidaan myös tasata lämpötilan vuorokausi-vaihtelusta aiheutuvia tehoeroja. Sähköstaattisen suodattimen prototyyppi saavutti kehitysvaiheelle asetetut tavoitteet. Sähköstaattinen suodatus tarjoaa useita etuja perinteiseen mekaaniseen suodatukseen verrattuna.

Measuring organizational capabilities in the engineering and consulting industry

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kuinka organisaation kyvykkyyksiä voidaan mitata engineering- ja konsultointialalla käyttämällä ns. kyvykkyysauditointimenetelmää. Päämotiivit aineettoman omaisuuden mittaamiseksi tunnistettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Erilaisten menetelmien etuja ja haittoja tutkittiin, jotta kyvykkyysauditoinnin suorittamiseen liittyvät haasteet ja vaatimukset tulisivat tunnistetuiksi. Kyvykkyysauditoinnin rakentaminen vaati teollisuudenalan erityispiirteiden tunnistamista. Niiksi havaittiin tietointensiivisyys ja projektikeskeisyys. Auditoinnin implementaatioprosessi koostui neljästä osasta, joista kolmen ensimmäisen suorittamiseen case-yritys antoi merkittävän panoksensa. Kriittisten menestystekijöiden selvittämisen jälkeen voitiin niihin vaikuttavat organisaation kyvykkyydet tunnistaa ja arviointi suorittaa. Arvioinnit kerättiin sisäisiltä ja ulkoisilta arvioijilta, ja ne muodostivat pohjan analyysille, joka selvitti yrityksen kehittämistarpeita. Kyvykkyysauditoinnin hyödyiksi laskettiin kasvanut tietämys yrityksen vahvuuksista ja heikkouksista sekä mahdollisuus tarkkailla säännöllisesti sen kokonaissuorituskykyä ja parantaa sitä.

Strategisen tuotteen materiaalitoimittajan valintaprosessi

Työn tavoitteena on esittää strategisen tuotteen toimittajan valintaprosessi. Tavoitteena on esittää valintaprosessin eri vaiheet ja niissä huomioitavat asiat sekä eri vaiheisiin sovellettavia menetelmiä ja työkaluja.Valintaprosessi alkaa tarpeen määrittämisellä, joka käsittää sekä tuotteen ominaisuuksien että toimittajasuhteen kuvaamisen. Strategisten tuotteiden kohdalla tavoitteena on useimmiten pitkäaikainen yhteistyömuoto valitun toimittajan kanssa. Tarpeen määrittämisen jälkeen etsitään eri lähteistä, kuten erilaisista kaupallisista hakemistoista, internetistä, ammattijulkaisuista sekä henkilökohtaisten kontaktien avulla, potentiaalisia toimittajia, joista luodaan ehdokaslista. Seuraavana on vuorossa sovellettavien valintakriteerien määrittäminen. Tyypillisesti tarkastellaan ainakin toimittajan taloudellista tilannetta, laatua, tuotantoa, kuljetusta, palvelua ja raportointia ja tiedonvälitystä. Tämän jälkeen suoritetaan ensimmäinen seulonta, jossa karsitaan epäsopivimmat ehdokkaat pois prosessin jatkovaiheista. Tarvittavia tietoja voidaan hankkia kirjallisten kyselyiden sekä puhelin- ja henkilöhaastatteluiden avulla. Yksityiskohtaisessa arvioinnissa suoritetaan perusteellinen toimittajien vertailu aikaisemmin valittujen valintakriteerien mukaan. Toimittajan yksityiskohtaiseen arviointiin on tarjolla erilaisia menetelmiä, kuten luokiteltu arviointi, painotettu pistearviointi ja kustannussuhdearviointi. Neuvotteluihin valitaan tyypillisesti muutama sopivin toimittaja ja neuvotteluiden jälkeen on pystyttävä valitsemaan sopivin toimittaja tai vaihtoehtoisesti pari toimittajaa, joiden kesken sopimus jaetaan.

Oikosulkumoottorin roottorivaurioiden tunnistaminen staattorivirran avulla

Diplomityössä esitellään menetelmiä sauvarikon toteamiseksi. Työn tarkoituksena on tutkia roottorivaurioita staattorivirran avulla. Työ jaetaan karkeasti kolmeen osa-alueeseen: oikosulkumoottorin vikoihin, roottorivaurioiden tunnistamiseen ja signaalinkäsittelymenetelmiin, jonka avulla havaitaan sauvarikko. Oikosulkumoottorin vikoja ovat staattorikäämien vauriot ja roottorivauriot. Roottorikäämien vaurioita ovat roottori sauvojen murtuminen sekä roottorisauvan irtoaminen oikosulkujenkaan päästä. Roottorivaurioiden tunnistamismenetelmiä ovat parametrin arviointi ja virtaspektrianalyysi. Työn alkuosassa esitellään oikosulkumoottorien rakenne ja toiminta. Esitellään moottoriin kohdistuvia vikoja ja etsitään ratkaisumenetelmiä roottorivaurioiden tunnistamisessa. Lopuksi tutkitaan, kuinka staattorimittaustietojen perusteella saadut tulokset voidaan käsitellä FFT -algoritmilla ja kuinka FFT -algoritmi voidaan toteuttaa sulautettuna Sharc -prosessorin avulla. Työssä käytetään ADSP 21062 EZ -LAB kehitysympäristöä, jonka avulla voidaan ajaa ohjelmia RAM-sirusta, joka on vuorovaikutuksessa SHARC -laudassa oleviin laitteisiin.

Toiminnanohjauksen kehittäminen toteutusaikataulun avulla

Tässä työssä tarkastellaan projektiin liittyvää toiminnanohjausta. Tutkimusongelmana on, kuinka toiminnanohjausta voitaisiin kehittää aikataulutuksen avulla. Työn yhtenä tavoitteena on luoda kokonaiskuva aikataulutuksen nykytilanteesta. Toisena tavoitteena on kartoittaa ajankohtaiset ongelmat. Kolmantena tavoitteena on luoda malli aikataulun laatimiselle kalanterin valmistuksessa.Kirjallisuustutkimuksen perusteella luotiin kuva projektiliiketoiminnasta ja projektinhallintaan sisältyvästä aikataulunhallinnasta. Haastattelututkimuksen perusteella luotiin kokonaiskuva projektin aikataulutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkimusta täydennettiin analysoimalla erään projektin suunniteltua aikataulua ja toteutunutta aikataulua. Toiminnanohjauksen aikataulutustehtävä on muuttumassa yhä tarkeämmäksi toimittaessa resurssien äärirajoilla. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat: toteutusaikataulun laatimistekniikka, projektin osittaminen, optimi suunnittelujärjestys ja kriittinen polku.Tutkimuksen perusteella kehitettiin toteutusaikataulun suunnittelun malli ja malliaikataulu. Mallin keskeiset osat ovat: projektin osittaminen tehtäviin, tärkeimpien tehtävien määrittäminen tarkempaa ohjausta varten, tehtävien välisten riippuvuuksien määrittäminen, tehtävien limitysmahdollisuuksien ja ajallisen keston arviointi, aikataulun esittäminen janakaaviona ja ulkoisten tekijöiden, kuten hankinnan asettamien vaatimusten huomioiminen malliaikataulussa. Malliaikataulua tullaan soveltamaan seuraavaan sopivaan toimitusprojektiin.

Sanomavarastototeutus liiketoimintasovellusten liityntäratkaisussa

Tässä diplomityössä on tutkittu erilaisten sanomavarastoratkaisujen soveltuvuutta yrityksen liiketoimintasovellusten liityntäratkaisun sanomavarastototeutukseksi. Arvioitaviksi tuotteiksi valittiin kaksi kaupallista tuotetta (MQSeries Integrator v2 ja NEONtrack). Lisäksi työn osana toteutettiin UPM-Kymmene Oy:n sanomavarastopilotti, jonka arviointi ja testaus suoritettiin kaupallisten tuotteiden tavoin. Kaikkien arvioitujen tuotteiden toiminta perustuu asynkroniseen sanomien välitykseen sanomajonoja hyödyntäen. Työn teoriaosassa tutkittiin liiketoimintasovellusten liityntäratkaisuja, sovellusten liitettävyyttä, yleistä tietovarastotekniikkaa ja arvioitujen tuotteiden toimintaa sekä arkkitehtuuria. Käytännön osuus sisälsi sanomavarastopilotin rakentamisen, arvioitujen tuotteiden asennukset/konfiguroinnit ja tuotteiden arvioinnin sekä testauksen. Kokonaisuuden kannalta sanomavarastopilotti osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Sanomavarastopilotin toteutuksessa käytettyjen teknologioiden yleisyys UPM-Kymmene Oy:ssä tulee takaamaan tuotteen soveltuvuuden olemassa oleviin järjestelmiin sekä mahdollisuudet jatkokehitykseen.

Uuteen tietojärjestelmään siirtymisen vaikutukset

Johtavana ideana on tutkia, kuinka uusi tietojärjestelmään vaikuttaa varastointiyritykseen. Muutoksia on tutkittu niin käytännön kuin tietojärjestelmätasolla. Ongelmia ja niiden ratkaisuja on tutkittu molempien osalta erikseen. Uuteen järjestelmään siirtymisessä oli kaksi eri vaihetta. Tavoitteena on myös antaa kokonaiskuva varastonhallinnasta. Ensimmäisen käyttöönoton osalta tällä tutkielmalla oli 3kolme eri tehtävää: testata, kouluttaa ja tutkia käyttöönoton onnistumista. Tästä osiosta oli tuloksena mm. vastaanottohenkilöstön SAP-R3 käyttöohje ja vastaanottohenkilöstön koulutus. Testauksen tarkoituksena oli käyttöönoton ongelmien ennaltaehkäisy. Koulutuksen tavoitteena oli kouluttaa vastaanottohenkilöstö käyttämään R3:a siltä osin kun he sitä tarvitsevat. Tämä vaihe ei edellyttänyt vielä kerääjien koulutusta, koska heitä muutokset eivät vielä koskeneet. Työnjohto koulutettiin jo etukäteen.Toisen käyttöönoton osalta tehtäviä oli kaksi: tutkia käyttöönoton onnistumista ja tutkia, jäikö käyttöönoton jäljiltä vielä ongelmia. Lisäksi tutkielman tekijä oli mukana kouluttamassa keräilijöitä. Tämä työ on myös käyttöönottoprojektin yhteenveto. Ongelmia kappaleessa on esitetty puutteita toiminnassa ja tietojärjestelmässä. Lisäksi kappaleessa on ratkaisuehdotukset näihin pulmiin. Teoria osassa kerrotaan varastonhallinnan käytännön taustalla olevat teoriat.