Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

Kassanhallinta kuntasektorilla -sovellus Etelä-Karjalan ydinkuntien likvidimpien varojen osalta

Tutkielmassa analysoidaan kunnan kassanhallinnan likvidimpien varojen prosessien toteuttamista, kun tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Lisäksi selvitetään Etelä-Karjalan ydinkuntien eli Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä taloushallinnon alueella. Työn teoriaosassa tarkastellaan kuntasektorin kassanhallintaa erityisesti myyntisaamisten ja ostovelkojen hallinnan osalta. Keskeistä on löytää prosesseista kustannuksia ja viivettä minimoivia menettelytapoja, joita olisi mahdollista hyödyntää kunnan kassanhallinnassa. Tehokkaassa kassanhallinnassa korostuu yhä enenevissä määrin informaatioteknologian rooli. Tästä johtuen tutkimuksessa kartoitetaan perinteisten menettelytapojen automatisoinnin mahdollisuuksia ja etuja. Empiirisessä osassa tarkastellaan kohdekuntien kassanhallinnan menettelytapoja sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Lisäksi kartoitetaan yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä määritetään käytetyn aineiston perusteella tehokkaan kassanhallinnan edellyttämät menettelytavat. Tutkimuksesta voidaan päätellä kuntien tavoittelevan joustavampia ja kustannuksia minivoivia kassanhallinnan menettelytapoja vaikka perinteisten menetelmien uudistaminen ei aina olekaan helppoa. Automatisointi ja prosessien virtaviivaistaminen on taloudellisen menestyksen ja kilpailussa mukana pysymisen edellytys. Tehokkuuden etsiminen tiiviimmän yhteistyön kautta olisi järkevää, mutta asenteet ja kontrollin menettämisen pelko estävät yhteistyöhön perustuvien suuruuden etujen saavuttamisen.

Koulutustarvekartoitus henkilöstökoulutuksen suunnittelun apuvälineenä - Case: Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy

Tutkielman päätavoitteena on selvittää kohdeyrityksen henkilöstön tämän hetkinen osaamistaso ja sitä myöten koulutustarve koulutustarvekartoitusta apuna käyttäen. Tarkoitus on antaa yritykselle suuntaviivoja ja ajatuksia siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin olisi aiheellista ryhtyä henkilöstön osaamistason pitämiseksi riittävällä tasolla. Ennen tutkimustulosten esittelyä käsitellään henkilöstön kehittämistä ja erityisesti henkilöstökoulutusta kehittämismenetelmänä perustuen kirjalliseen lähdeaineistoon. Kyseessä on empiirinen tutkimus, joka perustuu Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy:n henkilöstölle tehtyyn koulutustarvekartoitukseen ja yrityksen esimiehille tehtyihin henkilökohtaisiin haastatteluihin. Tehdessään pitkän tähtäyksen koulutussuunnitelmia, yritys voi ottaa lähtökohdaksi henkilöstön tämän hetkisen osaamisen tason. Kun huomioidaan yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat ja strategiat, tiedetään, mihin toimintoihin tulevaisuudessa tullaan keskittymään ja minkälaista osaamista erityisesti tarvitaan. Nykyisen osaamistason selvittämiseen koulutustarvekartoitus tarjoaa oivallisen apuvälineen. Tulevat koulutushankkeet voidaan suunnitella kartoituksesta saatujen tietojen perusteella, jolloin jokaiselle yrityksen työntekijälle voidaan laatia henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Ilmeni, että kohdeyrityksessä on koulutustarvetta; vaikka suurin osa kyselyyn osallistuneista tuntuu selviytyvän nykyisistä työtehtävistään kohtalaisen hyvin, joillakin alueilla olisi parantamisen varaa. Akuuteimmat koulutustarpeet kohdistuvat kielitaitoon, Internetin tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä perustoimistojärjestelmien (Word, Excel) käyttöön.

Portfolioajattelu ostostrategian kehittämisessä Case: VR Konserni

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää portfolioajattelun hyödyntämistä yrityksen ostostrategian kehittämisessä. Teoreettisen portfolioajattelun soveltamista käytännössä selvitettiin tavallisten tuotteiden ostostrategian kehittämisprosessissa kohdeyrityksessä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana case tutkimuksena, jossa aineiston kokoaminen pohjautui aineistotriangulaatioon. Analysointi toteutettiin ostostrategian päätösprosessin kuvaamisella sekä asetettujen esioletusten toteutumisen tutkimisella. Portfolioajattelua hyödynnettiin tutkitussa konserniyhtiössä liiketoimintayksiköiden ostotoimintojen integroimisella: toteuttamalla oston yhtenäisiä toimintatapoja konsernitasolla, yhteen sovittamalla oston tietojärjestelmäratkaisuja sisäisesti sekä kytkemällä konsernin ostojärjestelmä joustavasti ostomarkkinoille. Keskeisenä tutkimustuloksena on perinteisestä aihealueen teoriasta poikkeava havainto, jonka mukaan tavallisten tuotteiden ostostrategiassa painopiste on siirtymässä spot - ostoista ja jatkuvasta kilpailuttamisesta pitkäaikaisempiin sopimuksiin ja tiiviimpään yhteistyöhön toimittajien kanssa. Tähän on vaikuttamassa erityisesti sähköisen ostamisen järjestelmien käyttöönotto.

Onnistunut yritysosto - henkilöstö- ja kulttuurinäkökohdat

Useat ”uuden” talouden piirteet, kuten ympäristön ennustamattomuus, globalisaatio, vapaa kauppa ja teknologian leviäminen, ovat lisänneet organisaatioiden muutospaineita. Yritysostoista on tullut resurssien ja markkinavoiman hankkimistyökalu, jonka avulla yritykset voivat kohdata ympäristön niille asettamat haasteet sekä hyödyntää markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Yritysostojen onnistumisprosentit ovat kuitenkin olleet alhaiset, mahdollisesti siitä syystä, että yritysostoissa on keskitytty taloudellisiin ja oikeudellisiin asioihin henkilöstöprosessien kustannuksella. Tästä syystä henkilöstöjohtamista ja erityisesti integraatiojohtamista on enenevässä määrin pidetty tärkeänä yritysostojen onnistumisen kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yritysostojen vaikutuksia yritysten henkilöstöön ja yrityskulttuureihin. Tutkimuksessa verrattiin kolmen eri yrityksen kohdalla suoritettuja yritysostoprojekteja, ja niissä esiin tulleita ongelmakohtia. Vertailut osoittivat yritysostojen merkitsevän henkilöstölle suurta epävarmuutta, jota voitiin vähentää muun muassa toimivalla sisäisellä viestinnällä ja suunnitelmallisella muutosjohtamisella. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin ostokohteen maantieteellinen etäisyys ostavasta yrityksestä, pienen ja ison yrityksen kulttuurien yhteensovittaminen sekä henkilöstön huomiointi yritysostotilanteessa ja sen jälkeen.

First-mover Advantage

Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia yrityksen markkinoille tai alalle tulon ajoitukseen pohjautuvaa kilpailuetua –erityisesti niin kutsuttua ensimmäisen toimijan etua - eli etua jonka yritys voi saavuttaa tullessaan markkinoille tiettyyn aikaan suhteessa muihin markkinoille tulijoihin. Tutkielma on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus. Yleisesti ottaen ei voida sanoa että jokin tietty markkinoille tai alalle tulo strategia –esimerkiksi ensimmäisenä toimiminen – olisi yritykselle aina kannattavaa. On oletettavaa että yrityksen toimintaympäristö, erityisesti toimiala jolla se toimii, määrittää kyseenomaiseen kilpailuetuun liittyvät mahdollisuudet, ja että yrityksen omista lähtökohdista ja toiminnasta riippuu kuinka hyvin se pystyy nämä mahdollisuudet hyödyntämään. Työssä on esitetty ehdotuksia ensimmäisen toimijan edun jatkotutkimusta varten.

Jatkuvan säästämisen kohdentuminen ja sijoitustuotteiden kustannusrakenteista. Case: Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkaiden jatkuvan säästämisen kohdentumista tulevaisuudessa ja samalla analysoida sijoitustuotteiden kustannusrakenteita pankin näkökulmasta. Lisaksi tutkitaan sijoittajien käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, vertaillaan eri tuotteiden arvoketjuissa kustannuksia aiheuttavia tekijöitä ja tuottojen muodostumista toisiinsa pyrkien saamaan tuotteille edullisuusjärjestys sekä selvitetään asiakkaiden ja pankin mieltymyksien kohtaamista. Tutkielman teoriaosassa määritellään käsitteet ja perehdytään aikaisempiin tutkimuksiin sijoittajakäyttäytymisestä. Teoriaosan pohjalta muodostetaan oletushypoteeseja, joita käytetään empiirisen osan jatkuvan säästämisen kyselytutkimuksen analysoinnissa. Kustannusrakenteita käsittelevässä empiirisessä osassa teoriaosaa hyödynnetään haastattelututkimuksen pohjana. Tutkimuksessa käytetään lähinnä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimustulosten mukaan sijoittajakäyttäytyminen tulee muuttumaan ja jatkuva säästäminen tulee kohdistumaan tileistä enemmän muihin sijoitustuotteisiin, erityisesti sijoitusrahastoihin. Sijoitustuotteiden kustannusrakenteissa ATK- ja henkilöstökulut aiheuttavat kannattavuuseroja tuotteiden välille.

IAS 39:n yleisten laskentasääntöjen ja suojauslaskentasääntöjen tuloslaskelmavaikutusten vertailu, case Larox Oyj

Työn tavoitteena oli tutkia, mitä vaikutuksia laskentasäännön valinnalla on yrityksen tuloksen muodostumiseen eli miten suojauslaskentasääntöjen mukaisesti laskettu tulos eroaa IAS 39:n yleisten laskentasääntöjen mukaisesti lasketusta tuloksesta. Tutkielma on tapaustutkimus, jonka tutkimuskohteena on Larox Oyj. Tavoitteena oli päätyä johtopäätöksiin siitä, ovatko laskentasäännöistä johtuvat tuloserot niin merkittäviä case-yritykselle, että suojauslaskentasääntöjen soveltaminen on järkevää. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että Laroxin nykyisiä suojausstrategioita ja IAS 39:n yleisiä laskentasääntöjä noudattamalla merkittävät tulosvaihtelut ovat erittäin todennäköisiä. Todettiin myös, että tulosvaihteluiden suuruuteen vaikuttavat monet muuttujat, kuten suojattavan erän määrä, yksittäisen valuuttakurssin muutos (erityisesti USD:n) sekä valuuttojen keskinäiset muutokset. Torjuakseen tulosvaihteluita Laroxin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä soveltaa suojauslaskentasääntöjä, vaan se voi torjua tulosvaihteluita myös muilla menetelmillä. Muina menetelminä tutkielmassa mainittiin matchingin tehostaminen ja valuuttavirtojen hajauttaminen.

Organisaation strategian mukainen uudistumiskyky case: KM-factor -mittaus Itäisessä tullipiirissä

Tutkielman tarkoituksena on tutkia case-organisaationa toimivan Itäisen tullipiirin strategista uudistumiskykyä. Minkälaiset lähtökohdat organisaatiolla on kohdata tulevaisuuden haasteet omassa toimintaympäristössään ja minkälaisia esteitä uudistumiselle löytyy? Pärjätäkseen kiristyvässä kilpailussa on uudistumiseen vaikuttavien tekijöiden, kuten osaamisen, tiedon kulun, johtamisen ja suhteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ensiarvoisen tärkeää myös julkishallinnon organisaatioille. Tässä tutkielmassa uudistumiskykyä tarkastellaan kolmiulotteisen organisaatiomallin (mekaaninen, orgaaninen ja dynaaminen) valossa ja kehittämistoimien lähtökohtana pidetään organisaation omaa strategista fokusta. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelminä käytetään kvantitatiiviseksi luokiteltavaa, sähköisessä muodossa tehtävää KM-factor -kyselyä ja kvalitatiivista teemahaastattelua. Tutkimustulokset antavat strategisesti tärkeää tietoa case-organisaation nykytilasta; sen heikkouksista ja vahvuuksista. Tulosten perusteella organisaation toimintatapa on melko yhtenäinen ja strategisen fokuksensa, eli orgaanisen toimintaympäristön vaatimusten mukainen. Kehittämistoimia tulee kuitenkin kohdentaa erityisesti henkilöstön strategian mukaisen osaamisen ja esimiesten tiedon kulun lisäämiseen sekä yleisesti työmotivaatiotason nostamiseen koko kohdeorganisaatiossa. Organisaatiossa on luotava käytäntöjä, jotka tukevat avoimen tiedon kulun ilmapiiriä ja dialogimaista kommunikointia, jotta organisaation uudistumiskyky yhtenäisenä systeeminä parantuisi entisestään.

Informaatioteknologiayritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö: tulosten juridinen suojaaminen ja jakaminen

Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä juridisia seikkoja informaatioteknologia-alan yritysten tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön onnistumisen turvaamiseksi on huomioitava. Koska erityisesti tulosten suojaaminen ja jakaminen on usein osoittautunut yhteistyön kriittisimmäksi osa-alueeksi, tutkimuksessa perehdytään näihin kysymyksiin liittyvään normiympäristöön. Tutkimus on toteutettu pääosin kirjallisuustutkimuksena, nojautuen vahvasti mm. lakiteksteihin ja lainvalmisteluaineistoon. Käytännön ja teorian yhdistämiseksi tutkimuksessa on käytetty tausta-aineistona yritysten välisiä sopimuksia sekä informaatioteknologiayrityksissä työskentelevien henkilöiden kanssa käytyjä keskusteluja. Myös oikeuskäytäntöä on hyödynnetty tutkimuksen lähdeaineistona. Tutkimuksessa on kartoitettu yritysten yhteishankkeita säätelevää normiympäristöä sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tämän kartoituksen valossa voidaan paremmin ymmärtää sopimuksien tekemisen ja erilaisten suojauskeinojen hallinnan tärkeys.

Preservation and Management of Added Value in Networked R&D environment

Tämä tutkielma käsittelee lisäarvon syntymistä, ylläpitämistä ja hallintaa verkostoi-tuneessa tuotekehitysympäristössä. Teemahaastattelu-menetelmää käyttäen, tavoitteena on tunnistaa ja kuvata ne prosessit, käytännöt ja toimintatavat, joissa kohdeyritys on onnistunut ja joissa lisäarvoa on syntynyt. Toinen keskeinen tavoite on löytää ongelmalliset alueet lisäarvon tuottamisessa ja analysoida, miksi nämä alueet ovat ongelmallisia. Käsitteiden arvo, arvoketju ja arvoverkosto, sekä viitekirjallisuuden esimerkkien perusteella muodostetaan teoreettinen viitekehys ja kuvataan niitä hyödyllisiä toimintatapoja ja käytäntöjä, joihin panostamalla lisäarvoa syntyy. Erityisesti informaatioteknologian alalla verkostoituminen ja arvoverkosto ovat yhä merkittävämpiä tuotekehityksen toimintatapoja, mihin horisontaalisen yhteistyön kehittyminen, globalisoituminen ja informaatioteknologian nopea kehitys on johtanut. Keskeisiä tuloksia ovat tarve yhtenäisempään, prosessinomaisempaan toimintatapaan ja liiketoimintaprosessien muokkaamiseen verkostoituneen T&K ympäristön vaatimusten mukaisesti. Myös tarve paremman näkyvyyden luomiseen sekä aktiviteettien hallintaan uudentyyppisen arvoverkoston vaatimusten mukaisesti korostui tuloksissa.

ASIAKASUSKOLLISUUDEN PARANTAMINEN TELEKOMMUNIKAATIOALAN YRITYKSESSÄ. Case: Oy Radiolinja Ab

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielmassa pyrittiin selvittämään mahdollisuuksia parantaa asiakasuskollisuutta palveluja markkinoivan yrityksen näkökulmasta. Asiakassuhdemarkkinointia ja asiakasuskollisuutta lähestyttiin erityisesti asiakasuskollisuuteen vaikuttavien tekijöiden; yrityskuvan, tuotemerkin ja palvelujen laadun kannalta. Tutkielman teoreettisen osan pohjalta asiakasuskollisuuden parantamista sovellettiin empiirisessä osassa suomalaiseen telekommunikaatioalan yritykseen. LÄHDEAINEISTO Tutkielman teoreettisen osan aineistona käytettiin liiketaloudellisia julkaisuja markkinoinnin ja erityisesti asiakassuhdemarkkinoinnin aihealueilta. Empiirisen osan lähteenä on ollut case-yrityksen asiakastietokanta, kirjallisuuslähteet ja yrityksen sisäinen materiaali. AINEISTON KÄSITTELY Case-yrityksen asiakasuskollisuuden tilan kuvaaminen suoritettiin kirjekyselynä yrityksen asiakkaille. Asiakaskyselyssä tiedusteltiin asiakkaiden mielipiteitä ja tyytyväisyyttä case-yritykseen. Erityisesti vertailtiin uskollisten ja ei-uskollisten asiakkaiden vastausten eroja. TULOKSET Tutkimuksen tuloksena saatiin selville uskollisten ja ei-uskollisten asiakkaiden väliset eroavuudet ostokäyttäytymisessä, koetussa yrityskuvassa, palvelun laadussa ja asiakasuskollisuudessa. Asiakkaille tehdyn kyselyn avulla saatiin myös kartoitettua asiakkaiden toiveita ja mielipiteitä.

Rajat ylittävien osinkojen verotus

Tutkielmassa tarkastellaan Suomessa tehtyä osinkoverouudistusta erityisesti rajat ylittävien osinkojen kannalta. Tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia on siirtymisellä uuteen osinkoverojärjestelmään, ja mitkä syyt johtivat uudistukseen. Uudessa järjestelmässä luonnollisten henkilöiden saamia osinkoja verotetaan myös osingonsaajan tasolla, jolloin syntyy ongelmia kaksinkertaisesta verotuksesta. Uudistuksen jälkeen osinkoja verotetaan melko yhtenäisesti riippumatta osingonjakajan kotimaasta. Tutkielmassa tarkastellaan myös EY-tuomioistuimen antamaa ratkaisua koskien Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmää. Tarkastelun kohteena on myös EY:n perustamissopimuksessa määritelty pääomien vapaan liikkuvuuden periaate. Tutkielmassa myös vertaillaan Suomen järjestelmää muissa EU-maissa sovellettaviin järjestelmiin. Uudistuksen vaikutuksina havaitaan olevan muun muassa sijoitusmuotoneutraliteetin muuttuminen, verosuunnittelun lisääntyminen sekä yritysten voitonjakokeinojen muuttuminen.

Asiakkuuksien johtamisen kehittäminen, Tapaustutkimus

CRM eli Customer Relationship Management on muutaman vuoden ajan saanut osakseen merkittävästi huomiota yritysmaailmassa. Suurista lupauksista huolimatta CRM on aiheuttanut runsaasti pettymyksiä sen kehittämiseen ryhtyneissä yrityksissä. Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää, miten CRM: a eli suomennettuna asiakkuuksien johtamista voidaan kehittää menestyksekkäästi tutkimuksen kohdeyrityksessä. Tähän pyritään laadullisin menetelmin toteutetulla tapaustutkimuksella hermeneuttista lähestymistapaa noudattaen. Asiakkuuksien johtaminen on prosessi, jossa organisaation vastuujaon, toiminta-prosessien ja teknologioiden muodostama kokonaisuus organisoidaan tukemaan asiakkuuslähtöistä strategiaa. CRM ei ole tietojärjestelmäprojekti eikä sitä voida koskaan kehittää lopullisen täydelliseksi, koska sen kokonaisuuden muodostavat osat kohtaavat jatkuvasti muutospaineita ympäristössään. Asiakkuuksien johtamista kehitettäessä tulee kohdeyrityksessä ensin muodostaa asiakkuuslähtöinen strategia ja tämän perusteella tarkistaa toimintojensa rooleja ja toimintaprosesseja ja viimeisenä kehittää näitä tukeva tietojärjestelmäkokonaisuus. Kehittämisen onnistumisen edellytyksiä kohdeyrityksen tapauksessa ovat erityisesti CRM- käsitteiden selventäminen, suunnittelun merkityksen ymmärtäminen, johdon tuen hankkiminen, puolueettoman hankkeen omistajan nimeäminen, muutosjohtaminen ja tietojärjestelmäkeskeisyyden hylkääminen. Tulokset saattavat olla suuntaa-antavasti sovellettavissa ainakin vastaavassa lähtötilanteessa oleviin muihinkin yrityksiin.

Virtuaalinen hankinta ja varastonhallinta metsäteollisuuden palveluyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella virtuaalisen hankinnan ja varastonhallinnan mahdollisuuksia metsäteollisuuden palveluyrityksessä, jolla on toimipisteitä usealla paikkakunnalla. Virtuaalisella hankinnalla ja varastonhallinnalla tarkoitetaan tässä työssä fyysisestä paikasta riippumatonta hankintatoimintaa ja varastonhallintaa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin organisoinnin teorian avulla, millaisia mahdollisuuksia tai ongelmia voi ilmetä, mikäli hankinta ja varastojen hallinta suoritetaan toiselta paikkakunnalta. Tutkimuksen teoriaosa käsitteli hankintatoiminnan organisointia ja keskittämisen ja hajauttamisen valintaa sekä yhteishankintaa. Lisäksi käsiteltiin hankinnassa käytettävää informaatioteknologiaa ja erityisesti toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla virtuaalinen hankinta on mahdollista. Empiirisessä osuudessa selvitettiin yrityksen hankintaorganisaatiota ja työnjakoa sekä hankinnan ja varastoinnin prosesseja paikkakunnittain. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että täydellisen hankintojen keskittämisen sijaan, yritykselle parempi vaihtoehto on hankintojen keskitetty koordinointi.