Stock Market reaction to the CSR announcements of American fast food companies

The purpose of this study is to examine whether Corporate Social Responsibility (CSR) announcements of the three biggest American fast food companies (McDonald’s, YUM! Brands and Wendy’s) have any effect on their stock returns as well as on the returns of the industry index (Dow Jones Restaurants and Bars). The time period under consideration starts on 1st of May 2001 and ends on 17th of October 2013. The stock market reaction is tested with an event study utilizing CAPM. The research employs the daily stock returns of the companies, the index and the benchmarks (NASDAQ and NYSE). The test of combined announcements did not reveal any significant effect on the index and McDonald’s. However the stock returns of Wendy’s and YUM! Brands reacted negatively. Moreover, the company level analyses showed that to their own CSR releases McDonald’s stock returns respond positively, YUM! Brands reacts negatively and Wendy’s does not have any reaction. Plus, it was found that the competitors of the announcing company tend to react negatively to all the events. Furthermore, the division of the events into sustainability categories showed statistically significant negative reaction from the Index, McDonald’s and YUM! Brands towards social announcements. At the same time only the index was positively affected by to the economic and environmental CSR news releases.

Suomalaisten lihanjalostajien vastuullisuusviestintä niiden verkkosivuilla

Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella suomalaisten lihanjalostajien vastuullisuusviestintää yritysten omilla verkkosivuilla. Lihanjalostajat ovat viime vuosina joutuneet monien mediakohujen kohteeksi koskien vastuullisuusasioita, joten tutkimuksen aihe on varsin ajankohtainen. Kuluttajat vaativat yhä vastuullisempia toimintatapoja ja viestintää lihanjalostajayrityksiltä, joten kiinnostavaa oli tietää, millä tavoin alan yritykset näihin vaatimuksiin vastaavat. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: mitä vastuullisuuden osa-alueita suomalaiset lihanjalostajat käsittelevät verkkosivuillaan? ja miten suomalaiset lihanjalostajat viestivät vastuullisuudestaan verkkosivuillaan? Tutkimuksen tärkeimmät teoreettiset käsitteet olivat CSR (corporate social responsibility) eli yritysvastuu, viestintä ja vastuullisuusviestintä. Tarkasteltaviksi yrityksiksi valittiin Suomen kolme suurinta lihanjalostusyritystä: Atria, HK Ruokatalo ja Snellman Lihanjalostus. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena kahdessa eri osassa kumpaankin tutkimuskysymykseen erikseen vastaten. Empiriaosuus koostui verkkosivujen sanallisesta sisällönanalyysistä sekä semioottisesta analyysistä. Aineistona toimivat yritysten verkkosivut www.atria.fi, www.hookoo.fi sekä www.snellman.fi ja aineiston keruu ja analysointi toteutettiin huhti–toukokuussa 2014. Tuloksista ilmeni, että kaikki toimijat käsittelivät verkkosivuillaan tutkimuksessa määritellyt neljä lihanjalostusalan merkittävintä vastuullisuuden osa-aluetta: tuoteturvallisuuden, eläinten hyvinvoinnin, ympäristön sekä ravitsemuksen. Atrialla oli eniten avainsanoja eri vastuullisuuselementeistä verkkosivuillaan, HK:lla toiseksi eniten ja Snellmanilla vähiten. Semioottisessa analyysissä kävi kuitenkin ilmi, että Snellmanilla on verkkosivullaan eniten vastuullisuuteen liittyviä merkkejä ja symboleita. Kaikille toimijoille yhteisiä merkkejä vastuullisuusviestinnässä oli maatila, ydinperhe, suomalaisuus ja luonto. Tutkimustulokset kertovat, miten suomalaiset lihanjalostajat lähestyvät vastuullisuusviestintää verkkosivuillaan. Yritykset, jotka panostavat jo verkkosivujen etusivulta asti näyttävään vastuullisuusviestintään sekä sanojen että merkkien muodossa, voivat vaikuttaa kuluttajien mielikuviin yrityksen vastuullisuudesta voimakkaasti. Monet kuva-, teksti-, väri- ja otsikkovalinnat konnotoivat tarkasteltujen yritysten kohdalla jostain vastuullisuuden osa-alueesta ja rakentavat näin vastuullisen toimijan kuvaa verkkosivuilla kävijöille.

Vastuullisten hankintojen toteutuminen ja kehitys suomalaisissa yrityksissä

Kuluttajien valveutuminen ja globalisaatio 2000-luvulla lukeutuvat suurimpiin taustasyihin sille, että vastuullisuus on noussut entistä tärkeämpään rooliin yritysten toiminnassa. Hankinnat ovat tämän vastuullisen toiminnan kannalta yksi kriittisimpiä osa-alueita, sillä yrityksen on hallittava hankintaketjunsa hyvin pystyäkseen takaamaan vastuullisten toimipojen ulottumisen aina sen alkupäähän asti. Tämä Pro Gradu-tutkielma kartoittaa Suomen yritysten vastuullisten hankintojen nykytilaa ja sen kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on selvittää, miten vastuullisia hankintoja toteutetaan tämän päivän suomalaisissa yrityksissä ja ovatko aiempien tutkimuksien havaitsemat ongelmat vielä olemassa ja jos ovat, niin missä mittakaavassa. Tämä tutkimus on toteutettu sähköisenä kyselytutkimuksena, joka lähetettiin eri alojen yrityksille ympäri Suomea. Suomalaisten yritysten hankintojen vastuullisuus on mennyt eteenpäin viime vuosikymmenen tilanteesta, mutta kasvu näyttäisi olevan enemmän määrällistä kuin laadullista. Vastuullisia hankintoja toteuttaa yhä useampi yritys, mutta samat ongelmat vaivaavat vielä suurta osaa kaikista yrityksistä. Puutteita löytyy erityisesti sopimusosaamisessa, dokumentoinnissa ja informaationkulussa.

Yhteiskuntavastuu Suomen suurimmissä yrityksissä arvonäkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten suuryritysten yhteiskuntavastuurn raportointikäytänteitä ja niiden yhteyttä yritysten liiketoimintaprosesseihin. Aineisto muodostui Suomen viidenkymmen suurimman yrityksen vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraporteista. Tulosten mukaan yritykset raportoivat erityisesti ympäristöön liittyvistä tekijöistä. Raportoinnin intensiteetti on voimakkainta yrityksillä, jotka toimivat ympäristöintensiivisillä toimialoilla. Liiketoimintanäkökulmasta tarkastellen yritysten yhteiskuntavastuualoitteet ovat yhä voimakkaammin sidoksissa niiden liiketoimintaan.

Sponsor Satisfaction in a Regional Charity Sport Event

The purpose of this Master’s thesis is to study sponsor satisfaction in charity sport events. Lack of research in regional charity sport events, emergence of corporate social responsibility and increasing popularity of charity sport events have created a research gap to be further explored. Theoretical part of the thesis focuses in development of sponsorships, charity sport event sponsorships and sponsorship as a marketing tool. Concept of satisfaction is discussed by implementing marketing theories to weight options on measuring sponsor satisfaction as a part of sponsorship evaluation process. Empirical analysis of the thesis was conducted in a regional charity sport event – Maailman Pisin Salibandyottelu. Evidences were collected in qualitative research method through semi-structured theme interviews. Altogether 12 major and minor sponsors were selected for the primary source of data. The data was analyzed by comparing sponsors’ expectations and experiences, and by displaying sponsors’ perceived satisfaction. The results indicated that sponsors were involved by partly altruistic and partly selfish motives as suggested by previous research. Respondents expressed very few, mainly non-financial expectations, yet were hoping to gain positive image association via event exposure. Negative experiences appear to have relatively small impact in overall satisfaction. Exceeding or fulfilling expectations appears to increase perceived satisfaction which was mainly driven by contribution towards the goodwill, perceived success of the event (successful record attempt, visibility (on- and off-line) and event execution.

Sustainable Development – the Key to Competitiveness CSR as an added value to Alstom’s corporate performance

Corporate social responsibility or CSR is today a widely recognized concept which is receiving in- creasing popularity extremely rapidly, especially in the business world. The pressure on companies to carry out their business practices in ethical manners, which promote the wellbeing of the environment and society, is coming from all directions and all stakeholders. Alstom, a French multinational conglomerate operating in the rail transport and energy industry, is no exception to this norm. This company, which will be used as the case example in this thesis, is being brought to bay in terms of engaging in CSR practices and practicing business with high ethics. It is surely not a negatively conceived phenomenon that CSR is being put on a pedestal – quite the opposite. Instead of corporations practicing CSR only to meet their stakeholder requirements through practicing window dressing, many corporations actually strive to benefit from the practice of corporate social business. In addition to bringing benefit to externals a corporation such as Alstom itself can benefit from being involved in CSR. The purpose of this thesis is to evaluate the current strategic values and the future perspectives of CSR at Alstom and moreover the added value which the practice of CSR could bring Alstom as a business. A set of perspectives from a futures studies viewpoint is looked at, with critical examination of the company’s current corporate practices as well as the CSR related studies and theories written for corporations. Through this, some solutions and practices will be suggested to Alstom in order for it to fully utilize the potential of corporate social business and the value it can bring in the most probable futures that the company is expected to face. By utilizing the Soft Systems Methodology (SSM), a method mainly used in organizations to solve problematic issues in management and policy contexts, a process is developed to see what improvements could be of help in improving Alstom and its way towards involving CSR in its business practices even more than it currently does. Alstom is already deeply involved in the practicing of CSR and its vision has a strong emphasis on this popular concept of today. In order to stay in the game and to use CSR as a competitive advantage to the company, Alstom ought to embed corporate social practices even deeper in its organizational culture by using them as a tool to reduce risk and costs, increasing employee commitment and customer loyalty and to attract socially responsible investors, just to name a few. CSR as a concept is seen to have great potential in the future, an opportunity Alstom will not miss.

Yhteiskuntavastuuraportointi kansainvälisissä öljy-yhtiöissä vuonna 2013

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuret yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset öljy-yhtiöt raportoivat yhteiskuntavastuustaan vuonna 2013 sekä kuinka laadukasta ja laaja-alaista raportointi oli. Yhtiöiden raportointia tutkittiin GRI-viitekehyksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun näkökulmasta. Yritysten raportointia arvioitiin myös maa-alue- sekä liikevaihtokohtaisesti tutkien, voidaanko eroja näiden suhteen löytää. Lisäksi raportoinnin laatua analysoitiin yritysten asettamien yhteiskuntavastuutavoitteiden määrän kautta. Tutkimuksessa selvitettiin myös GRI-viitekehyksen sekä muiden yleisimpien yhteiskuntavastuuviitekehyksien käyttöä tutkimusyrityksissä. Tutkimusaineisto koostui 30:stä listatusta yhdysvaltalais- ja eurooppalaisyrityksen vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraporteista. Tutkimustapana käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. GRI-viitekehys oli tutkimusyrityksissä käytetyin viitekehys. Tulosten mukaan eurooppalaisyritykset raportoivat pääsääntöisesti laadukkaasti vastuustaan ja raportointi oli Euroopassa selkeästi Yhdysvaltoja laadukkaampaa kaikilla vastuun osa-alueilla. Tutkimusyrityksen koko vaikutti raportoinnin laajuuteen sekä määrään vain Yhdysvalloissa. Suuremmat yhdysvaltalaisyritykset raportoivat pienempiä paremmin. Tulosten perusteella yrityksen koko ei vaikuttanut tavoitteiden määrään. Maantieteellinen sijainti vaikutti raportoinnin laatuun. Eurooppalaisyritykset raportoivat laajemmin, laadukkaammin sekä asettivat tavoitteita huomattavasti yhdysvaltalaisia yrityksiä useammin ja enemmän kaikilla vastuun osa-alueilla.

Risk Management in Sustainable Supply Chain

Growing awareness in corporate responsibility and issues related to sustainability is seen to increase innovativeness in a company as well as in its supply chain. The stakeholders’ awareness on sustainability has increased, and they demand the companies to identify sustainability risks and adapt procedures for mitigating them. The purpose of this thesis is to examine how risks are managed in sustainable supply chain. Definition of sustainability risks and risk management procedures construct the framework of the study. It is done through an empirical study conducted on 95 Finnish companies operating in the manufacturing industry. The data is acquired via an online questionnaire. The research has been conducted as a quantitative study utilizing the methods of statistical analysis, such as correlation analysis and factor analysis. The essential results of this thesis are identified risk-procedure connections, and the importance of different risks and procedures in the respondent companies.

CSR and CSR communication’s effect on prospective employees

The aim of this Master’s Thesis was to examine whether corporate social responsibility and CSR communication has effect on company’s image in the eyes of 18-25 year olds young job seekers and thus study young adults perceptions on these issues. By utilizing previous academic literature a through picture of the main topics was built and by conducting quantitative research, research’s aim was sought to answer. The framework defines the link between research’s main concepts corporate image, CSR and CSR communication and how this can lead to attracting prospective employees. A quantitative research method was applied and an online survey was sent to people whom had applied for L&T by June during the year 2015. Out of these people, those who were aged 18-15 and had vocational education were qualified to answer the survey. The data was analyzed by utilizing statistical analysis and causal relationships were found though which the explanation of perceptions and impacts was possible. The results showed that young adults are influenced by CSR and CSR communication and thus these factors have an impact on prospective employees.

Työntekijät osana yritysvastuun toteutumista - tapaustutkimus

Tutkimuksessa selvitetään yritysvastuun käytännön toteutumista työntekijöiden näkökulmasta kaupan alalla toimivassa kohdeyrityksessä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella työntekijöiden roolia yritysvastuun toteuttajina ja sisäisen yritysvastuuviestinnän merkitystä työntekijöille. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty kaupan alalla toimivassa kohdeyrityksessä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 20 toimihenkilölle ja ylemmälle toimihenkilölle kohdeyrityksessä. Vastauksia tuli 13. Kyselyn lisäksi aineistona käytettiin yritysvastuu johtajan teemahaastattelua ja yrityksen julkaisemaa julkista yritysvastuumateriaalia. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijät ovat tärkeässä osassa yritysvastuun toteutumista. Yritysten tulisi sitouttaa ja motivoida työntekijät toimimaan yritysvastuun eteen. Sisäisen yritysvastuuviestinnän merkitys korostuu tässä ja sillä onkin suuri merkitys yritysvastuutoiminnan onnistumisessa ja työntekijöille. Kohdeyrityksessä yritysvastuu näkyy työntekijöiden jokapäiväisessä työssä erilaisina asioina, riippuen työtehtävästä. Haasteet liittyvät sisäiseen viestintään ja erityisesti kahdensuuntaiseen kommunikaatioon.

Yritysvastuuraporttien varmennusraporttien kehitys 2002 - 2013

Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata, kuinka yritysvastuura-porttien varmennusraportit ovat muuttuneet tarkasteluajanjaksolla vuosina 2002 – 2013 sekä kuinka varmennuksen antaja voi vaikuttaa annettaviin varmennusraportteihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että pienilläkin eroilla varmennusraporteissa voi olla suuri vaikutus niiden tulkintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaista vaihtelua raporteissa on ollut eri ajanjaksojen ja varmentajien välillä, ja millainen vaikutus tällä on raportin lukijan kannalta. Tutkimus on toteutettu laadullisen menetelmin, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista sisällönerittelyä ja laadullista sisältöanalyysiä. Empiirisen aineiston muodostivat 16 yrityksen yritysvastuuraporteille tilintarkastajan antamat varmennusraportit, joita tarkasteluajanjaksolla oli yhteensä 67 kappaletta. Varmennusraportit kerättiin yritysten internetsivuilta.   Tutkimuksen perusteella varmennusraportit ovat monin tavoin standardisoituneet tarkasteluajanjaksolla. Merkittävä vaikutus varmennusraportteihin on ollut ISAE3000-standardien voimaantulolla, koska ne määrittävät melko tarkasti, kuinka varmennus tulee suorittaa sekä millainen varmennusraportti suoritetun työn perusteella tulee antaa. Jotkut raportit osat ovat sisällöltään samanlaisia varmentajasta riippumatta, mutta toiset osat vaihtelivat paljon varmentajasta riippuen. Eroja oli niin raportissa käytetyissä sananmuodoissa kuin itse sanoman sisällössäkin. Jossain kohdin, kuten varmennusraporttien johtopäätöksissä, oli kuitenkin havaittavissa, että vaikka standardi ei sinänsä määritä, mistä asioista johtopäätös tulee antaa, oli tässä tapahtunut ns. luonnollinen standardoituminen eri varmentajien välillä.

Organisaatiokulttuuri, arvot ja sisäinen yrittäjyys kasvuyrityksen kulmakivenä

Yritysten menestystä on perinteisesti pyritty määrittelemään ulkoa käsin. Vain vähän tutkimuksia on pystynyt linkittämään sisäisiä ilmiöitä kuten organisaatiokulttuuri tai sisäinen yrittäjyys kasvuun ja suorituskykyyn. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa syvennyttään tarkastelemaan ICT-toimialan kasvuyritykseen yrityskulttuurin olemusta, ilmenemismuotoja sekä yrityksen arvopohjaa ja sisäisen yrittäjyyden elementtejä. Syvällisen ymmärryksen saavuttamiseksi tutkimuksen empiirinen aineisto tuotetaan aineistotriangulaatiolla hyödyntäen sekä puolistrukturoituja yksilöteemahaastatteluja (2), sosiaalisen median työkalua virtuaalikeskusteluun (170) ja ryhmähaastattelu (3). Ilmiötä tarkastellaan sosiaalisen rakentumisen näkökulmasta. Tuotetun aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että organisaatiossa oleva kulttuuri koetaan tärkeäksi ja siitä löytyvät toimintamallit vahvasti omaksi. Kulttuuria leimaavat yrityksen toimintaa ohjaavat filosofiat ja periaatteet, eli arvot, joita viedään organisaatioon vahvan verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen kautta henkilöstöön. Arvot kumpuavat asiakaslähtöisyyden lisäksi. yrittäjähenkisyydestä, reiluudesta, henkilöstön hyvinvoinnista, vastuullisesta tekemisestä sekä kasvuyritysasenteesta. Ne konkretisoituvat toimintamalleihin ja –tapoihin, jotka yrityksessä mielletään omaksi, erityiseksi kulttuuriksi. Sosiaalinen identiteetti ja yhteisöllisyys ovat erittäin vahva. Henkilöt kokevat voivansa sisäisen yrittäjyyden kautta vaikuttaa yrityksen kasvutarinaan ja he kokevat organisaation mahdollisuuksien alustana, näin ollen he kokevat itsensä ja osaamisensa tarpeelliseksi yritykselle.