Uuteen organisaatioon rakennettavan kustannuslaskentajärjestelmän sertifioiminen valtionhallinnossa: Case Maanmittauslaitos

Työn lähtökohtana oli tieto siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on lähtenyt tarjoamaan kustannuslaskentajärjestelmien sertifiointeja valtion virastoille ja laitoksille. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä kustannuslaskentajärjestelmien sertifioiminen valtionhallinnossa tarkoittaa. Työn toisena tavoitteena oli selvittää, miten Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta muuttuu vuoden 2014 vaihteessa tapahtuvan organisaatiouudistuksen johdosta, ja miten ja milloin tämä uusi kustannuslaskentajärjestelmä voidaan sertifioida. Diplomityö toteutettiin tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kvalitatiivisin menetelmin tekemällä organisaation sisäisiä ja ulkoisia haastatteluja. Maanmittauslaitoksen lisäksi haastateltavat osapuolet olivat VTV, Ernst & Young, sertifiointiprosessin lähes läpikäyneen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen entinen ja nykyinen talouspäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö ja Valtiokonttori. Haastatteluiden lisäksi valtion virastoilta ja laitoksilta kysyttiin ovatko he kuulleet VTV:n tarjoamasta sertifiointipalvelusta ja ovatko he kiinnostuneita tästä kyseisestä palvelusta. Työn tuloksista käy ilmi, että VTV:n palvelu etenee samalla tavalla kuin mikä tahansa muu sertifiointiprosessi. VTV:n palvelu eroaa kuitenkin jonkin verran sertifioinnin perusrakenteesta, koska kustannuslaskentajärjestelmien tapauksessa ei ole laadittu yleisiä standardeja kustannuslaskennalle. Tämän vuoksi perusrakenteessa ei ole ollenkaan standardin omistajaa. Standardin omistajan paikalle sijoittuvat laki valtion talousarviosta ja asetus valtion talousarviosta. Maanmittauslaitoksen kustannuslaskenta muuttuu organisaatiouudistuksen myötä odotettua enemmän. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi kustannuksia ei tarvitse vyöryttää toimintayksiköille, tulosyksiköille ja vastuualueille. Kustannukset vyörytetään jatkossa vain tuotteille ja projekteille. Maanmittauslaitoksen kannattaa sertifioida uusi kustannuslaskentajärjestelmänsä vuonna 2014, vaikka seuraavien vuosien aikana on tiedossa uusia muutoksia sekä organisaatioon, että tietojärjestelmiin. Ennen varsinaista tarkastusta Maanmittauslaitoksen kustannuslaskentajärjestelmä kuvattiin uudelleen.

Taloushallinnon tehostaminen – tapaustutkimus ostolaskuprosessin tehostamisesta

Kasvava kilpailu ja alati globalisoituvat markkinat ovat pakottaneet yrityksiä hakemaan tehokkuutta myös taloushallinnon kaltaisista prosesseista, joiden tehokkuuteen ei aikaisemmin kiinnitetty juurikaan huomiota. Tutkielman ensimmäisenä keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoa taloushallinnon tehostamisesta peilaamalla sitä tutkielman teoreettisen viitekehyksen kolmen keskeisen elementin – liiketoimintaprosessien tehostamisen, sähköisen taloushallinnon innovaatioiden ja taloushallinnon rajat ylittävän ulkoistamisen – kautta. Tutkimuksen toisena keskeisenä tavoitteena on syventää tätä teoreettista tietoa ja analysoida taloushallinnon tehostamiseksi kehitettyjen menetelmien toimivuutta Suomessa toimivan yrityksen ostolaskuprosessin osalta. Tutkielmassa pystyttiin selkeästi tuomaan esiin taloushallinnon tehostumiseen vaikuttaneita tekijöitä ja osoittamaan näiden ostolaskuprosessia tehostava vaikutus. Analysoitaessa eri menetelmien keskinäistä tehokkuutta voidaan suomalaisen yrityksen näkökulmasta perustellusti olettaa, että rajat ylittävät ulkoistamiset ovat vain välivaihe matkalla mahdollisimman pitkälle automatisoituun prosessiin – kun laskut vastaanotetaan sähköisinä verkkolaskuina ja täsmäytetään automaattisesti sähköisiin ostotilauksiin, voidaankin kysyä mitä ostolaskuprosessista voitaisiin ylipäänsä ulkoistaa.

Hallintoelinten tehtävät ja palkitseminen osuustoiminnallisissa organisaatioissa

Tämä kvantitatiivisella tutkimuslomakkeella toteutettu tutkimus pyrki selvittämään, miten hallintoelinten (eri hallintoportaiden välistä) palkitsemisen oikeudenmukaisuutta voitaisiin kehittää. Tutkimus pilkkoutui pienempiin osiin, joissa selvitettiin mitä tehtävät hallintoelimissä käsittävät, mitä työn vaativuus hallintoelimissä käsittää sekä miten hallintohenkilön osaaminen, hallintotyön vaativuus ja hallinnon työskentelyprosessi vaikuttavat hallinnon palkitsemiseen. Tutkielman teoriapohja koostuu tieteellisen keskustelun hallinnon dynamiikkaa ilmentävistä teorioista, ryhmäprosessiteoriasta, työn vaativuuden osa-alueista ja rahallisen palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta. Konteksti huomioidaan lain, osuuskunnan sääntöjen ja corporate governance -suositusten myötä. Tutkimuksen perusteella muiden paitsi hallitustehtävien osalta hallintoelinten tehtävät näyttäytyivät hieman epäselvinä hallinnon eri tehtävissä toimiville henkilöille. Puheenjohtajatehtävien osalta puheenjohtajat olivat perillä toiminnastaan kun taas muut hallintoelimet antoivat alempia arvioita puheenjohtajan toiminnan toteutumisesta listan mukaisten tehtävien mukaan. Työn vaativuus olisi tutkimuksen mukaan hyvä toteuttaa kokonaisuutena, mikäli sillä tavoitellaan hallinnon palkkioiden oikeudenmukaisuutta. Vaativuusarvioinnissa on siis hyvä huomioida niin tietotaito, ongelmanratkaisu kuin myös vastuu ja vaikuttavuus. Vaativuusarvioinnin lisäksi hallinnon työskentelyprosessin luonteeseen ja hallintohenkilön osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota määritettäessä hallinnon palkkioiden sopivaa tasoa.

Yritysten väliset erot liikearvon arvonalentumistestauksen raportoinnissa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, minkälaisia eroja suomalaisten listayhtiöiden välillä on liikearvon arvonalentumistestausta koskevassa raportoinnissa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti arvonalentumistestissä käytettyjen menetelmien ja oletusten eroihin, sekä siihen, heijastuvatko taloudelliset tekijät arvonalentumistestauksen tilinpäätösraportointiin. Teoriaperusta muodostettiin aihepiirin kansainvälisten laskentasäännösten ja aiempien tieteellisten julkaisujen avulla. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja empiirisenä aineistona käytettiin 20:n teknologia- ja kulutuspalveluiden toimialoilla toimivan yrityksen tilinpäätöksiä. Tutkimustulosten mukaan yritykset eivät raportoi liikearvoon liittyviä asioita yhdenmukaisesti, vaan vaihtelua liittyy niin käytettyihin taustaoletuksiin kuin ylipäätään raportoinnin avoimuuteen. Arvonalentumistestauksen raportointiin liittyvän herkkyysanalyysin katsottiin kuitenkin heijastavan yritysten aiempien tilikausien tai raportointikauden taloudellista menestystä.

Johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa

Tutkimuksen aiheena on johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa. Yritysten välisten suhteiden hallinnassa käytettävät menetelmät koostuvat pääasiassa johdon laskentatoimen ja suorituskyvyn mittaamisen menetelmistä. Verkostojen ohjaus ja hallinta on tärkeää, koska se on verkostojen tehokkaan toiminnan kriittinen menestystekijä ja kilpailuedun lähde. Suorituskyvyn mittaamisella, johdon laskentatoimella ja johdon kontrollitehtävällä on keskenään riippuvuussuhteet, joiden pitäisi toimia sopusoinnussa. Suorituskyvyn mittaamisen ja johdon laskentatoimen tutkimus yritysten verkostoympäristöissä on kohtalaisen tuore ilmiö, jonka vuoksi aihealueen tutkimus on vielä varsin pirstaleista ja hajanaista. Tämän vuoksi tutkimuksen tavoite on muodostaa selkeä kokonaiskuva siitä kuinka johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmiä voidaan hyödyntää yritysverkostojen ohjauksessa ja hallinnassa. Tutkimuksessa myös selvitetään mitä haasteita näiden menetelmien hyödyntämiseen yritysverkostoissa sisältyy. Tutkimusaineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia sekä tutkimusta varten tehtyjä haastatteluita. Tutkimukseen haastateltiin neljästä yritysverkostosta henkilöitä, jotka vastasivat verkoston toiminnasta. Haastatteluiden avulla pyritään täydentämään kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotua teoriaa ja selvittämään kuinka verkoston ohjaus- ja hallinta hoidetaan haastateltavissa verkostoissa, millä menetelmin ja mitä haasteita siihen liittyy. Verkostotoimintaan soveltuvien menetelmien ja suorituskykymittareiden kehittäminen on hankalaa, koska jokaisen verkoston tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Uusien menetelmien kehittämiselle ei nähdä tarvetta, vaan kyse on olemassa olevien menetelmien soveltamisesta verkostonäkökulmasta. Menetelmät on rakennettu yksittäisen yrityksen mittaamiseen, joten ne eivät sovellu sellaisenaan käytettäväksi verkostoihin, vaan niitä täytyy kehittää verkoston yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä vaatii kuitenkin verkostolta osaamista ja halua kehittyä. Verkostojen haasteet liittyvät sekä yritystasolle että verkostotasolle. Yritysten tuottaman informaation, laskentajärjestelmien, tietotaidon, resurssien ja kehityshalun tulee olla hyvällä tasolla, jotta koko verkoston mittaaminen onnistuu luotettavasti. Lisäksi verkostotoiminta pitää sisällään laskentateknisiä, menetelmiin ja informaation vaihtamiseen liittyviä haasteita. Verkostoympäristön laskentatoimen tutkimuksessa ei ole yhtenäistä, laajasti hyväksyttyä teoriaa, koska tutkimussuuntaukset ja –tulokset ovat moniulotteisia ja vaihtelevia.

Kustannuslaskentamallin kehittäminen yrityksessä tapahtuvan merkittävän tuotantoinvestoinnin johdosta - Case Isku Yhtymä Oy

Työn tavoitteena oli kehittää case-yrityksen kustannuslaskentamallia tilanteessa, jossa yrityksen tuotanto muuttuu merkittävästi suuren tuotantoinvestoinnin vaikutuksesta. Työ koostuu teoreettisesta kirjallisuuskatsauksesta ja sitä soveltavasta empiirisestä case-tutkimuksesta. Tarkastelun kohteena on yrityksen nykyinen kustannuslaskentamalli ja sen ongelmat. Näitä ongelmia pyritään ratkaisemaan hahmottelemalla uuden kustannuslaskentamallin perusteita. Merkittävin muutos kustannuslaskennassa tapahtui erityisesti välillisten kustannusten allokoinnin kohdalla, jossa useassa merkittävässä kustannuserässä pystyttiin löytämään tapa allokoida kustannukset jopa tuotteille asti. Empiriassa teoriapohjana käytettiin pääasiassa Robert Kaplanin vuonna 2004 luomaa toimintokohtaisen kustannuslaskennan kehittyneempää mallia (TDACB). Case-yrityksen kustannuslaskenta oli perustunut aiemmin standardikustannuslaskentaan ja huomattavien yleiskustannuskertoimien käyttöön. Kehittämällä kustannuslaskentaa, voidaan estää virheellisten päätösten tekeminen ja antaa koko organisaatiolle parempaa kustannusinformaatiota

Pienen yhtiön tilinpäätösvarmennus

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, onko tilinpäätöksen yleisluonteinen tarkastus riittävä varmennusmuoto pienten yritysten tilinpäätöksille hallinnollisesti raskaan tilintarkastuksen sijaan. Tilinpäätöksen varmennusmuotoina tutkimuksessa käsitellään kansainvälisten ISA-standardien mukaisesti suoritettua kohtuullisen varmuuden tuottavaa tilintarkastusta sekä ISRE 2400 -standardin mukaisesti suoritettua rajoitetun varmuuden tuottavaa yleisluonteista tarkastusta. Tutkimusmuotona käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin Euroopan komission ja IAASB:n konsultaatiopapereihin lähetettyjä kommenttikirjeitä. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että ISA-tilintarkastusstandardeja ei koeta hallinnollisesti raskaiksi pienille yrityksille ja ISA-standardien lakisääteistä sovel-tamista kannatetaan. Alemman varmuustason yleisluonteinen tarkastus koettiin kuitenkin mahdolliseksi vaihtoehdoksi tilintarkastukselle erityisesti pienten yritysten tilinpäätösten varmentamisessa.

Sähköisen taloushallinnon vaikutukset tilitoimiston työskentelytapoihin Case-yrityksessä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita sähköinen taloushallinto tuo tilitoimistoille ja miten ne vaikuttavat työskentelyyn. Vaikka sähköisiä taloushallinnon järjestelmiä on tutkittu paljon jo aiemmin, vielä ei kovin laajasti ole tarkasteltu sitä, miten ne käytännössä vaikuttavat tilitoimistoihin. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se on toteutettu case-tutkimuksena lappeenrantalaisesta tilitoimistosta. Tutkimuksen teoria rakentuu aihetta käsittelevän kirjallisuuden perusteella ja empiria on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluista saatuja tuloksia on verrattu kirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin sähköisen taloushallinnon mahdollisuuksista ja haasteista sekä sähköisen taloushallinnon vaikutuksista työskentelyyn. Tutkimuksessa selvisi, että kirjallisuudessa ja käytännössä sähköisen taloushallinnon tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet sekä niiden vaikutukset työskentelyyn eroavat toisistaan. Suurimpia mahdollisuuksia olivat työskentelyn parantunut tehokkuus, kustannussäästöt sekä saadun informaation parempi laatu. Teoriassa haasteiksi koettiin koulutuksen puute ja työntekijöiden sekä asiakkaiden muutosvastarinta. Käytännössä suurimman haasteen sähköisen taloushallinnon käytettävyydelle kuitenkin aiheuttavat ohjelmistot ja niiden mukanaan tuomat ongelmat. Sähköistymisen myötä kirjanpitäjistä tulee teoriassa enemmänkin konsultteja ja tilitoimistoissakin työskentelee erikseen esimerkiksi reskontranhoitajia. Tosiasiassa roolien muuttuminen ei kuitenkaan ole aivan itsestään selvää ja sähköisiin järjestelmiin siirtymisen odotetaan kestävän vielä kauan.

Improving purchasing process for small purchases at a manufacturing company in chemical industry

This thesis was conducted on assignment by a multinational chemical corporation as a case study. The purpose of this study is to find ways to improve the purchasing process for small purchases at the case company. The improvements looked after are mainly cost and time savings. Purchasing process is the process that starts from the requisition of goods or services and ends when the invoice is paid. In this thesis the purchases with value less than 1000€ are considered to be small. The theoretical framework of the thesis consists of general theoretical view of costs and performance of the purchasing process, different types of purchasing processes and a model for improving purchasing processes. The categorization to small and large purchases is the most important followed by the division between direct and indirect purchases. Also models that provide more strategic perspective for categorization were found to be useful. Auditing and managerial control are important parts of the purchasing process. When considering the transaction costs of purchasing from the costs–benefits perspective large and small purchases should not have the same processes. Purchasing cards, e-procurement and vendor managed inventory are seen as an alternative to the traditional purchasing process. The empirical data collection was done by interviewing the company employees that take part of the purchasing process in their daily work. The interviews had open-ended questions and the answers were coded and analyzed. The results consist of process description and assessment as well as suggestions for potential improvements. At the case company the basic purchasing process was similar to the traditional purchasing process that is entirely done with computers and online. For some categories there was already more sophisticated e-procurement solutions in use. To improve the current e-procurement based solutions elimination of authorization workflow and better information exchange can be seen as potential improvements for most of the case purchases. Purchasing cards and a lightweight form of vendor managed inventory can be seen as potential improvements for some categories. Implementing the changes incurs at least some cost and the benefits might be hard to measure. This thesis has revealed that the small purchases have potential for significant cost and time savings at the case company.

Mikroyrityksen ja tilitoimiston välisten prosessien kehittäminen sähköistämisen avulla

Tämä tutkielma käsittelee mikroyrityksen ja tilitoimiston välistä yhteistyötä sekä sen edistämistä sähköistämisen keinoin. Aihetta käsitellään ulkoistamisen näkökulmasta, jolloin taloushallinnon prosessit käsittävät tilitoimiston ja yrityksen välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön. Tutkielmassa käsitellään taloushallinnon roolia ja prosesseja sekä taloushallinnon ulkoistamisen teoreettisia lähtökohtia. Tämän jälkeen syvennytään taloushallinnon sähköistämiseen sekä sen etuihin ja haittoihin. Aiheita pyritään käsittelemään sekä yleisellä tasolla että mikroyritysten näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on teorian ja empiirisen tutkimuksen avulla selvittää, millaisia sähköisiä keinoja valitun kohdeyrityksen ja tilitoimiston yhteistyön kehittämiseen on tarjolla ja kuinka nämä keinot edistäisivät osapuolten välistä yhteistyötä. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja tutkittavaa ilmiötä on tarkasteltu tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin kohdeyrityksen omistajayrittäjältä keskusteluin sekä kohdeyrityksen käyttämälle tilitoimistolle sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Tutkielmassa päädyttiin siihen, että sähköisistä menetelmistä on saatu apua esimerkiksi kuittikirjanpidossa. Käytössä olevien sähköisten palveluiden määrää sen sijaan voitaisiin vähentää ainakin poistamalla yksi laskujenhallintaohjelma käytöstä. Tämä edistäisi tositteiden kulkua yritykseltä kirjanpitäjälle ja samalla päästäisiin eroon myös yhdestä käyttöominaisuuksiltaan kehnosta laskujenhallintajärjestelmästä. Toisaalta todettiin, että ydinongelmat eivät loppujen lopuksi liity heikkoon teknologiaan vaan ihmisten välisiin suhteisiin eivätkä nämä ongelmat ole ratkaistavissa teknologian keinoin.