727 resultados para Delfoi-menetelmä
Resumo:
Användning av biomassa som energikälla för produktion av el och värme är ett sätt att minska beroendet av fossila bränslen och höja självförsörjningen av energi. Fossila bränslen är den främsta källan till koldioxid utsläpp förorsakad av människan. Biomassa, å andra sidan, betraktas som en koldioxidneutral energikälla. Svavlet och kvävet i biomassan bildar dock föroreningar såsom kväveoxider (NOX) och svaveldioxid (SO2), som bidrar till försurning av mark och sjöar. Svavlet i bränslet kan även både förorsaka och förhindra korrosion i en förbränningsanläggning, beroende på förbränningen och bränslet. Huvudsyftet med detta arbete var att få en bättre förståelse om hur utsläppen av NOX och SO2 bildas från bränslebundet kväve och svavel vid förbränning av olika biobränslen. Mätkampanjer i fullskaliga förbränningsanläggningar utfördes, där gassammansättningen mättes i eldstaden och rökgasen. Förståelsen om gaskemin i eldstaden är viktig, för att möjliggöra utvecklandet av renare och effektivare förbränningsanläggningar. Ett annat syfte med arbetet var att klargöra om sulfatering av askkomponenter vid förbränning av biobränslen med olika askegenskaper. Alkaliklorider som bildas vid biomassaförbränning kan orsaka korrosion av värmeöverföringsytor. Svavlet i bränslet visade sig ha en viktig roll i att sulfatera alkaliklorider till mindre korrosiva alkalisulfater. Närvaron av gasformig svavelsyra i rökgaskanalen av förbränningsanläggningar studerades även. Kondensering av svavelsyra leder till korrosion av rökgaskanalen och dess delar. Om svavelsyrakoncentrationen i rökgasen är känd, kan daggpunktstemperaturen beräknas och kondensering av svavelsyra förhindras. I arbetet utvecklades en mätmetod för att mäta låga koncentrationer av gasformig svavelsyra i rökgaser. Denna metod användes för att undersöka risken av lågtemperaturkorrosion orsakad av svavelsyra i förbränningsanläggningar. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Käyttämällä biomassaa energianlähteenä voidaan vähentää sähkön- ja lämmöntuotannon riippuvuutta fossiilisiin polttoaineisiin. Biomassan käytöllä voidaan myös lisätä energiantuotannon omavaraisuutta. Fossiiliset polttoaineet ovat pääasiallinen syy ihmisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Biomassa sen sijaan luetaan hiilidioksidineutraaleihin energianlähteisiin. Biopolttoaineiden käytössä tosin vapautuu typpi- ja rikkioksideja, jotka edesauttavat maaperän ja merien happamoitumista. Lisäksi biopolttoaineen rikki voi sekä vähentää että aiheuttaa laitteiden korroosiota energiantuotannossa riippuen biopolttoaineesta ja palamisesta. Tämän työn päätavoitteena oli selvittää mitä biopolttoaineeseen sitoutuneelle typelle ja rikille tapahtuu teollisissa polttolaitoksissa. Kyseisten oksidien muodostumista tutkittiin polttamalla eri biomassoja polttolaitoksissa. Tutkimukset toteutettiin mittauskampanjoilla useissa polttolaitoksissa. Kaasujen koostumusta mitattiin sekä tulipesässä, että savukaasuista. Kaasujen koostumus varsinkin tulipesässä on tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan rakentaa puhtaampia ja tehokkaampia polttolaitoksia. Työn toisena tavoitteena oli selvittää biomassan polton yhteydessä tapahtuvaa tuhkan sulfatoitumista. Alkalikloridit, joita muodostuu biomassan poltossa, voivat aiheuttaa lämmönsiirtopintojen korroosiota. Rikki osoittautui tärkeäksi osaksi prosessia, jossa korroosiota aiheuttavat alkalikloridit sulfatoituivat vähemmän korrosoiviksi alkalisulfaateiksi. Myös kaasumaisen rikkihapon läsnäoloa savukaasuissa tutkittiin. On todettu, että kaasumuotoinen rikkihappo johtaa korroosioon savukaasukanavan kylmässä päässä ja sen eri osissa rikkihapon tiivistyessä lämpötilan laskiessa. Mikäli rikkihapon pitoisuus savukaasussa tiedetään, sen kastepiste voidaan laskea ja tiivistyminen estää. Tässä työssä kehitettiin mittausmenetelmä rikkihapon alhaisten pitoisuuksien mittaamiseen. Menetelmää hyödynnettiin polttolaitoksissa, joissa tutkittiin rikkihapon tiivistymisestä johtuvaa korroosiota.
Resumo:
Työn tavoitteena on osoittaa betonimurskeen ympäristökelpoisuus maarakennuskäytössä sekä vertailla betonimurskeen ja luonnonmateriaalien elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia maarakentamisessa. Teoriaosassa käsitellään betonimurskeen maarakennuskäyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä ja sen mahdollisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi käydään läpi neitseellisten maarakennusmate-riaalien otosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Työn kokeellinen osa koostuu kahdesta osasta: materiaalien haitallisten aineiden liukoisuuden mää-rityksistä ja elinkaariarvioinnista. Liukoisuuden määritykset tehtiin kenttäkokeina luonnonolosuhteissa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n Jokimaan pilot-luokan maaperätutkimuskeskuksessa. Lisäksi liukoisuudet määritettiin laboratoriossa valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa vaatimusten mukaisesti. Elinkaariarvioinnissa vertailtiin betonimursketta neitseellisiin maarakennusmateriaaleihin skenaarioissa, jotka sisälsivät materiaalin valmistuksen ja kuljetuksen käyttökohteeseen. Neitseellisiä materiaaleja käytettäessä oletettiin, että betoni loppusijoitetaan kaatopaikalle. Elinkaariarvioinnissa käytettiin Gabi-elinkaarimallinnusohjelmaa ja skenaarioita vertailtiin hiilidioksidiekvivalenttipäästöihin. Lisäksi elinkaariarviointiin otettiin mukaan vielä kehitysvaiheessa oleva menetelmä maankäytön indikaattoreiden määrittämiseen. Menetelmällä tutkittiin soranoton vaikutusta soraharjun maaperän laadulle ennen ja jälkeen soranoton. Tulokseksi liukoisuuden määrityksistä saatiin, että betonimurskekerroksen läpi suotautuneen sade-veden pH nousee hyvin emäksiseksi. pH:n nousu vaikuttaisi korreloivan positiivisesti tiettyjen metallien liukoisuuteen. Huomattavaa on, että kenttäkokeiden liukoisuudet ja laboratoriossa määritetyt liukoisuudet poikkesivat joltain osin toisistaan. Elinkaaritarkastelussa hiilidioksidiekvivalentti päästöjen suhteen suurin päästö aiheutuu, jos betoni loppusijoitetaan kaatopaikalle hyötykäytön sijaan. Maaperän laadun muutoksien määrittämisen menetelmä ei vielä ole käyttökelpoinen lähtötietojen yksinkertaistuksien ja puutteiden takia. Betonimurskeen hyötykäyttö maarakentamisessa ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia, kun altistus vedelle minimoidaan. Lisäksi hyötykäyttö on suositeltava vaihtoehto loppusijoitukselle kaatopaikan rakentamisen ja käytön aiheuttamien ympäristövaikutusten takia.
Resumo:
Hydrogen stratification and atmosphere mixing is a very important phenomenon in nuclear reactor containments when severe accidents are studied and simulated. Hydrogen generation, distribution and accumulation in certain parts of containment may pose a great risk to pressure increase induced by hydrogen combustion, and thus, challenge the integrity of NPP containment. The accurate prediction of hydrogen distribution is important with respect to the safety design of a NPP. Modelling methods typically used for containment analyses include both lumped parameter and field codes. The lumped parameter method is universally used in the containment codes, because its versatility, flexibility and simplicity. The lumped parameter method allows fast, full-scale simulations, where different containment geometries with relevant engineering safety features can be modelled. Lumped parameter gas stratification and mixing modelling methods are presented and discussed in this master’s thesis. Experimental research is widely used in containment analyses. The HM-2 experiment related to hydrogen stratification and mixing conducted at the THAI facility in Germany is calculated with the APROS lump parameter containment package and the APROS 6-equation thermal hydraulic model. The main purpose was to study, whether the convection term included in the momentum conservation equation of the 6-equation modelling gives some remarkable advantages compared to the simplified lumped parameter approach. Finally, a simple containment test case (high steam release to a narrow steam generator room inside a large dry containment) was calculated with both APROS models. In this case, the aim was to determine the extreme containment conditions, where the effect of convection term was supposed to be possibly high. Calculation results showed that both the APROS containment and the 6-equation model could model the hydrogen stratification in the THAI test well, if the vertical nodalisation was dense enough. However, in more complicated cases, the numerical diffusion may distort the results. Calculation of light gas stratification could be probably improved by applying the second order discretisation scheme for the modelling of gas flows. If the gas flows are relatively high, the convection term of the momentum equation is necessary to model the pressure differences between the adjacent nodes reasonably.
Resumo:
Ekspatriaattien merkitystä ei voida aliarvioida alati kansainvälistyvässä maailmassa. Yhä suurempi määrä työntekijöitä toimii kansainvälisissä tehtävissä ympäri maailmaa. Ekspatriaattien voidaan sanoa toimivan yritysten keulakuvina, yritysten lähtiessä uusille markkina-alueille. Yritysjohdossa on ymmärretty ekspatriaattien tärkeys yrityksen menestymisen kannalta ja samalla on keskitytty entistä enemmän varmistamaan ekspatriaattien sopeutuminen ja onnistunut ulkomaankomennus. Ekspatriaatteja valittaessa halutaan varmistaa, että heillä on oikeat ominaispiirteet tukemaan sopeutumisprosessia. Ekspatriaattien valmennukseen ennen komennusta ja komennuksen aikana on keskitetty entistä enemmän huomiota. Ulkomaankomennuksen ollessa monimutkainen prosessi, kaikki mahdolliset tekijät tulee ottaa huomioon ulkomaankomennusta suunniteltaessa. Kulttuuriulottuvuuksien ja kulttuurierojen vaikutus sopeutumiseen on olennainen osa tätä tutkimusta. Aiheena ekspatriaatit ja kulttuurierot herättivät mielenkiintoa, koska tutkijalla itsellään on kokemuksia työskentelystä eri kulttuuriympäristöissä ja tähtäimessä on kansainvälinen ura. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus tutkia, miten ekspatriaattien sopeutumista uuteen multikulttuuriseen ympäristöön ja sen kulttuuriulottuvuuksiin voidaan edesauttaa, ja mitkä ovat suurimmat siihen vaikuttavat tekijät. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen menetelmä ja tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, hyödyntäen teemahaastatteluja. Empiria osuutta varten tehtiin teemahaastattelu kymmenelle ulkomaankomennuksella olleelle ekspatriaatille, liitteestä 2 näkee heidän koti- ja kohdemaansa. Päätutkimuskysymykseksi nousi, miten ekspatriaattien sopeutumista eri kulttuuriulottuvuuksiin voidaan edesauttaa. Kirjallisuustutkimus kohdistui ekspatriaatteihin, kulttuurivalmennukseen, sopeutumiseen ja kulttuuritekijöihin. Teoria pohjautuu suomalaisiin ja kansainvälisiin artikkeleihin ja kirjallisuuteen. Haastattelujen pohjalta ilmeni, että kulttuurivalmennuksella on positiivinen vaikutus ekspatriaattien sopeutumiseen ja samalla nousi esiin tarve koko perheen valmentamiseen. Kulttuuritekijöitä tutkittaessa korostui se, miten valmennus oli entistä tärkeämpää suurien kulttuurierojen kohteissa. Aikaisempia ulkomaankomennuksia pidettiin selkeästi positiivisesti sopeutumiseen vaikuttavana tekijänä. Kielitaidot, kommunikaatiokyky, motivaatio, ominaispiirteet ja avoimuus nousivat esiin sopeutumisen kannalta tärkeinä tekijöinä. Samalla korostui myös tuen merkitys, niin perheen kuin organisaation taholta. Kokonaisuuden pitää toimia, jotta ulkomaankomennuksen onnistumisprosentti saadaan mahdollisimman korkeaksi.
Resumo:
Väestörakenteen muutos luo paineita löytää ratkaisuja ikääntyvien asumisen ongelmaan. Suomalaisessa asuntopolitiikassa on vedetty jo suuntaviivoja ongelman taltuttamiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan syvempää tietoa ikääntyvistä kuluttajista. Kaiken lähtökohta on ymmärrys siitä, että ikääntyvät eivät ole homogeeninen asiakasryhmä, vaan he ovat hyvin erilaisia tarpeineen. Myös ikääntyvien kulutuskäyttäytyminen on melko radikaalisti muuttunut. Nämä haasteet tuntuvat ikääntyvien asumisen kehittämisessä, mutta myös ikääntyville suunnatun markkinoinnin kohdentamisessa ja tuottamisessa. Tässä tutkimuksessa mielenkiinto kohdistui ikääntyvien elämäntyyleihin. Tutkimusongelmaksi muodostui, millä tavalla ikääntyvien elämäntyyli vaikuttaa ideaalin asumismuodon valintaan? Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi elämäntyylin käsitettä sekä psykografisen tutkimuksen menetelmiä. Elämäntyylin käsite on pyritty rakentamaan huolella ikääntyvien asumisen konteksti huomioiden. Elämäntyyli tässä tutkimuksessa määriteltiin terveyden, sosio-demografisten ja psykografisten tekijöiden vaikutuksesta syntyneeksi aktiviteetiksi ja käyttäytymiseksi. Tässä tutkimuksessa elämäntyyliä tutkittiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Tutkimus toteutettiin linkittämällä kysely ET-lehden nettisivuille, josta saatiin kaikkiaan 365 käyttökelpoista vastausta. Aineiston analyysissä käytettiin faktorianalyysia ja edelleen ryhmittelyanalyysia, joiden perusteella muodostettiin lopulliset elämäntyyliryhmittymät. Tutkimuksessa löydettiin neljä elämäntyyliryhmittymää, jotka nimettiin passiivisiksi, aktiivisiksi, rennoiksi ja välinpitämättömiksi. Elämäntyyliryhmän ja valitun ideaalin asumisratkaisun välillä ei havaittu tilastollista merkitsevyyttä.
Resumo:
Yleisesti voidaan sanoa, että suuri osa ohjelmistokehitys -projekteista epäonnistuu. Tämä johtuu kehitykseen kohdistuvista aikarajoitteista, muuttuvista vaatimuksista sekä nopeasti muuttuvasta teknologiasta. Scrum -menetelmä on yksi vaihtoehto kehitettäessä ohjelmistoja alati muuttuvassa ympäristössä. Scrum -menetelmän säännöt on helppo oppia, mutta menetelmän tehokas hallinta vaatii kuitenkin harjoittelua. Tietojohtamisen keinoin voidaan kuitenkin pyrkiä tehostamaan tätä scrum -menetelmän täysimääräistä hyödyntämistä. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena.
Resumo:
Työssä tutkittiin ketjulukkojen väsymiskestävyyttä väsytyskokeiden tulosten perusteella. Tutkimusmenetelminä olivat nimellisen jännityksen menetelmä ja FE-analyysi.
Resumo:
Tässä työssä tarkastellaan sosiaalisten vaikutusten elinkaariarviointia. Aluksi määritellään mitä se on, jonka jälkeen menetelmää käydään läpi yksityiskohtaisemmin. Aihetta katsotaan myös käytännön case-tapauksien kautta, joiden pohjalta pyritään löytämään sosiaalisten vaikutusten elinkaariarvioinnin tärkeimmät kehittämismahdollisuudet.
Resumo:
Rahanpesu on rikollisesta toiminnasta hankitun varallisuuden siirtoa lailliseen talousjärjestelmään. Rahanpesu on liitännäinen teko ja se edellyttää aina esirikosta. Esirikos voi olla mikä tahansa rikos, josta varallisuutta hankitaan - huumausainerikos tai talousrikos. Tutkielmassa on selvitetty lainopillista menetelmää käyttäen Suomen rahanpesulain ja ilmoitusmenettelyn tavoitteita ja sisältöä, sekä kansainvälisen rahanpesusäännöstön vaikutuksia Suomen säännöstöön. Empiiristä aineistoa kerättiin teemahaastattelujen avulla ja sen avulla selvitettiin, miten Suomen ilmoitusvelvolliset noudattavat laissa ja ilmoitusmenettelyssä asetettuja velvollisuuksia käytännössä. Tutkimustulosten mukaan, ilmoitusvelvollisiin kohdistetaan suora normatiivinen ohjaus. Ilmoitusvelvolliset noudattavat, hyväksyvät sääntelyn ja uskovat siihen. Tämä auttaa Suomen viranomaisia rahanpesutorjuntatyössä. Suomen rahanpesusäännöstöä on kehitetty vuosien aikana vastamaan kansainvälisiä vaatimuksia. Sääntelyssä on vielä puutteita. On olemassa myös muita ulkopuolisia tekijöitä, jotka hankaloittavat rahanpesun tehokasta torjuntaa.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää muuttuvan pankkisääntelyn vaikutukset vähittäispankkitoimintaa harjoittavalle paikallispankille vakavaraisuuden näkökulmasta. Vaikutuksia vakavaraisuuteen mitataan luottoriskin osalta, sen muodostaessa merkittävimmän osan kohdepankin vakavaraisuusvaatimuksesta. Tarkoituksena on selvittää käytössä olevan standardimenetelmän ja vaihtoehtoisen sisäisten luottoluokitusten menetelmän erot luottoriskin mittaamisessa ja vaikutukset vakavaraisuuteen sekä Basel II että Basel III-säännöksillä mitattuina. Tutkielmassa huomioidaan myös Basel III -säännöksen mukaiset uudet sääntelyinstrumentit ja analysoidaan niiden vaikutusta liiketoimintaan. Sekä Basel II että Basel III -säännöksellä mitattuna sisäisten luottoluokitusten menetelmä paransi kohdepankin vakavaraisuutta. Basel III -säännöksen suurimmat vaikutukset kohdistuivat kohdepankilla omien varojen laatuvaatimuksiin, jotka heikensivät vakavaraisuutta. Laatuvaatimuksista ja nousseista pääomavaatimuksista huolimatta kohdepankin vakavaraisuus säilyi hyvällä ja vaatimukset ylittävällä tasolla. Uusien sääntelyinstrumenttien vaatimukset täyttyivät nykyisellä taserakenteella vähimmäisomavaraisuusasteen ja pysyvän varainhankinnan vaatimuksen osalta. Maksuvalmiusvaatimuksen täyttämiseksi sijoitussalkkuun pitää tehdä muutoksia, minkä odotetaan vaikuttavan heikentävästi kohdepankin tulokseen.
Resumo:
Tässä raportissa tarkastellaan Aurajoen, Eurajoen ja Loimijoen valuma-alueiden kiintoaine-, nitraattityppi- ja kokonaisfosforikuormitusta sekä vertaillaan automaattiseen vedenlaadun seurantaan perustuvaa menetelmää perinteiseen käsinäyttein suoritettavaan vedenlaadun seurantaan. Jokien vuosittainen kuormitus voi vaihdella hyvinkin paljon ja suurin tähän vaikuttava tekijä on sää. Pääosa kuormituksesta tapahtuu kasvukauden ulkopuolella. Tämän tutkimuksen valuma-alueista Loimijoen kuormitus oli suurin ja Eurajoen pienin. Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla saatiin pääasiassa suurempia kuormituslukemia kuin käsinäytteiden avulla. Nitraattitypen kuormitusmäärät vastasivat parhaiten toisiaan mittausmenetelmien välillä. Automaattimittareilla voidaan havaita hetkittäiset kuormitushuiput käsinäytteenottoa tarkemmin. Kuormitusmallinnuksissa päästään ajoittain lähelle mittareilla laskettua kuormitusta, mutta poikkeavuuksiakin on niin paljon, että mallinnukset vaativat kehittelyä. Mittareiden käytössä on yhä heikkouksia mutta niillä saadaan korvaamatonta lisätietoa kuormituksesta ja aineiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa. Automaattimittareilla tehtävän vedenlaadun seurannan kehittämisen jatkaminen on tärkeää.
Resumo:
In this Thesis, we study various aspects of ring dark solitons (RDSs) in quasi-two-dimensional toroidally trapped Bose-Einstein condensates, focussing on atomic realisations thereof. Unlike the well-known planar dark solitons, exact analytic expressions for RDSs are not known. We address this problem by presenting exact localized soliton-like solutions to the radial Gross-Pitaevskii equation. To date, RDSs have not been experimentally observed in cold atomic gases, either. To this end, we propose two protocols for their creation in experiments. It is also currently well known that in dimensions higher than one, (ring) dark solitons are susceptible, in general, to an irreversible decay into vortex-antivortex pairs through the snake instability. We show that the snake instability is caused by an unbalanced quantum pressure across the soliton's notch, linking the instability to the Bogoliubov-de Gennes spectrum. In particular, if the angular symmetry is maintained (or the toroidal trapping is restrictive enough), we show that the RDS is stable (long-lived with a lifetime of order seconds) in two dimensions. Furthermore, when the decay does take place, we show that the snake instability can in fact be reversible, and predict a previously unknown revival phenomenon for the original (many-)RDS system: the soliton structure is recovered and all the point-phase singularities (i.e. vortices) disappear. Eventually, however, the decay leads to an example of quantum turbulence; a quantum example of the laminar-to-turbulent type of transition.
Resumo:
An ERP system investment analysis method using a Fuzzy Pay-Off approach for Real Option valuation is examined. It is studied, how the investment can be incrementally adopted and analyzed as a compounding Real Option model. The modeling allows follow-up. IS system development model COCOMO is presented as an example for investment analysis. The thesis presents the usage of Real Options as an alternative for the valuation of an investment. An idea is presented to use a continuous investment follow-up during the investment. This analysis can be performed using Real Options. As a tool for the analysis, the Fuzzy Pay-Off method is presented as an alternative for investment valuation.
Resumo:
Valuable minerals can be recovered by using froth flotation. This is a widely used separation technique in mineral processing. In a flotation cell hydrophobic particles attach on air bubbles dispersed in the slurry and rise on the top of the cell. Valuable particles are made hydrophobic by adding collector chemicals in the slurry. With the help of a frother reagent a stable froth forms on the top of the cell and the froth with valuable minerals, i.e. the concentrate, can be removed for further processing. Normally the collector is dosed on the basis of the feed rate of the flotation circuit and the head grade of the valuable metal. However, also the mineral composition of the ore affects the consumption of the collector, i.e. how much is adsorbed on the mineral surfaces. Therefore it is worth monitoring the residual collector concentration in the flotation tailings. Excess usage of collector causes unnecessary costs and may even disturb the process. In the literature part of the Master’s thesis the basics of flotation process and collector chemicals are introduced. Capillary electrophoresis (CE), an analytical technique suitable for detecting collector chemicals, is also reviewed. In the experimental part of the thesis the development of an on-line CE method for monitoring the concentration of collector chemicals in a flotation process and the results of a measurement campaign are presented. It was possible to determine the quality and quantity of collector chemicals in nickel flotation tailings at a concentrator plant with the developed on-line CE method. Sodium ethyl xanthate and sodium isopropyl xanthate residuals were found in the tailings and slight correlation between the measured concentrations and the dosage amounts could be seen.