Absorptive capacity and the effect of social integration mechanisms in knowledge utilization

Tiedosta on tullut m����r����v�� tekij�� yrityksensuorituskyvylle. Yritykset hankkivat aktiivisesti uutta tietoa ulkoisesta ymp��rist��st����n ja tallentavat sit�� tietokantoihinsa. Uusi tieto on innovaatioiden ja uusien ideoiden peruselementti. Uudet ideat pit���� my��s kaupallistaa, jotta niiden avulla voidaan hankkia kilpailuetua. Absorptiivisen kapasiteetin malli yhdist���� tiedon prosessointiin liittyv��t kyvykkyydet, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn hy��dynt���� tietoa tehokkaasti. Ennen kuin tietoa voidaan k��ytt���� uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen, t��ytyy sit�� jakaa yrityksess�� ja muuttaa se yrityksen toimintaa palvelevaksi. Aiemmissa tutkimuksissa innovaatiot ovat vahvasti liitetty yrityksen kykyyn uudistua. T��m�� pro gradu -tutkielma tutkii sosiaalisten integraatiomekanismien vaikutusta potentiaalisen absorptiivisen kapasiteetin muuttamiseen toteutuneeksi absorptiiviseksi kapasiteetiksi. Yksil��iden ja osastojen v��lisen yhteisty��n sek�� luottamuksen vaikutus tiedon sis��ist��miseen tutkittiin. Tutkielma pohjautuu monikansallisessa yrityksess�� kev����ll�� 2006 suoritettuun uudistumiskyky-tutkimukseen. Tutkielma keskittyy yrityksen kykyyn uudistua uuden tiedon ja innovaatioiden avulla. Tutkielma on kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan sosiaaliset integraatiomekanismit ovat t��rkeit�� uuden tiedon hy��dynt��misess��. Tiedon eksplisiittyyden havaitaan vaikuttavan tiedon muuttamiseen yritykselle hy��dylliseksi resurssiksi.

Organisaation strateginen kyvykkyys uudistumiseen

T��m��n Pro Gradun tavoitteena oli selvitt���� organisaation strategisen kyvykkyyden merkitys organisaation uudistumiselle. Strateginen kyvykkyys k��sitell����n t��ss�� ty��ss�� seuraavien strategisen johtamisen teorioiden kautta: toimialan taloustiede, resurssiperustainen n��kemys, evoluutioteoria organisaation muutoksesta, tietoperustainen n��kemys sek�� dynaamisten kyvykkyyksien n��kemys. Yrityksen uudistumiskyky ymm��rret����n t��ss�� ty��ss�� yrityksen kyvyksi oppia ja kehitt���� uutta tietop����omaa sek�� tuottaa uusia innovaatioita. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena oli selvitt���� case-yrityksen strategisen kyvykkyyden t��m��n hetkinen taso ja kuinka strategista kyvykkyytt�� uudistumiseen voidaan mitata. Empiirinen tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena ja siin�� k��ytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelm����. Tutkimuksen l��hestymistapa on kuvaileva, joten siin�� ei ole asetettu tutkimushypoteeseja. Kvantitatiivinen osuus suoritettiin selainpohjaisena kyselyn��. Kvalitatiivinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin ja sen tarkoituksena oli syvent���� ymm��rryst�� caseyrityksen strategiseen kyvykkyyteen. T��m��n tutkimuksen t��rkein tulos oli havainto, ett�� oppimisella ja uuden tiedon luonnilla on selv�� yhteys yrityksen innovointiin ja uudistumiseen. Lis��ksi havaittiin, ett�� yrityksen ulkoisen toimintakent��n ja asiakkaiden tarpeiden tuntemuksella on vaikutusta strategiseen kyvykkyyteen.

Projektisapuolten vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisprojektin knowledge management -j��rjestelm��lle

Projektin johtaminen informaatioaikakaudella merkitsee, yh�� useammassa tapauksessa, virtuaalisen verkoston tiet��myksen hallitsemista ja johtamista. Kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentaminen on virtuaaliverkostoa hyv��kseen k��ytt��v�� projekti, joka koostuu lukuisista osapuolista.Matkaviestinverkkoprojektien laajentuminen ja kilpailun kiristyminen alalla ovat nostaneet knowledge management -j��rjestelmien kysynt����. Kysynt�� kohdistuu voimakkaimmin j��rjestelmiin, joiden avulla matkaviestinverkkotoimitusprojektin kaikki toiminnot pystyt����n k��sittelem����n yhdess�� j��rjestelm��ss��. T��m��n tutkimuksen p����asiallisena tavoitteena on ollut selvitt���� keskeisimm��t vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkon rakentamisprojektin knowledge management ?j��rjestelm��lle. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuden ja avoimien teemahaastattelujen avulla, k��ytt��en kvalitatiivisi�� tutkimusmenetelmi��.Haastattelut osoittivat, ett�� t��rkeimm��t vaatimukset kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoja rakentavan projektiorganisaation knowledge management -j��rjestelm��lle ovat: 1. Knowledge management -j��rjestelm��n tulee toimia keskitettyn�� tietovarastona.2. Projektissa k��sitelt��v����n tietoon on pystytt��v�� porautumaan v��hint����n prosessi- ja paikkatietoon pohjautuvista n��k��kulmista. 3. P����syn knowledge management -j��rjestelm����n tulee olla mahdollista kaikille projektin osapuolille.4. P����syn knowledge management -j��rjestelm����n tulee olla mahdollista mist�� tahansa ja mihin kellonaikaan tahansa.5. Knowledge management -j��rjestelm��n k��ytt��liittym��n tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. J��rjestelm��n tulee olla yhteydess�� organisaatioiden muihin j��rjestelmiin.

The Strategic Intent and Launching of a Knowledge Management Tool in a Complex Organisation, case Stora Enso Consumer Boards

Informaatiotulva ja organisaation monimutkaisuus luoneet tarpeen tiet��myksen hallinnalle. T��m��n tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa muutostarpeet, jotka portaalin k��ytt����notto tiet��myksenhallintaty��kaluna luo. Tutkimuksessa verrataan my��s uusia ty��kaluja olemassa oleviin sek�� arvioidaan organisaation kyky�� siirt���� tiet��myst�� virtuaalisesti. Kirjallisuutta vastaavanlaisista projekteista ei ole ollut saatavilla, sill�� k��ytt����notettava teknologia on melko uutta. Samaa teknologiaa on k��yt��ss�� hieman eri alueella, kuin t��ss�� projektissa on tavoitteena. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka p����asialliset l��hteet ovat erilaisissa kokouksissa tuotettuja dokumentteja. Tutkija on osallistunut aktiivisesti projektity��h��n, joten osa taustatiedoista perustuu tutkijan huomioihin sek�� viel�� keskusteluihin. Teoriaosassa k��sitell����n tiet��myksen jakamista tiet��myksen hallinnan ja virtuaalisuuden n��k��kulmasta. Muutoksen hallintaa on k��sitelty lyhyesti tiet��myksenhallintaty��kalun k��ytt����notossa. Tutkimus liittyy Stora Enso Consumer Boardsin tiet��myksen hallintaprojektiin.

Sis��inen tulosraportointi tietojohtamisen n��k��kulmasta. Case: Elcoteq Network Oyj

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitk�� tekij��t vaikuttavat sis��isen laskennan tulostiedon oikeellisuuteen ja miten tietojohtamisen keinoin voidaan taata yhteensopivuus ulkoisen ja sis��isen laskentatiedon v��lill��. Tekij��iden tunnistamisen ja huomioonottamisen kautta voidaan kehitt���� organisaation tiet��myst�� ja suorituskyky��. Tutkimus oli empiirinen ja kuvaileva tapaustutkimus. Kvalitatiivista aineistoa ker��ttiin p����asiassa kyselylomakkeen, havainto -ja dokumenttiaineiston avulla. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Laskentaorganisaatioissa havaittiin mekaanisen ja orgaanisen tietop����omaymp��rist��n piirteit��, jotka asettavat tiedon v��litykselle,vuorovaikutukselle ja tiet��myksen kehittymiselle omat rajoitteensa. Laskentaorganisaatioiden toimintaa ohjasivat mekaaniselle ymp��rist��lle tyypilliset vastuu - ja raportointisuhteet, aikataulut ja raportointik��yt��nn��t. Raportointij��rjestelm����n tarvittaisiin lis��koulutusta, tiedon vertailtavuuteen ja tiedon oikeellisuuden takaamiseen lis���� ty��v��lineit��. Tiedon v��litt��mist�� ja kommunikointia pit��isi tehostaa aktiivisemmalla s��hk��isell�� viestinn��ll��, mutta my��s monipuolisemmalla viestint��kanavien k��yt��ll��. Laskentaorganisaatioiden toimintaymp��rist��ss�� havaittiin orgaanisen tietop����omaymp��rist��n piirteit��, mik�� edellytt��isi dialogia tukevien teknologioiden ja toimintatapojen tehokkaampaa k��ytt����. Haasteena on maantieteellisen et��isyyden aiheuttamat rajoitteet sek�� toiminnan mekaaninen luonne. Uutta konseptia k��ytt����notettaessa keskustelut ja vuorovaikutus tukivat mallin kehitt��mist�� ja k��yt��nn��n sis��ist��mist�� osaksi organisaation tiet��myst��. Viestint��kanavien k��yt��n tehostamisella voitaisiin edesauttaa tiedon v��littymist��. Tiet��myksen ja suorituskyvyn kehitt��minen laskentaorganisaatioissa edellytt���� kuitenkin vuorovaikutteisuuden ja dialogin tukemista.

Organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn kehitt��minen strategial��ht��isesti, case: Puumerkki Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvitt���� organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn strategiset vahvuudet, heikkoudet ja kehitt��miskohteet case-organisaatio Puumerkki Oy:ss��. Mittausten avulla haluttiin selvitt���� uuden organisaation toimivuus, organisaation osaamisen nykytila sek�� toiminnan nykytilanne suhteessa strategiaan ja muihin yrityksiin. Tutkielmassa k��ytettiin sek�� kvantitatiivista ett�� kvalitatiivista tutkimusotetta. Olemassa olevalla mittarilla (KM-factor -organisaation uudistumiskyvyn mittari) mitattiin case-yritys, Puumerkki Oy. Mittauksia tehtiin kaksi: kes��kuussa 2003 ja tammikuussa 2004. N��in saatiin selville muutoksen ja kehityksen suunta sek�� edistyminen. Mittausten kohteena olivat kaikki Puumerkki Oy:n ty��ntekij��t. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi ja tarkistamiseksi haastateltiin teemahaastatteluin lokakuussa 2003 Puumerkin henkil��st��st�� kymment�� (10) satunnaisesti valittua henkil����, ensimm��isen mittauksen (06/2003) alueellista vastausjakaumaa mukaillen. KM-factor mittausten tulosraportit analysoitiin ja purettiin sanalliseen muotoon sek�� tuloksista tiivistettiin lyhyt esitys organisaation henkil��st��lle raportointia varten. Haastatteluaineisto analysoitiin purkamalla haastattelut sanallisiksi teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin ja vertaamalla niit�� mittauksien tuloksiin. Mittausten avulla ker��ttiin tietoa organisaation osaamisen, tiedonkulun, suhteiden ja johtamisen nykyisest�� toiminnasta ja niiden tavoitetilasta eri tietoymp��rist��iss��. Mittauksen mukaan Puumerkki Oy:n uudistumiskyky oli parempi kuin vertailuryhm��ll�� ja toiminnan suunta oli oikea, strategian mukainen. Puumerkki Oy:n vahvuuksia olivat keskin��inen sitoutuminen tavoitteisiin, haasteellinen tavoitetaso, tilanneherkkyys ja yksimielisyys muutostarpeista. Mit����n erityisen heikkoa aluetta ei mittauksessa l��ytynyt. Toiminnasta l��ytyi kuitenkin muutamia yleisi�� kehityskohteita: liian autorit����rinen johtaminen, heikko innovaatiopotentiaali eli yrityksen jatkuva kehitt��miskyky ja suuret yksikk��kohtaiset (alueelliset) erot. Yrityksen kulttuurin, infrastruktuurin, viestinn��n ja tietoteknisten ty��kalujen tulisi tukea aktiivista tiedonvaihtoa ja uuden tiedon hy��dynt��mist��.

Strategia ja tietojohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Case: Laurea-ammattikorkeakoulun Espoo-Vantaan alueyksikk��

Tutkielma rakentui organisaation strategisen johtamisen ja tietojohtamisen teorialle. Tutkielmassa etsittiin niit�� malleja, menetelmi�� ja toimintatapoja, jotka tukevat tietojohtamisen juurruttamista organisaation toimintaan tavalla, mik�� tukee asiantuntijaorganisaation strategisten tavoitteiden toteuttamista, organisaation uudistumista ja asiantuntijaorganisaation kyvykkyyden kehitt��mist��. Tutkielman empiirisess�� osassa kohdeorganisaationa oli Laurea-ammattikorkeakoulu. Organisaation kyvykkyytt�� toteuttaa valittua strategiaa selvitettiin suorittamalla mittaus KM-factor��� mittarilla. Mittauksessa otoksena oli ammattikorkeakoulun Porvoo-Vantaa -alueyksik��n koko henkil��st��. Mittausta t��ydennettiin organisaatiossa tehdyill�� haastatteluilla. Organisaatiossa tehty empiirinen tutkimus ja suoritettu mittaus selvittiv��t organisaation kyvykkyytt�� suoriutua strategian toteuttamisessa suhteessa muissa asiantuntijaorganisaatioissa saatuihin mittaustuloksiin. Tutkielman tietojohtamisen ja strategisen johtamisen teoria ja saatu mittaustulos tukivat k��sityst�� siit��, ett�� asiantuntijaorganisaatioiden kyvykkyydess�� uusiutumiseen l��ytyy yhteisi�� piirteit��. Organisaatiolle valitut toimintatavat, mallit ja menetelm��t voivat merkitt��v��sti tukea organisaation innovaatiopotentiaalia. Asiantuntijaorganisaatioissa korostuu tutkielman mukaan kyvykkyys yhteisen n��kemyksen ja tavoitetilan juurruttamisessa ja sit�� tukevien k��yt��nt��jen omaksumisessa yli organisaatiorajojen.

Capability matrix ��� Identifying and evaluating the key capabilities of purchasing and supply management

Organizations gain resources, skills and technologies to find out the ultimate mix of capabilities to be a winner in the competitive market. These are all important factors that need to be taken into account in organizations operating in today's business environment. So far, there are no significant studies on the organizational capabilities in the field of PSM. The literature review shows that the PSM capabilities need to be studied more comprehensively. This study attempts to reveal and fill this gap by providing the PSM capability matrix that identifies the key PSM capabilities approached from two angles: there are three primary PSM capabilities and nine subcapabilities and, moreover, the individual and organizational PSM capabilities are identified and evaluated. The former refers to the PSM capability matrix of this study which is based on the strategic and operative PSM capabilities that complement the economic ones, while the latter relates to the evaluation of the PSM capabilities, such as the buyer profiles of individual PSM capabilities and the PSMcapability map of the organizational ones. This is a constructive case study. The aim is to define what the purchasing and supply management capabilities are and how they can be evaluated. This study presents a PSM capability matrix to identify and evaluate the capabilities to define capability gaps by comparing the ideal level of PSM capabilities to the realized ones. The research questions are investigated with two case organizations. This study argues that PSM capabilities can be classified into three primary categories with nine sub-categories and, thus, a PSM capability matrix with four evaluation categories can be formed. The buyer profiles are moreover identified to reveal the PSM capability gap. The resource-based view (RBV) and dynamic capabilities view (DCV) are used to define the individual and organizational capabilities. The PSM literature is also used to define the capabilities. The key findings of this study are i) the PSM capability matrix to identify the PSM capabilities, ii) the evaluation of the capabilities to define PSM capability gaps and iii) the presentation of the buyer profiles to identify the individual PSM capabilities and to define the organizational PSM capabilities. Dynamic capabilities are also related to the PSM capability gap. If a gap is identified, the organization can renew their PSM capabilities and, thus, create mutual learning and increase their organizational capabilities. And only then, there is potential for dynamic capabilities. Based on this, the purchasing strategy, purchasing policy and procedures should be identified and implemented dynamically.

Innovation ��� from individual intuition to collaborative innovation. The role of individual key actor in facilitation of innovation in large organization context

The objective of this research was to study the role of key individuals in facilitation of technology enabled bottom-up innovation in large organization context. The development of innovation was followed from the point of view of individual actor (key individual) in two cases, through three levels: individual, team and organization, by using knowledge creation and innovation models. This study provides theoretical synthesis and framework through which the study is driven. The results of the study indicate, that in bottom-up initiated innovations the role of key individuals is still crucial, but innovation today is collective effort and there acts several entrepreneurial key individuals: innovator, user champion and organizational sponsor, whose collaboration and developing interaction drives innovation further. The team work is functional and fluent, but it meets great problems in interaction with organization. The large organizations should develop its practices and ability to react on emerging bottom-up initiations, in order to embed innovation to organization and gain sustainable innovation. In addition, bottom-up initiated innovations are demonstrations of peoples knowing, tacit knowledge and therefore renewing of an organization.

Customer-Related Internal Communication in a Global Matrix Organization

The objective of the thesis was to explore the nature and characteristics of customer-related internal communication in a global industrial matrix organization during a specific customer relationship, and how it could be improved. The theoretical part of the study views the field of the concepts of intra-organizational information and knowledge sharing. The theoretical part also views the internal communications influences to customer relationships, its problematic, and the suggestions to improve internal communication in literature. The empirical part of the study was conducted with the Content Analysis and the Social Network Analysis as research methods. The data was collected by interviews and a questionnaire. Internal communication was observed first generally within the organization from the point of view of a certain business, and secondly, during a specific customer relationship at personal level and at departmental level. The results of the study describe the nature and characteristics of internal communication in the organization. The results give 13 suggestions for improving internal communication in the organization. Although the study has been done in one specific organization, it also offers insights for other organizations as well as managers to improve their internal communication.

Trust in inter-organizational relationships

Trust in inter-organizational collaborative relationships has attracted substantial research interest among academics and practitioners. Previous studies have concentrated on the benefits of trust to business outcomes and economic performance, as it is considered to be a source of competitive advantage. Despite this increased level of interest, there is no consensus, much less overall agreement, about how it should be conceptualized or about the number of dimensions it incorporates. On the inter-organizational level there is an obvious challenge in defining both the trusting party and the objects of trust. Thus, the notion of trust as an under-theorized and poorly understood phenomenon still holds. Hence, the motivation of this study was fuelled by the need to increase our knowledge and understanding of the role and nature of trust in inter-organizational collaborative relationships. It is posited that there is a call for more understanding about its antecedents and consequences, as well as about the very concept in inter-organizational collaborative relationships. The study is divided into two parts. The first part gives a general overview, and the second part comprises four research publications. Both qualitative and quantitative research methodology is utilized. A multi-method research design was used because it provides different levels of data and different perspectives on the phenomenon. The results of this study reveal that trust incorporates three dimensions on both the individual and the organizational level: capability, goodwill, and self-reference. Trust develops from the reputation and behavior of the trusted party. It appears from this study that trust is clearly directed towards both individual boundary spanners and the counterpart company itself ��� i.e. not only to one or the other. The trusting party, on the other hand, is always an individual, and not the organization per se. Trust increases collaboration benefits and lowers collaboration drawbacks, thus having a positive effect on relationship performance. The major contribution of this study lies in uncovering the critical points and drawbacks in prior research and thereby in responding to the highlighted challenges. The way in which these challenges were addressed offers contributions to three major issues in the emerging theory of trust in the inter-organizational context: firstly, this study clarifies the trustor-trustee discussion; secondly, it conceptualizes trust as existing on both individual and organizational levels; and thirdly, it provides more information about the antecedents of trust and the ways in which it affects relationship performance.

Strategian toimeenpanokeinot muuttuvissa toimintaymp��rist��iss��

Nykyinen strategia ajattelu perustuu filosofiaan, jossa yrityksen aineeton p����oma muuttuu aineelliseksi tulokseksi organisaatioiden resursseja, kyvykkyyksi�� ja osaamista hy��dynt��m��ll��. Strategisissa tuloskorteissa oppimisen ja kasvun n��k��kulma kuvaa, miten ihmiset, teknologia ja organisaatioilmapiiri voivat toimia yhdess�� strategian toimeenpanemiseksi. Oppimisen ja kasvun tulosten paraneminen ennakoi parannusta my��s sis��isiin prosesseihin, asiakasn��k��kulmaan ja taloudelliseen menestykseen. Ty��n teoriaosuudessa luotiin laaja katsaus eri strategiakoulukuntiin, keskittyen etenkin Mintzbergin konfiguraatio strategiakoulukunnan oppeihin. T��m��n pohjalta tehtiin m����ritys strategia ajattelulle; strategiaprosessille ja strategialle muuttuvissa toimintaymp��rist��iss��. Strategiaprosessin kriittiset alueet, sek�� strategial��ht��isen organisaation periaatteet huomioon ottaen, tehtiin kirjallisuuskartoitusta strategian toimeenpanokeinoista ja k��yt��nn��n tutkimus niiden k��yt��n yleisyydest�� eri organisaatioissa. Tulosten mukaisesti monet keinot ovat aktiivisessa k��yt��ss��, mutta toisaalta on n��ht��viss��, ett�� erilaiset yrityskulttuurit, organisaatioiden "el��m��ntilanteet" ja resurssien erilaisuudet tarjoavat erilaiset mahdollisuudet strategian toimeenpanoon ja organisaation osaamisen lis����miseen. Nopeasti muuttuva toimintaymp��rist�� korostaa joustavaa strategian ja sen toimeenpanon tarvetta. Osaamisen kehitt��minen johtaa kasvuun; sen varmistamiseksi on l��ydett��v�� omalle organisaatioille sopivat keinot jatkuvaan oppimiseen, muutoskykyisyyden ja sit�� kautta kilpailukyvyn saavuttamiseen ja yll��pit��miseen.

Improving Intraorganizational Knowledge Sharing

The objective of this research was to find how the critical factors enabling intraorganizational knowledge sharing could be implemented to be part of case organization���s actions. The theoretical framework of the research was constituted based on previous scientific discussions concerning knowledge and its dimensions, knowledge sharing and its linkage to organizational learning. The intraorganizational knowledge sharing critical factors form an essential part of the theoretical framework. The study was a qualitative case study. The data was collected using focus group interviews and analyzed using theme analysis. In the empirical part of the study case organizations characteristics to the intraorganizational knowledge sharing were researched, intraorganizational knowledge sharing goals were mapped and finally improvement actions were suggested. The most significant suggestions were creating an organization wide knowledge sharing strategy, facilitating the development of social networks and communicating the top management support for knowledge sharing activities.

Strategic Orientation of Knowledge Management: Influence on Company's Performance

Nowadays, the huge part of the most important research is done in the area of interaction of two or more fields of research. They open doors for new ideas and help to find that was not possible to find before, explain simple things, which was missed because of narrow vision. This research investigates the interconnection of strategy study and knowledge management. Well-known researches (e.g. Michael Zack, 2003) point out that organization should align its' knowledge management to strategy to gain success. But this is not well developed area yet. This research contributes to the growing knowledge of knowledge management - strategy alignment. The research tests the relation between strategic orientation of knowledge management and performance of the company. It also investigates the nature of strategy typology influence on strategic orientation of knowledge management. These two points have critical importance for development of this area. Moreover, it has management implication for those practitioners, who cares about sustainable success of their company based on knowledge.

Role of culture in knowledge transfer and sharing - case ERP implementation

The main objective of this study was to examine how culture influences knowledge transfer and sharing within multicultural ERP project implementation in China. The main interest was to explain how national culture and knowledge are linked by understanding how culture influences knowledge transfer and sharing in a project organization. The other objective of this work was to discuss what Chinese cultural characteristic inhibit and en-hance knowledge sharing in ERP project. The perspective of this study was qualitative and the empirical material was collected from theme interviews among Stora Enso employees. Conclusion of this thesis is that Finns have a very direct style of communication and sharing knowledge whereas Chinese respect face shaving and indirect communication. Another conclusion is that knowledge sharing does not ���just happen���, it is needed that project members understand national culture to get all project members commitment to project. In China most important is understand local business processes and understand role of trust and guanxi.