Raportointi- ja suunnittelujärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen

Diplomityö liittyy case-yhtiön raportointi- ja suunnittelujärjestelmän käyttöönottoon ja kehittämiseen. Työn tavoitteena on raportoinnin toteuttaminen uudella järjestelmällä. Diplomityön teoriaosuudessa perehdytään johdon laskentatoimen rooliin johtamisen tukena, business intelligence -käsitteeseen ja raportointijärjestelmähankkeisiin liittyviin haasteisiin johdon laskentatoimen näkökulmasta. Työn empiirisessä osassa kuvataan raportoinnin toteutus uudella järjestelmällä, laaditaan raportointi- ja suunnittelujärjestelmän arkkitehtuurikuvaus, arvioidaan käyttöönottoprojektin onnistumisesta sekä esitetään jatkokehitysehdotuksia. Diplomityö on osa case-yhtiön johdon laskentatoimen kehittämistä ja jatkoa aiemmin yhtiön raportoinnin kehittämistä tutkineelle diplomityölle. Meneillään oleva raportointi- jasuunnittelujärjestelmä -projekti on osa yhtiön laajempaa IT-järjestelmien integraatioprojektia. Näin diplomityö liittyy myös yhtiön tietojärjestelmien kehittämiseen ja uudistamiseen. Diplomityössä rakennettiin case-yhtiön talouden raportointiympäristöä uuteen järjestelmään ja kehitettiin johdon laskentatoimen raportteja. Työssä kehitetty talouden raportointi täyttää raportointi- ja suunnittelujärjestelmähankkeelle asetetut tavoitteet. Raportointi on erilaiset tarpeet huomioivaa, läpinäkyvää ja antaa kokonaiskuvan tarkasteltavasta kohteesta, mutta mahdollistaa myös tapahtumien yksityiskohtaisen tarkastelun. Raportointi perustuu sähköpostin kautta jaettaviin vakioraportteihin sekä käyttäjän itse raportointiportaalissa suorittamaan raportointiin. Talouden seurannan lisäksi työssä laadittiin raportteja teknisen tiedon ja työtuntien seurantaan. Case-yhtiön nykyinen johdon laskentatoimen raportointi toteutetaan työssä esitetyllä järjestelmällä.

Innovaation kehittäminen yritysverkostolle, Case: Projektihallinta

Työn tavoitteena on kehittää arvoinnovaatio yritysverkostolle. Arvoinnovaation teoreettisen viitekehyksen konkretisoimiseksi ja arvioimiseksi käytetään työssä kohteena ProPortfolio - ohjelmistotuotetta sekä sen kehittämistyössä saatuja kokemuksia. ProPortfolio on vuosina 2001-2004 kehitetty mobiiliin teknologiaan perustuva ohjelmistosovellus. ProPortfolio ohjelmisto on liikkeenjohdon konsulttiyritys Tuloskunto Oy:n johdolla ja TEKES:n rahoittamassa hankkeessa kehitetty pientaloprojektien toteuttajaverkoston toiminnanohjausjärjestelmä. Pitkäaikaisen kilpailuedun saavuttaminen erottumalla kilpailijoiden massasta on kasvava haaste yrityksille. Tutkijoiden Kimin ja Mauborgnen kehittämän arvoinnovaation ja strategisen suunnittelun prosessin lähtökohtana on kilpailun kiertäminen differoitumalla kilpailijoista ja uusien markkinoiden luominen. Perinteisen strategisen ajattelutavan mukaan yritykset voivat tuottaa korkeampaa arvoaasiakkaille korkeammin kustannuksin tai kohtuullista arvoa pienemmin kustannuksin. Eli strateginen asemointi perustuu valintaan differoitumisen ja kustannusjohtajuuden välillä (Porter,1985). Arvoinnovaatioon perustuvassa asemoinnissa tavoitellaan sekä differoitumista että kustannusjohtajuutta samanaikaisesti. Arvoinnovaation keskeisimmät kriteerit täyttyivät kehityshankkeen lopputuloksena syntyneessä ProPortfolio -ohjelmistotuotteessa. Tämän työn pohjalta voidaan todeta, että Kimin ja Mauborgnen kehittämä strategian suunnitteluprosessi on laaja ja vaativa. Arvoinnovaatio syntyy harvoin hetkellisenä oivalluksena, vaan kehittyy järjestelmällisen työskentelyn tuloksena. ProPortfolio -ohjelmistotuotteen arvoinnovaation muodostuminen perustui kehityshankkeen onnistuneeseen asiakastarpeiden tunnistamiseen ja ennakoimiseen. Selkeän kuvan hahmottuminen ratkaistavista ongelmista auttoi asemoimaan hankkeen jatkokehitystyön oikein ja loi edellytykset arvoinnovaation muodostumiselle. Tutkijat Kim jaMauborgne ovat haastaneet perinteiset strategiatyöskentelyn mallit. Tutkimustuloksiinsa pohjautuen he ovat kehittäneet uuden arvoinnovaatioon perustuvan strategisen suunnittelun teoreettisen viitekehikon ja prosessin. Nämä mallit tulevat varmasti jättämään pysyvän jäljen strategiatyöskentelyn nykykäytäntöihin.

Liiketoiminnan jalostamoyrityksen innovaatioprosessi

Tutkimuksen keskeisin tavoite oli kartoittaa Beneq Oy:n innovaatiokyvykkyys ja kuvata yrityksen innovaatioprosessi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yleiset valintaperusteet BI (business intelligence) - ohjelmiston hankinnalle. Tutkimus oli tärkeä, jotta kohdeyritys voi tulevaisuudessa kehittää innovatiivisuuttaan ja hankkia innovaatiotoimintaa tukevan ohjelmiston. Työ on tehty osana TEKESin rahoittamaa yritysten innovatiivisuutta tukevaa LIIMA - projektia. Ensin työssä tutkittiin innovaatiotoimintaaja - prosesseja teoriassa. Tämän jälkeen yrityksen käytäntöjä selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä sekä käymällä läpi tuote- ja asiakastapauksia. Yrityksen nykyiseen tietojärjestelmään tutustuttiin käytännössä ja BI - ohjelmiston valintaperusteita kerättiin kirjallisuuslähteistä. Työn tuloksena valmistuivat kartoitukset Beneq Oy:n ja sen partneriyrityksen innovaatiokyvykkyydestä. Myös yrityksen innovaatioprosessi määriteltiin ja havainnollistettiin kuvana. Lisäksi työn tuloksena syntyivät yleiset valintaperusteet BI - ohjelmiston hankintaan. Saatujen tulosten perusteella Beneq Oy voi tehokkaasti kehittää innovatiivisuuttaan tulevaisuudessa. Työn yhteydessä kehitettyä innovaatioprosessimallia voidaan todennäköisesti hyödyntää innovaatiotutkimuksessa laajemminkin.

Asiakaslähtöinentilaus-toimitus-prosessin kehittäminen räätälöivässä yrityksessä

Tapa, jolla yritys vastaa sen räätälöityvien tuotteiden kysyntään, määrittää yrityksen menestymisen. Sen on ymmärrettävä mikä arvo asiakkaalle syntyy, kun sen yksilökohtaiset tarpeet otetaan huomioon tuotetta räätälöitäessä. Toisaalta, yrityksen on ymmärrettävä kustannus, joka näiden tarpeiden huomioon ottamimisesta syntyy. Yhdistämällä nämä tiedot oikein tilaus-toimitus-prosessin suunnittelussa ja valinnassa voidaan kutakin valittua asiakasta tai asiakasryhmää palvella kannattavasti. Tämän diplomityöntavoite on kehittää tutkimuksen toimeksiantajan Vahterus Oy:n tilaus-toimitus-prosessia. Perusteena ovat kolmen tärkeimmän asiakasryhmän tarpeet sekä tieto nykyisestä prosessista. Tutkimuksen teoreettinen perusta luodaan tutustumalla kirjallisuuteen räätälöinnistä, asiakaslähtöisyydestä sekä toimitus-prosessien eriyttämisestä. Order-winner ja order-qualifier kriteerien selvittäminen ja niiden käyttö oikean prosessin valinnassa muodostaa tutkimuksen teoreettisen ytimen. Empiriaosassa analysoitiin case-yrityksen nykyisen tilaus-toimitus-prosessin toiminta. Prosessin kehittämistyön pohjaksi selvitetettiin case-yrityksen kolmen tärkeimmän asiakasryhmän erityispiirteet ja tarpeet haastattelututkimuksella. tilaus-toimitus-prosessin analyysissä havaittiin huomattavaa asiakasryhmäkohtaista vaihtelua läpimenoajoissa. Tämä johtui tilatun tuotteen tyypistä sekä asiakkaiden erityisvaatimuksista. Haastattelututkimuksessa vahvistuinäkemys asiakasryhmien tilaus-toimitus-prosessille asettamien vaatimuksien selkeistä eroista. Johtopäätöksenä esitetään erilaisia toimitusstrategioita eri asiakasryhmille. Kustannus-tehokkuutta ja nopeutta vaativalle asiakasryhmälle prosessia tehostetaan suunnitteluprosessin automatisoinnilla. Joustavuutta vaativaa, korkeampia kustannuksia sallivaa asiakasryhmää palvellaan paremmin kehittämällä projektihallinnan ja myynnin työkaluja sekä henkilökunnan osaamista. Tutkimuksen tärkein kontribuutio yritykselle oli asiakasryhmien erojen tiedostaminen ja niiden huomioon ottaminen toimitustrategioiden ja organisaation jatkuvassa kehittämisessä.

Aligning Technology Innovation Processes for Possible Collaboration

Diplomityön tavoitteena on innovaatioprosessien selventäminen ja yhteensovittaminen radikaalien teknologia innovaatioiden osalta. Prosessien yhteensovittamisen edellytyksenä on teknologia innovaation radikaalisuuden ymmärtäminen. Kohteena on alkuvaiheen innovaatioprosessi jonka aikana virallinen yhteistyö ei vielä ole mandollista. Kehitetyn mallinavulla voidaan arvioida yrityksen kokemaa radikaalisuutta innovaatioprosessin alkuvaiheessa. On tärkeää ymmärtää miten vuorovaikutuksessa olevat yritykset kokevat innovaation radikaalisuuden prosessin alkuvaiheessa. Prosessien eroavaisuudet voidaan sanoa riippuvan yritysten näkökulmasta, koska niiden toiminnot määrittyvät koetun radikaalisuuden mukaan.Yhtäläisenä koettu radikaalisuus luo pohjan avoimelle vuorovaikutukselle ja antaa viitteitä syvemmästä yhteistyöstä tulevaisuudessa. Vertikaalisti sijoittuneiden yritysten prosessien esitetty yhteensovitus perustuu molemminpuoliseen radikaalisuuteen ja sisäisen hyväksynnän vastaavuuteen. Tällöin osapuolet ovat mukana samalla sitoumuksella prosessin jatkumisen ollessa epävarma.

Omaisuuden luonteessa tapahtunut muutos ja taloudellisen raportoinnin haasteet

Aineettomalla omaisuudellatarkoitetaan sellaisia resursseja, joiden arvo perustuu niiden aineettomiin ominaisuuksiin. Aineeton omaisuus on usein yrityksen sisäisesti synnyttämää ja sen arvo on riippuvainen käyttäjästä, käyttötarkoituksesta ja yrityksen muista resursseista. Aineettoman omaisuuden markkinat ovat kehittymättömät ja sen kirjanpidollinen käsittely on hankalaa. Lailliset omistusoikeudet ja resurssin hankintamenon luotettava määriteltävyys ovat monesti ratkaisevassa asemassa arvioitaessa resurssin kirjaamisedellytyksiä. Taseen ulkopuolelle jäävät aineettomat resurssit ovat tavallisesti sellaisia, jotka eivät varsinaisesti ole yrityksen omaisuutta,kuten ihmisten ajatuksiin ja osaamiseen perustuva arvo. Yritys voi kom­munikoida sidosryhmilleen taseen ulkopuolisista resursseista laajan, epävirallisiin raportteihin perustuvan viestinnän avulla.

Osakeyhtiömuotoisen maatilan omistajan taloudellinen hyöty verotuksessa

Maatalouden perinteisen harjoittamismuodon, perheviljelmän, rinnalle on viime aikoina noussut yhtiömuotoista maataloutta. Syitä maatilan yhtiöittämiseen on useita, mutta yksi tärkeimmistä lienee osakeyhtiöön sovellettava erilainen verotus. Osakeyhtiömuotoinen maatalous asettaa uusia vaatimuksia erityisesti maatilayhtiön hallinnolle. Etukäteen on mm.selvitettävä viljelijän eläketurvaan liittyvät kysymykset, koska eläkelaki on sidoksissa tulevassa maatilaosakeyhtiössä noudatettavaan verolakiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää osakeyhtiömuotoisen maatalouden eroja perinteiseen harjoittamismuotoon verrattuna sekä selvittää, miten tila voidaan toimintamuodon muutoksen kautta yhtiöittää ilman vero-vaikutuksia. Taulukkolaskentaohjelmaan on rakennettu verolaskentamalli ja sen tarkoituksena on toimia tilansa yhtiöittämistä pohtivan viljelijän työkaluna. Malli laskee tilan verorasituksen sekä ammatinharjoittajalle, että osakeyhtiömuotoiselle maataloudelle, ja lopuksi vertaa näitä keskenään. Tutkielmassa on rakennettu myös yksinkertainen malli osakeyhtiö-muotoisen maatalouden avaavasta taseesta, jonka tulee syntyä TVL 24 §:n tasejatkuvuutta ja identtisyyttä noudattaen. Tähän ei ole olemassa selvää ohjetta, vaan on jouduttu käyttämään perusteltuja tulkintoja ja käytäntöjä.

Avainasiakassuhteiden analysointi ja -kehittämisstrategioiden luonti business-to-business markkinoilla toimivalle pk-yritykselle

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tutkittavan yrityksen (Starlike Oy) avainasiakassuhteiden tila sekä luoda strategioita näiden asiakassuhteiden kehittämiseksi. Asiakassuhteiden tilaa pyrittiin analysoimaan tarkastelemalla kolmea suhteen osatekijää; ilmapiiriä, transaktiohistoriaa ja toimijoita. Vastaavasti strategioiden luonnintukena käytettiin asiakassuhteen osatekijöiden painoarvo- sekä asiakassuhteen ongelmat/tarpeet -mallia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jonka aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä syksyn 2006 aikana niin asiakkailta kuin yritykseltäkin. Asiakassuhteiden havaittiin jakautuvan viidelle tasolle jakauman noudattaessa normaalijakaumaa. Asiakkaan ja myyjän näkemyksissä asiakassuhteen nykytilasta ei havaittu olevan järjestelmällistä eroa. Toisaalta myyjän havaittiin asettavan asiakassuhteen tavoitteet järjestelmällisesti asiakasta korkeammalle. Asiakassuhteiden tavoitteiden havaittiin lisäksi jakautuvan asiakassuhteen tasoittain kahteen osaan siten, että noin puolet asiakkaista halusi kehittää asiakassuhdettaan ja noin puolet oli tyytyväisiä sen nykytilaan.

Strategisen osaamisen määrittely ja arviointi, Case: Finnsteve Oy, Helsinki

Tutkielman tarkoituksena oli ydinosaamisen ja strategisen osaamisen määritteleminen ja arvioiminen. Tavoitteena oli selventää sekä organisaation johdon ja keskijohdon näkemyksiä siitä mitä strateginen kyvykkyys on sekä tehdä osaamisten arvioinnin yhteydessä perustyötä henkilöstön strategisten osaamisten kehittämiseksi. Case- organisaationa tutkimuksessa oli Finnsteve Oy, Helsingin, Turun ja Kotkansatamissa toimiva Suomen toiseksi suurin satamaoperaattori. Tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä lomakekyselyä yhdis-tettynä kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Ydinosaamisten määrittelyssä käytettiin ryhmätyömenetelmää. Tutkimusongelmia peilattiin sekä resurs-siperusteiseen että ydinosaamisen teorioihin. Tutkimuksessa saatiin selvä kuva siitä, miten ydinosaamisen määrittely käytännössä voidaan yrityksessä toteuttaa. Koska kyseessä oleva yritys tuottaa satamapalveluja, on palvelutapahtuman reagointinopeus, tehok-kuus, joustavuus ja oikea-aikaisen informaation tuottaminen asiakkaille yrityksen kannalta ehdottoman tärkeää. Mikäli yritys haluaa säilyttää maineensa joustavana ja asiakkaiden toiveisiin nopeasti reagoivana yrityksenä sen on kyettävä kannustamaan henkilöstöään innovointiin. Innovoinnit johtavat parhaimmillaan prosessi-innovaatioihin ja sitä kautta sisäisen tehokkuuden paranemiseen jaasiakastyytyväisyyteen.

Yrityksen ohjausta ja päätöksentekoa tukeva raportointi, case: Gasum Paikallisjakelu Oy

Tutkielmassa on tavoitteena selvittää raportoinnin tarjoamiamandollisuuksia yrityksen ohjauksen, ja johdon päätöksenteon helpottamiseksi. Teoriaosuudessa käydään läpi tiedon tarpeen määrittelyä erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Millaista tietoa yrityksen toiminnasta pitäisi tietojärjestelmiin kerätä, jotta sillä olisi todellista merkitystä. Toisinaan tietoa tarvitaan myösyrityksen ulkopuolella tapahtuvista asioista, ja myös tällaisen tiedon käsittelyn pitäisi olla mandollista yrityksen tietojärjestelmissä. Tämä luonnollisesti asettaa melkoisia vaatimuksia tietojärjestelmille. Niihin liittyen on jonkin verran esitelty teknisiin asioihin liittyviä tekijöitä. Tekniikkaa kuitenkin on olemassa hyvinkin monipuolisen tiedon käsittelyä varten. Hankalampaa on määrittää, se millä tiedolla on oikeasti merkitystä. Suuren tietomäärän tiivistämiseen ja Asentamiseen on niin ikään olemassa keinoja, joita esitellään yleisellä tasolla, keskittymättä mihinkään yksittäiseen malliin. Ajatuksena on lähinnä ollut se, että jokaisen yrityksen kannattaa miettiä omista lähtökohdistaanitselleen sopivin tapa. Kaikille ei välttämättä sovi sama kaavamainen malli, jatoisaalta erilaisten mittarimallien keskinäiset erotkin ovat hyvin pieniä. Periaatteessa kaikissa malleissa pyritään lähtökohtaisesti siihen, että yrityksestä saadaan mandollisimman kokonaisvaltainen kuva. Yrityksen toiminnan kannalta päätetään ne tekijät, jotka eniten vaikuttavat sen menestykseen jatkossa, ja tältä pohjalta myös löytyvät tärkeimmät seurattavat asiat. Lopuksi on lyhyesti kuvattu case-yrityksen toimintaa ja sen käyttämiä tieto-järjestelmiä.Tutkielmassa on myös analysoitu, mitä kaikkea tietoa yrityksen toiminnasta tarvittaisiin, ja mistä olemassa olevasta järjestelmästä se on mandollista saada. Mikäli tietoa ei löytynyt järjestelmistä, on kerrottu, miten asia on hoidettu raportoinnin kannalta, ja miten raportointi kokonaisuudessaan yritykselle rakennettiin tutkielman kuluessa.

Strateginen ja kannustava palkitseminen

Tutkielman tavoitteena on selvittää Lappeenrannan Kylpylän johdon ja henkilöstön näkemyksiä ja mielipiteitä palkitsemisesta ja niiden avulla luoda puitteet uudelle palkitsemisjärjestelmän rakentamiselle, joka tukee yrityksen strategiaa ja tavoitteita ja on samalla henkilöstöä kannustava. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna case yrityksessä. Teemahaastattelujen avulla haettiin vastauksia henkilöstön kannalta kannustaviksi palkitsemistavoiksi. Samalla kartoitettiin henkilöstön strategiatuntemusta. Yrityksen tämänhetkinen palkitseminen perustuu perinteisiin taulukkopalkkoihin. Muina palkitsemismuotoina ovat henkilöstöedut ja satunnaiseterikois- palkitsemiset ja työvuosista huomioimiset. Tutkimuksessa todettiin, että toiminta on murrosvaiheessa, jossa suurin asiakasryhmä on häviämässä. Yritys tarvitsee uusia tapoja toimia ja ohjata toimintaa uuteen suuntaan. Myös hyvien työntekijöiden saaminen alalla on vaikeutumassa. Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöstön toiveet palkitsemisesta ovat enemmän yhteisen palkitsemisen kannalla,kuin strategiaa tukevan, tuloksiin perustuvan palkitsemisen kannalla.

Myynnin raportoinnin käytettävyyden parantaminen toiminnanohjausjärjestelmämuutoksen jälkeen, Case: Stora Enso Publication Papers Oy Ltd

Tutkielman tavoitteena oli parantaa kohdeyrityksen myynnin raportoinnin käytettävyyttä toiminnanohjausjärjestelmämuutoksen jälkeen. Järjestelmämuutoksen jälkeen myyntitiedot siirtyivät puutteellisesti yrityksen tuloslaskentajärjestelmään. Tutkimus on empiriaan nojautuva tapaustutkimus. Siinätarkastellaan myynnin raportoinnin merkitystä yrityksen taloushallinnon raportoinnin osana sekä keinoja raportoinnin käytettävyyden varmistamiseksi. Lisäksi työssä käsitellään tietojärjestelmien osuutta taloushallinnon raportoinnissa ja tarkastellaan kohdeyrityksen tietojärjestelmiä ja niiden yhteistoimintaa. Empiirisen tutkimuksen tuloksena myyntitietojen puutteellisen siirtymisen syyksi havaittiin virheellinen poimintamääritys järjestelmien välillä.

Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä verotuksessa ja yritysjärjestelytilanteissa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kysymyksiä patenttien arvonmääritykseen liittyy verotuksen kannalta yritysjärjestelytilanteissa. Tutkimus on deskriptiivinen, kvalitatiivinen ja normatiivinen. Yritysjärjestelytilanteet toteutettuina verolakien mukaan ovat purkautumista lukuun ottamatta veroneutraaleja tapahtumia, jolloin osapuolille ei synny verotettavaa tuloa. Jos puolestaan yritysjärjestelyjä ei toteuteta elinkeinoverolainmukaan, realisoituu verotettavaa tuloa. Tällöin patentitkin arvostetaan elinkeinoverolain mukaan käypään arvoon. Patenttien käyvän arvon määritykseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Kuitenkin tuottoarvoon perustuvia arvonmääritystapoja pidetään parhaimpina. Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä yritysjärjestelyiden verotuksen kannalta ovatkin, miten säilyttää veroneutraalius sekä miten käypä arvo määritetään, jos veroneutraaliutta ei voida säilyttää.

Exploration of the social dimension of corporate responsibility in a welfare state

This study focuses on corporate social responsibility (or CSR)as the latest dimension to emerge in the corporate responsibility and sustainability agenda, which in the recent past has rapidly risen to the top of the list of concerns for civil societies worldwide. Despite the continuing debates and discussions about the scope, benefits, and impacts of CSR to business and community in various sectors, levels, and types of society, many companies have moved forward to confront the opportunities and challenges of CSR. Thus, this study is about those proactive companies with a focus on the importance of CSR and its management inside and outside the company. It is an exploration and learning from the experience of Finnish companies, as well as other actors interested or involved in shaping the course of CSR, locally and globally. It also looks closely at how national culture affects the views, thinking, and management of CSR in a welfare state. This dissertation primarily draws on the analyses of information collected from a series of qualitative interviews and the existing literature in the area. This is complemented by an analysis of written and published documents on CSR from various sources. The results of the study give insightful information and detailed descriptions of a roadmap useful in learning and understanding CSR in Finnish companies. Despite the varying conceptual connotations, essential roadmap indicators point to the importance of framing CSR within the corporate responsibility concept, Finnish development and the welfare state system, globalization, stakeholders, and the pursuit of sustainable development as the main drivers of CSR, the remarkable progress of CSR in companies, and identification of key management areas and practices relevant to CSR. Similarly,the study reveals the importance of culture as essential in understanding and learning CSR. Finnish culture has a positive influence on the views, thinking, and management practices of CSR issues. Such a positive influence of culture, therefore, makes it easy for business people to discuss and understand CSR, because those CSR issues are already considered common and taken-for-granted by Finns and are implicit in the welfare state provisions. The experience of Finnish companies in implementing CSR policies in the supply chain is a concrete proactive step in advancing the message of CSR, that is, to bring companies and suppliers together to work on improving and strengthening relationships towards socially responsible practices worldwide. Such a forward step to deal with CSR issues in the supply chain reflects the companies' commitments and belief that CSR can be managed with the suppliers and gain positive benefits. Despite the problems and complexities, particularly in the global supply chain, managing CSR for Finnish companies presents new opportunities and challenges that are expected to intensify in the near future. The focus on CSR policy implementation inthe supply chain points to the importance of companies taking initiatives and forging cooperation with suppliers with the aim of addressing and improving CSR questions in the supply chains. The proactive stance of Finnish companies toward CSR is complemented by the active supporting role of important societalactors such as the government and NGOs. These actors carry out various promotional efforts and campaigns, thus bringing CSR into the mainstream of Finnish companies and strengthening the synergistic learning about CSR within the Finnish business and civil circles. The efforts of the government and NGOs to promote CSR are indicative of the importance of multipartite involvement and the emergence of better civil regulations. Likewise, their drive to learn from each other, exchange experiences, and contribute in CSR debates facilitated the evolution of CSRnetworks in the country. The results of this study add to the mounting evidence that CSR, in general, has created a new dimension in managing corporate sustainability. This study provides compelling empirical evidence and some direct quotations about CSR in the Finnish context. This information can be used to learn and gain new useful insights, approaches, and concepts for managing CSR.