964 resultados para tieteellinen tieto - todellisuus
Resumo:
Tiedosta on tullut määräävä tekijä yrityksensuorituskyvylle. Yritykset hankkivat aktiivisesti uutta tietoa ulkoisesta ympäristöstään ja tallentavat sitä tietokantoihinsa. Uusi tieto on innovaatioiden ja uusien ideoiden peruselementti. Uudet ideat pitää myös kaupallistaa, jotta niiden avulla voidaan hankkia kilpailuetua. Absorptiivisen kapasiteetin malli yhdistää tiedon prosessointiin liittyvät kyvykkyydet, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn hyödyntää tietoa tehokkaasti. Ennen kuin tietoa voidaan käyttää uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen, täytyy sitä jakaa yrityksessä ja muuttaa se yrityksen toimintaa palvelevaksi. Aiemmissa tutkimuksissa innovaatiot ovat vahvasti liitetty yrityksen kykyyn uudistua. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii sosiaalisten integraatiomekanismien vaikutusta potentiaalisen absorptiivisen kapasiteetin muuttamiseen toteutuneeksi absorptiiviseksi kapasiteetiksi. Yksilöiden ja osastojen välisen yhteistyön sekä luottamuksen vaikutus tiedon sisäistämiseen tutkittiin. Tutkielma pohjautuu monikansallisessa yrityksessä keväällä 2006 suoritettuun uudistumiskyky-tutkimukseen. Tutkielma keskittyy yrityksen kykyyn uudistua uuden tiedon ja innovaatioiden avulla. Tutkielma on kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan sosiaaliset integraatiomekanismit ovat tärkeitä uuden tiedon hyödyntämisessä. Tiedon eksplisiittyyden havaitaan vaikuttavan tiedon muuttamiseen yritykselle hyödylliseksi resurssiksi.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen ja Japanin välisten kulttuurierojen vaikutus valitustenkäsittelyprosessiin ja laatukäsityksiin case-yrityksen ja sen asiakkaiden välillä. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa käytettiin näkemyksiä kulttuurista, kulttuurienvälisestä viestinnästä, valitustenkäsittelystä ja laatukäsityksistä. Kulttuurierojen tarkastelemiseksi esiteltiin kulttuurien ulottuvuuksia eritteleviä viitekehyksiä ja kulturaalisten tekijöiden vaikutusta viestintään. Suomen ja Japanin kulttuureja esiteltiin myös yksityiskohtaisemmin aikaisempien tutkimusten valossa. Työn empiirisessä osassa tutkittiin case-yrityksen sisäisiä sekä yrityksen ja sen asiakkaiden välisiä näkemyseroja. Tutkimus suoritettiin laadullisena case-tutkimuksena, jossa tarkasteltiin myös toimenpiteitä case-yrityksen liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Tarvittava tieto kerättiin kirjallisuudesta, artikkeleista, taustahaastatteluilla sekä haastattelemalla yrityksen henkilöstöä Suomessa ja Japanissa samoin kuin sen japanilaisia asiakkaita. Japanilaiset asiakas/toimittaja-suhteet ovat ulkomaalaiselle yritykselle haastava liiketoimintaympäristö. Luottamuksen rakentaminen pitkällä tähtäimellä vaatii läheistä kommunikointia vastapuolen tuntemiseksi, jotta voidaan kehittää tuotteita paremmiksi ja vähentää valituskustannuksia. Laatuajattelua tulee myös yhdenmukaistaa tuotteiden ja palvelujen laadun parantamiseksi.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yksilön oppimisen vaikutuksia organisaation tietovarannolle. Edellisten lisäksi huomio kiinnittyi organisaation oppimiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä yksilön oppimisprosessiin, jonka seurauksena tieto muodostuu. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin taloutta ja liike-elämää käsittelevistä lehdistä. Tutkimusaineistoon valittiin kaikki tutkimusaihetta koskevat kirjoitukset. Analysointi toteutettiin tyypittelemällä tutkimusaineisto tyyppeihin kirjoitusten sisällön mukaisesti. Eri teemoja käsittelevien tyyppien sisältöä analysoitiin luoden samalla kuvaa kustakin tyypistä. Tyypittelyn ja analysoinnin tuloksena saatiin teoriaa tukevia vastauksia tutkimusongelmaan. Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaitaan yksilön oppimisella olevan merkittäviä vaikutuksia organisaation tietovarantoon. Organisaation yksilöiden tieto leviää koko organisaation hyödynnettäväksi esimerkiksi ihmisten välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä kuitenkin vain osittain. Osa tiedosta on vain yksilöllä.
Resumo:
Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten yritykset tasapainoilevat tiedon jakamisen ja suojaamisen välillä innovaatioyhteistyöprojekteissa, ja miten sopimukset, immateriaalioikeudet ja luottamus voivat vaikuttaa tähän tasapainoon. Yhteistyössä yritysten täytyy jakaa tarpeellista tietoa kumppanilleen, mutta toisaalta niiden täytyy varoa, etteivät ne menetä ydinosaamiseensa kuuluvaa tietoa ja kilpailuetuaan. Yrityksillä on useita keinoja tietovuodon estämiseen. Tutkielmassa keskitytään patenttien, sopimusten ja liikesalaisuuksien käyttöön tietoa suojaavina mekanismeina. Kyseiset suojamekanismit vaikuttavat luottamukseen kumppaneiden välillä, ja täten myös näiden halukkuuteen jakaa tietoa kumppaneilleen. Jos kumppanit eivät jaa tarpeeksi tietoa toisilleen, voi yhteistyö epäonnistua. Sopimusten, immateriaalioikeuksien ja luottamuksen rooleja ja vuorovaikutusta tutkitaan kahdenvälisissä yhteistyöprojekteissa. Tutkielmassa esitellään neljä case-esimerkkiä, jotka on koottu suomalaisen metsätoimialan yrityksen haastatteluista.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista kulttuurienvälistä kompetenssia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vastavalmistuneilla kauppatieteenmaistereilla sekä diplomi-insinööreillä tulisi olla työnantajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tarkastella, että voidaanko kaikkia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuvia kutsua Kansainvälisiksi Huippuosaajiksi sekä kuinka Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuvien kulttuurienvälistä kompetenssia. Teoreettinen osa tarkastelee kulttuurienvälisen kommunikaation tärkeimpiä elementtejä, kulttuurienvälistä kompetenssia ja vastavalmistuneiden kauppatieteenmaistereiden sekä diplomi-insinöörien tarvitsemaa ammatillista osaamista. Empiria koostuu kymmenen työnantajien teemahaastattelun tuloksista. Lopuksi johtopäätöksissä empirian tuloksia verrataan teorian löydöksiin. Tulokset osoittavat että kulttuurienvälinen kompetenssi koostuu kolmesta dimensiosta: henkilökohtaisista ominaisuuksista, tiedosta ja kommunikointikyvystä. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sisältyvät empaattisuus, epävarmuuden sietokyky sekä avoin ja utelias asenne. Tieto - ulottuvuus koostuu yleisestä ja erityisestä kulttuuritiedosta, kielitaidosta sekä ammatillisesta osaamisesta. Kommunikointikykyyn puolestaan sisältyvät hyvät vuorovaikutustaidot. Työnantajat olettavat nykyään vastavalmistuneilla olevan ammatillisen osaamisen ja kielitaidon lisäksi, kulttuuritietoutta sekä kansainvälistä kokemusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuneiden kulttuurienvälistä kompetenssia tarjoamalla kulttuurienvälisen kommunikaation opetusta.
Resumo:
Työssä tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tiedonhallinta-strategiaa; kodifiointia ja henkilöltä henkilölle -strategiaa. Molempia strategioita analysoidaan, ja pohditaan organisaation päätöksentekoperusteita strategian valinnalle. Kodifiointi-strategiaa tutkitaan henkilöltä henkilölle -strategiaa perusteellisemmin. Strategioita tutkitaan muun muassa SWOT -analyysin avulla, sekä organisaation että käsiteltävän tiedon erityispiirteitä silmällä pitäen. Työssä tutustutaan myös tiedonhallinta-strategian suunnitteluun ja toteutukseen, sekä hahmotellaan tiedonhallinta-strategian evoluutiota. Myös tietoa ja sen luonnetta tarkastellaan yhtenä organisaation tärkeimmistä resursseista.
Resumo:
Tämän tutkimuksentavoitteena on tarkastella osaamisen ja tiedon johtamista. Työssä tarkastellaan aiheeseen liittyviä teoreettisia kehyksiä. Työ ei sisällä empiiristä tutkimusosaa. Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä ovat eritutkijoiden näkemykset tiedon ja osaamisen johtamisesta, tiedon ja osaamisen johtamisen sukupolvista, tiedon ja osaamisen johtamisen yhdistymisestä sekä näkemykset osaamisen kehittämisestä. Tutkimus osoittaa selkeästi osaamisen ja tiedon tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu paljolti juuri osaamisen varaan. Osaaminen voidaan jakaa eri alueisiin, mistä yleinen näkemys osaamisen ja tiedon jakautumisesta. Osaamisen kehittämisprosessi etenee useilla tutkijoilla samansuuntaisesti visiosta ja strategiasta kehittämissuunnitelmaan. Tiedon luomisen tärkeys on päivä päivältä merkittävämpää myös organisaation osaamisen kannalta. Knowledge Managementin ja Competence Managementin kehitys ajan kuluessa kohti integroitunutta ja systeemistä näkemystä, missä molempien mahdollisuutena voidaan pitää koko systeemin hallintaa kohti itse uudistuvaa organisaatiota mahdollistaa myös ymmärryksen teorioiden viidakossa.
Resumo:
Tutkimus käsittelee Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yritysten nykyistä yhteistyötä ja arvioi sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Raportissa käydään läpi useita toimialoja, jotka ovat tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle tai joissa Venäjän merkitys on korostunut. Tutkimukset kattamat alat ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, tieto- ja viestintäteollisuus, logistiikka, matkailusekä energia ja ympäristö. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat perinteisesti olleet vilkkaat maantieteellisestä läheisyydestä johtuen. Pääpaino kanssakäymisessä on ollut kaupalla, mutta Neuvostoliiton hajottua yritysten välille on kehittynyt myös muita yhteistoiminnan muotoja kutenyhteistuotantoa ja alihankintaa. Kaakkois-Suomen yritysten näkökulmasta Venäjänedullinen kustannustaso houkuttelee siirtämään tuotannollisia toimintoja rajan taakse. Tuotannollisen yhteistoiminnan aloittamista ja menestyksellistä toteuttamista hankaloittaa kuitenkin yritysympäristön kehittymättömyys Venäjällä ja usein myös osapuolten näkemyserot toiminnan tavoitteista ja liiketoimintakäytännöistä. Raportin ensimmäisessä osassa arvioidaan yhteistyöpotentiaalia valituilla toimialoilla analysoimalla alojen nykytilaa Kaakkois-Suomessa ja Luoteis- Venäjällä. Nykytilakartoituksen avulla selvitetään yhteistyön motiiveja suomalaisten yritysten kannalta ja sen tuottamaa mahdollista kilpailuetua. Toisessa osassa kuvataan Luoteis-Venäjän muodollista liiketoimintaympäristöä, mukaan lukien lainsäädäntö, hallinto ja liiketoiminnan tukiorganisaatiot. Kolmannessa osassa esitetään suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä koskevia kokemuksia ja odotuksia, verrataan eri osapuolten näkemyksiä keskenään ja kuvataan yhteistyön yleisimpiä rajoitteita ja ongelmia. Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että Luoteis-Venäjällä tuotannosta saatu kustannushyöty on pienenemässä palkkojen ja energiakustannusten noustessa. Luoteis-Venäjän merkitys markkina-alueena on vastaavasti kasvussa. Tavaroiden viennin lisäksi talouskasvu ja paikalliset investoinnit esimerkiksilogistiikka- ja energiainfrastruktuuriin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille palveluiden ja teknologian viejille. Toisaalta monikansallisten yritysten etabloituminen Luoteis-Venäjälle (esim. Ford ja IKEA) luovat kysyntää paikallisille alihankkijoille. Suomalaisyritykset voisivat ottaa siitä osansa investoimalla paikalliseen tuotantoon. Palvelualoilla, kuten logistiikkasektorilla ja matkailussa Luoteis-Venäjän merkitys Kaakkois-Suomen kilpailijana on kasvussa paikallisen infrastruktuurin kehittyessä. Näillä aloilla tulisikin keskittyä ei ainoastaan Suomen kilpailukyvyn ylläpitoon vaan myös liiketoimintayhteistyön kehittämiseen venäläisten toimijoiden kanssa.
Resumo:
Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.
Resumo:
The purpose of this study was to analyse the nursing student-patient relationship and factors associated with this relationship from the point of view of both students and patients, and to identify factors that predict the type of relationship. The ultimate goal is to improve supervised clinical practicum with a view to supporting students in their reciprocal collaborative relationships with patients, increase their preparedness to meet patients’ health needs, and thus to enhance the quality of patient care. The study was divided into two phases. In the first phase (1999-2005), a literature review concerning the student-patient relationship was conducted (n=104 articles) and semi-structured interviews carried out with nursing students (n=30) and internal medicine patients (n=30). Data analysis was by means of qualitative content analysis and Student-Patient Relationship Scales, which were specially developed for this research. In the second phase (2005-2007), the data were collected by SPR scales among nursing students (n=290) and internal medicine patients (n=242). The data were analysed statistically by SPSS 12.0 software. The results revealed three types of student-patient relationship: a mechanistic relationship focusing on the student’s learning needs; an authoritative relationship focusing on what the student assumes is in the patient’s best interest; and a facilitative relationship focusing on the common good of both student and patient. Students viewed their relationship with patients more often as facilitative and authoritative than mechanistic, while in patients’ assessments the authoritative relationship occurred most frequently and the facilitative relationship least frequently. Furthermore, students’ and patients’ views on their relationships differed significantly. A number of background factors, contextual factors and consequences of the relationship were found to be associated with the type of relationship. In the student data, factors that predicted the type of relationship were age, current year of study and support received in the relationship with patient. The higher the student’s age, the more likely the relationship with the patient was facilitative. Fourth year studies and the support of a person other than a supervisor were significantly associated with an authoritative relationship. Among patients, several factors were found to predict the type of nursing student-patient relationships. Significant factors associated with a facilitative relationship were university-level education, several previous hospitalizations, admission to hospital for a medical problem, experience of caring for an ill family member and patient’s positive perception of atmosphere during collaboration and of student’s personal and professional growth. In patients, positive perceptions of student’s personal and professional attributes and patient’s improved health and a greater commitment to self-care, on the other hand, were significantly associated with an authoritative relationship, whereas positive perceptions of one’s own attributes as a patient were significantly associated with a mechanistic relationship. It is recommended that further research on the student-patient relationship and related factors should focus on questions of content, methodology and education.
Resumo:
Olkapään ongelmat ovat todella yleisiä ja niiden hoito usein haastavaa. Olkapään ongelmiin liittyy usein häiriöitä proprioseptiikassa sekä lapaluuta tukevien lihasten heikkoutta, mikä estää olkaniveltä toimimasta normaalisti. Flexi-Bar on aktiiviseen värähtelyn tuottoon perustuva harjoitusväline, jonka avulla on saatu lupaavia käytännön kokemuksia esimerkiksi olkapääleikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta, mutta tieteellinen näyttö aihepiiristä puuttuu vielä. Värinäharjoittelua on tutkittu lähinnä kokovartalovärähtelyn osalta ja paljon suuremmilla taajuuksilla, kuin Flexi-Bar-harjoittelussa käytetään. Aktiivisen värähtelyntuoton oletetaan vaikuttavan samantapaisesti kuin kokovartalovärähtelyn, mutta tutkimustieto aiheesta on vähäistä. Lihasten EMG-aktiivisuutta aktiiviseen värähtelyn tuottoon perustuvilla välineillä harjoiteltaessa on mitattu, ja harjoittelun vaikutusta lihasvoimaan ja proprioseptiikkaan on tutkittu lähinnä hartiarenkaan ja keskivartalon osalta. EMG-mittauksissa aktiivinen värinäharjoittelu aktivoi hartiarenkaan stabiliteetista vastaavia lihaksia jopa perinteisiä harjoitusmenetelmiä paremmin. Vaikka harjoittelu aktivoi tehokkaasti lihaksia, on hämärän peitossa se miten se vaikuttaa lihasvoimaan pidemmällä aikavälillä on hämärän peitossa. Useiden tutkimusten mukaan värinäharjoittelulla pystytään vaikuttamaan olkanivelen proprioseptiikkaan, mikä on myös tärkeä osa stabiliteettia. Tutkimukset ovat olleet pieniä ja tulokset usein ristiriitaisia. Aiheen tarkemmalle tutkimiselle on ehdottomasti tarvetta. Työmme tarkoituksena oli tuoda esille taustatietoa Flexi-Barista ja vastaavanlaisista harjoitusvälineistä. Suomessa Flexi-Bar on vielä uusi asia fysioterapiassa, joten halusimme tehdä menetelmää tutummaksi, jotta tulevaisuudessa kun tutkimustieto aiheesta mahdollisesti lisääntyy, olisi väline jo tuttu ja se voitaisiin ottaa käyttöön osaksi olkapään alueen kuntoutusta. Systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen keräsimme tietoa siitä, mitä tähän mennessä aiheesta on tutkittu ja miltä osin harjoittelun vaikutukset perustuvat olettamuksiin tai käytännön kokemuksiin.Teimme myös oman EMG-mittauksen hartiarenkaan lihasten aktivoitumisesta Flexi-Bar-harjoittelun aikana. Kirjallisuuskatsauksen ja EMG-mittauksen perusteella valitsimme harjoitteita, jotka aktivoivat parhaiten hartiarenkaan stabiliteetin kannalta tärkeitä lihaksia.
Resumo:
Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on muuttanut työn luonnetta monella tavalla ja työelämän jatkuva muutos ja joustavuuteen pyrkiminen edellyttävät uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Verkko-opetus, verkko-opiskelu ja verkko-oppiminen näyttävät tarjoavat uusia ulottuvuuksia henkilöstökoulutukseen. Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia voidaanko digitaalisella osaamisen kehittämisellä tukea yrityksen henkilöstökoulutusta ja henkilöstöä opiskelussa ja oppimisessa? Osaaminen on strateginen kysymys ja sen kehittämisessä pyritään yrityksissä aiempaa pitkäjänteisempään ja kokonaisvaltaisempaan toimintatapaan. Digitaalinen osaamisen kehittäminen oikein toteutettuna näyttää vahvistavan henkilöstön osaamistasoa. Tekniset apuvälineet eivät ehkä koskaan tule korvaamaan kokemusta ja työssä oppimista, silti ne näyttävät helpottavat tiedonkulkua ja ovat apuna osaamisen kehittämisessä. Kuvitelma verkko-opintojen helppoudesta, täysin ajasta ja paikasta riippumattomana, sekä itsenäisestä opiskelusta on harhaa. Verkkokoulutuksen suurena haasteena on sen soveltaminen järkevällä tavalla organisaation toimintakulttuuriin ja toimintatapoihin. Ajanoloon verkko-opiskelu saattaa muuttua osaksi työtä, mutta asenteiden muokkaamisessa on vielä paljon tekemistä. Yritysten johdon tulee näyttää tietä ja toimia esimerkkinä uusien toimintatapojen käyttöönotossa.
Resumo:
Tieto- ja teleliikenneverkkojen konvergenssi on tuonut uusia vaatimuksia palvelukehitysympäristöille ja aiheuttanut haasteita ympäristöjen kehitykselle. Moderneilla palvelukehitysympäristöillä on pystyttävä tuottamaan nopeasti monimutkaisia ja samalla varmatoimisia palveluja. Lisäksi moniprotokollapalveluiden luontiympäristöjen on mukauduttava uusiin olosuhteisiin, jotta palveluntarjoajat pysyisivät kilpailukykyisinä. Tämän työn tarkoituksena oli etsiä menetelmiä ja apuvälineitä nopeaan ja luotettavaan konvergoivissa verkoissa tarjottavien palveluiden luontiin. Työssä tutustuttiin markkinoilla oleviin palvelukehitysympäristöihin ja esiteltiin Intellitel OSN:n palvelukehitysympäristö ja sen palvelunluontimalli, joka tukee palvelunkehitystä läpi koko palvelunluontiprosessin. Työn käytäntöosuudessa parannettiin Intellitelin palvelunluontimallia ja palvelukehitysympäristön tarjoamia työkaluja ja apuohjelmia. Työssä toteutettiin Intellitelin palvelukehitysympäristöllä vaiheittain palvelunluontimallin mukaisesti numeronmuunnospalvelu.
Resumo:
Työssä on tutkittu pumpun valintaa integroidussa simulointiympäristössä. Tutkimuksen avulla on tarkoitus kehittää tieto- ja malligallerian (Galleria) infrastuktuuria ja käytössä olevia työvälineitä siihen suuntaan, että ulkoisten valitsinkomponenttien implementoiminen Gallerian tietokantaan olisi lähitulevaisuudessa helppoa ja nopeaa. Prosessi-integraation tieto- ja malligalleria on infrastruktuurimäärittely ja työvälineistö prosessikomponenttien ja osaprosessien simulointiin tarvittavien malli- ja parametritietojen kirjastoimiseksi internetpohjaiseen tietokantaan, josta ne ovat simulointiohjelmien käyttäjien ja muiden prosessisuunnittelijoiden helposti saatavilla. Tutkimuksen kirjallisessa osassa on keskitytty tutkimaan pumpun valinnan etenemistä ja valintaan vaikuttavia tekijöitä prosessisuunnittelijan näkökulmasta. Tutkimuksen soveltavassa osassa luotiin pumpunvalitsin ja sitä testattiiin Galleria- ympäristöä vastaavassa kehitysympäristössä. Pumpunvalitsimen kehittämisessä on käytetty apuna laitevalmistajalta saatua prosessikomponenttitietoa. Pumpunvalitsimen toteutus perustuu pumpun hydrauliseen valintaan ja esimerkkitapauksena käytettiin keskipakopumppua