TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUSYRITYKSESSÄ

Tiivistelmä Lainsäädäntö ohjaa yrityksien työsuojelutoimintaa varsin tiukasti. Menestyvälle yritykselle ei kuitenkaan enää riitä lainsäädännön minimitason saavuttaminen. Työturvallisuudesta on tullut merkittävä menestystekijä kilpailtaessa rajallisista resursseista, kuten osaavasta työvoimasta ja rahoittajista. Diplomityössä selvitetään työturvallisuuden kehittämiskeinoja teollisuusyrityksessä. Alalla toimii useita viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioita, joiden tehtäviin kuuluu valvoa, että lainsäädäntöä noudatetaan. Valvonnan lisäksi ne myös tarjoavat opastusta työsuojeluasioissa. Työsuojelun kehittämisessä on tärkeää johdon asenne ja toiminta työsuojeluasioissa. Turvallisuutta tulee johtaa samalla tavoin kuin yrityksen muutakin toimintaa. Turvallisuusjohtamisen menetelmiä ovat muun muassa riskien arviointi, tapaturmien tutkinta ja työsuojelukoulutuksen järjestäminen. Myös hyvän turvallisuuskulttuurin luominen yritykseen kuuluu johdon haasteisiin. Turvallisuustoiminnan tilaa kohdeyrityksessä arvioitiin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitetyllä Laatua turvallisuustoimintaan (LATU) -menetelmällä. Tuloksien perusteella valittiin lähempää tarkastelua varten tapaturmien tutkinta, fyysinen kuormitus ja sisäinen liikenne. Näistä kerättiin tietoa haastatteluin ja keskusteluin niin työntekijöiden, työnjohdon kuin keskijohdonkin kanssa sekä lisäksi omakohtaisesti toimintaa havainnoimalla.

Toiminnan kehittäminen pohjana SFS ISO 9001:2000-standardi

Diplomityö tehtiin julkisivuelementtejä valmistavalle Joutsenen Elementti Oy:lle. Työn tavoitteena oli pk- yrityksen toiminnan kehittäminen vastaamaan uudistuvaa SFS ISO 9001- laadunhallintajärjestelmästandardia sekä ratkaisujen etsiminen kehitystyön aikana ilmitulleisiin ongelmiin. Tarkoituksena oli rakentaa sertifiointikelpoinen laatujärjestelmä osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa lisäämään sekä toiminnan tehokkuutta että kilpailukykyä.Uudistuva ISO 9000- standardisarja ei suinkaan romuta vielä voimassa olevaa versiota, vaan täydentää ja järjestää sitä ymmärrettävämmäksi kokonaisuudeksi. Laadunhallintajärjestelmästandardin vaatimusten tehokas ja oikeanlainen noudattaminen auttaa yritystä lisäämään sekä toimintansa tehokkuutta että kilpailukykyä. Tehokas kehitystyö vaatii kuitenkin onnistuakseen johdon täydellisen sitoutumisen ja tuen lisäksi motivoituneen henkilökunnan. Parhaiten kehitystyö onnistuu, kun se lähtee yrityksen omista tarpeista ja pystytään suorittamaan ilman ulkoisia tai aikataulu paineita. Näin yritys voi keskittyä oman toimintansa parantamiseen ja tätä kautta lisätä arvoaan myös asiakkaiden silmissä, ilman sertifikaattiakin. Pelkän mainosarvon takia hankittu sertifikaatti eli kolmannen osapuolen antama todistus standardinmukaisesta toiminnasta tuokin yritykselle useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Joutseno Elementti Oy.n toiminta kartoitettiin nykytilananalyysin muodossa, joka toi-mi pohjana kehitystyön aloittamiselle. Nykytilan analyysi tehtiin pääasiassa haastatteluihin ja muutamaan kirjalliseen kyselyyn pohjautuen. Varsinainen kehittämistyö aloitettiin tutustumalla laadunhallintajärjestelmä standardeihin ja kirjallisuuteen. Työn aikana toimintaa muokattiin vastaamaan standardin vaatimuksia ja samalla kehitettiin nykytilan analyysin pohjalta ilmenneiden ongelmakohtien toimintaa. Työn tuloksena syntyi dokumentoitu SFS ISO 9001:2000 mukainen laatujärjestelmä, jonka päädokumenttina toimii laatukäsikirja. Lisäksi toteutettiin kehitystoimenpiteitä lisäämään

Verkostoituneen pk-yrityksen investointiprosessin ja –mallin kehittäminen

Työn tavoitteena oli kehittää verkostoituneille muovi- ja metallialan pk-yrityksille investointiprosessimalli. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yritysten tarpeisiin soveltuva laskentamalli ja tarkastella verkostoitumisen vaikutusta yrityksen investointiprosessiin. Työn teoreettisessa osassa käsitellään investointiprosessia, investointien kannattavuutta ja verkostoitumista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin toiminta-analyyttisellä case-tutkimuksella pohjoiskarjalaisista yrityksistä. Työn tuloksena syntyi kuusivaiheinen investointiprosessimalli. Mallissa investointiprosessi jaetaan seuraaviin vaiheisiin: 1. Investointistrategian määrittäminen, 2. Tuotannon kehityskohteiden kartoittaminen, 3. Investointikohteiden tarkentaminen ja taloudellinen analyysi, 4. Investoinnin rahoituksen suunnittelu, 5. Investointipäätös, 6. Investoinnin toteutus ja tarkkailu. Tutkimuksen mukaan investointilaskennan taso on heikkoa pk-yrityksissä. Työn aikana toteutetulla laskentamallilla laskettiin kahdessa kohdeyrityksessä huomattavan koneinvestoinnin kannattavuus. Laskentamallin käyttökokemukset olivat pääosin positiivisia. Investointilaskentaa on syytä kehittää pk-yrityksissä jatkossakin. Verkostoituminen vaikuttaa osaltaan yrityksen investointiprosessiin. Osa vaikutuksista pystyttiin todentamaan työssä. Näitä ovat verkoston vaikutus investointistrategian määrittämiseen, tuotannon kehityskohteiden kartoittamiseen sekä investointikohteiden tarkentamiseen ja taloudelliseen analyysiin. Kirjallisuuden mukaan verkostoitumisen tulisi vaikuttaa myös investointeihin liittyvän riskin käsittelemiseen. Tätä ei kuitenkaan kyetty tutkimuksen aikana todentamaan.

Ohjelmistotalon toimintaprosessien kehittäminen

Työn tavoitteena oli kehittää MaestroYhtiöiden liiketoimintaprosesseja. Ensin selvitettiin liiketoimintaprosessien nykytila, jonka perusteella kehitettiin, kuvattiin rajapintoineen ja ohjeistettiin uudet liiketoimintaprosessit. Lopuksi määriteltiin muutamia prosessimittareita lähinnä tuotantotiimin käyttöön. Prosessien kehittämisen lisäksi tehtiin toiminnan kehittämissuunnitelma ohjausryhmäksi kutsutun kehittämistiimin toimesta ulkopuolisen konsultin avustamana. Ohjausryhmä määritteli tavoitteita toiminnalle ja konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi. Tämän jälkeen tehtiin aikataulu tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Yrityksen kasvaessa on henkilökunnan määrä lisääntynyt nopeasti. Henkilöstömäärän kasvuvauhti on edennyt siinä määrin, että toimintatapoja on kehitettävä ja vakinaistettava, jotta pystytään toimimaan tehokkaasti ja sujuvasti. Taustalla on myös kahden eri toimipisteen erilaiset vaiheet. Savonlinnan toimipisteessä toiminta on jo vakiintunutta, mutta siellä onkin toimittu ohjelmistotuotannon parissa useita vuosia pidempään kuin Lappeenrannassa. Lappeenrannassa puolestaan tuotanto aloitettiin noin puolet pienemmällä miehityksellä kuin mitä se nykyään on ja toiminta hakee vielä muotoaan. Tarvetta toimintojen yhtenäistämiseen ja kehittämiseen eri tiimeissä ja toimipisteissä on, sillä yhteiset toimintatavat parantavat työn laatua ja tehokkuutta. Tuloksena työstä syntyi uudet prosessit kaikille tiimeille. Uudet rajapintoineen kuvatut prosessit on myös ohjeistettuna. Uusitut prosessit ovat seuraavassa vaiheessa saatava käyttöön. Prosessien käyttöönotto on tiiminvetäjien vastuulla. Myös prosessimittareiden käyttö ja seuraaminen on tiiminvetäjien vastuulla. Ohjausryhmän toiminnasta syntyi lista tavoitteita ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän työn aikana päästiin ensimmäiseen aikataulun mukaiseen etappiin ja tavoitteet olivat toteutuneet melko hyvin. Tämä ohjausryhmän toiminta jatkuu tulevaisuudessakin tavoitteiden seurannan muodossa. Mahdollisesti ohjausryhmä voi myös luoda uusia tavoitteita samalla tavalla ja seurata niiden toteutumista.

Terveydenhuollon toimintaverkoston kehittäminen

Työn tavoitteena oli selvittää, jäsentää ja kartoittaa terveydenhuollon toiminta-verkoston yhteistyön nykytilaa sekä hahmotella uutta toimintamallia. Työ toteutettiin teemahaastatteluna Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Kyselylomakkeilta ja haastatteluista saatuja tietoja on analysoitu SPSS for Windows –analysointi- ja tiedonhallintaohjelmistolla. Käsitys toimintaverkoston nykytilasta saatiin yhdistämällä tilastollisesti merkitsevät tulokset, haastattelutiedot sekä haastattelutietojen pohjalta piirretyt riippuvuuskuvat. Aiheen teoriatarkastelun ja analyysitulosten pohjalta on hahmoteltu uutta terveydenhuollon toimintaverkoston toimintamallia, jossa keskeiseksi tekijäksi nousee toimijoiden yhdessä tuottama lisäarvo hoitoketjun asiakkaalle. Erilaiset kitkatekijät ja potilaan tilaa kohentamattomat odotusajat on mahdollista poistaa mallin avulla. Tieto- ja viestintätekniikan rooli toimintaa tukevana työkaluna edesauttaa tiedon liikkumista eri toimijoiden integroitujen tietojärjestelmien välillä. Työssä esitellään myös työkaluja helpottamaan käytännön toimenpiteitä uuden toimintamallin käyttöönottamisessa.

Tehtaan sisäisten materiaalivirtojen kehittäminen layoutsuunnittelun avulla

Työn tavoitteena oli kehittää tehtaan sisäisiä materiaalivirtoja layoutia muuttamalla ja materiaalinkäsittelyä parantamalla. Kehityksen seurauksena tulisi materiaalinkäsittelyn henkilökuntaa pystyä siirtämään tuotannon tehtäviin. Aluksi selvitettiin tehtaan toiminta, tuotteet ja prosessit, jonka jälkeen tehtiin layoutsuunnitteluun liittyvien teorioiden avulla kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia arviointeja materiaalivirroista. Arvioinneissa havaittiin layoutsuunnittelun kannalta tärkeät asiat sekä yhteydet osastojen/työpisteiden välillä, mikä oli lähtökohtana uudelle layoutsuunnitelmalle. Työ oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin tehtaan nykyisiä materiaalivirtoja muuttamalla nykyistä layoutia ja parantamalla materiaalinkäsittelyä. Muutos pyrittiin pitämään hyvin kevyenä ja nykyiseen layoutiin tehtiin kaksi perusratkaisua. Kummassakin perusratkaisussa saadaan koneiden siirroilla materiaalivirtojen kannalta tärkeät koneet etusijalle sekä lisää tarvittavaa varastotilaa. Lisätilan saaminen varastoille vähentää myös tarpeetonta materiaalinkäsittelyä. Toisessa vaiheessa suunniteltiin layout laajennettuun tehdastilaan. Ensisijaisena tavoitteena oli logistinen toimivuus. Laajennuksen layoutsuunnitelmassa määritettiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten arviointien avulla osastojen paikat ja koot sekä mietittiin kunkin osaston yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioon otettavia asioita. Suunnitelma on lähtökohtana yksityiskohtaisille suunnitelmille. Tärkeää layoutin suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioida layoutin käyttäjien eli työntekijöiden mielipiteet.

Tunnuslukujärjestelmän kehittäminen projektiliiketoiminnalle

Tämän työn päätavoitteena on kehittää suorituskyvyn tunnuslukujärjestelmä projektiliiketoimintaa harjoittavalle yritykselle. Muita tavoitteita ovat kehittämisprosessin, mittaristoijen ja mittareiden käytön kartoitus sekä kohdeyrityksen suorituskyvyn nykytilanteen selvitys kerättävän esimerkki-aineiston perusteella. Yrityksen informaatiotarpeiden perusteella mittausjärjestelmän tavoitteeksi asetettiin johdon päätöksenteon tukeminen. Mittariston perusosa-alueet valittiin kirjallisuuteen ja nykyisen mittauksen puutteisiin perustuen. Alueet olivat toimittajat, henkilöstö, toiminta ja asiakkaat. Tunnusluvut valittiin yhdessä käyttäjien kanssa valmiista esimerkeistä ja yrityksessä kehitetyistä uusista ja olemassa olevista mittareista. Yrityksen suorituskyvyn nykytilaa analysoitiin valituilla tunnusluvuilla. Toimintatapojen yhtenäisyys on kehityskohde, jolla mittarien arvoista saadaan nykyistä vertailukelpoisempia ja luotettavampia. Tulevaisuudessa luotua tunnuslukujärjestelmää on kehitettävä toiminnan muutosten mukana. Toimintolaskennan käyttöönotto on eräs mahdollisuus toiminnan ja mittariston jatkokehittämiseen sekä kustannustietojen ja hinnoittelun tarkkuuden parantamiseen.

Elektroniikan mittalaitteiden kalibrointijärjestelmän kehittäminen

Tässä diplomityössä käsiteltiin elektronisten mittalaitteiden kalibrointikulttuuria. Työssä selvitettiin mittalaitteiden kalibroinnissa huomioon otettavat asiat ja esitettiin sähkösuureita mittaavien elektronisten mittalaitteiden kalibrointijärjestelmän toteutus. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Sähkötekniikan osaston Sovelletun elektroniikan laboratoriolle ja Elektroniikan suunnittelukeskukselle laadittiin elektroniikan mittalaitteita koskevat kalibrointijärjestelmät. Varsinaisen kalibroinnin lisäksi tarkasteltiin myös toiminnallista tarkastusta. Tehoelektroniikan laboratorion tehoanalysaattoreiden toiminta haluttiin tarkistaa kalibrointien välissä. Kalibrointijärjestelmistä käy ilmi laboratorioiden mittalaitteet sekä niille suoritettavien kalibrointien ja testauksien tarve sekä aikaväli. Mittalaitteen käyttötarkoitus ja mittaustarkkuus asettivat vaatimukset kalibroinnin tasolle. Kalibrointijärjestelmissä mittalaitteiden kalibroinnit on porrastettu eri tasoihin, riippuen siitä mikä mittalaitteen epävarmuus saa olla. Työssä käsiteltiin myös kalibrointia internetin kautta.

Pakettitoimitusten logistinen kehittäminen asiakaslähtöiseksi

Työn tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia ohjata pakettia uudelleen sen jälkeen, kun lähettäjä on luovuttanut paketin Postin kuljetettavaksi. Lähtökohtana työlle oli, että uudelleenohjaus suoritettaisiin matkapuhelimella, koska se suuren penetraationsa ansiosta tavoittaa mahdollisimman monen vastaanottajan. Ensin selvitettiin nykyinen Postin pakettiprosessin toiminta haastattelemalla asiantuntijoita ja perehtyen toiminnan kuvauksiin. Työssä pyrittiin ottamaan asiakaslähtöinen näkökanta, jonka pohjaksi tutustuttiin Postille tehtyihin kattaviin asiakastutkimuksiin. Asiakkaiden tarpeet kasvavat ja muuttuvat entistä yksilöllisimmiksi. Paketin uudelleenohjauksella voitaisiin asiakkaan toivomuksesta muuttaa paketin toimitusosoitetta, -aikaa tai tehdä kotiinkuljetustilaus. Asiakasta informoidaan saapuvasta lähetyksestä saapumisilmoituksella, jonka perusteella uudelleenohjaus voitaisiin tehdä. Toinen tapa olisi kertoa ennakkoon, että haluaa kaikki saapuvat lähetykset vastaanottaa tietyllä tavalla haluttuna ajankohtana. Uudelleenohjaus ei ole teknisesti vaikeaa, mutta toiminnallisen prosessin aikaansaaminen on vaikea tehtävä. Paketin uudelleenohjaus on varteenotettava mahdollisuus luoda Postin asiakkaille lisäarvoa ja yksilöllistä palvelua. Se vaatii kuitenkin pakettiprosessin muutoksia niin lähettäjälle, vastaanottajalle kuin Postille.

Ikääntyvien työkyky ja työkykyä ylläpitävä toiminta, case Stora Enson Anjalankosken tehtaat

Työkyky koostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä osa-alueesta. Psyykkinen osa-alue koostuu jaksamisesta, sitoutumisesta, vuorovaikutuksesta sekä osaamisesta eli siis lähinnä yksilön ominaisuuksista, kun taas sosiaaliseen työkykyyn vaikuttavat myös työyhteisön jäsenet, työympäristö sekä organisaatiokulttuuri. Fyysinen työkyky koostuu pääosin niistä fyysisen toimintakyvyn ominaisuuksista, joita työn suorittamisessa tarvitaan. Toimintakyky määrittää myös sosiaalista ja psyykkistä työkykyä, siltä osin kun sitä tarvitaan työstä selviytymisessä. Ikääntyminen asettaa haasteita mutta myös mahdollisuuksia työkyvylle. Selkeintä heikkeneminen on fyysisellä osa-alueella, kun taas sosiaalisen ja psyykkisen osa-alueen heikkeneminen ei yleensä näy työiässä. Päinvastoin, ikääntymisen on todettu parantavan esim. sosiaalisia taitoja ja lisäävän arkipäivän viisautta.Työkykytoiminnalla pyritään ylläpitämään työkykyä tai ehkäisemään tai korjaamaan työkyvyn alenemaa. Se voi kohdistua yksilöön, työyhteisöön tai koko organisaatioon. Toiminnan onnistuminen edellyttää kaikkien organisaation tai työyhteisön jäsenten osallistumista ja sitoutumista toimintaan, ja onnistuneen työkykytoiminnan seurauksena hyötyvät työntekijän ja yrityksen lisäksi yhteiskunta. Työkykytoiminnan keinoja ovat työn, yksilön, esimiestyön sekä työyhteisön kehittäminen.Stora Enson Anjalankosken tehtailla toteutettiin kolmevuotinen ikääntyvien työkykyprojekti, jonka tavoitteena oli työ- ja toimintakykyä parantamalla ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä ja säilyttää ikääntyvien hiljainen tieto mahdollisimman pitkään yrityksessä. Projektin jäsenien työkyky oli jo varsin korkea jo projektin alussa, mutta se onnistuttiin pitämään ikääntymisestä huolimatta korkealla tasolla projektin aikana. Projektin jäseniin kohdistuneen tutkimuksen perusteella tärkeimmäksi työkyvyn määrittäjäksi nousivat työtehtävät tai paremminkin niiden soveltuminen yksilön tarpeisiin, kykyihin ja arvostuksiin.

Projektitoimintaa harjoittavan yrityksen valuuttahallinnon kehittäminen

Tämän tutkielman päätavoitteena on selvittää liittyykö tutkittavan, projektitoimintaa harjoittavan yrityksen valuuttahallinnon järjestämiseen kehitystarpeita, ja miten yrityksen käyttämät suojausmenetelmät vaikuttavat valuuttahallinnon organisointiin ja valuuttasuojauksen onnistumiseen. Tutkimuksessa käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimuksen toimeksiantaja on Andritz-Ahlstrom Oy. Tutkielman teoriaosuudessa on määritelty muuttujia, jotka vaikuttavat erityisesti valuuttahallintoon projektiympäristössä. Empiriaosuudessa on esitelty Andritz-Ahlstrom Oy:n valuuttahallinnon nykytilaa ja analysoitu sen kehitystarpeita sekä käytettyjen valuuttasuojausmenetelmien toimivuutta yrityksessä tehdyn osallistuvan havainnoinnin, vertailulaskelmien ja vapaamuotoisten haastattelujen perusteella.

Tietovarastokantaa käyttävän inventaariraportin kehittäminen osaksi integroitua tietojärjestelmää, case-tutkimus

Työn tavoitteena oli kehittää uuteen integroituun tietojärjestelmään luotettava raportti, joka korvaa olemassaolevan inventaariraportin sekä taulukkolaskentaohjelmassa manuaalisesti tehtävän varaston arvostuksen. Tutkimuksen taustalla on Stora Enson Imatran tehtaille perustettu inventaariraportin kehittämisprojekti. Tutkimus on vahvasti empiriaan pohjautuva tapaustutkimus ja se seuraa toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Työssä keskityttiin tarkastelemaan integroituja tietojärjestelmiä ja tietovarastoja sekä tähän ympäristöön luotavaa raportin kehittämisprosessia. Työssä huomioitiin käyttäjänäkökulma ja analysoitiin erityisesti raportin luotettavuutta varmistava testausvaihe. Kehittämistyön tuloksena Fenixin inventaariraportoinnin alle muodostui kolme erillistä raporttia: inventaariraportti valinnan mukaan, joka voidaan ajaa määrittäin tai arvoittain, inventaarin hinnoitteluraportti sekä inventaarikorjausraportti. Naista inventaarimääräraportti tulee korvaamaan vanhan inventaariraportin ja yhdessä näiden raporttien avulla saavutetaan työlle asetetut tavoitteet.

Pitkäaikaisten projektien myyntivaiheen kassavirtaennusteen kehittäminen. Case: Foster Wheeler Energia Oy

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää pitkäaikaisten projektien kassavirtaennusteita Foster Wheeler Energia Oy:ssä. Jotta tähän tutkielman pääongelmaan saadaan vastaus, tulee analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat kassavirtaennusteiden onnistumiseen ja millaisia kassavirtojen ennustamiseen liittyviä ongelmia Foster Wheeler Energia Oy:ssä on ilmennyt. Tutkielma sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa perehdytään projektitoimintaa ja kassavirtojen ennustamista koskeviin aikaisempiin tutkimuksiin. Teoriaosan pohjalta muodostetaan viitekehys ja joukko oletuksia. Sekä viitekehystä että oletuksia käytetään apuna empiirisen osan analyysissa. Analyysimenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimuksessa käytettävä tutkimusote on toiminta-analyyttinen. Tutkimustulosten mukaan kassavirtojen ennustamista voitaisiin Foster Wheeler Energia Oy:ssä kehittää ensinnäkin muuttamalla henkilöstön asenteita ja toimintatapoja. Muutoksen tarkoituksena on parantaa sekä henkilöstön kustannustietoisuutta että koko projektin etenemisen ajan kestävää yhteistyötä. Toinen keino ennusteiden parantamiseen on ennustamisessa nykyisin käytettävän hinnoitteluohjelman kehittäminen. Toteumatietoja hyväksikäyttävän ohjelman avulla ennusteet voidaan tehdä nopeammin ja tarkemmin kuin aikaisemmin.

Prosessijohtaminen ja lyhyen aikavälin rahoitussuunnittelun kehittäminen: case Isko Oyj.

Tutkielman päätavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen lyhyen aikavälin rahoitussuunnittelua prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti. Tutkimus jakaantui metodologisesti kahteen osaan: teoriaosassa käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta ja empiriaosassa toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Empiirinen tutkimus toteutettiin tutkimalla kohdeyrityksen liiketoimintaprosesseja. Yksi rahoitussuunnittelun kannalta merkittävä prosessi, maahantuontiprosessi, valittiin tarkemmin kuvattavaksi ja analysoitavaksi. Yrityksen toimintaa tarkasteltaessa todettiin, että toiminnan ohjaaminen prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti ja rahoitussuunnittelun tunnistaminen prosessin asiakkaaksi parantaisi informaatiovirtojen laatua ja samalla lisäisi rahoitussuunnitelmien validiutta. Kohdeyrityksellä ei ole tällä hetkellä käytössään prosessiorganisaatiota. Prosessiajattelun mukaisella yrityksen tarkastelulla lisättiin yrityksen toiminnan ymmärrystä. Samalla luotiin edellytykset toiminnan kehittämiselle. Tutkimuksen tuloksena kohdeyritykselle laadittiin toimenpide-ehdotuksia maahantuontiprosessin kehittämiseksi siten, että yrityksen maksuvalmiutta pystyttäisiin paremmin suunnittelemaan ja ylläpitämään.

Liiketoiminnan ohjausraportoinnin kehittäminen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä kohdeyrityksen, Paroc Oy Ab:n, liiketoimintaprosessiin liittyvät keskeiset alueet ja mahdolliset ongelmakohdat sekä kehittää ennakointia mahdollistavaa raportointia. Päätavoite jaettiin kolmeen keskeiseen aihealueeseen. Ensimmäinen aihealue käsitti kokonaistoimintaprosessin kuvauksen ohjattavuuden näkökulmasta, liiketoimintaprosessissa toiminnan sujumiseen keskeisimmin vaikuttavien kohtien kuvauksen ja raportoinnin kytkeytymisen näihin kohtiin. Toinen aihealue käsitti Rakennuseristeiden kotimaan myynnin raportoinnin ja kolmas aihealue raporttikartan ja sen kehittämisen. Tutkimus toteutettiin pääosin konstruktiivisella tutkimusotteella, vaikka alussa tehtiinkin käsitemäärittelyjä työn vaatimassa laajuudessa. Tutkimukseen liittyy osittain toiminta-analyyttisen tutkimusotteen piirteitä.Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Teoreettisessa osassa käytiin työhön liittyen läpi seuraavat käsitteet: liiketoimintaprosessi, logistiikka, ohjaus, raportointi ja kannattavuus. Teoreettisessa osassa luodun viitekehyksen tarkoitus oli tukea tutkimuksen empiiristä osaa.Empiirinen osa toteutettiin case-tutkimuksena. Sen yhteydessä käytiin kohdeyrityksen sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia läpi sekä tehtiin kysely Rakennuseristeiden eri toiminnoissa työskenteleville henkilöille. Kyselyn avulla tutkittiin päätöksentekotilanteita ja tiedontarvetta, ongelmatilanteita, raportointia sekä mahdollisia puutteita.Tutkimuksessa on tarkasteltu kohdeyrityksen liiketoimintaprosessiin liittyviä toimintoja ja tietojärjestelmiä sekä budjetointiprosessia. Rakennuseristeiden kotimaan myynnin raportoinnin osalta on tutkittu teknistä toteutusta, raporttien hyväksikäyttöä, poikkeamien analysointia ja myynnin tasoon vaikuttavia tekijöitä. Raporttikartan kehittämisen yhteydessä on tutkittu päätöksentekoon liittyvää tiedon tarvetta sekä raportointia. Näiden perusteella on esitetty kehittämiskohteita ja mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin myynnin perusraportoinnin laajentaminen, tietojärjestelmien välisen tiedon kulun parantaminen ja tietojärjestelmiä koskevan integraation kehittäminen sekä eri toiminnoissa työskentelevien henkilöiden välisen yhteistyön parantaminen. Näitä kehittämällä parannetaan ennakointia mahdollistavaa ohjausraportointia johdon päätöksenteon tueksi.