Vuokratyöntekijän työsuhdeturva: Sääntelyn haasteita ja tulkintoja

Tutkimus pyrkii selvittämään, vastaako vuokratyöntekijän työsuhdeturva työlainsäädännön tavoitteita ja niiden taustalla vaikuttavaa työntekijän suojelun periaatetta. Lainsäädännössä vuokratyöntekijän työsuhdeturvan kohdalla olevat keskeisimmät aukkokohdat ja tulkinnat esitetään juridisen argumentaation avulla. Tilanteen tekee ongelmalliseksi erityisesti se, että nykylainsäädäntö ei varsinaisesti estä käyttämästä vuokratyössä toistuvia, kunkin toimeksiannon mittaisia määräaikaisuuksia. Tulokset osoittavat, että sekä kollektiivinen että individuaaliperusteinen irtisanomissuoja on käytännössä heikko. Lisäksi työsuhdeturvan ja joustavuuden tasapaino työmarkkinoilla näyttää olevan melko vaikea yhtälö ratkaistavaksi. Eräänä mahdollisena ratkaisuna tutkimuksen lopussa esitetään Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa työntekijät ovat toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, ja saavat palkkaa myös toimeksiantojen väliseltä ajalta. Järjestelmään liittyy vahvasti myös alan järjestäytyminen ja eettisten pelisääntöjen määritteleminen liittojen välisin sopimuksin. Tällä tavalla vuokratyöntekijän työsuhdeturvaan liittyvät ongelmakohdat ratkaistaan, mutta toisaalta vuokratyön työllisyyttä ja kilpailukykyä tukeva vaikutus menetetään. Vaihtoehtoisina keinoina on esitetty lukuisia kevyempiä keinoja yksittäisten ongelmakohtien ratkaisuksi.

Tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen tasaaminen harmonikan soittotyössä

Harmonikan soittaminen on yhtaikaa sekä fyysisesti kuormittavaa työtä että äärimmäistä tarkkuutta, huippuun viritettyä koordinaatiota ja herkkää tulkintaa vaativaa taidetta. Tutkimusten mukaan monilla muusikoilla on soiton aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Useilla muusikoilla on terveysongelmia jo opiskeluaikana. Opetuksessa soittoergonomiaan on perinteisesti keskitytty kovin vähän; tarkkailu on suuntautunut pääasiassa soittajan yläraajoihin, erityisesti sormiin. Soiton opetuksessa tulisi ajatella, että sormien liikkeisiin vaikuttaa koko yläraajojen liikkeitä ohjaava lihaksisto ja taiteellisesti korkeatasoinen soitto syntyy koko kehon ja mielen saumattomasta yhteistoiminnasta. Suurin osa muusikoiden vaivoista johtuu huonosta kehon käytöstä soittamisen aikana. Jännittynyt soit-toasento ja -tekniikka altistavat vaivoille. Rasittuneisuuskyselyymme vastanneet Sibelius Akatemian ja Stadian harmonikansoiton opiskelijat soittivat keskimäärin 3,5 tuntia päivässä ja 21,5 tuntia viikossa. He kokivat eniten rasittuneiksi ala- ja yläselän, molempien hartioiden, vasemman olkapään ja niskan alueet. Soittaja hakeutuu fysioterapeutin tai lääkärin luo usein vasta, kun vaivat haittaavat soittamista. Tämä on huolestuttavaa, sillä pienikin vaiva saattaa muusikolla aiheuttaa pitkän sairasloman tai jopa alan vaihdon. Ennaltaehkäisy on tehokkain keino muusikon vaivoihin. Ennaltaehkäisykeinoja ovat hyvä soittoasento, rasitusta vähentävät harjoittelutottumukset, sopiva instrumentti ja oman kehon kuunteleminen. Kehittämistyömme tarkoituksena oli yhdistää eri tietolähteistä kokoamamme tiedot ja tuottaa tietoa kuormituksen tasaamisesta harmonikan soittotyössä. Työ koostuu kirjallisesta työstä sekä sähköisessä muodossa (CD-ROM) olevasta oppaasta. Oppaassa kiteytimme kirjallisen työmme tiedot harmonikan-soittajille soveltuvaksi itseopiskelumateriaaliksi. Työn tavoitteena oli auttaa harmonikansoittajia ja -soiton opettajia keventämään soittamisen aiheuttamaa kuormitusta ja herättää heidät ennaltaehkäisemään soittoon liittyviä vaivoja. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin: ”Miten harmonikan soittaminen kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä?” ja ”Mitkä ovat keskeiset tekijät tuki- ja liikuntaelimistön kuormituksen tasaamiseksi harmonikan soittotyössä?” Työssä tarkastelimme harmonikan soittoergonomiaa ja pyrimme tuomaan esiin, miten hyvän soittoasennon ja harjoittelutottumusten avulla voi tasata soittotyön aiheuttamaa kuormitusta ja parantaa soittimen hallintaa. Työmme on suunnattu harmonikansoiton opiskelijoille ja opettajille sekä muusikoiden parissa työskenteleville terveydenhuoltoalan ammattilaisille.

Työmaakohtaisen työturvallisuusriskien hallintatyökalun kehittäminen

Tämä insinöörityö tehtiin Helsingin ammattikorkeakoulun rakennusosastolla Peab Seicon Oy:n toimeksiannosta opinnäytteenä rakennusinsinöörin tutkintoa varten. Työn tavoitteena oli kehittää Peab Seiconille käytännöllinen riskienhallintaväline. Työvälineen tarkoitus on saada riskien arviointi osaksi rakennustyömaan tuotannon suunnittelua sekä tuotantoprosessia. Työn suorittamiseksi tutkittiin aihetta käsittelevää kirjallisuutta, työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä, työtapaturmia sekä jo olemassa olevia riskinhallintavälineitä. Tutkimusaineistona olivat myös Peab Seicon Oy:n tapaturmatilastot vuosilta 2004-2007. Tutkimuksella kartoitettiin tämänhetkistä työturvallisuustilannetta ja siihen vaikuttavia seikkoja sekä erilaisia parannusmahdollisuuksia ja keinoja. Tämän työn tuloksena saatiin helppokäyttöinen ja helposti päivitettävä riskienhallintatyökalu, jonka avulla on mahdollista tunnistaa rakennushankkeen sisältämät vaarat. Huomiota kiinnittivät myös ongelmat, joita aliurakointi ja ulkomaalaiset työntekijät aiheuttavat. Nämä ongelmat johtuvat usein tiedonkulun puutteellisuudesta ja tietämättömyydestä koskien työturvallisuutta ja työntekijöiden velvollisuuksia. Jotta muutoksia saataisiin aikaan, se vaatii koko työmaahenkilöstön yhteistyötä ja kaikkien osapuolien jatkuvaa riskien havainnointia.

Yritysten sosiaalisen vastuun tarkastelua vuosina 2000 ja 2006/Corporate Social Responsibility year 2000 and 2006

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten yritysten ajattelutapa sosiaalisesta vastuusta on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2006. Lisäksi vastataan kysymyksiin, mistä osa-alueista sosiaalinen vastuu muodostuu, miten kirjoittelu sosiaalisesta vastuusta on muuttunut määrällisesti ja sisällöllisesti. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu johtavien talousalan lehtien Talouselämä ja Kauppalehden artikkeleista vuosilta 2000 ja 2006. Artikkeleista saatua tietoa peilataan teoriatietoon ja näin pyritään hahmottamaan tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuonna 2000 lehdet ovat kirjoittaneet jonkin verran enemmän sosiaalisesta vastuusta kuin vuonna 2006. Molempina vuosina sijoittavat arvostavat vastuullista toimintaa. Yrityksen arvot ovat usein määritelty ”ylhäältä-alas”. Työntekijöiden pahoinvointi on lisääntynyt entisestään vuodesta 2000 vuoteen 2006. Syynä tähän kirjoitusten mukaan ovat esimerkiksi huono johtaminen ja työtehtävien organisointi. Sosiaalisen vastuun mittaaminen on hankalaa ja ikääntyviä työntekijöitä yritetään pitää yrityksissä mahdollisimman pitkään. Tulospalkkausjärjestelmät ovat käytössä muutamassa yrityksessä. Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on vuodesta 2000 muuttunut entistäkin tärkeämmäksi vuonna 2006. Lopputulos on, että sosiaalisen vastuun kanto on huonontunut vuodesta 2000 vuoteen 2006.

Energiayhtiöiden ympäristöraportointi – Erilaiset yritykset raportoijina

Yleinen kiinnostus ympäristöasioita kohtaan on nousemassa, ja yritysten sidosryhmät kaipaavat enemmän tietoa yritysten toimista ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Erityisesti tiedon tarve on kasvanut aloilla, joilla yritystoiminnalla on paljon ympäristövaikutuksia. Yhä useammat yritykset raportoivatkin ympäristövastuusta yhteiskuntavastuun osana. Raportointi on kuitenkin laadultaan ja kattavuudeltaan vaihtelevaa ja yleisesti riittämätöntä ja puolueellista. Tämä pro gradu- tutkielman tarkoituksena on kuvata mahdollisimman kattavasti kuuden Suomessa toimivan energiayhtiön ympäristöraportointia. Tutkimuksessa pyritään myös löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä raportointiin liittyen, ja tutkimaan niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmenetelminä käytetään sekä laadullista, että määrällistä analyysiä. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 2006–2008 ympäristöraportoinnista. Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että raportointi ympäristöasioista on varsin eri tasolla erilaisissa energiayhtiöissä. Tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimusta aiheesta: ympäristöraportoinnin laatua ja kattavuutta selittäviä tekijöitä ovat yrityksen koko ja toimialue, yhtiömuoto sekä sidosryhmäsuhteet. Pienten, paikallisten ja erityisesti osuuskuntamuotoisten yritysten ympäristöraportointia kannattaisi kehittää, sillä niillä olisi paljon hyvää kerrottavaa. Korkeatasoinen yhteiskuntavastuuraportointi antaa yritykselle kilpailuedun lisäksi myös muita sisäisiä ja ulkoisia hyötyjä.

Nuorten esimiesten ja asiantuntijoiden organisaatioon sitoutuminen, case: Kesko Oyj

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten nuoret esimiehet ja asiantuntijat ovat sitoutuneita organisaatioon. Lisäksi pyritään nostamaan esille tekijöitä, joita voidaan pitää sitoutumisen kannalta tärkeimpinä sekä hahmottamaan keinoja, joilla sitoutumiseen liittyviä tekijöitä voisi kehittää entisestään. Työn teoriaosassa keskitytään organisaatioon sitoutumiseen käsitteenä, esitellään erilaisia sitoutumismalleja, tarkastellaan sitoutumisen seurauksia sekä käydään läpi sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työ on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiiriseen osioon aineisto kerättiin haastattelujen avulla Keskon nuorilta esimiehiltä ja asiantuntijoilta. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut työntekijät ovat pääasiassa affektiivisesti eli tunnepitoisesti sitoutuneita organisaatioon. Sitoutumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat itse työ jonka parissa työskennellään, organisaation tarjoamat koulutusmandollisuudet, työilmapiiri, esimiestoiminta sekä urakehitysmandollisuudet. Tulosten mukaan organisaatiossa nimenomaan halutaan työskennellä eikä sitä koeta niinkään pakkona tai velvollisuutena.

Prosessin arviointimittarin tuottaminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa polvi- ja lonkkatekonivelleikatun potilaan fysioterapiaprosessiin uusi arviointimittari. Tarkoituksena on löytää fysioterapiaprosessin kriittiset kohdat ja miten haluttuja asioita voidaan luotettavasti arvioida. Työssä on selvitetty tutkitun tiedon ja kirjallisuuden pohjalta prosessin arviointiin ja mittaamiseen liittyvää teoreettista taustaa sekä fysioterapiaprosessin onnistumiseen keskeisesti vaikuttavia osa-alueita. Työn tuloksena syntyi itsearviointilomake, jonka avulla on tarkoitus arvioida fysioterapiaprosessia työntekijöiden kokemana. Itsearviointilomakkeeseen on valittu viisi fysioterapiaprosessin onnistumiseen vaikuttavaa osa-aluetta. Osa-alueet ovat: prosessiin liittyvät resurssit, työntekijän ammatillinen kehittyminen, yhteistyö ja viestintä eri toimijoiden välillä, työhön liittyvä palaute sekä työolosuhteet. Mittarin tulosten avulla työntekijät valitsevat omaan työhönsä kehittämishaasteet. Mittari soveltuu myös muiden vuodeosastoilla tapahtuvien fysioterapiaprosessien arviointiin.

Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen teollisuuden pk-yrityksessä

Tässä työssä on tarkasteltu työyhteisön hyvinvointia ja työilmapiiriä tulehduttavia tekijöitä case yrityksessä. Tutkielman tavoitteena on ollut löytää tiedonkulun ja tiimityöskentelyn ongelmiin ratkaisuja. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja empiirinen materiaali koostuu avoimen anonyymi-kyselyn vastauksien sisällöstä. Kyselyn tuloksista merkittävimmiksi ongelma-alueiksi työyhteisössä muodostuivat tiedonkulun heikkous ja keskinäisen arvostuksen puute. Erityisen positiivisiksi asioiksi työntekijät kokivat fyysisen työturvallisuuden ja luottamuksen työn jatkuvuuteen. Henkilöstövoimavarojen johtamisen vaatimusten kasvaessa muuttuvan liiketoiminnan mukana on erityisesti pienien pk-yrityksen kiinnitettävä huomiota henkilöstöosaston toimintaan ja työlainsäädännön vaateisiin. Yritysten yhä enemmän panostaessa ydinosaamiseensa, korostuu henkilöstöhankinnassa ja henkilöstöjohtamisessa alan erityisosaajien sitouttaminen. Nykypäivänä työntekijät eivät enää motivoidu ainoastaan palkan suuruudesta, vaan vaativat sitoutumisensa vastapainoksi työhyvinvointiin panostamista. Huonon työilmapiirin vallitessa ihmiset alkavat helposti suhtautua työhön ulkokohtaisesti eivätkä halua jakaa omaamaansa tietoa muille.

Fischer-Tropsch Slurry Bubble Column Reactor Modeling

The literature part of the work reviews overall Fischer-Tropsch process, Fischer-Tropsch reactors and catalysts. Fundamentals of Fischer-Tropsch modeling are also presented. The emphasis is on the reactor unit. Comparison of the reactors and the catalysts is carried out to choose the suitable reactor setup for the modeling work. The effects of the operation conditions are also investigated. Slurry bubble column reactor model operating with cobalt catalyst is developed by taking into account the mass transfer of the reacting components (CO and H2) and the consumption of the reactants in the liquid phase. The effect of hydrostatic pressure and the change in total mole flow rate in gas phase are taken into account in calculation of the solubilities. The hydrodynamics, reaction kinetics and product composition are determined according to literature. The cooling system and furthermore the required heat transfer area and number of cooling tubes are also determined. The model is implemented in Matlab software. Commercial scale reactor setup is modeled and the behavior of the model is investigated. The possible inaccuraries are evaluated and the suggestions for the future work are presented. The model is also integrated to Aspen Plus process simulation software, which enables the usage of the model in more extensive Fischer-Tropsch process simulations. Commercial scale reactor of diameter of 7 m and height of 30 m was modeled. The capacity of the reactor was calculated to be about 9 800 barrels/day with CO conversion of 75 %. The behavior of the model was realistic and results were in the right range. The highest uncertainty to model was estimated to be caused by the determination of the kinetic rate.

Ultralujasta teräksestä valmistetun henkilönostimen teleskooppipuomin kehittäminen

Tässä työssä kehitettiin palo- ja pelastuskäyttöön tarkoitettuun henkilönostimeen teleskooppipuomin profiilit. Profiilien valmistusmateriaalina oli kuumavalssattu, ultraluja säänkestävä rakenneteräs. Työssä kehitettiin standardien ja ohjeiden pohjalta laskentapohja, jolla voidaan tutkia teleskooppipuomin jaksojen tukireaktioita, taivutus- ja vääntömomentteja ja leikkaus ja normaalivoimia. Laskentapohjassa voidaan varioida eri kuormitusten suuntia, teleskooppipuomin sivusuuntaista ulottumaa ja nostokulmaa. Profiilien alustavassa mitoituksessa hyödynnettiin paikallisen lommahduksen huomioon ottavia standardeja ja suunnitteluohjeita. Eri poikkileikkausten ominaisuuksia verrattiin keskenään ja profiili valittiin yhdessä kohdeyrityksen kanssa. Alustavan mitoituksen yhteydessä muodostettiin apuohjelma valitulle poikkileikkaukselle, jolla voitiin tutkia profiilin eri muuttujien vaikutusta mm. paikalliseen lommahdukseen ja jäykkyyteen. Laskentapohjaan sisällytettiin myös optimointirutiini, jolla voitiin minimoida poikkileikkauksen pinta-ala ja tätä kautta profiilin massa. Lopullinen mitoitus suoritettiin elementtimenetelmällä. Mitoituksessa tutkittiin alustavasti mitoitettujen profiilien paikallista lommahdusta lineaarisen stabiilius- ja epälineaarisen analyysin pohjalta. Profiilien jännityksiä tutkittiin tarkemmin mm. varioimalla kuormituksia ja osittelemalla elementtien normaalijännityksiä. Diplomityössä kehitetyllä ja analysoidulla teleskooppipuomilla voitiin keventää jaksojen painoja 15-30 %. Sivusuuntainen ulottuma parani samalla lähes 20 % ja nimelliskuorma kasvoi 25 %.

Psykologisen omistajuuden merkitys kuntaliitoksessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää työhön koetun psykologisen omistajuuden vaikutusta työhön liittyviin asenteisiin, työkäyttäytymiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen kuntaorganisaatiossa. Tutkimuskonteksti on kuntaliitostilanne. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus, jossa määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Tutkimuksen perusteella kuntaorganisaation henkilöstö kokee työnsä keskimäärin melko paljon omakseen. Työhön koettu psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä tunnepitoiseen sitoutumiseen omaan työryhmään, työtyytyväisyyteen sekä työroolin ylittävään käyttäytymiseen. Psykologinen omistajuus on yhteydessä myös reviirikäyttäytymisen eräisiin muotoihin. Tutkimustulokset osoittivat, että psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä identiteettipainotteiseen merkitsemiseen ja ennaltaehkäisevään puolustamiseen, mutta ne eivät sen sijaan tukeneet psykologisen omistajuuden yhteyttä kontrollipainotteiseen merkitsemiseen tai reagoivaan puolustamiseen. Tämän tutkimus osoitti selvästi, ettei pelkkä psykologinen omistajuus ole riittävä olosuhde motivoimaan työntekijää oman reviirinsä merkitsemiseen tai puolustamiseen. Todennäköisesti myös muut tekijät vaikuttavat siihen, harjoittaako työntekijä reviirikäyttäytymistä ja missä määrin hän niin tekee. Nämä tekijät voivat liittyä olosuhteisiin, muihin tunteisiin tai luonteenpiirteisiin. Tämä tutkimus suoritettiin kuntaliitoksen suunnitteluvaiheessa. Monet työntekijät joutuvat luopumaan aikaisemmista tehtävistään kuntaliitoksen jälkeen. Tämä tutkimus osoittaa, että esimiesten tulisi olla tietoisia psykologisen omistajuuden mahdollisista seurauksista.

Henkilöstön johtamisen haasteet organisaation muutosprosessissa. Case: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstö johdetaan onnistuneesti muutoksen kautta uuteen organisaatioon ja miten henkilöstö tällä hetkellä kokee tulevan organisaatiomuutoksen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään organisaatiomuutokseen ilmiönä ja siihen liittyviin asioihin sekä tarkastellaan henkilöstön ja esimiestyön roolia muutosprosessissa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmisteluorganisaation kymmenen henkilöstöedustajan haastattelut. Haastatteluaineisto kerättiin ja analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiossa kaivataan enemmän avointa ja toimivaa tiedonkulkua koskien muutosta. Henkilöstö on tällä hetkellä epävarma tulevaisuudesta, ja heitä tulisi ottaa enemmän mukaan muutosprosessiin. Työntekijät kaipaavat myös enemmän tietoa, tukea ja ohjausta esimiehiltään. Muutoksen onnistumisessa osaavalle ja tehokkaalle esimiestyöskentelylle asetettiin paljon painoarvoa. Vaikka tutkimustulokset eivät annakaan yhtä oikeaa tapaa toteuttaa muutosta, tuovat ne hyvin esille asiat, jotka tulisi huomioida muutosta eteenpäin vietäessä.