Methodological and Empirical Advances in the Quantitative Analysis of Spontaneous Responses in Psychophysiological Time Series

The aim of the present study was to advance the methodology and use of time series analysis to quantify dynamic structures in psychophysiological processes and thereby to produce information on spontaneously coupled physiological responses and their behavioral and experiential correlates. Series of analyses using both simulated and empirical cardiac (IBI), electrodermal (EDA), and facial electromyographic (EMG) data indicated that, despite potential autocorrelated structures, smoothing increased the reliability of detecting response coupling from an interindividual distribution of intraindividual measures and that especially the measures of covariance produced accurate information on the extent of coupled responses. This methodology was applied to analyze spontaneously coupled IBI, EDA, and facial EMG responses and vagal activity in their relation to emotional experience and personality characteristics in a group of middle-aged men (n = 37) during the administration of the Rorschach testing protocol. The results revealed new characteristics in the relationship between phasic end-organ synchronization and vagal activity, on the one hand, and individual differences in emotional adjustment to novel situations on the other. Specifically, it appeared that the vagal system is intimately related to emotional and social responsivity. It was also found that the lack of spontaneously synchronized responses is related to decreased energetic arousal (e.g., depression, mood). These findings indicate that the present process analysis approach has many advantages for use in both experimental and applied research, and that it is a useful new paradigm in psychophysiological research. Keywords: Autonomic Nervous System; Emotion; Facial Electromyography; Individual Differences; Spontaneous Responses; Time Series Analysis; Vagal System

Ohjaukselliset käytännöt yliopisto-opintojen alkuvaiheessa : Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden merkitykselliset kokemukset ensimmäisen opiskeluvuoden ohjauksesta

In this Master's Thesis I study guidance practises, which facilitate first year students' integration into the university. Besides formal guidance, for example tutoring and peer tutoring, general student advising and introduction courses, I address my research to informal everyday guidance practices. I aim to highlight existing supportive practices, which are meaningful from the university students' perspective. My aim is to study what kind of guidance practises exists in university and how these practises support first year student. The aim of the guidance practises is to facilitate new university student to integrate into the academic community. I study the implementation of this aim as a development of an academic identity, which requires that students have an opportunity for guided participation in academic practises. The research is based on phenomenological-hermeneutic research tradition, and my aim is to produce information of students' everyday experiences and meanings. My informants were students of agriculture and forestry at University of Helsinki. I gathered research material utilizing the critical incident technique in 11 theme interviews, which I carried out with individuals, pairs or small groups. During interviews I asked the students to describe and evaluate their first year guidance experiences, especially those that were extreme positive or negative. Based on my research I specified four meaningful guidance practices: care of students, transparency of the practises of the learning community, presence of guidance in everyday activities of a student and communal reflection to studies. I represent the character and components of the guidance practises, and I also describe the meaning of those practises to university students. Keywords: Guidance practices, guidance, first year studies, academic community, integration, academic identity,critical incidents

Tidigt fullständigt svenskt språkbad i Esbo

Avhandlingen behandlar tidigt fullständigt svenskt språkbad i Esbo. Arbetet utreder vad tidigt fullständigt språkbad innebär samt vad språkbadsföräldrars och språkbadslärares åsikter om språkbadet i Esbo är. Undersökningen omfattar 60 familjer samt samtliga lärare (14 st) som arbetar med språkbad i Esbo. Undersökningen består av två enkäter; en till språkbadsföräldrar och en tillspråkbadslärare. Av de 60 enkäter som sändes ut till språkbadsföräldrarna besvarades 45, dvs. 75%. 12 lärare av 14, dvs. 86%, besvarade den andra enkäten. Det är viktigt att känna till centrala begrepp i anslutning till tvåspråkighet, då man talar om andraspråkstillägnandet i språkbad. I detta arbete presenteras en modell (Sahi, 1999) som åskådliggör centrala begrepp i anslutning till tvåspråkighet. Tidigtfullständigt språkbad är ett program som är planerat att omfatta hela grundskolan. Språkbad är ämnat för enspråkiga majoritetsbarn i ett tvåspråkigt land. Dessa barn tillägnar sig minoritetsspråket i skolan. Språkbadet är inte enbart ett program, utan även en metod. Skillnaden mellan språkbad och traditionell undervisning i språk är att man i språkbadet betonar kommunikation framom grammatik. Målet medspråkbadet är funktionell tvåspråkighet. Många faktorer inverkar på andraspråkstillägnandet i språkbadet. I detta arbete betonas attitydernas och motivationens betydelse. Språkbad kräver en medveten och aktiv insats av föräldrarna. Vidare betonar litteraturen som behandlar språkbad undervisningsmetodernas betydelse samt språkbadslärarens viktiga roll. Föräldrarna är nöjda med språkbadsprogrammet, eftersom det givit goda resultat och motsvarat förväntningarna. Enligt föräldrarna är språkbad ett mjukt, modernt och effektivt program. Föräldrarna anser att barnen lär sig badspråket på ett naturligt sätt och även får en öppnare inställning till språk och kulturer. Föräldrarna betonar lärarnas viktiga insatser samt kontinuitetens betydelse. Vidare tycker föräldrarna att språkbadet borde inledas i ett tidigare skede och att eleverna borde ha mera kontakt med badspråket utanför skolan. Målet med att barnen går i språkbad är, enligt föräldrarna, att barnen ska förstå och tala språket flytande samtkänna kulturen som hör ihop med språket. Både föräldrarna och lärarna tycker att språkbadsklasserna är för stora och att det är brist på material. Lärarna anser att man mer än tidigare borde informera allmänheten, beslutsfattare samt föräldrar om verksamheten. Därtill tycker lärarna att samarbetet mellan daghem och skola samt specialundervisningen borde utvecklas. Lärarna betonar att språkbad inte lämpar sig för alla barn. Lärarna anser sig främst behöva praktiska råd av andra som arbetar med språkbad samt teoretisk kunskap. Både föräldrarna och lärarna tycker att språkbadsverksamheten i Esbo borde koordineras och att språkbadselevernas prestationer noggrant borde följas upp. Nyckelord: Tvåspråkighet, Språkbad, Andraspråkstillägnande Keywords: Bilingualism, Immersion, Second Language Aquisition.

Heila-tietojärjestelmäprojekti ja sen ongelmat : Tutkimus Helsingin yliopiston henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kehitys- ja käyttöönottotyöstä asiakkaan näkökulmasta

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää Helsingin yliopiston Heila-tietojärjestelmän kehitysprojektin kulkua vuosina 1994-1999. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää minkälaisia ongelmia projektissa oli esiintynyt. Tutkimuksen aineisto oli projektin dokumentaatio, jossa pääaineistona olivat projektin johto- ja projektiryhmien kokouspöytäkirjat, tilanneraportit ja muut määrämuotoiset projektidokumentit. Lisäksi käytettävissä oli muuta aineistoa, kuten Heila-projektia käsitteleviä sähköpostiviestejä ja yleisönosaston kirjoituksia. Tutkimuksessa aineistoa kuvattiin kertomuksellisesti, projektin tapahtumat kirjattiin kertomukseksi kronologisessa järjestyksessä. Aineistoa analysoitiin toisen tutkimustehtävän mukaisesti sisällön analyysillä, ja tästä tuloksena oli projektin ongelmien luokittelu. Lopuksi tarkasteltiin projektin etenemiskertomuksen ja ongelmien luokittelun suhdetta. Kohteena ollut projekti viivästyi aikataulustaan kaikissa vaiheissa: toteutus- ja käyttöönotot viivästyivät useita kuukausia. Projektissa ilmeni resurssipulaa, välillä toimittajan ja välillä asiakkaan eli Helsingin yliopiston puolella. Lisäksi ohjelman sisältöalue oli niin monimutkainen, että se aiheutti vaikeuksia toteutuksessa ja käytössä. Järjestelmän suorituskyky ei vastannut sovittua, käyttöönottojen jälkeen jopa yksinkertainen tallennustoiminto saattoi kestää useita minuutteja, eikä normaaleja työtoimintoja saatu hoidettua. Helsingin yliopisto teki useita kirjallisia huomautuksia ja korvausvaatimuksia toimittajalle. Ongelmat jakautuivat toimintatapoihin liittyviin ongelmiin ja teknisiin ongelmiin. Toimintatapoihin liittyvät ongelmat sisälsivät käyttäjien huomiointiin ja projektin läpivientiin liittyviä ongelmia. Tekniset ongelmat jakautuivat kolmeen alakategoriaan: suorituskyvyn ongelmat, ohjelman ominaisuuksiin liittyvät ongelmat sekä yhteyksiin liittyvät ongelmat. Kukin alakategoria jakautui luokkiin. Projektin etenemistä arvioitiin suhteessa sen toteuttamista ohjanneeseen Helsingin yliopiston yhteistyöprojektien laatuohjeeseen, sekä Niemen (1993) malliin tietojärjestelmäprojektien läpiviennistä. Ongelmien luokittelua verrattiin Niemen (1993) arvioon projektien ongelmista. Projektin onnistumista arvioitiin Saarisen ja Sääksjärven (1992) projektin onnistumisen teorian avulla. Tulosten perusteella on mahdollista tarkastella muita projekteja, ja ongelmaluokitusten perusteella havaita potentiaaliset ongelmat. Siten voidaan parantaa työskentelyolosuhteita ja onnistumisen edellytyksiä tietojärjestelmäprojekteissa. Avainsanat: Tietojärjestelmät, projektityö, ongelmat Keywords: Information systems, project work, problems

Opiskelun ohjaus etälukiossa

Tutkimus tarkastelee opiskelijoiden kokemuksia opiskelun ohjauksesta etälukiossa. Etälukio on opetushallituksen syksyllä 1997 aloittama itseopiskeluväylä, jonka kautta voi suorittaa joko koko lukion oppimäärän tai yksittäisiäkursseja. Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on ensinnäkin etälukiolaisten ohjauksen tarve ja heidän ohjauksensa toteutus. Ohjauksen toteutuksen tarkastelu jakaantuu kahteen osioon, kaksi-kolme kertaa kuussa järjestettävän lähiopetuksen tarkasteluun sekä faksin, kirjeen, puhelimen ja sähköpostin kautta tapahtuvan ohjauksen tarkasteluun. Keskeistä tutkimuksessa on myös opiskelijoiden ohjaukseen liittyvien kokemusten tarkastelu sekä se, millä tavoin ohjauksella on tuettu opiskelijoiden itsenäisten opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Tutkimuksen teoriatausta jakaantuu kahteen osaan. Ensiksi analysoidaan etäopiskelun uusiin opiskeluympäristöihin keskeisesti liittyvää käsitettä avoin opiskeluympäristö, jonka määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Toisen keskeisen osan teoriataustaa muodostaa ohjaus-käsitteen tarkastelu. Tutkimuksessa käytettiin kahta tiedonhankintamenetelmää. Kvantitatiiviseen kyselylomakkeeseen toukokuussa 1998 vastasi 115 opiskelijaa etälukion pilottialueilta Satakunnasta, Savosta ja Varsinais-Suomesta. Kyselylomakkeella hankittuja tietoja täydennettiin haastatteluilla joulukuussa 1998. Etälukiolaisten ohjauksen tarkastelu osoitti, että etälukio-opiskelu eroaa vain vähän muusta aikuislukio-opiskelusta. Suurimmalla osalla etälukiolaisista on tavoitteena ylioppilastutkinto, jonka sisällöt ja vaatimukset selkeästi rajoittavat yksilöllisyyden ja joustavuuden toteutumista etälukiossa. Etälukion opiskeluympäristön avoimuuden määrittely tarkemmin on jatkossa olennaisen tärkeätä. Tulokset osoittavat, että etälukiolaisten ohjaustarve oli ollut alhainen. Etälukion suorittaminen itsenäisesti osoittautui mahdolliseksi. Suurimman osan ohjauksesta opiskelijat olivat saaneet osallistumalla lähiopetukseen. Lähiopetus osoittautui luonteeltaan opettajajohtoiseksi ryhmäopetukseksi. Opiskelijat kokivat, että lähiopetukseen oleva aika on rajallinen, joten henkilökohtaisen ohjauksen pyytäminen lähiopetuksessa ei ollut ollut mahdollista. Opiskelijoista 40% oli hyödyntänyt lähiopetuksen lisäksi tarjottua ohjausta joko vain hyvin vähän tai ei lainkaan. Opiskelijoista yli puolet ei ollut käyttänyt sähköpostia lainkaan tai oli käyttänyt sitä vain harvemmin kuin kerran kuussa. Internetin ja sähköpostin käyttötaidoilla ei koettu olevan suurta merkitystä etälukio-opiskelussa. Opiskelijoiden ohjaukseen liittämät kokemukset olivat positiivisia. Tärkeintä opiskelijoille oli tieto siitä,että ohjausta oli tarvittaessa ollut saatavilla, vaikka sitä oli vain vähän hyödynnetty. Etälukiolaiset eivät kokeneet etälukio-opiskelun vaatineen uusien itsenäisten opiskelutaitojen oppimista. Avainsanat: avoin opiskeluympäristö, etäopiskelu, opiskelun ohjaus, tutorointi, aikuisopiskelu, etälukio Keywords: open learning, distance education, student guidance, tutoring, adult education, upper secondary distance learning

Montessorivälineet esiopetuksessa : Montessoriohjaajakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien käsityksiä montessorivälineiden soveltuvuudesta esiopetuksessa

Tutkimuksessa selvitettiin montessorivälineiden soveltuvuutta suomalaiseen esiopetukseen montessoriohjaajakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien arvioimina. Tutkimuksen ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää, missä määrin montessorivälineitä käytettiin esiopetuksessa. Tutkimuksessa kartoitettiin montessorivälineiden osuutta vastaajien lapsiryhmien toimintamateriaaleista sekä mahdollisia esteitä niiden määrän lisäämiselle. Samoin selvitettiin, kuinka tärkeäksi montessorivälineiden merkitys koettiin opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisessa. Lisäksi kartoitettiin montessorivälineiden käytön laajuutta vastaajien työyhteisössä sekä mahdollisia esteitä välineiden laajemmalle käytölle. Tutkimuksen toisena tehtävänä oli selvittää, miten montessorivälineet tukevat lapsikeskeiselle esiopetukselle asetettuja tavoitteita yksilöllisyyden, sosiaalisten taitojen kehittymisen, omatoimisuuden ja aktiivisuuden, leikin merkityksen sekä välineistön monipuolisuuden suhteen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin mahdollisimman kattavasti ne montessoriohjaajat, jotka olivat saaneet myös lastentarhanopettajakoulutuksen. Kohderyhmä käsitti 74 henkilöä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä joulukuussa 1996 ja tammikuussa 1997. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 79,3 %. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että montessorivälineiden osuus vastaajien lapsiryhmien käytössä olevista toimintamateriaaleista oli merkittävä. Tämä korostui erityisesti montessoripäiväkodeissa, -leikkikouluissa ja päiväkodin montessoriryhmissä. Kaikissa toimipaikoissa montessorivälineitä ei ollut riittävästi, vaikka kiinnostus niitä kohtaan oli suuri. Montessorivälineiden osuuden lisäämistä vaikeuttivat mm. taloudelliset esteet. Montessorivälineiden merkitys opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisenkannalta osoittautui tärkeäksi. Tulosten perusteella suppeammallakin montessorivälinemäärällä oli opetussuunnitelman tavoitteiden kannalta suuri merkitys. Montessorivälineiden käytön laajuus vastaajientyöyhteisössä vaihteli toimipaikoittain. Koulutuksen puute ilmeni merkittävimmäksi esteeksi montessorivälineiden laajemmalle käytölle vastaajien työyhteisössä. Tutkimuksen tulosten perusteella montessorivälineillä työskentely tukee vahvasti lapsikeskeisen esiopetuksen kannalta tärkeitä tavoitteita yksilöllisyyden, omatoimisuuden ja aktiivisuuden sekä sosiaalisten taitojen kehittymisen suhteen. Montessorivälineiden katsottiin soveltuvan hyvin esiopetukseen myös monipuolisuutensa ansiosta. Leikin merkitys ei montessorivälineillä työskentelyssä ollut keskeisessä asemassa. Sen sijaan montessorivälineillä työskentelyssä painottuivat leikki, työ ja oppiminen. Avainsanat: Montessori-pedagogiikka, montessorivälineet, lapsikeskeinen esiopetus, toimintamateriaalit Keywords: Montessori-pedagogy, Montessori materials, child-centered pre-school education, activity mater

Supervisors' emerging role in second-generation knowledge management

This study examines supervisors' emerging new role in a technical customer service and home customers division of a large Finnish telecommunications corporation. Data of the study comes from a second-generation knowledge management project, an intervention research, which was conducted for supervisors of the division. The study exemplifies how supervision work is transforming in high technology organization characterized with high speed of change in technologies, products, and in grass root work practices. The intervention research was conducted in the division during spring 2000. Primary analyzed data consists of six two-hour videorecorded intervention sessions. Unit of analysis has been collective learningactions. Researcher has first written conversation transcripts out of the video-recorded meetings and then analyzed this qualitative data using analytical schema based on collective learning actions. Supervisors' role is conceptualized as an actor of a collective and dynamic activity system, based on the ideas from cultural historical activity theory. On knowledge management researcher has takena second-generation knowledge management viewpoint, following ideas fromcultural historical activity theory and developmental work research. Second-generation knowledge management considers knowledge embedded and constructed in collective practices, such as innovation networks or communities of practice (supervisors' work community), which have the capacity to create new knowledge. Analysis and illustration of supervisors' emerging new role is conceptualized in this framework using methodological ideas derived from activity theory and developmental work research. Major findings of the study show that supervisors' emerging new role in a high technology telecommunication organization characterized with high speed of discontinuous change in technologies, products, and in grass-root practices cannot be defined or characterized using a normative management role/model. Their role is expanding two-dimensionally, (1) socially and (2) in new knowledge, and work practices. The expansion in organization and inter-organizational network (social expansion) causes pressures to manage a network of co-operation partners and subordinates. On the other hand, the faster speed of change in technological solutions, new products, and novel customer wants (expansion in knowledge) causes pressures for supervisors to innovate quickly new work practices to manage this change. Keywords: Activity theory, knowledge management, developmental work research, supervisors, high technology organizations, telecommunication organizations, second-generation knowledge management, competence laboratory, intervention research, learning actions.

Jaksaako opettaja kehittyä? : Ammatillisen kehityksen ja täydennyskoulutuksen merkitys opettajien työssä jaksamisessa

The aim of this study was to investigate the connection between teachers' burn-out and professional development. In addition, the study aimed at clarifying teachers' conceptions of the significance of in-service training on work-related well-being. The theoretical starting points of the study were based on a model of burn-out (Kalimo & Toppinen1997) and a model of teachers' professional development (Niemi 1989). Present study can be seen as an independent follow-up study for a working ability project called "Uudistumisen eväät" that was followed through in Kuopio. The study was carried out in two phases. First, the connection between teachers' burn-out and professional development was charted with the help of a quantitative survey study. 131 teachers participated in the survey. Some of them were from schools that participated in the working ability project and the remainder were from other schools in Kuopio. The questionnaire consisted of self-constructed instruments of burn-out and professional development. According to the results, burn-out and professional development were strongly correlated with each other. Burn-out was summed up in three factors: emotional exhaustion, feelings of depersonalization and low feelings of personal accomplishment. Professional development was summed up in four factors: personality and pedagogical skills, learning-orientation, social skills and confronting change. Personality and pedagogical skills and skills of confronting change were correlated strongest with burn-out and its symptoms. A teacher, who has not found his/her own personal way of acting as a teacher and who considers change as something negative, is more likely to become exhausted than a teacher, who has developed his/her own pedagogical identity and who regards change more positively. In the second phase of this study, teachers' conceptions of the significance of in-service training on well-being was investigated with the help of group interviews (n=12). According to the results, the importance of in-service training was significant on the well-being of teachers. It appeared that in-service training promotes well-being by providing teachers with motivation, professional development and the possibility of taking a break from teaching and cooperating with other teachers. It has to be based on teachers' own needs. It has to be offered to teachers frequently and early enough. If teachers are already exhausted, they will neither have enough resources to participate in training, nor will they have the strength to make good use of it in practice. Both professional development and well-being are becoming more and more essential now that society is changing rapidly and the demands set on teachers are growing. Professional development can promote well-being, but are teachers too exhausted to develop themselves? Professional development demands resources and teachers may regard it as a threat and an additional strain. When the demands are so high that teachers cannot cope with them, they are likely to suffer stress and see reduction of commitment to their work and its development as a means to survive. If teachers stop caring about their work and their own development, how can we expect them to promote pupils' learning and development? It should be considered in the planning and implementation of in-service training and in arranging teachers' working conditions, that teachers have enough time and resources to develop themselves. Keywords: Teachers, burn-out, well-being, professional development, in-service training

Datorstödda studier i hälso- och socialvård : MuPSiNet-projektet

The aim of the study was to explore why the MuPSiNet project - a computer and network supported learning environment for the field of health care and social work - did not develop as expected. To grasp the problem some hypotheses were formulated. The hypotheses regarded the teachers' skills in and attitudes towards computing and their attitudes towards constructivist study methods. An online survey containing 48 items was performed. The survey targeted all the teachers within the field of health care and social work in the country, and it produced 461 responses that were analysed against the hypotheses. The reliability of the variables was tested using the Cronbach alpha coefficient and t-tests. Poor basic computing skills among the teachers combined with a vulnerable technical solution, and inadequate project management combined with lack of administrative models for transforming economic resources into manpower were the factors that turned out to play a decisive role in the project. Other important findings were that the teachers had rather poor skills and knowledge in computing, computer safety and computer supported instruction, and that these skills were significantly poorer among female teachers who were in majority in the sample. The fraction of teachers who were familiar with software for electronic patient records (EPR) was low. The attitudes towards constructivist teaching methods were positive, and further education seemed to utterly increase the teachers' readiness to use alternative teaching methods. The most important conclusions were the following: In order to integrate EPR software as a natural tool in teaching planning and documenting health care, it is crucial that the teachers have sufficient basic skills in computing and that more teachers have personal experience of using EPR software. In order for computer supported teaching to become accepted it is necessary to arrange with extensive further education for the teachers presently working, and for that further education to succeed it should be backed up locally among other things by sufficient support in matters concerning computer supported teaching. The attitudes towards computing showed significant gender differences. Based on the findings it is suggested that basic skills in computing should also include an awareness of data safety in relation to work in different kinds of computer networks, and that projects of this kind should be built up around a proper project organisation with sufficient resources. Suggestions concerning curricular development and further education are also presented. Conclusions concerning the research method were that reminders have a better effect, and that respondents tend to answer open-ended questions more verbosely in electronically distributed online surveys compared to traditional surveys. A method of utilising randomized passwords to guarantee respondent anonymity while maintaining sample control is presented. Keywords: computer-assisted learning, computer-assisted instruction, health care, social work, vocational education, computerized patient record, online survey

Kokemuksia tieteellisten jatko-opintojen ohjauksesta Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolla : Tavoitteeksi suunnitelmallinen ohjaus jatko-opiskelijan kasvun tueksi

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osaston jatko-opintojenohjauksen nykykäytännöt ja kartoittaa jatko-opiskelijoiden kokemuksia jatko-opintojen ohjauksesta. Lisäksi haluttiin kehittää ohjauksen käytäntöjä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja pääasialliset tutkimusmenetelmät olivat grounded theory ja teemahaastattelu. Jatko-opiskelijoita haastateltiin yhteensä 18 Tuotantotaloudenosaston kaikilta jatkokoulutuslinjoilta: perinteiseltä linjalta, valtakunnallisesta tohtoriohjelmasta ja teollisuuden tohtoriohjelmasta ExIMasta. Tutkimuksen teoriapohjana olivat konstruktivistinen oppimiskäsitys ja sosiaalikonstruktivismi. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään tutkimuksen teon elementit ja selvittämään, kuinka tutkijankoulutusprosessia tulisi konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti tukea. Tieteellisen tiedon tuottamista sosiaalisena prosessina ja ryhmän tukea tutkimuksen teossa käsiteltiin sosiaalikonstruktivistisen teorian avulla. Tutkimuksen päätulokseksi saatiin, että jatko-opiskelijan tutkimusprosessin ohjaamiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja struktuuria. Tutkimuksen tuloksena esitetyn ohjausmallin mukaan opiskelija halutaan aktivoida pohtimaan omia tavoitteitaan ja tutkimuksen teon etenemistä sekä ohjaustarpeitaan jatahoja, joista ohjausta voi hakea. Tämän prosessin tueksi sekä jatko-opiskelijan ja ohjaajan avuksi tutkimuksessa esitetään käytännön työkalu, ohjaussuunnitelma. Yksilöohjauksen järjestäminen on kaikilla jatkokoulutuslinjoilla opiskelijan omalla vastuulla, ja usein ohjaustilanteiden järjestäminen koetaan vaikeaksi. Jatko-opiskelijoilla on useita ohjaustahoja, esimerkiksi oman korkeakoulun ja muiden korkeakoulujen professorien lisäksi tutkijakollegat ja teollisuuden edustajat. Yksilöohjaus on menetelmä- ja sisältötukea, henkistä tukea, kannustusta, keskustelua, ideoita ja ajatusten jäsennystä. Vertaisohjaukseen kuuluu näiden lisäksi samassa tilanteessa olevien ihmisten tuki, palaute ja kritiikki. Hyvän ohjauksen elementtejä ovat kannustaminen ja innostaminen, neuvominen ja jäsentäminen sekä seuranta ja säännöllisyys. Ohjauksessa tulisi lisäksi ottaa huomioon jatkotutkinnon erilainen merkitys eri opiskelijoille. Jatkotutkinto merkitsee joillekin ajokorttia akateemiseen maailmaan, toisille ammatillista kehitystä teollisuudessa. Tutkimuksen teon eri vaiheissa tarvitaan erilaista ohjausta: alkuvaiheessa tiukkaa ohjausta, jotta tutkimuksen oikeat urat löytyvät, raakatyön vaiheessa tukea ja kannustusta, jotta aineistonkeruu ja analyysi onnistuvat, ja loppuvaiheessa tutkimusraportin kommentointia. Tutkimuksessa todetaan lisäksi, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen voidaan hoitaa joitakin ohjausalueita paremmin kuin nykykäytännöillä. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä olivat grounded theoryn osalta Strauss & Corbinin(1990) teos, ohjauksen osalta Aittolan (1995), Aittolan & Määtän (1997, 1998) tutkimukset ja Ackerin,Hillin & Blackin (1994) tutkimukset sekä konstruktivismin osalta von Wrightin (1996) ja Tynjälän (1999) tutkimukset. Avainsanat: Tieteelliset jatko-opinnot, teollisuuden tohtoriohjelma, ohjaus, tutorointi, mentorointi, konstruktivismi, sosiaalikonstruktivismi, grounded theory Keywords: Postgraduate education, Ph.D. studies, industry-university collaboration in Ph.D. studies, constructivism, social constructivism, grounded theory, tutoring, mentoring, supervision

Laboratoriohoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet kliinisen mikrobiologian näytteenottoon

Tutkimuksen tavoitteena on ollut kuvata pian valmistuvien sairaanhoitaja- ja laboratoriohoitajaopiskelijoiden teoreettista työnhallintaa kliinisen mikrobiologian alaan kuuluvien potilasnäytteiden ottamisessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten peruskoulutus ja työelämän harjoittelujaksot ovat vaikuttaneet näytteenottovalmiuksien syntymiseen sekä minkälainen käsitys valmistuvilla hoitajilla on omista mikrobiologisista näytteenottotaidoistaan. Syy tutkimuksen tekemiseen oli tarve arvioida ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta sekä hakea mikrobiologian opetusalueelta tutkimustietoa opetuksen kehittämiseen ja sisältöjen suuntaamiseen. Tutkimukseen osallistui 21 laboratoriohoitajaopiskelijaa ja 27 sairaanhoitajaopiskelijaa. Opiskelijat olivat viimeiseltä lukukaudelta ja valmistuivat keväällä 1998. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomake, jonka alkuosa koostui neljästä mikrobiologisesta näytteenottotilanteesta. Opiskelija vastasi toimintatapansa kertoen ja perustellen, miten hän ottaisi näytteet näissä tilanteissa. Vastaukset ryhmiteltiin käyttäen luokitteluun mukaeltua Solo-taksonomiaa. Koulutusta ja opiskelijan käsityksiä kartoittavat kysymykset olivat joko puolistrukturoituja tai avoimia. Laboratoriohoitajaopiskelijoiden tiedollinen työnhallinta sijoittuu tulosten perusteella tyydyttävän ja hyvän välimaastoon. Sairaanhoitajaopiskelijoiden tietotaso oli heikko ja osin hyvin heikko. Laboratoriohoitajaopiskelijat arvioivat koulutuksen antamia mikrobiologisen näytteenoton valmiuksia pääasiassa hyviksi tai tyydyttäviksi; sairaanhoitajaopiskelijat pitivät opetuksesta saamiaan valmiuksia heikkoina. Näytteenoton arvostusta pidettiin kaiken kaikkiaan matalana, ja tietoa laadukkaasta näytteenotosta arvioitiin puuttuvan työelämässä laajasti. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei valmistuvilla sairaanhoitajilla ole tiedollisia ja taidollisia valmiuksia suoriutua edes perusnäytteenotosta niin, että saatu näyte edustaisi laadukkaasti potilaan tilaa näytteenottohetkellä. Näytteenotto on koko laboratoriotyön prosessin kriittisin vaihe. Jos näyte on otettu, säilytetty tai kuljetettu väärin, paraskaan analyysitekniikka ei pysty tuottamaan siitä potilaan hoitoa oikeaan suuntaan ohjaavaa tulosta. Kaikkien laboratorionäytteiden oton siirtäminen laboratoriohoitajille ja runsaan lisäkoulutuksen anto tälle ammattiryhmälle voisi tuottaa parannuksen vallitsevaan tilanteeseen. Avainsanat: ammattitaito, osaaminen, ammatillinen koulutus, kliinisen mikrobiologian näytteenotto, tiedollinen työnhallinta Keywords: occupational skills, competence, vocational education, collecting of specimen in clinical microbiology, conceptual mastery of work

Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliiton jäsenten käsitykset työstä ja kvalifikaatioista sekä näissä tapahtuvista muutoksista

Tutkimuksessa selvitettiin teemahaastatteluiden avulla Suomen Matemaatikko- ja Fyysikkoliiton (SMFL) jäsenten käsityksiä työstä ja heidän työssä tarvitsemista kvalifikaatioista. Kvalifikaatiolla tai pätevyydellä tarkoitettiin työssä tarvittavia tietoja ja taitoja. Työllä tarkoitettiin asiantuntijoiden työtehtäviä, jonka lisäksi työtä tarkasteltiin toimintajärjestelmän käsitteen avulla huomioiden työvälineet, työn kohde sekä työhön liittyvä yhteistyö ja työnjako. Lisäksi kartoitettiin käsityksiä työssä tapahtuvista muutoksista sekä niistä seuraavista kvalifikaatiovaatimuksista. Tutkimuksen näkökulmana oli kontekstuaalisuus, mikä ilmeni tutkimuksessa mm. siten, että kvalifikaatioita ja kvalifikaatiovaatimuksia tarkasteltiin suhteessa laajempaan yhteyteen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Mikä on jäsenten käsitys nykyisestä työstään? 1.1. Mitkä ovat jäsenten päätehtävät työssään? 1.2. Millaisia kvalifikaatioita työtehtävissä tarvitaan? 2. Millainen käsitys jäsenillä on työn muutoksesta? 2.1. Millaisia muutoksia työssä tapahtuu tulevaisuudessa? 2.2. Miten muutokset heijastuvat jäsenten kvalifikaatiovaatimuksiin? Tutkimuksessa haastateltiin 12 SMFL:n jäsentä. Tutkimusmenetelmänä oli sisällönerittely. Haastateltujen käsitykset työtehtävistään jaoteltiin kuuteen ryhmään. Työtehtävissä korostuivat mm. ennakointi, tutkimus- ja kehitystyö, atk-suunnittelu sekä esimies- ja koulutustehtävät. Haastateltujen työssä tarvitsemat kvalifikaatiot liittyivät tekniikkaan ja työvälineisiin sekä asiakkaiden ja työtovereiden kanssa toimimiseen. Lisäksi he tarvitsivat työssään ongelmanratkaisutaitoja, loogista ajattelukykyä ja tietojen soveltamistaitoa. Jäsenten käsityksissä työstä ja kvalifikaatioista heijastui asiantuntijuuden arvostaminen sekä halu toimia haastavissa ja vaihtelevissa tehtävissä. Työssä tapahtuvia muutoksia on paljon, joista selkeimmät liittyivät tekniseen muutokseen. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan vaikuta työhön tai siinä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Kvalifikaatiovaatimuksiin liittyen korostettiin erityisesti osaamisten monipuolistamista ja laajentamista ja toisaalta tietojen erikoistamista. Tiedot ja taidot vanhenevat nopeasti, minkä vuoksi jatkuva ja elinikäinen opiskelu on tärkeää. Avainsanat: Työ, työelämä, kvalifikaatiot, kvalifikaatiovaatimukset, pätevyys, osaamiset, asiantuntijuus, muutokset Keywords: Work, work life, qualifications, qualification requirements, competence, skills, expertise, changes

Sense of Community in Web Environment

The study of social phenomena in the World Wide Web has been rather fragmentary, andthere is no coherent, reseach-based theory about sense of community in Web environment. Sense of community means part of one's self-concept that has to do with perceiving oneself belonging to, and feeling affinity to a certain social grouping. The present study aimed to find evidence for sense of community in Web environment, and specifically find out what the most critical psychological factors of sense of community would be. Based on known characteristics of real life communities and sense of community, and few occational studies of Web-communities, it was hypothesized that the following factors would be the most critical ones and that they could be grouped as prerequisites, facilitators and consequences of sense of community: awareness and social presence (prerequisites), criteria for membership and borders, common purpose, social interaction and reciprocity, norms and conformity, common history (facilitators), trust and accountability (consequences). In addition to critical factors, the present study aimed to find out if this kind of grouping would be valid. Furthermore, the effect of Web-community members' background variables to sense of community was of interest. In order to answer the questions, an online-questionnaire was created and tested. It included propositions that reflect factors that precede, facilitate and follow the sense of community in Web environment. A factor analysis was calculated to find out the critical factors and analyses of variance were calculated to see if the grouping to prerequisites, facilitators and consequences was right and how the background variables would affect the sense of community in Web environment. The results indicated that the psychological structure of sense of community in Web environment could not be presented with critical variables grouped as prerequisites, facilitators and consequences. Most factors did facilitate the sense of community, but based on this data it could not be argued that some of the factors chronologically precedesense of community and some follow it. Instead, the factor analysis revealed that the most critical factors in sense of community in Web environment are 1) reciprocal involvement, 2) basic trust for others, 3) similarity and common purpose of members, and 4) shared history of members. The most influencing background variables were the member's own participation activity (indicated with reading and writing messages) and the phase in membership lifecycle (from visitor to leader). The more the member participated and the further in membership life cycle he was, the more he felt sense of community. There are many descreptions of sense of community, but the present study was one of the first to actually measure the phenomenon in Web environment, and that gained well documented, valid results based on large data, proving that sense of community in Web environment is possible, and clarifying its psychological structure, thus enhancing the understanding of sense of community in Web environment. Keywords: sense of community, Web-community, psychology of the Internet

Kadonneet pojat : Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta koulu-urasta ja elämänkulusta

Lost boys. A multiple case study of the complex school career and life-course of male students who have attended special classes for the emotionally and behaviourally maladjusted The purpose of this thesis is to describe the school career and the life-course of eight former special-class students from the comprehensive school to their further education and into adulthood. The members of the target group have been students of special classes for pupils with emotional and behavioural difficulties in southern Finland. The interviews were made 1994-1997 at school and for follow-up interviews 2002-2003, when the participants were already adults. Six mothers were also interviewed. The qualitative data was gathered using individual interviews and Adult Attachment Interview. The aim was to explore the life-histories of subjects from early childhood to early adulthood. Information was gathered also from the documents concerning the students´ school attendance. Every single life-history is illustrated as a life-course graphic. The data has been analysed using different frames of reference and combining different theories. In addition to theories considering developmental risk factors and protective factors, the data is considered using theories of control over life, attribution, self-efficacy and identity and attitudes towards education. The experiential living mode of the students has been studied, as well. The results of this study show that the frames of references which are used complement each other. The target students clustered identically in spite of the frames of reference. As a result, the study has illustrated the same phenomenon from different points of view. The results of the study consist of three types of school careers: The winding career, the vicious circle career and the straight career. The three careers differ from each other in developmental risk and protective factors and post-school life-courses of the students. The type of childhood families and especially the fathers´ attention to the school education as well as the free time of their sons was important. Keywords: Pupils with emotional and behavioural difficulties, maladjustment to school, life-course, identity

Feeling Better, Performing Better? Holistically-Oriented Top Performance and Well-Being (HOPE) : Performance Enhancement and Its Perceived Impacts on Musicians

Most musicians choose a career in music based on their love of the art and a desire to share it with others. However, being a performing musician is highly demanding. Despite considerable evidence of the great frequency of performance-related problems (e.g. debilitating performance anxiety) among professional musicians or aspiring musicians in the current Western classical music tradition these problems are seldom discussed openly. The existing system offers musicians very little help in learning how to build sustainable performance success into their musical career. This study it is first of its kind in Finland which addresses the issue on larger scale in a systematic way. I devised the HOPE intervention (Holistically-Oriented Top Performance and Well-Being Enhancement), in order to learn how to integrate professional peak performance and a sense of personal well-being into the lives and careers of musicians. Unlike most interventions in previous research, the HOPE intervention is explicitly holistic and aims at enhancing the whole musician, not just alleviating performance anxiety. Earlier research has not in principle focused on musicians´ psychological well-being or on their subjective perceptions. The main purpose of the study is to understand the perceived impacts of the specially devised HOPE intervention on the participants and particularly in four key areas: performing, playing or singing well-being, and overall (performing, playing or singing and well-being combined). Furthermore, it is hoped that a deeper understanding of performers´ development will be gained. The research method is interdisciplinary and mainly qualitative. The primary data consist of a series of linked questionnaires (before and after the intervention) and semi-structured follow-up interviews collected during action research-oriented HOPE intervention courses for music majors in the Sibelius Academy. With the longitudinal group called Hope 1, the core data were collected during a nine month HOPE intervention course and from follow-up interviews conducted six months later in 2003-2004. The core data of Hope 1 (nine participants) are compared with the perceived impacts on fifty-three other participants in the HOPE courses during the period since their inception, 2001-2006. The focus is particularly on participants´ subjective perceptions. Results of the study suggest that the HOPE intervention is beneficial in enhancing overall performance capacity, including music performance, and a personal sense of well-being in a music university setting. The findings indicate that within all key areas significant positive changes take place between the beginning and the end of a HOPE intervention course. The longitudinal data imply that the perceived positive changes are still ongoing six months after the HOPE intervention course is finished. The biggest change takes place within the area of performing and the smallest, in participants´ perception of their playing or singing. The main impacts include reduced feelings of stress and anxiety (an enhanced sense of well-being) as well as increased sense of direction and control in one's life. Since the results of the present research gave no other reason to believe otherwise, it is to be expected that the HOPE intervention and the results of the study can be exploited in other areas of human activity as well, especially where continuous professional top performance is a prerequisite such as in business or sports. Keywords: performance enhancement, professional top performance, subjective well-being, subjective perceptions, holism, coaching, music performance anxiety, studying music, music.