Datorstödda studier i hälso- och socialvård : MuPSiNet-projektet

The aim of the study was to explore why the MuPSiNet project - a computer and network supported learning environment for the field of health care and social work - did not develop as expected. To grasp the problem some hypotheses were formulated. The hypotheses regarded the teachers' skills in and attitudes towards computing and their attitudes towards constructivist study methods. An online survey containing 48 items was performed. The survey targeted all the teachers within the field of health care and social work in the country, and it produced 461 responses that were analysed against the hypotheses. The reliability of the variables was tested using the Cronbach alpha coefficient and t-tests. Poor basic computing skills among the teachers combined with a vulnerable technical solution, and inadequate project management combined with lack of administrative models for transforming economic resources into manpower were the factors that turned out to play a decisive role in the project. Other important findings were that the teachers had rather poor skills and knowledge in computing, computer safety and computer supported instruction, and that these skills were significantly poorer among female teachers who were in majority in the sample. The fraction of teachers who were familiar with software for electronic patient records (EPR) was low. The attitudes towards constructivist teaching methods were positive, and further education seemed to utterly increase the teachers' readiness to use alternative teaching methods. The most important conclusions were the following: In order to integrate EPR software as a natural tool in teaching planning and documenting health care, it is crucial that the teachers have sufficient basic skills in computing and that more teachers have personal experience of using EPR software. In order for computer supported teaching to become accepted it is necessary to arrange with extensive further education for the teachers presently working, and for that further education to succeed it should be backed up locally among other things by sufficient support in matters concerning computer supported teaching. The attitudes towards computing showed significant gender differences. Based on the findings it is suggested that basic skills in computing should also include an awareness of data safety in relation to work in different kinds of computer networks, and that projects of this kind should be built up around a proper project organisation with sufficient resources. Suggestions concerning curricular development and further education are also presented. Conclusions concerning the research method were that reminders have a better effect, and that respondents tend to answer open-ended questions more verbosely in electronically distributed online surveys compared to traditional surveys. A method of utilising randomized passwords to guarantee respondent anonymity while maintaining sample control is presented. Keywords: computer-assisted learning, computer-assisted instruction, health care, social work, vocational education, computerized patient record, online survey

Työssä oli tarkoitus selvittää, miksi MuPSiNet-hanke - sosiaali- ja terveysalan tietokone- ja verkkoavusteinen opiskeluympäristö - ei edennyt toivotulla tavalla. Tutkimuksen lähtökohtana oli neljä hypoteesia, jotka koskivat opettajien tietotekniikkaan liittyviä perusvalmiuksia ja asenteita, sekä heidän asenteitaan konstruktivistisia opetusmenetelmiä kohtaan. Asian selvittämiseksi tehtiin kysely, joka kohdistettiin maan kaikkien sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opettajille. Kysely koostui 48:sta kysymyksestä ja tieto kerättiin verkkopohjaisia lomakkeita käyttäen. Kysely tuotti 461 vastausta jotka analysoitiin tutkimusta ohjanneiden oletusten pohjalta. Muuttujien reliabilitetti testattiin Cronbachin alpha-kertoimella ja t-testillä. Tulokset viittaavat siihen, että projektin kannalta ratkaisevia kompastuskiviä olivat opettajien puutteelliset tietotekniikan perustaidot ja liian haavoittuva tekninen toiminta-alusta, sekä puutteellinen projektinhallinta ja sellaisten mallien puute, joiden avulla rahalliset resurssit olisi voitu muuntaa henkilö- ja aikaresursseiksi. Muista tuloksista mainittakoon, että opettajien tietotekniikan ja sen opetuskäytön sekä tietoturvaan liittyvät valmiudet olivat melko heikot ja merkittäväst heikommat naispuolisten opettajien joukossa. Potilaskertomusohjelmaa käyttäneiden osuus vastaajista oli matala. Asenteet konstruktivistisiin optusmenetelmiin olivat myönteiset, ja tietotekniikan opetuskäyttöä käsittelevä jatkokoulutus paransi opettajien valmiuksia käyttää vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä. Tärkeimmät johtopäätökset olivat seuraavat: Potilaskertomusohjelmistojen integroimiseksi opetukseen luonnolliseksi työkaluksi vaaditaan, että opettajilla olisi riittävät tietotekiikan perustaidot ja että useammalla opettajalla olisi omakohtaista kokemusta potilaskertomusohjelmiston käytöstä. Tietokoneavusteisen opetuksen laajempi käyttöönotto vaatii nyt työelämässä olevan opettajakunnan laajamittaista jatkokoulutusta, ja jotta jatkokoulutuksella olisi toivottu vaikutus sitä tulisi tukea m.m. järjestämällä tietotekniikan opetuskäytön tuki paikallisella tasolla. Tietotekniikkaan liityvät asenteet eroavat selvästi naisten ja miesten kesken. Tulosten perusteella ehdotetaan, että tietotekniikan perustaitoihin tulisi sisällyttää myös erilaisten verkkoympäristöjen tietoturvaan liittyvät asiat, ja että tämänkaltaiset hankkeet olisi rakennettava vankan projektiorganisaation ja riittävien resurssien varaan. Toimenpide-ehdotuksissa otetaan myös kantaa opetussuunnitelmien sisältöön ja opettajien jatkokoulutuksen organisointiin. Käytettyyn menetelmän liittyviä johtopäätöksiä ovat mm. että muistutusviesteillä on parempi vaikutus sähköposti- ja verkkotekniikkaa hyödyntävissä kyselyissä verrattuna perinteistä postia käyttävin menetelmiin. Tulokset viittaavat myös sihen, että vastaajat vastaavat verkkolomakkeilla oleviin avoimiin kysymyksiin monisanaisemmin kuin paperilomaketta käytettäessä. Työssä esitellään myös menetelmä, jonka avulla kontrolloidulle otokselle voidaan luoda vastaajien anonymiteetin takaavat satunnaistetut käyttäjätunnukset verkkolomakkeiden käyttöön. Avainsanat: tietokoneavusteinen oppiminen, tietokoneavusteinen opetus, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, ammattikoulutus, terveyskertomukset, kyselytutkimus, WWW-sivut

Syftet med arbetet var att utreda varför MuPSiNet-projektet - en dator- och nätverksstödd studiemiljö inom hälso- och socialvårdsutbildning - inte utvecklades på önskat sätt. Frågan angreps utgående från några antaganden gällande lärarnas färdigheter i och attityder till datateknik, samt deras attityder till konstruktivistiskt upplagd undervisning. För ändamålet gjordes en enkät som riktades till samtliga lärare inom hälso- och socialvårdsutbildning i landet. Enkäten bestod av 48 frågor och materialet samlades in med hjälp av webbaserade blanketter. Enkäten resulterade i 461 svar som analyserades utgående från de antaganden som gjorts. Reliabiliteten på variablerna testades med Cronbachs alpha-koefficient och t-test. Det visade sig att avgörande stötestenar för projektet var lärarnas bristfälliga färdigheter i datateknik kombinerat med en sårbar teknisk lösning, samt bristande projektstyrning kombinerat med avsaknad av administrativa modeller för att omsätta befintliga anslag i person- och tidsresurser. De viktigaste fynden i övrigt var att lärarnas färdigheter i datateknik, datasäkerhet och IT-pedagogik var rätt bristfälliga och signifikant sämre bland de kvinnliga lärarna som utgjorde majoriteten av respondenterna. Andelen lärare som använt patientjournalprogram var lågt. Attityden till konstruktivistiskt upplagd undervisning var positiv, och fortbildning i IT-pedagogik ökade ytterligare lärarnas beredskap att använda alternativa undervisningsmetoder. De viktigaste slutsatserna var bl.a. följande: För att journalprogram skulle kunna integreras som ett naturligt verktyg i undervisningen krävs att lärarna har tillräckliga datatekniska basfärdigheter och att fler lärare har personlig erfarenhet av journalprogram. För att datorstödd undervisning skall slå igenom krävs omfattande fortbildning av den nu aktiva lärarkåren, och för att fortbildningen skall ha en effekt bör den följas upp lokalt bl.a. i form av tillräckligt IT-pedagogiskt stöd. Attityden till datateknik förefaller att variera kraftigt mellan könen. Utgående från resultaten föreslås att basfärdigheter i datateknik även bör innefatta en medvetenhet om datasäkerhet i relation till arbete i olika nätverk, och att projekt av den aktuella typen bör byggas upp utgående från en seriös projektorganisation med tillräckliga resurser. Vidare föreslås konsekvenser för läroplansutveckling och organisering av fortbildningen för lärare. Slutsatser gällande metoden var bl.a. att påminnelser har en bättre effekt i elektroniskt distribuerade enkäter än i traditionellt distribuerade enkäter. Resultaten pekar på att respondenterna tenderar att skriva utförligare svar i fritextfält i webbaserade blanketter än i pappersformulär. I arbetet presenteras en metod för användning av randomiserade lösenord i samband med webbaserade blanketter för att garantera anonymitet med bibehållen kontroll över samplet. Avainsanat: datorstödd inlärning, datorstödd undervisning, hälso- och sjukvård, socialvård, yrkesutbildning, patientjournaler, enkätundersökning, webbsidor