Feeling Better, Performing Better? Holistically-Oriented Top Performance and Well-Being (HOPE) : Performance Enhancement and Its Perceived Impacts on Musicians

Most musicians choose a career in music based on their love of the art and a desire to share it with others. However, being a performing musician is highly demanding. Despite considerable evidence of the great frequency of performance-related problems (e.g. debilitating performance anxiety) among professional musicians or aspiring musicians in the current Western classical music tradition these problems are seldom discussed openly. The existing system offers musicians very little help in learning how to build sustainable performance success into their musical career. This study it is first of its kind in Finland which addresses the issue on larger scale in a systematic way. I devised the HOPE intervention (Holistically-Oriented Top Performance and Well-Being Enhancement), in order to learn how to integrate professional peak performance and a sense of personal well-being into the lives and careers of musicians. Unlike most interventions in previous research, the HOPE intervention is explicitly holistic and aims at enhancing the whole musician, not just alleviating performance anxiety. Earlier research has not in principle focused on musicians´ psychological well-being or on their subjective perceptions. The main purpose of the study is to understand the perceived impacts of the specially devised HOPE intervention on the participants and particularly in four key areas: performing, playing or singing well-being, and overall (performing, playing or singing and well-being combined). Furthermore, it is hoped that a deeper understanding of performers´ development will be gained. The research method is interdisciplinary and mainly qualitative. The primary data consist of a series of linked questionnaires (before and after the intervention) and semi-structured follow-up interviews collected during action research-oriented HOPE intervention courses for music majors in the Sibelius Academy. With the longitudinal group called Hope 1, the core data were collected during a nine month HOPE intervention course and from follow-up interviews conducted six months later in 2003-2004. The core data of Hope 1 (nine participants) are compared with the perceived impacts on fifty-three other participants in the HOPE courses during the period since their inception, 2001-2006. The focus is particularly on participants´ subjective perceptions. Results of the study suggest that the HOPE intervention is beneficial in enhancing overall performance capacity, including music performance, and a personal sense of well-being in a music university setting. The findings indicate that within all key areas significant positive changes take place between the beginning and the end of a HOPE intervention course. The longitudinal data imply that the perceived positive changes are still ongoing six months after the HOPE intervention course is finished. The biggest change takes place within the area of performing and the smallest, in participants´ perception of their playing or singing. The main impacts include reduced feelings of stress and anxiety (an enhanced sense of well-being) as well as increased sense of direction and control in one's life. Since the results of the present research gave no other reason to believe otherwise, it is to be expected that the HOPE intervention and the results of the study can be exploited in other areas of human activity as well, especially where continuous professional top performance is a prerequisite such as in business or sports. Keywords: performance enhancement, professional top performance, subjective well-being, subjective perceptions, holism, coaching, music performance anxiety, studying music, music.

Valtaosa ammattimuusikoista valitsee uransa rakkaudesta musiikkiin ja halustaan jakaa se muiden kanssa. Kuitenkin musiikin esiintyvänä ammattilaisena toimiminen on vaativaa. On olemassa runsaasti tutkimustuloksia esittämiseen liittyvien ongelmien (esim. haitallinen esiintymisjännitys) yleisyydestä länsimaisen taidemusiikin piirissä. Tästä huolimatta aiheesta keskustellaan verraten vähän ammattimuusikkojen ja musiikin opiskelijoiden keskuudessa. Kaiken kaikkiaan olemassa olevat järjestelmät tarjoavat muusikoille hyvin vähän apua heidän elämäänsä ja uraansa kannattelevan kestävän esiintymismenestyksen rakentamisessa. Olen tutkija-valmentajanominaisuudessa kehittänyt HOPE-valmennuksen (kokonaisvaltaisesti orientoitunut esiintymisvalmennus) tavoitteenani oppia, miten ammatillisen huippusuorituksen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tunteen voi yhdistää osana omaa uraa ja elämää. HOPE-valmennus eroaa muista tutkimuskirjallisuudessa esiintyvistä vastaavista valmennuksista siten, että se on selkeästi kokonaisvaltainen ja tähtää muusikon valmentamiseen kokonaisuutena, eikä ainoastaan kiinnitä huomiota suoritusta haittaavan esiintymisjännityksen helpottamiseen. Edeltävissä tutkimuksissa huomion kohteena eivät myöskään pääsääntöisesti ole olleet muusikkojen hyvinvointi ja heidän henkilökohtaiset havaintonsa tai kokemuksensa. Tässä laajuudessa ei Suomessa ole aiemmin tehty vastaavasta aiheesta tutkimusta. Tutkimuksen päätarkoitus on ymmärtää HOPE-valmennuksen havaittuja vaikutuksia osallistujiin, erityisesti seuraavien neljän avainteeman alueella: 1. esiintyminen, 2. soittaminen tai laulaminen, 3. hyvinvointi, 4. esiintyminen, soittaminen tai laulaminen sekä hyvinvointi yhdessä. Tavoitteena on myös ymmärtää paremmin, miten esiintyjät yleisemmin kehittyvät annetussa kontekstissa. Tutkimusote on monitieteinen ja pääsääntöisesti laadullinen. Ensisijainen aineisto on kerätty Sibelius-Akatemian musiikinopiskelijoille kohdennetuilta, toimintatutkimuksellisesti suuntautuneilta, HOPE-kursseilta. Aineisto muodostuu ennen ja jälkeen valmennusta täytetyistä haastattelulomakkeista ja puolistrukturoiduista seurantahaastatteluista. Seurantahaastattelut toteutettiin kuusi kuukautta valmennuksen loputtua seurantaryhmän Hope 1 kanssa. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2001-2006. Analyysissä Hope 1 (9 osallistujaa) aineistoa verrataan muuhun HOPE-valmennukseen osallistuneiden henkilöiden (53 osallistujaa) aineistoon. Huomion kohteena ovat erityisesti osallistujien omat henkilökohtaiset havainnot. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että HOPE-valmennus on hyödyllinen vahvistamaan yleistä suorituskykyä mukaan lukien musiikin esittäminen sekä henkilökohtaista hyvinvoinnin tunnetta musiikkiyliopistoympäristössä. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikilla avainteema-alueilla oli tapahtunut merkittävää positiivista muutosta HOPE-valmennuksen aikana. Seuranta-aineisto viittaa siihen, että havaitut positiiviset muutokset jatkuivat vielä kuusi kuukautta HOPE-valmennuksen loputtua. Suurimmat muutokset olivat havaittavissa liittyen esiintymiseen ja pienimmät muutokset liittyen omaan soittamiseen tai laulamiseen. Muita merkittäviä vaikutuksia olivat vähentyneet stressin ja ahdistuksen kokemukset sekä lisääntyneet havainnot elämän hallinasta ja hyvinvoinnista. Mahdollisesti HOPE-valmennusta sekä tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla inhimillisen toiminnan alueilla erityisesti niillä alueilla, missä jatkuva huippuosaaminen ja suorittaminen ovat tuloksellisen toiminnan edellytys. Esimerkkeinä tällaisista alueista voidaan mainita liike-elämä ja urheilu. Avainsanat: esiintymisvalmennus, ammatillinen huippusuoritus, huippuosaaminen, henkilökohtainen hyvinvointi, henkilökohtaiset havainnot, kokonaisvaltaisuus (holismi), valmentaminen (coaching), esiintymisjännitys, musiikin opiskelu, musiikki.