Kadonneet pojat : Monitapaustutkimus ESY-poikien kompleksisesta koulu-urasta ja elämänkulusta

Lost boys. A multiple case study of the complex school career and life-course of male students who have attended special classes for the emotionally and behaviourally maladjusted The purpose of this thesis is to describe the school career and the life-course of eight former special-class students from the comprehensive school to their further education and into adulthood. The members of the target group have been students of special classes for pupils with emotional and behavioural difficulties in southern Finland. The interviews were made 1994-1997 at school and for follow-up interviews 2002-2003, when the participants were already adults. Six mothers were also interviewed. The qualitative data was gathered using individual interviews and Adult Attachment Interview. The aim was to explore the life-histories of subjects from early childhood to early adulthood. Information was gathered also from the documents concerning the students´ school attendance. Every single life-history is illustrated as a life-course graphic. The data has been analysed using different frames of reference and combining different theories. In addition to theories considering developmental risk factors and protective factors, the data is considered using theories of control over life, attribution, self-efficacy and identity and attitudes towards education. The experiential living mode of the students has been studied, as well. The results of this study show that the frames of references which are used complement each other. The target students clustered identically in spite of the frames of reference. As a result, the study has illustrated the same phenomenon from different points of view. The results of the study consist of three types of school careers: The winding career, the vicious circle career and the straight career. The three careers differ from each other in developmental risk and protective factors and post-school life-courses of the students. The type of childhood families and especially the fathers´ attention to the school education as well as the free time of their sons was important. Keywords: Pupils with emotional and behavioural difficulties, maladjustment to school, life-course, identity

Tutkimuksessa kuvataan peruskoulussa sopeutumattomien erityisopetuksessa olleiden poikien koulu-uraa ja elämänkulkua. Tutkimuksen kohderyhmä on kahdeksan eteläsuomalaista 1990-luvulla peruskoulun yläastetta käynyttä erityisoppilasta. Kyseessä on monitapaustutkimus, jossa erityisoppilaiden koulu-uraa tarkastellaan haastattelujen valossa. Ensimmäiset haastattelut tehtiin vuosina 1994 1997 poikien ollessa peruskoulun yläasteella. Seurannan toiset haastattelut tehtiin peruskoulun jälkeen vuosina 2002 2003. Myös kuuden oppilaan äitejä on haastateltu. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua ja aikuisten kiintymyssuhdehaastattelua, joilla on pyritty selvittämään mahdollisimman kattavasti kohteena olleiden poikien elämänkulku varhaislapsuudesta yli kahdenkymmenen vuoden ikään. Lisätietoja koulu-urasta on saatu myös koulunkäyntiä koskevista asiakirjoista. Näiden tietojen pohjalta on laadittu elämänkulkukuvaajat, joiden avulla on jäsennetty elämänkerrallista aineistoa. Tutkimusaineistoa tarkastellaan eri viitekehyksissä, eri teorioita yhdistellen. Kehityksellisiä riskejä ja suojaavia tekijöitä koskevien teorioiden lisäksi aineistoa tarkastellaan elämänhallintaan, attribuutioihin ja pystyvyyden tunteeseen sekä identiteetin ratkaisuun ja koulutukseen suhtautumiseen liittyvien teorioiden valossa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös haastateltavien elämisen muotoa, tapaa reflektoida kokemaansa. Tulokset osoittavat, että käytetyt eri viitekehykset täydentävät toisiaan. Kohteena olleet erityisoppilaat ryhmittyivät viitekehyksestä riippumatta samoiksi ryhmiksi. Tutkimuksessa on siis onnistuttu valottamaan samaa ilmiötä eri näkökulmista, jolloin hahmottui kolme erilaista koulu-uraa: Mutkikas ura, noidankehässä olevien ura ja suora koulu-ura. Tutkimuksessa käy ilmi kehityksellisten riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden merkitys koulu-urassa ja koulun jälkeisessä elämänkulussa. Lapsuuden perheeseen liittyvillä riski- ja suojaavilla tekijöillä oli yhteys koulusta suoriutumisessa ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutumisessa. Perheen kokoonpanolla, erityisesti isän osallistumisella kasvatukseen oli vaikutusta koulu-uran muotoutumisessa. Peruskoulunsa päättäneiden ja ammatilliseen koulutukseen tähtäävien mutkikkaan koulu-uran oppilaiden taustalla oli vähemmän kehityksellisiä riskitekijöitä ja vastaavasti useampia suojaavia tekijöitä kuin peruskoulun jälkeen opinnot keskeyttäneillä. Mutkikkaan uran oppilaiden identiteetin kehitys oli edennyt moratoriovaiheeseen. Noidankehä-uran oppilaat olivat identiteetiltään hajaannuksen vaiheessa. Heillä riskitekijät olivat kasautuneet, eikä koti ollut pystynyt tukemaan riittävästi koulunkäyntiä. Suoran uran oppilailla kehitykselliset riskitekijät painottuivat ensisijaisesti koulunkäyntiin yläasteen aikana. Identiteetin muodostuksen suhteen he olivat ajautujia, eli olivat ottaneet identiteetin mallit vanhemmiltaan. Avainsanat: ESY-opetus, erityisopetus, koulusopeutumattomuus, elämänkulku, identiteetti