Oliopohjaisen mallinnuksen käyttömahdollisuudet erään ohjelmistotuotteen eri kehitysvaiheissa

Oliopohjainen lähestymistapa on varsin uusi toimintaperiaate käytännön ohjelmistotuotantoprosesseissa. Oliopohjaisuus mahdollistaa nopean ja tehokkaan ohjelmistotuotannon sekä tuottaa uudelleenkäytettäviä luokkia. Tässä työssä tutkitaan oliopohjaisen mallinnuksen käyttömahdollisuuksia erään ohjelmistotuotteen kehityksessä ja keskitytään tuotteen määrittely- ja suunnitteluvaiheisiin. Tavoitteena on konkretisoida tarkastelun kohteena olevalle yritykselle oliopohjaisen mallinnuksen käyttötavat ja -mahdollisuudet osana yrityksen ohjelmistotuotantoprosessia. Työssä tarkastellaan yleisiä oliopohjaisen mallinnuksen toimintoja määrittely- ja suunnitteluvaiheissa. Erityisesti tarkastellaan yrityksen omaa ohjelmistotuotantoprosessia, TE Objectia, ja sen yhtymäkohtia yleisen oliopohjaisen mallinnuksen kanssa. Työssä kuvataan ohjelmistotuote, mallinnetaan ohjelmistotuotteen osa TE Objectia hyödyntäen ja pohditaan TE Objectin soveltuvuutta kyseisen tuotteen määrittelyyn ja suunnitteluun. Oliopohjaisen mallinnuksen todetaan sopivan hyvin tarkastellun tuotepohjaisen ohjelmiston kehitykseen. Tarkasteltavan tuotteen kehityksen pääpaino on uudelleenkäytettävyydellä, jota oliopohjainen mallintaminen erityisesti tukee. Kohdeyrityksen oman ohjelmistotuotantoprosessin, TE Objectin, todetaan vastaavan hyvin yleistä oliopohjaista mallinnusta määrittely- ja suunnitteluvaiheissa ja sitä suositellaan hyödynnettävän tarkastellun tuotteen määrittelyyn ja suunnitteluun soveltuvin osin. Työssä mallinnettiin kohdeyrityksen tuotteen osa esimerkinomaisesti, mikä konkretisoi TE Objectin käyttömahdollisuuksia osana yrityksen ohjelmistotuotantoprosessia.

Product Definition Process for Mobile Radio System Product

Työn tarkoituksena oli tutkia tuotteen määrittelyyn liittyvää kirjallisuutta ja perehtyä tuotteen määrittelytyön nykytilaan kohdeyrityksessä. Näihin molempiin perustuen muodostetaan prosessimalli tuotteen määrittelytyölle kohdeyrityksessä. Työssä käsitellään prosessijohtamisen pääperiaatteet sekä tuotteen määrittelyä koskevaa kirjallisuutta ja tutkimuksia. Koska kysessä oleva tuote on suurelta osalta ohjelmistotuote, ohjelmistojen suunnittelua, erityisesti ohjelmistovaatimusten hallintaa ja ohjelmistojen määrittelyä, on myös tarkasteltu työssä. Tuotteen määrittelyn haasteita on käsitelty yksityiskohtaisemmin, esimerkiksi dokumentointia, prosessin kulkua, vaatimusten epävakaisuutta sekä muutoksia. Kohdeyritys ja sen ongelmakohdat esitellään ja luodaan prosessimalli. Tämä malli esittelee seuraavat prosessit: raakavaatimusten hallinta -prosessin, roadmapping -prosessin, esisuunnittelu- ja spesifikaatioprosessin ja julkaisun suunnittelu -prosessin. Kaikki nämä ovat vaiheita ennen varsinaisen tuotekehitysprojektin aloittamista. Työssä esitellään myös kolmetasoinen dokumentaatiomalli.

Tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmän integraatioiden määrittely

Työssä esitetään millä tavoin integraatioita on mahdollista toteuttaa tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmän (PLM) ja muiden yrityksien käytössä olevien järjestelmien kesken. Työssä keskitytään etenkin teollisuusyritysten tärkeimpien (ERP & CAD) järjestelmien integraatioiden selvittämiseen. Integraatiovaihtoehtojen lisäksi selvitetään, missä eri rooleissa järjestelmät voivat toimia PLM-järjestelmän kanssa. Työssä tuodaan esille kertyneitä kokemuksia PLM-toteutusprojektiin osallistumisesta Control Express Finland Oy:ssa kesällä 2013.

Sertifioidun puuraaka-aineen ja sertifioitujen tuotteiden tietojärjestelmän määrittely

Asiakkaiden kiinnostus tuotteiden raaka-aineiden alkuperää kohden on kasvanut. Puuraaka-aineesta tehtyjen tuotteiden alkuperä voidaan todentaa sertifikaatilla, jos puu on peräisin sertifioidusta metsästä ja sen alkuperäketju tunnetaan. Tieto sertifioidusta tuotteesta kulkeutuu asiakkaalle leimaamalla tuotteita sertifioinnista kertovin merkein tai merkitsemällä esimerkiksi tuotteen asiakirjaan sertifioinnista kertova teksti. Tutkimus tehtiin Stora Enson Imatran tehtaalle, jolla oli tarve uudelle tietojärjestelmälle. Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä sertifioidun puuraaka-aineen käytön ja sertifioituina myytävien tuotteiden seurannan mandollistava tietojärjestelmä. Puun alkuperäketjun hallinnan standardit määiittävät, paljonko sertifioitua puuta kohdennettava tuotteelle, jos tuotteita halutaan myydä sertifioituna. Tietojärjestelmän määrittelyn lisäksi oli tarve selvittää prosessi, kuinka tuotteisiin ja asiakirjoihin saataisiin sertifioinnista kertova leima. Tutkimusta tehdessä selvisi, että tehtaan nykyiset myyntitoiminnot ja tietojärjestelmät asettavat rajoituksia tuotteiden ja asiakirjojen leimaukselle. Prosessia kartoitettiin mm. haastatt elemalla tehtaan ti etojärj estelmi en, myynti- ja varastotoimintojen parissa työskenteleviä ihmisiä. Haastattelujen perusteella koottiin myös tietojärjestelmän asiakasvaatimukset. Vaatimusmäärittelyä tehdessä huomioitiin myös alkuperäketjun hallinnan standardien vaatimukset. Määriteltävän tietojärjestelmän toimintaa pyrittiin havainnollistamaan tehtaan edustajille prototyyppien avulla. Lisäksi tutkimuksessa on pyritty havainnollistamaan järjestelmän toimintaa erilaisin kaavioin ja kuvin. Haasteena työssä oli tulkita standardeja ja kerätä yhteen toisistaan poikkeavia asiakasvaatimuksia.

Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston määrittely ja suunnittelu

Tässä insinöörityössä selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmän Yhtiökokousjärjestelmä-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Järjestelmää käytetään Tapiola-ryhmän vakuutusyhtiöiden yhtiökokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidän äänten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin järjestelmän määrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivät toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtiökokousjärjestelmän toteutukselle. Työ tehtiin Tapiola-ryhmälle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Työn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa järjestelmän ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella määrittelyä ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella päädyttiin käyttämään Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa järjestelmän tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin päädyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa määrittelydokumentissa käydään läpi järjestelmälle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, käyttöliittymä ja tulosteet. Lisäksi siinä otetaan kantaa järjestelmän käyttöympäristöön, ulkoisiin tietokantaliittymiin, käyttäjän tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sekä käydään läpi sen toiminta käyttäjien näkökulmasta. Toiminnallisen määrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen määrittelydokumentti. Siinä kuvataan järjestelmän ympäristö ja ohjelmisto- sekä tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Tämän lisäksi järjestelmän arkkitehtuuria käydään myös tarkemmin läpi sekä kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, että niiden perusteella voidaan toteuttaa koko järjestelmä. Työn tuloksena syntyivät kattava toiminnallinen ja tekninen määrittelydokumentaatio, joissa käydään läpi kaikki järjestelmän toteuttamiseen tarvittavat elementit sillä tarkkuudella, että järjestelmän toteuttaminen voidaan aloittaa.

Sairaanhoitajan osaamisen tavoitetason määrittely leikkaus- ja anestesiaosastolla

Tutkimus liittyi osana Helsingin yliopistollisen sairaalan yhden toimialan kehittämishankkeeseen. Tavoitteena on, että sairaanhoitajien osaaminen vastaa toimintaa. NCS- mittari (Nurse Competence Scale, Meretoja 2003) on kehitetty sairaanhoitajan ammattipätevyyden arviointiin ammattiuramallin mukaisesti. Osaamiskartoitukseen soveltuva 73 väittämää sisältävä NCS- mittari koostuu seitsemästä ammattipätevyyttä kuvaavasta summamuuttujasta ja sillä voidaan arvioida hoitajien ammattipätevyyden tasoa erilaisissa toimintayksiköissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa menetelmä yksikkökohtaisen sairaanhoitajan osaamisen tavoitetason määrittelemiseksi sekä laatia yksikkökohtaiset sairaanhoitajan tehtävän osaamisalueiden taso- odotukset NCS väittämien ja niiden tärkeyden avulla. Menetelmänä käytettiin delfitekniikkaa, jossa on ominaista asiantuntijaryhmän käyttö ja tutkimuksen toistaminen. Asiantuntijaryhmä (n=8) oli erityisasiantuntemusta omaava, monipuolinen ja tulevaisuusorientoitunut. Asiantuntija- arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijat vastasivat nimeämällä viisi keskeisintä erikoisalan toimintaan vaikuttavaa muutostekijää tulevan viiden vuoden aikana ja kuvasivat mitä haasteita edellä mainitut muutokset aiheuttivat sairaanhoitajien osaamiseen leikkaus- ja anestesiaosastolla. Toisessa vaiheessa asiantuntijat arvioivat yksikön potilaiden hoidon kannalta sairaanhoitajan tavoitellun osaamistason ja tärkeyden NCS- mittarin (VAS= Visual Analogue Scale- jana 0- 100 ja tärkeys 0-3) avulla. Kolmannessa vaiheessa asiantuntijapaneelissa määriteltiin edellisissä vaiheissa saadun tiedon pohjalta osaamisen tavoitetaso ja tärkeys leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tulokset analysoitiin sisällön analyysilla ja tilastollisin menetelmin. Sairaanhoitajalta odotetaan monipuolisia tietoja ja taitoja kokonaisvaltaisesta potilaan hoitotyöstä, perehtymistä iäkkään ja monisairaan potilaan hoitamiseen. Myös tietotekniset taidot korostuvat entisestään sairaanhoitajan työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla. Sairaanhoitajalta vaaditaan hyvää kielitaitoa, positiivista asennetta ja sopeutumista muuttuvaan hoitoympäristöön. Leikkaus- ja anestesiaosastolla tavoitetasoiltaan korkeimmiksi sekä tärkeimmiksi osa- alueiksi nousivat auttaminen, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta ja työrooli. Tuloksia hyödynnetään hoitohenkilöstön osaamisen hallinnassa ja johtamisessa sekä täydennyskoulutuksen suunnittelussa.

Terveyslannoituskohteen määrittely turvemailla

Summary: Determining the need of repairing fertilization on drained peatlands

Strategisesti tärkeän tuotteen toimitusvarmuussuunnitelma

Suolahappo kuuluu peruskemianteollisuuden tuotteisiin ja on monen eri kemianteollisuuden tuotteen raaka-aine, jota ilman tuotantoprosessi keskeytyy. Suolahapontuottajia on vain muutama Suomessa ja näiden tuottajien varassa toimii lukuisia jatkojalostusteollisuuslaitoksia. Työssä lähdettiin kehittämään suolahapontoimitusvarmuutta logistiikan keinoin. Toimitusvarmuutta haluttiin kehittää sesonkivaihteluiden ja tuotantokatkosten aikana. Työssä etsitään sopiva sesonkivarastointikapasiteetti ja varmuusvarastotaso sekä järkevä sijainti varastolle. Varastointia kehitetään kuljetukset ja tuotannon luonne huomioiden. Työn alussa esitellään yritys ja tuotantoprosessi. Tämän jälkeen analysoidaan kysyntätietoja ja kasataan ongelmat toimitusvarmuudessa. Näiden pohjalta lähdetään kehittämään teoriapohjaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jonka jälkeen ne sovelletaan yritykselle sopivaan muotoon. Työn tuloksena saatiin esitys varastointitarpeesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Työssäesitetään myös järkevä varaston sijainti ja soveltuva kuljetuskäytäntö tähän varastoon.

Tuotteen valmistuksen kehittäminen kaizen-projektin avulla

Diplomityön tavoitteena oli laatia Abloy Oy:n ovensuljinyksikölle malli kaizenprojektille sekä toteuttaa yksi tällainen kehitysprojekti. Kaizen on japania ja tarkoittaa suomeksi jatkuvaa parantamista. Kaizen on pienin askelin tapahtuvaa jatkuvaa kehittämistä, joka perustuu vanhan osaamisen tehokkaampaan hyväksikäyttöön. Teoriaosuudessa tutustutaan kirjallisuuden perusteella lean- ja JOT-teorioihin, jotka ovat osa Abloy Oy:n yrityksen strategiaa. Niiden lähestymistapa on hyvin asiakaslähtöinen. Kaizen-projekteilla pystytään kehittämään omaa toimintaa parantaen samalla asiakaspalvelua. Kaizen-projektin tavoitteena oli poistaa mahdollisimman paljon lisäarvoa tuottamattomia toimintoja aukipitolaitteen DC191 valmistuksesta ja saada tuotteen kokonaisläpimenoaikaa lyhyemmäksi. Tavoitteena oli myös lisätilan järjestäminen mahdollisesti tuleville kokoonpanopöydille. Projektin avulla aukipitolaitteen DC191 valmistuksesta poistettiin paljon turhia työvaiheita.Lisäksi selvitettiin ja ratkaistiin valmistuksen pahimmat ongelmat.

Tuotteen liiketoimintasuunnitelman tiedonhallintaprosessi

Työn tavoitteena oli tarkentaa uuden tuotteen liiketoimintasuunnitelman laadintaprosessia. Yrityksen käyttämän liiketoimintasuunnitelman formaatin suhteen oli kehittämistarpeita ja liiketoimintasuunnitelman tiedonhallintaprosessi tuli kuvata. Työn teoriaosassa käsiteltiin tuotekehitysprosessia ja tuotteen liiketoimintasuunnitelmaa yleisesti. Käytännön osassa perehdyttiin yrityksen tuotekehitysprosessiin, kuvattiin tuotteen liiketoimintasuunnitelman laatimisprosessi uudistettujen ohjeiden mukaisesti sekä laadittiin uudelle tuotteelle liiketoimintasuunnitelma. Työn tuloksena liiketoimintasuunnitelman laatimista tarkennettiin sekä tunnistettiin tärkeimmät laatimisessa tarvittavat tietolähteet ja vastuut. Uudelle tuotteelle laaditun liiketoimintasuunnitelman avulla saatiin selvitettyä tuotteen hyödyt, kustannukset, myyntivolyymi sekä kannattavuus. Prosessin käyttöönotto on alkamassa.

Konfiguroituvan tuotteen tuoterakennesystematiikan kehittäminen

Ponsse Oyj:n kaltainen konfiguroituvaa, monimutkaista tuotetta valmistava yhtiö tarvitsee ehdottomasti nykyaikaisen modulaarisuuteen perustuvan tuoterakennesystematiikan. Käyttämällä osioita eri modulaarisuusmalleista ja soveltamalla niitä Ponssen näkökulmasta kaikkein edullisimmalla tavalla, on kehitetty ensimmäinen case - tapaus ja sen myötä mahdollisimman yksinkertainen toimintamalli. Mallissa on otettu huomioon myös useat tuoterakenteen kanssa vuorovaikutuksessa olevat tekijät. Myyntitilanteen valinnat ovat listattu konfigurointimatriisiin ja ne voivat olla itsenäisiä tai sulkea pois joitakin toisia valintoja. Kun sopiva koneyksilö on muodostettu, saadaan matriisista samantien tulostettua valintojen mukainen tuoteyksilö. Tuoteyksilön moduulirakenne toimii kyseisen, yksittäisen koneen työmääräimenä sekä koneenvalmistuksen dokumenttina, sillä luettelon yksi moduuli on yhden valmistettavantyövaiheen moduulipiirustus alimoduuleineen ja osineen. Moduulipiirustusten on siis otettava huomioon tuotannon, oston, suunnittelun ja dokumentoinnin näkökulmat. Piirustuksen laatijan on tiedettävä kyseisen moduulin valmistus eli koottavan komponenttikokoelman laajuus sekä tuotantolinjan että osto-osaston intressien mukaisesti. Piirustuksen on nivouduttava sitä kutsuvaan matriisiin ja kyseisen moduulin valinnan kytköksiin muihin moduuleihin nähden. Kaiken lisäksi piirustuksen on toimittava kokoonpano-ohjeena sekä jälkimarkkinoinnin työkaluna. Tässä työssä muodostettiin metsätraktorin ohjaamosta esimerkkitapaus. Case tapauksessa käytettiin työssä esitettyä uutta tuoterakennesystematiikkaa uuden modulaarisuussäännöstön käytöstä, laskettu sen aiheuttamat muutokset ja sen tuotantoon otosta on kerätty ensimmäiset kommentit. Esimerkillä pyrittiin saavuttamaan modulaarisen tuoterakenteen mahdollistamat edut ja projektia on jatkettu Ponsse Oyj:llä käsittämään muitakin tuotekokonaisuuksia.

Kunnossapidon kehitysmalli sanomalehtipainon tuotannon luotettavuuden, tuottavuuden ja tuotteen laadun turvaamiseksi

Diplomityössä käsitellään ne toimet, jotka Esa Lehtipaino Oy:ssä tarvitsee tehdä kunnossapidon kehittämiseksi sanomalehtipainoprosessin kunnossapidossa. Työssä käytettiin luotettavuuskeskeisen ja kokonaisvaltaisen tuottavuuskeskeisen kunnossapidon strategioiden osia sekä PSK Standardisoinnin PSK 5705:2006standardin mukaista menetelmää määrittämään kunnossapidon kannalta tärkeimmät kohteet ja osa-alueet. PSK 5705:2006 on kunnonvalvonnan värähtelymittausten mittaustoiminnan suunnitteluun luotu standardi, jonka perusteella rakennettiin sanomalehtipainoprosessiin sopiva tuotantolaitteiston luokitusjärjestelmä. Luokituksenperusteella kohdennetaan kunnossapidon resurssit tuotantojärjestelmän luotettavuuden kannalta oikeisiin, tuottavimpiin kohteisiin. Tuotantohenkilöstön kunnossapitohenkilökunnalle tekemien vikailmoitusten välitykseen rakennettiin Microsoft Access -pohjainen Vikaloki-lomake. Kunnossapitotoiminnan kehityksen tuloksien seuraamiseksi määritettiin PSK 6201:2003 standardin mukainen tuotannon kokonaistehokkuutta kuvaava KNL-luku. KNL-luvusta luotiin ennuste kunnossapidon kehittämistarpeista regressioanalyysin avulla. Kehitysmalli esittää, että kohdeyrityksessä tulee toiminnan kehittäminen aloittaa päivittämällä tietokonepohjainen toiminnanohjausjärjestelmä, johon lisätään ennakoivat suunnitellut kunnossapitotoimet. Toimet määriteltiin yllämainitun kriittisyysluokituksen perusteella.

Suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmän määrittely ja valinta Junttan Oy:lle

Työn tavoitteena oli selvittää, millainen suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmä tukee Junttanin liiketoimintatavoitteiden saavuttamista ja valita tarjolla olevista vaihtoehdoistasopivin kokonaisuus. Työn teoriaosassa selvitetään toiminnanohjausjärjestelmien toiminnallisuuksien jako suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmiin ja miten suunnittelu- ja toimeenpa-nojärjestelmien käyttötarkoitus ja käyttöönotto poikkeavat toisistaan. Teoriaosas-sa käsitellään myös päätöksentekoon liittyviä asioita sillä tämän työn lopputulok-sena Junttanille valittiin PDM- ja ERP-järjestelmä. Työssä toteutettiin aluksi liiketoimintatavoitteiden selvitys. Liiketoimintatavoitteet ohjasivat, millaisen suunnittelu- ja toimeenpanojärjestelmän Junttan tarvitsi. Ny-kytilan kartoituksen yhteydessä kerättiin kehitysideoita uutta järjestelmäkokonai-suutta varten. Liiketoimintatavoitteiden ja kehitysideoiden pohjalta laadittiin tavoi-tetila, jonka pohjalta määritettiin vaatimukset PDM- ja ERP-järjestelmille. Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän valinta on iso päätös. Sen vuoksi päätök-sentekoon panostettiin niin, että ennakkoasenteet ja henkilökohtaiset mieltymyk-set eivät ohjanneet valintaa. Toiminnallinen määrittely jätettiin tehtäväksi järjestelmien käyttöönoton yhteydes-sä. Junttanilla päätettiin hyödyntää uusien toimintatapojen määrittämisessä toi-mittajien alakohtaista osaamista ja järjestelmiin kuvattuja ja järjestelmissä tuettuja prosesseja.

Verkostovaikutteisen tuotteen lanseerauksen erityispiirteet business to business-markkinoilla

Tutkielman empiriaosuus kerättiin teemahaastatteluin. Case yrityksenä oli Osuma Finland Oy, jonka kehittämä kanta-asiakasjärjestelmä omasi verkostovaikutuksia. Yrityksen tekemää lanseerausstrategiaa peilataan teoriaan ja näin sekä teorian että empirian kautta löydetään vastaus siihen, kuinka verkostovaikutteisen tuotteen erityispiirteet vaikuttavat tuotteen lanseeraukseen. Johtopäätöksistä tärkeimmät ovat verkostovaikutteisen tuotteen ja tavallisen tuotteen erityispiirteiden erottamisen tärkeys ja niiden huomioon ottaminen lanseerausstrategiaa suunniteltaessa. Verkostovaikutteisen tuotteen lanseerauksessa tärkein tavoite on kasvattaa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman suuri käyttäjämäärä. Lanseerausstrategiaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon sekä tuotteen endogeeniset että eksogeeniset arvot. Tutkielman satona löytyneet eksogeeniset arvot, joita voidaan kuvata lanseerausstrategian kulmakiviksi, voidaan kiteyttää neljään tärkeään elementtiin, jotka ovat: hinnoittelu, sitominen eli kytkykauppa, segmentointi ja ennakkomarkkinointi. Verkostovaikutteisen tuotteen omaksuminen markkinoilla ei välttämättä perustu tuotteen tekniseen paremmuuteen, vaan oleellisinta on ymmärtää, ettätällaisen tuotteen arvo kasvaa, mitä suuremmaksi sen käyttäjien muodostama verkosto kasvaa. Lanseerausstrategiaa suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa ja huomioida nämä erityispiirteet.