Moniammatilliset työryhmät nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä

Tarkastelen tutkielmassani, miten moniammatillisuus ilmenee eri ammattikuntien edustajista koostuvien työryhmien palavereissa. Palavereissa käsitellään nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevään Luotsi-toimintaan tehtyjä lähetteitä ja kiinnostukseni kohteena on, minkälainen merkitys työryhmän moniammatillisuudella on nuorten tilanteiden kartoittamisessa ja onko moniammatillisella osaamisella merkitystä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalipsykologisesti erityisen kiinnostavaa on työryhmien vuorovaikutus ja sen merkitys nuorten tilanteiden käsittelyssä. Tutkimukseni pohjautuu sosiaalipsykologisiin, vuorovaikutusta ja ryhmädynamiikkaa käsitteleviin teorioihin ja keskeisimpinä teoreetikkoina ovat Michael Billig (1996) ja Robert Bales (1951). Tutkielmani aineistona on kolmessa Luotsi-työryhmässä nauhoitetut kuusi palaveria, joissa oli läsnä kolmen ammattikunnan edustajia (terveydenhoitajia, sosiaaliohjaajia, nuoriso-ohjaajia) sekä toiminnanjohtajia. Tutkimukseni päätutkimuskysymys oli: Miten moniammatillisuus ilmenee syrjäytymisvaarassa olevista nuorista käytävissä keskusteluissa ja palveleeko se nuorten syrjäytymisen ehkäisyä? Jos palvelee, niin miten? Analyysimenetelminä olivat aineistolähtöinen sisällönanalyysi sekä Balesin (1951) kehittämä vuorovaikutusprosessin analyysi (Interaction Process Analysis, IPA). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Luotsi-työryhmien lähetepalavereissa eri ammattikunnilla on tarjottavana toisiaan täydentävää ammatillista asiantuntijatietoa, jonka lisäksi eri ammattikunnilla on taipumus pohtia tarkemmin yhtä osaa nuoren elämästä siten, että nämä painotuserot myös täydentävät toisiaan. Nuorten elämäntilanteiden kokonaisvaltaiselle kartoitukselle on siis olemassa hyvät edellytykset. Moniammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen nuoren syrjäytymisvaaran arvioimisessa jää kuitenkin pieneksi toisaalta sen vuoksi, että toimintaan lähetyt nuoret ovat usein toimintaan juuri kohderyhmää ja toisaalta siksi, että useimmiten Luotsi-työryhmillä oli hyvin tilaa uusille asiakkaille. Näin ollen tarve syrjäytymisvaaran arvioimiseksi syntyi vain harvoin. Moniammatillisuutta hyödynnetään kuitenkin ahkerasti kun työryhmissä mietitään, minkälaisin keinoin nuorta olisi mahdollista tukea. Työryhmien vuorovaikutus mahdollistaa useimmiten moniammatillisen asiantuntijuuden esille tuomisen, sillä ilmapiiri on pääosin positiivinen ja kannustava, jolloin ajatuksia on helppo jakaa. Työryhmissä esiintyy myös positiivista sosioemotionaalista toimintaa, jonka avulla työryhmän jäsenet kannustavat toisiaan kertomaan ajatuksistaan. Vuorovaikutukseen sisältyy kuitenkin myös riskitekijöitä, jotka saattavat haitata moniammatillisen asiantuntijuuden hyödyntämistä estämällä ryhmänjäseniä tuomaan esille mielipiteitään. Ryhmissä on esimerkiksi havaittavissa statuseroja, joiden seurauksena osallistumisaktiivisuus vaihtelee voimakkaasti ryhmänjäsenestä toiseen, eikä kaikilla ryhmänjäsenillä ole siten mahdollisuutta tuoda tietotaitoaan ryhmän käyttöön. Myös kiire asetti joissain palavereissa rajoitteita nuorten tilanteiden syvälliselle arvioimiselle. Näiden riskitekijöiden todellisia vaikutuksia nuoren edun kannalta ja niiden merkitystä subjektiivisiin kokemuksiin ryhmän vuorovaikutuksesta olisi hyvä tutkia jatkossa. Avainsanat: Moniammatillisuus, nuorten syrjäytyminen, vuorovaikutus, Interaction Process Analysis.

Alkoholisairauksien preventio - alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla

Luento kumppanuusseminaarissa 2011

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy

Luento kumppanuusseminaarissa 21.10.2011

Ehkäisy eri ongelmiin - liikunta parantaa kaiken?

Luento kumppanuusseminaarissa 2011

Virolaisiin naistenlehtiin kirjoittuva materialistinen maailma : Annen, Eesti Naisen ja Stiilin kansijuttujen tarkastelua kriittisen tekstintutkimuksen menetelmällä

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Viron kolmen suurimman naistenlehden kansijuttuja systeemis-funktionaalisen kieliopin menetelmällä. Lehdet ovat Anne, Eesti Naine ja Stiil. Aineisto, tammikuussa 2003 ? syyskuussa 2004 ilmestyneet 55 artikkelia, on pääosin haettu lehtien omista internetarkistoista. Tutkin kansijuttuja systeemis-funktionaalisen kieliopin menetelmällä. Tavoitteenani on ollut selvittää, minkälaisia arvoja, asenteita ja maailmankuvia teksteihin kirjoittuu. Lähestyn kansijuttuja ideationaalisen, interpersoonaisen ja tekstuaalisen metafunktion näkökulmista. Kaikki kolme metafunktiota esiintyvät kielellisissä ilmiöissä yhtä aikaa. Mitä tahansa puhuttua tai kirjoitettua lausetta on mahdollista analysoida minkä tahansa metafunktion kannalta. Ideationaalinen metafunktio tarkoittaa yhtäältä sitä, minkälaisena maailma ja ilmiöt teksteissä kuvataan, toisaalta sitä, minkälaisia prosesseja teksteissä representoidaan. Interpersoonainen metafunktio tarkoittaa teksteihin kirjoittuvia suhteita, vuorovaikutusta ja identiteettejä, esimerkiksi toimittajan ja lukijan välistä suhdetta ja heidän roolejaan. Kun tekstiä tutkitaan tekstuaalisen metafunktion kannalta, siitä nostetaan esiin kieliopillisia, sanastollisia ja syntaktisia piirteitä, joista tekstit rakentuvat koherenteiksi kokonaisuuksiksi. Pro graduni kuuluu kriittisen tekstintutkimuksen alaan. Kriittinen tekstintutkimus on monitieteinen menetelmä, jonka tavoitteena on selvittää kielellisesti representoituja valtasuhteita sekä eksplisiittisesti ja implisiittisesti lauseisiin kirjoittuvia arvotuksia. Kriittisen tekstintutkimuksen tavoitteena on osoittaa, millä tavalla ihmisten ajattelua pystytään ohjaamaan ja hallitsemaan kielellisten ratkaisujen keinoin. Viron kolmen suurimman naistenlehden kansijutuille yhteinen piirre on materialistinen maailmankuva, joka ilmenee teksteissä muun muassa korostuneena kulutustottumusten, ulkonäön ja elämäntyylin kuvailuna. Tekstit ovat avoimen kaupallisia. Selkein osoitus kaupallisuudesta on tunnetuttujen vaate-, kosmetiikka ja automerkkien näkyminen teksteissä, luonnollisena osana juttua. Kansijuttujen haastateltavat ovat eri aloja edustavia, korkeasti koulutettuja, itsenäisiä ja näkyvissä asemissa vaikuttavia henkilöitä, valtaosaltaan naisia. Juttuihin he representoituvat perhettä, isänmaata ja uskontoa arvostavina perusarvojen kannattajina, joita esimerkiksi tasa-arvokysymykset, syrjäytyminen tai globalisaatio eivät kiinnosta. Keskeinen kysymys onkin journalistinen prosessi, jonka tuloksena kansijutut ovat syntyneet. Vaikka kansijutuissa näennäisesti äänessä ovat voimakkaat virolaisnaiset, voi rivien välistä ymmärtää, että tarinan kerrontaan vaikuttavat myös julkaisijoiden taloudelliset intressit. Avainsanat: diskurssi, funktionaalisuus, genre, ideologia, kansijuttu, luonnollistuma, media, metafunktio, naistenlehti, tavoite, tekstilaji, tervejärkisyys, valta, virolainen

Koulutuksellisen syrjäytymisriskin ennustettavuus yhteishakuvalintojen kautta tarkasteltuna : koulupudokkuusriskin yhteys oppilaan kognitiiviseen kompetenssiin, koulumenestykseen sekä itseä ja vanhempia koskeviin uskomuksiin

The objective of this study was to find factors that could predict educational dropout. Dropout risk was assessed against pupil’s cognitive competence, success in school, and personal beliefs regarding self and parents, while taking into account the pupil’s background and gender. Based on earlier research, an assumption was made that a pupil’s gender, success in school, and parent’s education would be related with dropping out. This study is part of a project funded by the Academy of Finland and led by Professor Jarkko Hautamäki. The project aims to use longitudinal study to assess the development of pupils’ skills in learning to learn. The target group of this study consisted all Finnish speaking ninth graders of a municipality in Southern Finland. There were in total 1534 pupils, of which 809 were girls and 725 boys. The assessment of learning to learn skills was performed about ninth graders in spring 2004. “Opiopi” test material was used in the assessment, consisting of cognitive tests and questions measuring beliefs. At the same time, pupils’ background information was collected together with their self-reported average grade of all school subjects. During spring 2009, the pupils’ joint application data from years 2004 and 2005 was collected from the Finnish joint application registers. The data were analyzed using quantitative methods assisted by the SPSS for Windows computer software. Analysis was conducted through statistical indices, differences in grade averages, multilevel model, multivariate analysis of variance, and logistic regression analysis. Based on earlier research, dropouts were defined as pupils that had not been admitted to or had not applied to second degree education under the joint application system. Using this definition, 157 students in the target group were classified as dropouts (10 % of the target group): 88 girls and 69 boys. The study showed that the school does not affect the drop-out risk but the school class explains 7,5 % of variation in dropout risk. Among girls, dropping out is predicted by a poor average grade, a lack of beliefs supporting learning, and an unrealistic primary choice in joint application system compared to one’s success in school. Among boys, a poor average grade, unrealistic choices in joint application system, and the belief of parent’s low appreciation of education were related to dropout risk. Keywords educational exclusion, school dropout, success in school, comprehensive school, learning to learn

Preventive orientation and caries management by Iranian dentists

Ehkäisypainotteisuus karieksen hoidossa: iranilaishammaslääkärien hoitovalinnat Karies aiheuttaa hampaiden kovan pinnan ja hammasluun syöpymistä, joka lopulta näkyy ”reikänä”. Iästä riippumatta kariesvaara vaanii kaikkia hampaiden omistajia, vauvasta vaariin, ja lähes kaikilla aikuisilla on suussaan merkkejä karieksesta. Karies etenee yleensä hitaasti ja antaa siten aikaa ehkäisevälle hoidolle. Tämä etsikkoaika jää usein käyttämättä, ja karieksen hoito painottuu reikien paikkaamiseen. Karies voitaisiin pitää kurissa sen ehkäisyyn kehitetyillä monipuolisilla keinoilla. Hammaslääkärit ovat avainasemassa, sillä he tekevät kauaskantoisia valintoja — hoidetaanko kariesta paikkaamalla vai valitaanko ehkäisevä hoito? Valintojen taustalla ovat hammaslääkärin tietotaso, asenteet ja omat terveystavat sekä potilaiden ja vastaanoton aiheuttamiksi koetut esteet. Tämä kyselytutkimus selvitti karieksen hoitovalintoja ja niiden taustoja Iranissa. Kysymyslomakkeet jaettiin kahdessa hammaslääkärien kongressissa Teheranissa (2004─2005) ja palautettiin nimettöminä. Kysely kartoitti hammaslääkärien tietoja karieksen ehkäisykeinoista ja asenteita ehkäisyä kohtaan sekä koettuja esteitä sen toteuttamisessa. Hoitovalintoja selvitettiin tarkasti kuvattujen esimerkkipotilaiden avulla. Kysely kartoitti myös hammaslääkärien omat terveystavat: suun omahoidon, tupakoinnin ja hammaslääkärissä käynnin. Aineisto käsitti 980 iältään keskimäärin 37-vuotiasta hammaslääkäriä, joista 64 % oli miehiä. Iranilaishammaslääkärien tiedot karieksen ehkäisystä olivat fluorihammastahnan merkitystä lukuun ottamatta hyvät ja heidän asenteensa ehkäisyä kohtaan valtaosin myönteiset. Tästä huolimatta 77 % heistä olisi valinnut suuren kariesvaaran potilaalle hammaskiilteessä olevan reiän hoidoksi paikkauksen. Ehkäisyhoidoksi tarjotuista 8:sta keinosta lähes kaikki hammaslääkärit valitsivat suuren kariesvaaran potilaalle hoidoksi harjausopetuksen ja säännölliset hammastarkastukset, noin 80 % valitsi hampaiden puhdistamisen vastaanotolla ja ravintoneuvonnan, 70 % ohjeet fluorihuuhteluista kotona ja 53 % vastaanotolla tehtävän fluorikäsittelyn. Potilaiden vastustavat mielipiteet arvioitiin suurimmaksi esteeksi ehkäisevän hoidon toteuttamiselle. Hammaslääkäreistä 59 % ilmoitti harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä; 76 % ei tupakoinut ja 56 % kertoi aina ehdottavansa tupakoivalle potilaalle tupakoinnin lopettamista. Hammaslääkärien ehkäisypainotteisuus karieshoidossa oli naisilla vahvempi kuin miehillä. Tulosten perusteella voi päätellä, että Iranissa tulisi nykyistä selvemmin suosia ehkäisevää linjaa karieksen hoitovalintoja tehtäessä ja hammaslääkäreitä koulutettaessa. Potilastyössä koettujen ehkäisyhoidon esteiden syvällisempi ymmärtäminen edesauttaisi niiden poistamisessa.

Early Childhood Caries and a Community Trial of its Prevention in Tehran, Iran

Varhaislapsuuden karies ja sen ehkäisy kehittyvän terveydenhuollon maassa Varhaislapsuuden karies on merkittävä kansanterveysongelma varsinkin lapsirikkaissa maissa ja väestöissä. Karieksen hoitaminen vie paljon voimavaroja ja aiheuttaa mittavia taloudellisia seuraamuksia. Karies voi ilmaantua lapselle jo vauvaikäisenä, pian ensimmäisten maitohampaiden puhjettua suuhun. Alle 3-vuotiaiden karieksesta on kuitenkin niukasti tilastotietoja. Maailman terveysjärjestökin suosittaa tietojen keräämistä vasta 3-vuotiaiden ikäryhmästä. Heistä kariesta sairastaa Suomessa 16 %, Yhdysvalloissa 25 %, Englannissa 30 %, Iranissa 46 % ja Saudi-Arabiassa 61 %. Tämä väitöstutkimus selvitti karieksen esiintymistä ja sen vaaratekijöitä 1─3-vuotiailla Teheranissa. Lisäksi tutkimus arvioi perusterveydenhuoltoon sisällytetyn karieksen ehkäisyn tuloksellisuutta. Tutkimuskohteiksi arvottiin Teheranista 18 neuvolaa. Jokaisessa oltiin 4 päivää, jolloin kaikkia rokotuksiin tulleita 1─3-vuotiaita äiteineen pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Kahta lukuun ottamatta kaikki äidit suostuivat, ja aineistoon tuli kaikkiaan 504 lasta äiteineen. Kaikki 1-vuotiaat, 242 lasta äiteineen, valittiin karieksen ehkäisykokeiluun. Sitä varten neuvolat jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi (A ja B) oli koeryhmiä ja yksi (C) oli vertailuryhmä. Tutkimus alkoi äidin haastattelulla. Siinä selvitettiin perheen koulutus- ja tulotaso sekä lapsen ruokinnasta imetyksen kesto, yösyötöt ja päiväaikaan nautitut makeat. Vielä kysyttiin lapsen ja äidin suuhygieniatavoista ja äidin kokemuksista lapsen suun puhdistamisessa. Sitten hammaslääkäri tutki lapsen suun ja kirjasi karieksen ja hammasplakin esiintymät. Suun tutkimuksen jälkeen äiti ja lapsi siirtyivät rokotushuoneeseen. Koeryhmissä (A ja B) äidit saivat terveydenhoitajalta suunterveyttä koskevan esitteen ja kehotuksen lukea se huolellisesti. Lisäksi ryhmässä A terveydenhoitaja kertoi suun ja hampaiden terveydenhoidosta saman esitteen avulla, ja neuvolan henkilökunta muistutti suunhoidon tärkeydestä puhelimitse kahdesti seuraavan puolen vuoden kuluessa. Vertailuryhmässä äideille ei annettu suunhoidon ohjeita. Kaikissa ryhmissä äitejä muistutettiin seuraavan rokotuskerran ajankohdasta, muttei mainittu tulevaa toista hammastarkastusta. Varhaislapsuuden kariesta sairasti ikäryhmästä riippuen 3─26 % tutkituista 1─3-vuotiaista, ja 65─76 %:lla oli hammasplakkia. Äideistä 68 % harjasi hampaansa päivittäin ja 39 % puhdisti lapsensa suun päivittäin. Mitä useammin äiti harjasi omat hampaansa, sitä paremmin hän huolehti lapsen suun puhtaudesta. Rintaruokinta oli yleistä eikä lisännyt kariesvaaraa. Yöllä pullomaitoa saavilla karies oli 5 kertaa yleisempää kuin muilla. Neuvolassa saatu ohjeistus ehkäisi selvästi karieksen syntyä puolen vuoden kokeessa.

Early-onset depressive disorders,related mental health disorders and substance use-A prospective : longitudinal study of Finnish twins born 1983-1987

Early-onset psychiatric illnesses effects scatter to academic achievements as well as functioning in familial and social environments. From a public health point of view, depressive disorders are the most significant mental health disorders that begin in adolescence. Using prospective and longitudinal design, this study aimed to increase the understanding of early-onset depressive disorders, related mental health disorders and developing substance use in a large population-derived sample of adolescent Finnish twins. The participants of this study, FinnTwin12, an ongoing longitudinal population-based study, came from Finnish families with twins born in 1983-87 (exhaustive of five birth cohorts, identified from Finland s Central Population Register). With follow-up ongoing at age 20-24, this thesis assessed adolescent mental health in the first three waves, starting from baseline age 11-12 to follow-ups at age 14 and 17½. Some 5600 twins participated in questionnaire assessments of a wide range of health related behaviors. Mental health was further assessed among an intensively studied subsample of 1852 adolescents, who completed also professionally administered interviews at age 14, which provided data for full DSM-IV/III-R (Diagnostic and Statistical Manual for Mental Health disorders, 4th and 3rd editions) diagnoses. The participation rates of the study were 87-92%. The results of the study suggest, that the diagnostic criteria for major depressive disorder (MDD) may not capture youth with clinically significant early-onset depressive conditions outside clinical settings. Milder cases of depression, namely adolescents fulfilling the diagnostic criteria for minor depressive disorder, a qualitatively similar condition to MDD with fewer symptoms are also associated with marked suicidal thoughts, plans and attempts, recurrences and a high degree of comorbidity. Prospectively and longitudinally, early-onset depressive disorders were of substantial importance in the context of other mental health disorders and substance use behaviors: These data from a large population-derived sample established a substantial overlap between early-onset depressive disorders and attention deficit hyperactivity disorder in adolescent females, both of them significantly predictive for development of substance use among girls. Only in females baseline DSM-IV ADHD symptoms were strong predictors of alcohol abuse and dependence and illicit drug use at age 14 and frequent alcohol use and illicit drug use at age 17.½ when conduct disorder and previous substance use were controlled for. Early-onset depressive disorders were also prospectively and longitudinally associated to daily smoking behavior, smokeless tobacco use, frequent alcohol use and illicit drug use and eating disorders. Analysis of discordant twins suggested that these predictive associations were independent of familial confounds, such as family income, structure and parental models. In sum, early-onset depressive disorders predict subsequent involvement of substance use and psychiatric morbidity. A heightened risk for substance use is substantial also among those depressed below categorical diagnosis of MDD. Whether early recognition and interventions among these young people hold potential for substance use prevention further in their lives has potential public health significance and calls for more research. Data from this population-derived sample with balanced representation of boys and girls, suggested that boys and girls with ADHD behaviors may differ from each other in their vulnerability to substance use and depressive disorders: the data suggest more adverse substance use outcome for girls that was not attenuated by conduct disorder or previous substance use. Further, the prospective associations of early-onset depressive disorders and future elevated levels of addictive substance use is not explained by familial factors supporting future substance use, which could have important implications for substance use prevention.

Smoking from Adolescence to Adulthood : A 15-year Follow-up of the North Karelia Youth Project

The aim of the study was to examine the effects of a smoking prevention program and smoking from early adolescence to early adulthood by using longitudinal data. In addition, predictors of smoking, smoking cessation, and associations of smoking with socio-economic factors and other health behaviours were assessed. The data was gathered in connection with the North Karelia Youth Project follow-up study during 15 years. A two-year cardiovascular disease risk factor prevention program was carried out among students from grades seven to nine in four schools in North Karelia. Two schools were selected from Kuopio province for the control schools. The North Karelia Project, a community-based cardiovascular disease prevention program, was implemented in the same area. At the baseline in 1978 the subjects were 13-year-olds (n=903) and in the following surveys 15-, 16-, 17-, 21- and 28-year-olds. The parents of the subjects were studied twice, in 1978 and 1980. A two-year intervention based on social influence approach prevented the onset of smoking for several years. The continuity of smoking from adolescence to adulthood was strong: most adolescent smokers were still smoking in adulthood. Moreover, approximately half of the 28-year-old smokers had started smoking after the age of 15. Previous smoking status and smoking by friends were the most important predictors of smoking. One third of all adolescent smokers had stopped smoking before the age of 28, averaging at 2.3 % annual decline. The socioeconomic status of the subject and, especially, education were strongly related to smoking, the lower socioeconomic groups smoking the most. Parental socioeconomic status and intergenerational social mobility were not significantly related to the smoking of the subject in adolescence or adulthood. Smoking was associated positively with the use of alcohol and negatively with physical activity from adolescence to adulthood. The results support the feasibility of a school-based social influence program with a community-based program in smoking prevention among adolescents. Strong continuity of smoking from adolescence to adulthood supports the importance of preventing the onset of smoking in adolescence. It would be useful to continue prevention programs also after the comprehensive school, since so many young start smoking after that. It would likewise be important to develop cessation programs tailor-made for adolescents and young adults. Additionally, the results support the importance of using methods based on social influence in smoking prevention and cessation programs, targeting especially such risk groups as those with low socioeconomic status as well as those with other unhealthy behaviours.

Asunnoton yhteiskunnan jäsenenä : Sosiaalisesti syrjäytyneen osallistumismahdollisuudet ja deliberatiivinen demokratia

Tutkielmassani selvitän, millä tavalla sosiaalisesti syrjäytyneen, kuten asunnottoman, on mahdollista osallistua yhteiskunnan toimintaan ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Tutkimuskysymykseni ovat: Toteutuvatko perustuslain 14 § ja 19 §:ssä säädetyt oikeudet, ja ovatko viranomaisten toimet riittäviä edistämään syrjäytyneiden asunnottomien itsenäistä asumista sekä lisäämään vaikutusmahdollisuuksia itseään koskevassa päätöksenteossa. Voisiko deliberatiivisen demokratiamallin avulla vahvistaa syrjäytyneiden yhteiskunnallista osallistumista, ja siten helpottaa asunnottomuusongelmaa. Asunnottomia oli vuonna 2006 noin 7 400 henkilöä. Syitä joutua asunnottomaksi on useita. Valtaosalla ongelmat ovat kasautuneet, minkä jälkeen itsenäinen selviäminen on hankaloitunut. Asunnottomilla on usein monia eri ongelmia kuten pitkäaikaissairauksia, työttömyyttä ja päihteiden väärinkäyttöä. Avioero on yksi keskeisistä yksittäisistä syistä etenkin miehille päätyä asunnottomaksi. Maahanmuuttajien asunnottomuus voi olla seurausta pyrkimyksestä integroitua yhteiskuntaan: Muuttaessa sijoituspaikkakunnalta esimerkiksi ystävien, työn tai opiskelun vuoksi kasvukeskukseen, maahanmuuttajan voi olla vaikeaa saada asuntoa. Näin työn tai koulutuspaikan vastaanottaminen voi pakottaa maahanmuuttajan ottamaan riskin menettää asunto. Sosiaalisesti syrjäytyneeksi voidaan määritellä ihminen, joka ei kykene tai halua sopeutua normaalina pidettyyn elämään yhteiskunnassa. Tämä tutkimuksissa käytetty normaalin elämän määritelmä muotoutuu yhteiskunnan arvojen ja käytäntöjen pohjalta. Syrjäytyminen voi tarkoittaa myös sitä, että ihminen kokee itsensä ulkopuoliseksi yhteiskunnasta. Syrjäytymistä aiheuttavatkin siten toistuvat syrjinnän ja voimattomuuden kokemukset sekä hankaluus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Asunnottomien yö –tapahtumassa syksyllä 2007 vapaaehtoiset haastattelivat asunnottomuutta kokeneita. Haastattelut on julkaistu internetissä ja ne ovat vapaasti tutkijoiden, toimittajien ja poliitikkojen käytettävissä. Useissa haastatteluissa asunnottomat kertovat, että he eivät koe olevansa täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä. Haastatteluissa kritisoidaan sitä, että poliitikot ja sosiaalityöntekijät päättävät asunnottomuuden hoidosta sekä asunnottomia koskevista asioista ilman, että asunnottomilla on mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Turhautumisen tunne paistoi läpi useissa haastatteluissa. Useissa vastauksissa asunnottomat vaativat poliitikkoja ja sosiaalityöntekijöitä perehtymään asunnottomien arjen elämään. Deliberatiivisessa demokratiassa yksi keskeisistä ajatuksista on, että vain sellaiset päätökset, jotka on tehty kaikille avoimen keskustelun ja vapaan tahdonmuodostuksen pohjalta voivat saada hyväksynnän ja luottamuksen kansalta sekä muodostua sitoviksi. Deliberatiivisessa demokratiakäsityksessä on kyse siitä, että asioista päätetään yhdessä, julkisen ja tasa-arvoisen keskustelun sekä harkinnan pohjalta. Keskeistä on myös, että kaikkien, joita päätökset koskettavat, täytyy voida osallistua päätöksiä edeltävään keskusteluun. Erityisesti Young ja Bohman korostavat, että myös sosiaalisesti syrjäytyneellä tulee olla mahdollisuus osallistua poliittiseen keskusteluun ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Muun muassa koulutuksen kautta opitaan rauhallinen, asiallinen ja kielellisesti oikea argumentaatiotapa. Ihmisten erilaisuus ja kouluttamattomuus eivät Youngin mukaan saa estää mahdollisuutta osallistua yhteiskunnassa käytävään poliittiseen keskusteluun. Tutkimuskysymykseeni, lisäävätkö viranomaiset toiminnallaan yksilön mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja edistävätkö he yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, vastaan eivät. Kuitenkin viranomaisten mahdollisuudet edistää perustuslaissa säädettyjä velvollisuuksia ovat poliittisten päättäjien budjetoinnin vuoksi rajoitettuja. Helsingin sosiaaliasiamiehet pitivät huolestuttavana sitä, että sosiaalityöntekijät pakotetaan toimimaan sekä lainsäädännön että ammattietiikkansa vastaisesti. Sosiaaliasiamiesten raportin perusteella voisi päätellä, että ainakin Helsingissä viranomaisilla olisi tahtoa toimia lain velvoittamalla tavalla. Asunnottomista suurin osa asuu Helsingissä ja Pääkaupunkiseudulla, joten tämän perusteella tutkimuskysymykseeni voi vastata yleistäen Helsingin esimerkin pohjalta. Syrjäytymistutkijoiden tulkinnan mukaan syrjäytyminen ja siitä pahimmillaan seuraava asunnottomuus johtuvat osittain ihmisten kokemien vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Deliberatiivisen demokratian tavoitteena on luoda sellainen demokraattinen malli, jossa poliittinen keskustelu ja vaikutusmahdollisuudet olisivat kaikkien yhteiskunnan jäsenten saavutettavissa. Syrjäytymistutkimuksen valossa deliberatiivinen demokratia voisi olla malli, jonka avulla vahvistettaisiin sosiaalisesti syrjäytyneiden kuten asunnottomien vaikutusmahdollisuuksia. Myös asunnottomien haastatteluissa nousi esille toive tulla kuulluksi. Moni kommentoi, että asunnottomuuden hoidosta ja heidän asioistaan päättävät sellaiset ihmiset, joilla ei ole todellista tietoa asunnottomien arjesta ja toiveista. Deliberatiivisen demokratian malli voisi näiden tutkimusten valossa olla keino lisätä osallistumismahdollisuuksia ja vähentää sitä kautta myös syrjäytymistä ja asunnottomuutta.

Surveillance of Surgical Site Infections following Major Hip and Knee Surgery in Finland

Background and aims. Since 1999, hospitals in the Finnish Hospital Infection Program (SIRO) have reported data on surgical site infections (SSI) following major hip and knee surgery. The purpose of this study was to obtain detailed information to support prevention efforts by analyzing SIRO data on SSIs, to evaluate possible factors affecting the surveillance results, and to assess the disease burden of postoperative prosthetic joint infections in Finland. Methods. Procedures under surveillance included total hip (THA) and total knee arthroplasties (TKA), and the open reduction and internal fixation (ORIF) of femur fractures. Hospitals prospectively collected data using common definitions and written protocol, and also performed postdischarge surveillance. In the validation study, a blinded retrospective chart review was performed and infection control nurses were interviewed. Patient charts of deep incisional and organ/space SSIs were reviewed, and data from three sources (SIRO, the Finnish Arthroplasty Register, and the Finnish Patient Insurance Centre) were linked for capture-recapture analyses. Results. During 1999-2002, the overall SSI rate was 3.3% after 11,812 orthopedic procedures (median length of stay, eight days). Of all SSIs, 56% were detected after discharge. The majority of deep incisional and organ/space SSIs (65/108, 60%) were detected on readmission. Positive and negative predictive values, sensitivity, and specificity for SIRO surveillance were 94% (95% CI, 89-99%), 99% (99-100%), 75% (56-93%), and 100% (97-100%), respectively. Of the 9,831 total joint replacements performed during 2001-2004, 7.2% (THA 5.2% and TKA 9.9%) of the implants were inserted in a simultaneous bilateral operation. Patients who underwent bilateral operations were younger, healthier, and more often males than those who underwent unilateral procedures. The rates of deep SSIs or mortality did not differ between bi- and uni-lateral THAs or TKAs. Four deep SSIs were reported following bilateral operations (antimicrobial prophylaxis administered 48-218 minutes before incision). In the three registers, altogether 129 prosthetic joint infections were identified after 13,482 THA and TKA during 1999-2004. After correction with the positive predictive value of SIRO (91%), a log-linear model provided an estimated overall prosthetic joint infection rate of 1.6% after THA and 1.3% after TKA. The sensitivity of the SIRO surveillance ranged from 36% to 57%. According to the estimation, nearly 200 prosthetic joint infections could occur in Finland each year (the average from 1999 to 2004) after THA and TKA. Conclusions. Postdischarge surveillance had a major impact on SSI rates after major hip and knee surgery. A minority of deep incisional and organ/space SSIs would be missed, however, if postdischarge surveillance by questionnaire was not performed. According to the validation study, most SSIs reported to SIRO were true infections. Some SSIs were missed, revealing some weakness in case finding. Variation in diagnostic practices may also affect SSI rates. No differences were found in deep SSI rates or mortality between bi- and unilateral THA and TKA. However, patient materials between these two groups differed. Bilateral operations require specific attention paid to their antimicrobial prophylaxis as well as to data management in the surveillance database. The true disease burden of prosthetic joint infections may be heavier than the rates from national nosocomial surveillance systems usually suggest.

Interaction of alcohol and smoking in the pathogenesis of upper digestive tract cancers - possible chemoprevention with cysteine

Background: Alcohol consumption and smoking are the main causes of upper digestive tract cancers. These risk factors account for over 75% of all cases in developed countries. Epidemiological studies have shown that alcohol and tobacco interact in a multiplicative way to the cancer risk, but the pathogenetic mechanism behind this is poorly understood. Strong experimental and human genetic linkage data suggest that acetaldehyde is one of the major factors behind the carcinogenic effect. In the digestive tract, acetaldehyde is mainly formed by microbial metabolism of ethanol. Acetaldehyde is also a major constituent of tobacco smoke. Thus, acetaldehyde from both of these sources may have an interacting carcinogenic effect in the human upper digestive tract. Aims: The first aim of this thesis was to investigate acetaldehyde production and exposure in the human mouth resulting from alcohol ingestion and tobacco smoking in vivo. Secondly, specific L-cysteine products were prepared to examine their efficacy in the binding of salivary acetaldehyde in order to reduce the exposure of the upper digestive tract to acetaldehyde. Methods: Acetaldehyde levels in saliva were measured from human volunteers during alcohol metabolism, during tobacco smoking and during the combined use of alcohol and tobacco. The ability of L-cysteine to eliminate acetaldehyde during alcohol metabolism and tobacco smoking was also investigated with specifically developed tablets. Also the acetaldehyde production of Escherichia coli - an important member of the human microbiota - was measured in different conditions prevailing in the digestive tract. Results and conclusions: These studies established that smokers have significantly increased acetaldehyde exposure during ethanol consumption even when not actively smoking. Acetaldehyde exposure was dramatically further increased during active tobacco smoking. Thus, the elevated aerodigestive tract cancer risk observed in smokers and drinkers may be the result of the increased acetaldehyde exposure. Acetaldehyde produced in the oral cavity during ethanol challenge was significantly decreased by a buccal L-cysteine -releasing tablet. Also smoking-derived acetaldehyde could be totally removed by using a tablet containing L-cysteine. In conclusion, this thesis confirms the essential role of acetaldehyde in the pathogenesis of alcohol- and smoking-induced cancers. This thesis presents a novel experimental approach to decrease the local acetaldehyde exposure of the upper digestive tract with L-cysteine, with the eventual goal of reducting the prevalence of upper digestive tract cancers.

Fertility in Namibia : Changes in fertility levels in North-Central Namibia 1960-2001, including an assessment of the impact of HIV

The aim of this study was to estimate the development of fertility in North-Central Namibia, former Ovamboland, from 1960 to 2001. Special attention was given to the onset of fertility decline and to the impact of the HIV epidemic on fertility. An additional aim was to introduce parish registers as a source of data for fertility research in Africa. Data used consisted of parish registers from Evangelical Lutheran congregations, the 1991 and 2001 Population and Housing Censuses, the 1992 and 2000 Namibia Demographic and Health Surveys, and the HIV sentinel surveillances of 1992-2004. Both period and cohort fertility were analysed. The P/F ratio method was used when analysing census data. The impact of HIV infection on fertility was estimated indirectly by comparing the fertility histories of women who died at an age of less than 50 years with the fertility of other women. The impact of the HIV epidemic on fertility was assessed both among infected women and in the general population. Fertility in the study population began to decline in 1980. The decline was rapid during the 1980s, levelled off in the early 1990s at the end of war of independence and then continued to decline until the end of the study period. According to parish registers, total fertility was 6.4 in the 1960s and 6.5 in the 1970s, and declined to 5.1 in the 1980s and 4.2 in the 1990s. Adjustment of these total fertility rates to correspond to levels of fertility based on data from the 1991 and 2001 censuses resulted in total fertility declining from 7.6 in 1960-79 to 6.0 in 1980-89, and to 4.9 in 1990-99. The decline was associated with increased age at first marriage, declining marital fertility and increasing premarital fertility. Fertility among adolescents increased, whereas the fertility of women in all other age groups declined. During the 1980s, the war of independence contributed to declining fertility through spousal separation and delayed marriages. Contraception has been employed in the study region since the 1980s, but in the early 1990s, use of contraceptives was still so limited that fertility was higher in North-Central Namibia than in other regions of the country. In the 1990s, fertility decline was largely a result of the increased prevalence of contraception. HIV prevalence among pregnant women increased from 4% in 1992 to 25% in 2001. In 2001, total fertility among HIV-infected women (3.7) was lower than that among other women (4.8), resulting in total fertility of 4.4 among the general population in 2001. The HIV epidemic explained more than a quarter of the decline in total fertility at population level during most of the 1990s. The HIV epidemic also reduced the number of children born by reducing the number of potential mothers. In the future, HIV will have an extensive influence on both the size and age structure of the Namibian population. Although HIV influences demographic development through both fertility and mortality, the effect through changes in fertility will be smaller than the effect through mortality. In the study region, as in some other regions of southern Africa, a new type of demographic transition is under way, one in which population growth stagnates or even reverses because of the combined effects of declining fertility and increasing mortality, both of which are consequences of the HIV pandemic.

Kynnyskysymyksiä : Huono-osaisimmat huumeiden käyttäjät ja matala kynnys

The study examines the term "low threshold" from the point of view of the most marginalized drug users. While using illicit drugs is criminalised and morally judged in Finland, users have special barriers to seek for care. Low threshold services aim at reaching drug users who themselves don t seek for help. "Low threshold" is a metaphor describing easy access to services. The theoretical frame of reference of the study consists of processing the term analytically and critically. The research work sets out to test the rhetoric of low threshold by making use of a qualitative multi-case study to find out, if the threshold of so called low threshold services always appears low for the most marginalized drug users. The cases are: the mobile unite offering health counselling, the day service centre for marginalized substance abusers and the low threshold project of the outpatient clinic for drug users in Helsinki and the health counselling service trial in Vyborg, Russia. The case study answer following questions: 1) How do the method of low threshold work out in the studied cases from the point of view of the most marginalized drug users? 2) How do potential thresholds appear and how did they develop? 3) How do the most marginalized drug users get into the care system through low threshold? The data consists of interviews of drug users, workers and other specialists having been accomplished in the years 2001 - 2006, patient documents and customer registers. The dissertation includes four articles published in the years 2006 - 2008 and the summary article. The study manifests that even low threshold is not always low enough for the most marginalized drug users. That expresses a highly multiproblematised and underpriviledged group of drug users, whose life and utilization of services are framed by deep marginalisation, homelessness, multi-substance use, mental and somatic illnesses and being repeatedly imprisoned. Using services is rendered difficult by many factors arising from the care system, drug users themselves and the action environment. In Finland thresholds are generally due to the execution of practical services and procedures not considering the fear of control and labelling as a drug user. When striving for further rehabilitating substance abuse care by means of low threshold services the marginalized drug users meet the biggest difficulties. They are due to inelastic structures, procedures and division of labour in the established care system and also to poor chances of drug users to be in action in the way expected by the care system. Multiproblematic multisubstance users become "wrong" customers by high expectations of care motivation and specializing in the care system. In Russia the thresholds are primarily caused by rigid control politics directed to drug users by the society and by the scantiness of care system. The ideology of reducing drug related harm is not approved and the care system is unwilling to commit to it. Low threshold turnes out to be relative as a term. The rhetoric of the care system is not enough to unilaterally define lowness of the threshold. The experiences of drug users and the actual activity to search for care determine the threshold. It does not appear the same for everybody either. Access of certain customer group to a service unit may even raise the threshold for some other group. The low threshold system also is surprisingly realized: you could not always tell in advance, what kind of customers and how many of them could be reached. Keywords: low threshold, marginalized drug users, harm reduction, barriers to services, outreach