Koulutuksellisen syrjäytymisriskin ennustettavuus yhteishakuvalintojen kautta tarkasteltuna : koulupudokkuusriskin yhteys oppilaan kognitiiviseen kompetenssiin, koulumenestykseen sekä itseä ja vanhempia koskeviin uskomuksiin

The objective of this study was to find factors that could predict educational dropout. Dropout risk was assessed against pupil’s cognitive competence, success in school, and personal beliefs regarding self and parents, while taking into account the pupil’s background and gender. Based on earlier research, an assumption was made that a pupil’s gender, success in school, and parent’s education would be related with dropping out. This study is part of a project funded by the Academy of Finland and led by Professor Jarkko Hautamäki. The project aims to use longitudinal study to assess the development of pupils’ skills in learning to learn. The target group of this study consisted all Finnish speaking ninth graders of a municipality in Southern Finland. There were in total 1534 pupils, of which 809 were girls and 725 boys. The assessment of learning to learn skills was performed about ninth graders in spring 2004. “Opiopi” test material was used in the assessment, consisting of cognitive tests and questions measuring beliefs. At the same time, pupils’ background information was collected together with their self-reported average grade of all school subjects. During spring 2009, the pupils’ joint application data from years 2004 and 2005 was collected from the Finnish joint application registers. The data were analyzed using quantitative methods assisted by the SPSS for Windows computer software. Analysis was conducted through statistical indices, differences in grade averages, multilevel model, multivariate analysis of variance, and logistic regression analysis. Based on earlier research, dropouts were defined as pupils that had not been admitted to or had not applied to second degree education under the joint application system. Using this definition, 157 students in the target group were classified as dropouts (10 % of the target group): 88 girls and 69 boys. The study showed that the school does not affect the drop-out risk but the school class explains 7,5 % of variation in dropout risk. Among girls, dropping out is predicted by a poor average grade, a lack of beliefs supporting learning, and an unrealistic primary choice in joint application system compared to one’s success in school. Among boys, a poor average grade, unrealistic choices in joint application system, and the belief of parent’s low appreciation of education were related to dropout risk. Keywords educational exclusion, school dropout, success in school, comprehensive school, learning to learn

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää koulutuksellista syrjäytymistä (dropout -ilmiötä) ennustavia tekijöitä yhteishakuvalintojen kautta tarkasteltuna. Pudokkuusriskin yhteyttä mitattiin oppilaan kognitiiviseen kompetenssiin, koulumenestykseen sekä itseä ja vanhempia koskeviin uskomuksiin, huomioiden oppilaan taustatekijät ja sukupuoli. Aiempien tutkimusten valossa oletuksena oli, että oppilaan sukupuolella, koulumenestyksellä ja vanhempien koulutustaustalla on yhteyttä pudokkuuteen. Tutkimus on osa Suomen akatemian rahoittamaa professori Jarkko Hautamäen johtamaa hanketta, jossa pyritään pitkittäistutkimuksen avulla arvioimaan oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui erään Etelä-Suomen kunnan suomenkielisen ikäluokan 9. luokkalaisista oppilaista. Oppilaita oli yhteensä 1534, joista 809 oli tyttöjä ja 725 poikia. Alkuperäinen oppimaanoppimisarviointi toteutettiin yhdeksänsille luokille keväällä 2004. Arvioinnissa käytettiin Opiopi-oppimisvalmiustehtäväpakettia, joka koostuu osaamistehtävistä ja uskomuksia arvioivista kysymyksistä. Samalla kerättiin myös oppilaiden taustatiedot sekä heidän itsensä ilmoittama kaikkien aineiden keskiarvo, jota käytettiin tässä tutkimuksessa koulumenestyksen mittarina. Keväällä 2009 kerättiin oppilaiden yhteishakuvalintoja koskevat tiedot vuosien 2004 ja 2005 yhteishakurekistereistä. Aineistoa analysoitiin pääosin kvantitatiivisin menetelmin SPSS for Windows -ohjelman avulla. Analysointia tehtiin tilastollisten tunnuslukujen, keskiarvojen erojen, monitasomallin, monisuuntaisen varianssianalyysin ja logistisen regressioanalyysin kautta. Pudokkaiksi päädyttiin määrittelemään aiemman tiedon perusteella oppilaat, jotka eivät olleet päässeet tai hakeneet toisen asteen oppilaitokseen yhteishaussa. Määrittelyn mukaan kohderyhmästä pudokkaiksi luokittui 157 oppilasta (10 % kohderyhmästä), joista tyttöjä oli 88 ja poikia 69. Tutkimus osoitti, että koululla ei ole vaikutusta pudokkuusriskiin mutta luokka selittää 7,5 % pudokkuusriskin vaihtelusta. Pudokkuutta ennusti tytöillä heikko keskiarvo, oppimista tukevien uskomusten puute sekä yhteishaussa koulumenestykseen nähden epärealistisesti tehty ensisijainen hakuvalinta. Poikien kohdalla heikko keskiarvo, yhteishaun epärealistiset hakutoiveet sekä käsitys omien vanhempien matalasta arvostuksesta koulunkäyntiä kohtaan olivat yhteydessä pudokkuusriskiin. Avainsanat koulutuksellinen syrjäytyminen, koulupudokkuus, koulumenestys, peruskoulu, nuoret, oppimaan oppiminen