Osaavan henkilöstön pysyvyyden johtaminen

Työn tavoitteena oli selvittää UPM-Kymmenen henkilöstön pysyvyyteen ja siirtohalukkuu- teen vaikuttavia tekijöitä. Kaikki tekijät kulminoituivat johtamiseen. Johtaminen käsitti tässä tutkimuksessa yhtiön rekrytointiprosessin, esimiestyön, työyhteisön toiminnan sekä yhtiön yleisiä toimintatapoja. Erityisesti pyrittiin etsimään johtamisen epäkohtia, jotka ilmenevät henkilöstön siirtohalukkuutena. Osaavan henkilöstön pysyvyys on näinä aikoina erityisen tärkeää, koska henkilöstön vaihtuvuuden määrä tulee olemaan lähivuosina korkea suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Tutkimus toteutettiin sähköisesti kyselytutkimuksena. Yli 600 vastaajan antamat vastaukset kerättiin yhtiön tietokantaan. Vastaukset analysoitiin keskiarvojen ja frekvenssijakaumien perusteella. Analysoinnissa keskityttiin etsimään niiden vastaajien joukkoa, jotka ilmaisivat tyytymättömyytensä kysyttävään asiaan. Kysymykset, joissa tyytymättömien vastaajien määrä oli suuri, edustivat etsittyjä epäkohtia johtamisessa. Etenemis- ja kehittymismahdollisuuksien puute paljastui merkittävimmäksi syyksi UPM-Kymmenen työntekijöiden siirtohalukkuuteen. Käytännössä asia ilmenee tehtäväkierto-mahdollisuuksien vähäisyytenä.

Franchisingyrittäjien rekrytointimalli Case: Kymppiposti-ketju

Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä Kymppiposti-ketjulle franchisingyrittäjien rekrytointimalli: Kymppiposti-yrittäjän profiili, rekrytointikanavat ja -keinot, rekrytointi-prosessi ja rekrytoinnissa huomioitavat asiat. Tutkimuksen teoriaosuudessa analysoitiin kattavasti ja huolellisesti lähdekirjallisuus yli 30 vuoden ajalta tutkimusilmiön ymmärtämiseksi. Empiirinen osa koostui kolmen suomalaisen franchising-ketjun ja kolmen franchisingasiantuntijan haastatteluista sekä Kymppiposti-ketjun pilottikokemuksista. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja tutkimusote on konstruktiivinen. Luotu rekrytointimalli testataan ottamalla se käyttöön Kymppiposti-ketjussa (ns. heikko testi). Kymppipostin yrittäjävalinnan perusedellytyksenä on, että hakijalla ei ole rikosrekisteriä ja että hänen luottotiedot ovat kunnossa ts. hakijalla on kyky tehdä tarvittavat investoinnit. Tärkeitä yrittäjäpiirteitä ja -ominaisuuksia ovat motivaatio, halu menestyä, hyvät asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot, innovatiivisuus, halu ja kyky panostaa työhön, siisteys ja terveys. Rekrytointikeinoina suositellaan monikanavaisuutta, jossa rekrytointisanoma on erilaistettu hakijatyypeittäin. Rekrytointiprosessi kestää 3–6 kk ja siihen osallistuu useita henkilöitä. Prosessiin kuuluu 3 haastattelua, 2 testiä, ketjuyrittäjän haastattelu, työhön tutustuminen, koulutus- ja työharjoittelu sekä koeaika. Rekrytoinnissa on erityisesti huomioitava, että valinta-kriteereistä pidetään kiinni, hakijan oltava aktiivinen, harkinnalle on annettava aikaa ja konseptin ja ketjuyrittämisen keskeiset asiat (sopimus, pelisäännöt, laskelmat, investoinnit) on käytävä tarkkaan läpi hakijan kanssa.

Henkilöstöresurssien organisointi suuren alusöljyvahingon torjunnassa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöresurssien organisointia suuren alusöljyvahingon torjuntatilanteessa. Tavoitteena on suunnitella Suomenlahden rannikon öljyntorjunnasta vastaavien viranomaisten käyttöön optimaalinen rekrytointistrategia pahimman todennäköisen alusöljyvahingon varalle. Tutkimuksessa selvitetään myös millainen työsopimus öljyntorjuntatyöntekijöiden kanssa voidaan sopia. Näiden lisäksi etsitään vastausta siihen,kuinka työvoima saadaan pidettyä. Tämän laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää asiantuntijaa syksyn 2009 aikana. Haastattelut olivat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimustulosten mukaan merkittävin lisätyövoiman tarve ilmenee käsin tehtävässä rantapuhdistustyössä. Etenkin puhdistustyön pitkittyessä pelastusviranomaiset tarvitsevat avukseen ulkopuolista työvoimaa. Rekrytointi suoritetaan muutamien viikkojen kuluessa öljyvahingon aiheutumisen jälkeen. Alueellinen pelastuslaitos suorittaa rekrytoinnin käyttäen tehokkaita, laajan kohderyhmän tavoittavia rekrytointiviestinnän välineitä (esim. sanomalehdet, TV ja Internet). Työntekijöiden kanssa sovitaan määräaikainen, Kunnallista virkaja työehtosopimusta noudattava työsopimus. Tärkeimpinä puhdistustyöntekijöitä motivoivina tekijöinä nähdään työn merkitys yhteiskunnalle, selkeästi määritelty, saavutettavissa oleva tavoite sekä palaute tehdystä työstä.

Sotilaslentäjän fyysinen suorituskyky sekä työperäiset tuki- ja liikuntaelinoireet

Kirjallisuudesta välittyy useitten vuosikymmenten ajalta tietämys sotilaslentämisen fyysisestä kuormittavuudesta. G-voimista aiheutuva kuormittuminen näyttää johtavan joko akuutisti tai pitkäaikaisesti lentäjän tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä alentaviin ongelmiin. Erityisesti on selvitetty niskan alueen työperäisten ongelmien syntyä, jolloin on havaittu lentotoiminnan fyysisen kuormittavuuden johtavan ennenaikaiseen rakenteelliseen rappeumaan, haittaa aiheuttavan oireen lisäksi. Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan ammatista johtuvista eli työperäisistä oireista kärsii vähintään 2/3 kaikista sotilaslentäjistä. Tietyin edellytyksin lentäjien kaularangan alueen rappeuma on Suomessa hyväksytty ammattitaudiksi vuodesta 1995 alkaen. On arveltu, että hyvästä fyysisestä suorituskyvystä olisi apua tuki- ja liikuntaelin (TULE)-oireilun ennaltaehkäisemisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Tutkimusnäyttö tästä on lentäjien osalta ollut toistaiseksi erittäin niukkaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten sotilaslentäjien työperäisen TULE-oireilun esiintyvyyttä, oireista koetun haitan tasoa, lentäjien fyysisen kunnon tasoja virkauran aikana ja näitten kaikkien välisiä yhteyksiä sekä työperäisen TULE-oireen merkitystä sotilaan toimintakykyyn. Tutkimus jakautui kahteen osaan. Poikkileikkauksena lentotoimintaperäisiä TULE-oireita kartoitettiin kyselytutkimuksella, johon vastasi vuositarkastuksen yhteydessä 267 lentäjää vuosina 2004-2005. Joukosta poimittiin ne 195 lentäjää, jotka olivat suorittaneet yleissotilaalliset kuntotestit puolen vuoden sisällä kyselyyn vastaamisesta, ja mitatut testitulokset yhdistettiin kyselytutkimusaineistoon. Tässä aineistossa toteutettiin fyysisesti erilailla kuormittuvien lentäjäryhmien välisiä vertailuja fyysisen kunnon, TULE-esiintyvyyden ja koetun haitan suhteen. Poikkileikkausosassa tutkittiin myös lentäjien virkauran aikaisia tasoeroja yleissotilaallisissa kuntotesteissä (n=195) verrattuna muihin suomalaisiin sotilaisiin. Lisäksi (N=289) selvitettiin ilmailulääketieteellisen tarkastuksen yhteydessä mitattuja, ns. ammatillisia fyysisiä erityisominaisuuksia eri ikäluokissa. Pitkittäisosassa seurattiin 67:n Hawk-suihkuharjoituskoneella aloittaneen Ilmavoimien sotilaslentäjien lentouran aikaista lentotoimintaperäisten TULE-oireitten esiintyvyyttä vuosien 1996 ja 2008 välillä. Lisäksi tutkittiin lentäjien kontakteja työterveyshuoltoon, oireen aiheuttamaa lentokelvottomuusaikaa, työn kuormituksen kumulatiivista kertymää lentotuntien lisääntyessä ja TULE-oireiden esiintyvyyden kannalta kriittisiä ajankohtia lentouran aikana. Tulokset osoittivat, että kaikki seurannassa olleet suomalaiset sotilaslentäjät kokivat jonkinasteisen lentotoimintaperäisen TULE-oireen uransa aikana. Niskan ammattitautiluokituksen tasoisen ongelman esiintyvyys oli 4 % koko lentäjäpopulaatiosta ja 10 % suihkuharjoituskonevaiheen jo läpäisseistä, mutta vastaavanlaisia TULE-ongelmia, ilman riittävää näyttöä ammattitaudista, esiintyi lähes joka kolmannella sotilaslentäjällä. Alaselän osalta lentäjät oireilivat lähes samassa määrin, mutta näitä oireita ei toistaiseksi ole mahdollista määrittää ammattitaudiksi. Lentäjät kävivät varsin vähän valittamassa oireistaan työterveyshuoltoon, jossa käytäneen vasta silloin, kun oire jo selvästi heikentää työtehtävissä vaadittavaa toimintakykyä. Merkittävin lentotoimintaperäisten oireitten esiintymisen kasvu ajoittui 200 Hawk-lentotunnin kohdalle, jolloin koneella saavutetaan eräänlainen optimaalinen G-indeksi eli taktisen liikehtelyn G-tasoylitysten vaihtelu. Tämän jälkeen lentäjät ovat erityisen alttiina akuuteille lennonaikaisille TULE-ongelmille. Oireitten esiintyminen kasvoi eksponentiaalisesti noin 600 lentotuntiin asti. Monimuuttujamallien mukaan työperäisen TULE-oireen esiintyvyysriskiä vähensivät alaraajojen hyvä motoriikka, korkeat valintapisteet ja korkea kaulan fleksion voimataso maksimaalisessa isometrisessä testissä. Yleissotilaallisilla kuntotasoilla ei ollut yhteyttä oireiluun, mutta lihaskunnoltaan voimakkaimmat lentäjät kärsivät tilastollisesti merkittävästi vähemmän haittaa lentotoimintaperäisistä TULE-oireistaan. Yleissotilaallisissa kuntotesteissä lentäjät olivat parempia kuin muut suomalaiset sotilaat. Aktiivisimman lentouran aikana, 30-40-vuotiaina, lentäjien fyysinen suorituskyky oli normaaliväestöön nähden vain keskimääräinen ja urheilijoihin nähden keskimääräistä heikompi. Käytännössä lentäjät eivät kyenneet ylläpitämään valintavaiheen fyysistä suorituskykyään edes kadettivaiheen loppuun asti. Huomattavaa oli lisäksi, että aktiivisen lentouran päätyttyä fyysinen kunto näytti jossain määrin palautuvan kohti lähtötasoa lentäjien ikääntymisestä huolimatta. Lentäjien valintavaiheen aikana mitatun fyysisen suorituskyvyn tason säilyminen aktiivisen lentopalveluksen loppuun asti vaatisi lentäjien fyysisen toimintakyvyn ylläpidon ja kehittämisen tehostamista koulutuksen ja työuran eri vaihessa. Tähän tavoitteeseen nähden Ilmavoimien fyysisen kasvatuksen järjestelyt vaikuttivat alimitoitetuilta. Operatiivisesti huolestuttavaa oli Ilmavoimien ohjaajien fyysisen suorituskyvyn heikentyminen silloin, kun heidän taitojensa puolesta olisi pitänyt olla suorituskykyisimpiä taistelutehtäviinsä. Myös lentäjän terveyttä ja toimintakykyä pitäisi pystyä reaaliaikaisemmin seuraamaan koko lentouran aikana. Ilmavoimille suositellaan moniammatillista lähestymistä sotilaslentäjien toimintakyvyn ylläpitämiseen ja terveysriskien hallintaan yhdessä liikunnan, työterveyshuollon, lentoturvallisuusalan ja operatiivisen suunnittelun asiantuntijoitten kanssa. Lisäksi suositellaan avoimempaa ja eettisesti kestävämpää suhtautumista ammattiin liittyvien terveysongelmien kuvaamiseen sekä fyysisen kunnon kysymyksiin jo lentäjien rekrytointivaiheessa.

Yrityskuva ja sen merkitys rekrytointiprosessissa yrityksen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen vaikutus yrityskuvalla on yrityksen rekrytointiprosessiin. Yrityskuva- ja rekrytointikirjallisuuden pohjalta luotiin tutkimukselle viitekehys, jonka pohjalta yrityskuvan ja rekrytointiprosessin välistä suhdetta analysoitiin. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Kohdeyrityksenä toimi Gigantti Oy Ab, ja tiedonkeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla yhteensä kolmessa Gigantin myymälässä sekä pääkonttorilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityskuva vaikuttaa yrityksen kiinnostavuuteen ja positiivinen yrityskuva lisää hakijamääriä. Myös yrityksen tapa suorittaa rekrytointinsa vaikuttaa yrityksen yrityskuvaan, sillä se muokkaa hakijoiden mielikuvia yrityksestä.

Le proxénétisme au féminin : étude sur le rôle des femmes dans le recrutement de prostituées à Montréal

Bien que le rôle des femmes dans le recrutement de prostituées ne soit pas un phénomène nouveau, peu d’études se sont intéressées au sujet. L’intérêt de cette recherche repose d’ailleurs sur le manque de connaissances de cette problématique qui semble pourtant bien présente dans la société québécoise contemporaine. À l’aide d’entrevues auprès de 15 intervenants du milieu de la police, des organisations communautaires et des centres jeunesse, nous avons recensé de l’information sur 26 cas de femmes recruteuses. L’analyse de différents critères nous a permis de les classer en trois catégories, soit les partenaires, les entremetteuses et les tenancières. Contrairement aux entremetteuses et aux tenancières, les partenaires entretiennent une relation avec un homme complice. Les partenaires, tout comme les tenancières, ont toutes un passé dans la prostitution, alors que certaines entremetteuses n’ont jamais participé à l’industrie du sexe auparavant. La partenaire joue un rôle dans la gestion et le contrôle des victimes, ce qui n’est généralement pas le cas chez l’entremetteuse. La tenancière détient plusieurs responsabilités concernant la gestion d’au moins un établissement érotique. La majorité des partenaires utilise aussi la violence et les menaces pour contrôler leurs victimes, alors que les tenancières semblent user de techniques plus subtiles pour arriver à leurs fins. Bien que plusieurs motivations puissent pousser les recruteuses à chercher de nouvelles recrues, l’obtention de bénéfices monétaires ou matériels est la seule exprimée pour les trois profils. À quelques exceptions près, chacun des trois profils s’exécute selon un processus de recrutement préétabli. Pour la partenaire, il s’agit de cibler une fille vulnérable, de lui offrir un environnement sécuritaire où demeurer, puis de faire miroiter les éléments positifs à être en relation avec elle. L’étape cruciale est le moment où elle demande une contribution monétaire à la victime, puis l’initie à la prostitution. Le processus de recrutement des entremetteuses est semblable à celui des partenaires à l’exception de l’étape cruciale qui sera de mettre la recrue en contact avec un proxénète masculin ou des membres de gang. Le rôle de l’entremetteuse se termine généralement à ce stade. Pour sa part, la tenancière trouve généralement ses recrues au moyen d’annonces dans les journaux ou sur le Web et par ses contacts avec le crime organisé.

SCHOOL DISTRICT GOVERNANCE AND KNOWLEDGE-FIT IN DECISION RIGHTS: HOW DISTRICTS RECRUIT AND HIRE SCHOOL LIBRARIANS

This study examines the organizational structures and decision-making processes used by school districts to recruit and hire school librarians. For students to acquire the information and technology literacy education they need, school libraries must be staffed with qualified individuals who can fulfill the librarian’s role as leader, teacher, instructional partner, information specialist, and program administrator. Principals are typically given decision rights for hiring staff, including school librarians. Research shows that principals have limited knowledge of the skills and abilities of the school librarian or the specific needs and functions of the library program. Research also indicates that those with specific knowledge of school library programs, namely school district library supervisors, are only consulted on recruiting and hiring about half the time. School districts entrust library supervisors with responsibilities such as professional development of school librarians only after they are hired. This study uses a theoretical lens from research on IT governance, which focuses on the use of knowledge-fit in applying decision rights in an organization. This framework is appropriate because of its incorporation of a specialist with a specific knowledge set in determining the placement of input and decision rights in the decision-making processes. The method used in this research was a multiple-case study design using five school districts as cases, varying by the involvement of the supervisors and other individuals in the hiring process. The data collected from each school district were interviews about the district’s recruiting and hiring practices with principals, an individual in HR, library supervisors, and recently hired school librarians. Data analysis was conducted through iterative coding from themes in the research questions, with continuous adjustments as new themes developed. Results from the study indicate that governance framework is applicable to evaluating the decision-making processes used in recruiting and hiring school librarians. However, a district’s use of governance did not consistently use knowledge-fit in the determination of input and decision rights. In the hiring process, governance was more likely to be based on placing decision rights at a certain level of the district hierarchy rather than the location of specific knowledge, most often resulting in site-based governance for decision rights at the school-building level. The governance of the recruiting process was most affected by the shortage or surplus of candidates available to the district to fill positions. Districts struggling with a shortage of candidates typically placed governance for the decision-making process on recruiting at the district level, giving the library supervisor more opportunity for input and collaboration with human resources. In districts that use site-based governance and that place all input and decision rights at the building level, some principals use their autonomy to eliminate the school library position in the allotment phase or hire librarians that, while certified through testing, do not have the same level of expertise as those who achieve certification through LIS programs. The principals in districts who use site-based governance for decision rights but call on the library supervisor for advisement stated how valuable they found the supervisor’s expertise in evaluating candidates for hire. In no district was a principal or school required to involve the library supervisor in the hiring of school librarians. With a better understanding of the tasks involved, the effect of district governance on decision-making, and the use of knowledge to assign input and decision rights, it is possible to look at how all of these factors affect the outcome in the quality of the hire. A next step is to look at the hiring process that school librarians went through and connect those with the measurable outcomes of hiring: school librarian success, retention, and attrition; the quality of school library program services, outreach, and involvement in a school; and the perceptions of the success of the school librarian and the library program as seen from students, teachers, administrators, parents, and other community stakeholders.

How do sport clubs recruit volunteers? Analyzing and developing a typology of decision-making processes on recruiting volunteers in sport clubs.

Effective strategies for recruiting volunteers who are prepared to make a long-term commitment to formal positions are essential for the survival of voluntary sport clubs. This article examines the decision-making processes in relation to these efforts. Under the assumption of bounded rationality, the garbage can model is used to grasp these decision-making processes theoretically and access them empirically. Based on case study framework an in-depth analysis of recruitment practices was conducted in nine selected sport clubs. Results showed that the decision-making processes are generally characterized by a reactive approach in which dominant actors try to handle personnel problems of recruitment in the administration and sport domains through routine formal committee work and informal networks. In addition, it proved possible to develop a typology that deliver an overview of different decision-making practices in terms of the specific interplay of the relevant components of process control (top-down vs. bottom-up) and problem processing (situational vs. systematic).

Establishment of an animal–bacterial association: Recruiting symbiotic vibrios from the environment

While most animal–bacterial symbioses are reestablished each successive generation, the mechanisms by which the host and its potential microbial partners ensure tissue colonization remain largely undescribed. We used the model association between the squid Euprymna scolopes and Vibrio fischeri to examine this process. This light organ symbiosis is initiated when V. fischeri cells present in the surrounding seawater enter pores on the surface of the nascent organ and colonize deep epithelia-lined crypts. We discovered that when newly hatched squid were experimentally exposed to natural seawater, the animals responded by secreting a viscous material from the pores of the organ. Animals maintained in filtered seawater produced no secretions unless Gram-negative bacteria, either living or dead, were reintroduced. The viscous material bound only lectins that are specific for either N-acetylneuraminic acid or N-acetylgalactosamine, suggesting that it was composed of a mucus-containing matrix. Complex ciliated fields on the surface of the organ produced water currents that focused the matrix into a mass that was tethered to, and suspended above, the light organ pores. When V. fischeri cells were introduced into the seawater surrounding the squid, the bacteria were drawn into its fluid-filled body cavity during ventilation and were captured in the matrix. After residing as an aggregate for several hours, the symbionts migrated into the pores and colonized the crypt epithelia. This mode of infection may be an example of a widespread strategy by which aquatic hosts increase the likelihood of successful colonization by rarely encountered symbionts.

The process of implementing a new baby-friendly hospital initiative for nurses: a grounded theory study

Maternity nursing practice is changing across Canada with the movement toward becoming “baby friendly.” The World Health Organization (WHO) recommends the Baby-Friendly Hospital Initiative (BFHI) as a standard of care in hospitals worldwide. Very little research has been conducted with nurses to explore the impact of the initiative on nursing practice. The purpose of this study, therefore, was to examine the process of implementing the BFHI for nurses. The study was carried out using Corbin and Strauss’s method of grounded theory. Theoretical sampling was employed, which resulted in recruiting and interviewing 13 registered nurses whose area of employment included neonatal intensive care, postpartum, and labour and delivery. The data analysis revealed a central category of resisting the BFHI. All of the nurses disagreed with some of the 10 steps to becoming a baby-friendly hospital as outlined by the WHO. Participants questioned the science and safety of aspects of the BFHI. Also, participants indicated that the implementation of this program did not substantially change their nursing practice. They empathized with new mothers and anticipated being collectively reprimanded by management should they not follow the initiative. Five conditions influenced their responses to the initiative, which were (a) an awareness of a pro-breastfeeding culture, (b) imposition of the BFHI, (c) knowledge of the health benefits of breastfeeding, (d) experiential knowledge of infant feeding, and (e) the belief in the autonomy of mothers to decide about infant feeding. The identified outcomes were moral distress and division between nurses. The study findings could guide decision making concerning the implementation of the BFHI.

Recruiting faith and non-faith based schools, adolescents and parents to a cluster randomised sexual-health trial: experiences, challenges and lessons from the mixed-methods Jack Feasibility Trial

Background: The move toward evidence-based education has led to increasing numbers of randomised trials in schools. However, the literature on recruitment to non-clinical trials is relatively underdeveloped, when compared to that of clinical trials. Recruitment to school-based randomised trials is, however, challenging; even more so when the focus of the study is a sensitive issue such as sexual health. This article reflects on the challenges of recruiting post-primary schools, adolescent pupils and parents to a cluster randomised feasibility trial of a sexual health intervention, and the strategies employed to address them.
Methods: The Jack Trial was funded by the UK National Institute for Health Research (NIHR). It comprised a feasibility study of an interactive film-based sexual health intervention entitled If I Were Jack, recruiting over 800 adolescents from eight socio-demographically diverse post-primary schools in Northern Ireland. It aimed to determine the facilitators and barriers to recruitment and retention to a school-based sexual health trial and identify optimal multi-level strategies for an effectiveness study. As part of an embedded process evaluation, we conducted semi-structured interviews and focus groups with principals, vice-principals, teachers, pupils and parents recruited to the study as well as classroom observations and a parents’ survey.
Results: With reference to Social Learning Theory, we identified a number of individual, behavioural and environmental level factors which influenced recruitment. Commonly identified facilitators included perceptions of the relevance and potential benefit of the intervention to adolescents, the credibility of the organisation and individuals running the study, support offered by trial staff, and financial incentives. Key barriers were prior commitment to other research, lack of time and resources, and perceptions that the intervention was incompatible with pupil or parent needs or the school ethos.
Conclusions: Reflecting on the methodological challenges of recruiting to a school-based sexual health feasibility trial, this study highlights pertinent general and trial-specific facilitators and barriers to recruitment, which will prove useful for future trials with schools, adolescent pupils and parents.

[meanings Of The Sickening Process For Patients With Systemic Lupus Erythematosus: A Review Of The Literature.]

Systemic lupus erythematosus is an autoimmune disease that causes many psychological repercussions that have been studied through qualitative research. These are considered relevant, since they reveal the amplitude experienced by patients. Given this importance, this study aims to map the qualitative production in this theme, derived from studies of experiences of adult patients of both genders and that had used as a tool a semi-structured interview and/or field observations, and had made use of a sampling by a saturation criterion to determine the number of participants in each study. The survey was conducted in Pubmed, Lilacs, Psycinfo e Cochrane databases, searching productions in English and Portuguese idioms published between January 2005 and June 2012. The 19 revised papers that have dealt with patients in the acute phase of the disease showed themes that were categorized into eight topics that contemplated the experienced process at various stages, from the onset of the disease, extending through the knowledge of the diagnosis and the understanding of the manifestations of the disease, drug treatment and general care, evolution and prognosis. The collected papers also point to the difficulty of understanding, of the patients, on what consists the remission phase, revealing also that this is a clinical stage underexplored by psychological studies.

[in Process Citation].

20

O aluno com deficiência visual nas aulas de educação física : análise do processo inclusivo = The student with visual impairments : analysis of inclusive process

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física