Osakeyhtiön varojen jakaminen ja verotus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää osakeyhtiön varojenjakomuotoja ja niihin liittyvää yhtiöoikeudellista ja vero-oikeudellista sääntelyä Suomessa. Tutkimukselle asetettiin neljä tehtävää: selvittää miten osakeyhtiölaki säätelee varojen jakamista osakeyhtiöstä ja mitä muutoksia uusi osakeyhtiölaki tuo säätelyyn, tutkia miten osingonjakoa verotettiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmän mukaan ja miten uusi verolainsäädäntö vaikuttaa voitonjaon verosuunnitteluun osakeyhtiössä sekä selvittää onko osakeyhtiöiden varojenjakoon kohdistuva verotus kiristynyt. Tutkimus osoitti, että osakeyhtiölaki säätelee hyvin tarkasti varojenjakoa osakeyhtiössä. Varojenjako on sallittua voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. Osakeyhtiölakiesityksen mukaan varojenjaossa tulee huomioida myös yhtiön maksukykyisyys. Yhtiöverohyvitysjärjestelmän aikana osingonjakoon kohdistui yksinkertainen verotus. Uudessa järjestelmässä osinkoja verotetaan myös osingonsaajalla, jolloin verotus on osittain kahdenkertaista. Joissain tapauksissa osakkaille on edullisempaa maksaa yhtiöstä palkkaa kuin osinkoja. Uudistuksen seurauksena myös verosuunnittelunmerkitys kasvaa.

Omien osakkeiden hankinta Suomessa

Tämän tutkielman päätavoitteena on ollut selvittää omien osakkeiden hankintaa ja hankintatarkoituksien järkevyyttä Suomessa, sekä tutkia aikaisempien empiiristen tutkimusten avulla, onko omien osakkeiden hankinta perusteltua myös osakkeenomistajien kannalta. Lisäksi tutkielman tavoitteena on nostaa esille sellaisia näkökohtia ja säännöksiä, joita osakkeenomistajien ja yritysjohdon tulisi painottaa ja ottaa huomioon tehdessään omien osakkeiden hankintapäätöksiä. Tämän tutkimuksen tutkimusmetodologia mukailee hyvin pitkälti käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksen johtopäätökset ovat lähinnä toteavia ja suosittelevia. Empiria tulee mukaan käsiteanalyyttiselle tutkimusotteelle tyypilliseen tapaan eli aikaisempien jo olemassa olevien empiiristen tutkimusten muodossa.Suomessa omien osakkeiden hankinnasta saavutetut hyödyt eivät ole osakkeenomistajien kannalta aivan yhtä helposti saavutettavissa kuin Yhdysvalloissa. Suomessa omien osakkeiden käyttö vaihtoehtoisena voitonjaon keinona on osakkeenomistajien kannalta verotuksessa huonompi vaihtoehto kuin osingot. Tällä hetkellä omien osakkeiden hankinta on pikemminkin yhtiön keino rahoittaa yrityskauppoja, henkilökunnan optiojärjestelyjä, siistiä tasetta, jakaa ylimääräisiä kassavaroja osakkeenomistajille ja yritys vaikuttaa osakekurssiin. Omien osakkeiden hankinta on mahdollista toteuttaa Suomessa osakkeenomistajia hyödyntävällä tavalla, mutta omien osakkeiden hankintamenettelyä on kehitettävä mm. tekemällä todellisia omien osakkeiden hankintoja ja esittämällä hankintatarkoitukset luotettavammin. Empiiristen evidenssien mukaan omien osakkeiden hankinta esimerkiksi julkisella ostotarjouksella markkinahintaa korkeampaan hintaan voisi edesauttaa johdon välittämän ”sisäpiiritiedon” ymmärtämistä myös Suomessa.

Spin-offien vaikutus omistaja-arvoon

Perusteluna spin-offien toteuttamisen taustalta löytyy pyrkimys omistaja-arvon kasvattamiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää spin-offien vaikutusta omistaja-arvoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Aluksi tutkielmassa on tehty selkoa ulkomaisista tutkimustuloksista, joissa käsitellään spin-offien vaikutusta omistaja-arvoon. Saatuja tuloksia on verrattu lopuksi kolmeen suomalaiseen spin-offiin. Aikasempien tutkimusten tuloksiksista käy ilmi että spin-offien toteuttamisella on positiivinen vaikutus omistaja-arvoon sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Samanlainen positiivinen vaikutus voidaan todeta myös tässä tutkielmassa tutkituissa kolmessa suomalaisessa spin-off-tapauksessa. Omistaja-arvoon vaikuttavina tekijöinä otettiin huomioon yhtiöiden osakekurssien kehitys, jaetut osingot, osakkeiden jakamiset ja mahdolliset pääomanpalautukset. Tutkittavien suomalaisten yhtiöiden omistaja-arvojen kehitystä mitattiin spin-offin ilmoituspäivän läheisyydessä sekä noin yhdestä kolmeen vuotta spin-offin toteutuksen jälkeen. Saatuja tuloksia verrattiin kotimaisilta osakemarkkinoilta saatuihin keskimääräisiin tuottoihin.

Osingonjakopolitiikan määräytyminen ja sen osakekurssivaikutukset Helsingin pörssissä

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia lineaarisen regressioanalyysin avulla sekä osingonjakopolitiikan määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä että osinkojen osakekurssivaikutusta Helsingin pörssissä. Osinkopolitiikan määräytymistä tutkittiin yhtiön koon, kannattavuuden, velkaisuuden, investointi- ja kasvumahdollisuuksien sekä sisäpiirin omistuksen avulla. Käytetty aineisto koostuu Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden tilinpäätösluvuista ja osakekurssitiedoista vuosina 2000-2010. Empiiriset tutkimukset osoittivat, että osinkotuottoon vaikuttavia tekijöitä Helsingin pörssissä ovat yhtiön kannattavuus, velkaisuus, investointi- ja kasvumahdollisuudet sekä sisäpiirin omistus. Saadut tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Toinen merkittävä löydös on, että osingoilla todettiin olevan positiivinen yhteys osakekurssimuutoksiin Helsingin pörssissä. Osinkojen ja osakekurssin välinen yhteys tukee signalointiteoriaa.

Performance Comparison of Behavioral Finance -based Investment Strategies in the Finnish Stock Market 1996-2010

In this thesis traditional investment strategies (value and growth) are compared to modern investment strategies (momentum, contrarian and GARP) in terms of risk, performance and cumulative returns. Strategies are compared during time period reaching from 1996 to 2010 in the Finnish stock market. Used data includes all listed main list stocks, dividends and is adjusted in case of splits, and mergers and acquisitions. Strategies are tested using different holding periods (6, 12 and 36 months) and data is divided into tercile portfolios based on different ranking criteria. Contrarian and growth strategies are the only strategies with improved cumulative returns when longer holding periods are used. Momentum (52-week high price1) and GARP strategies based on short holding period have the best performance and contrarian and growth strategies the worst. Momentum strategies (52-week high price) along with short holding period contrarian strategies (52-week low price2) have the lowest risk. Strategies with the highest risk are both growth strategies and two momentum strategies (52-week low price). The empirical results support the efficiency of momentum, GARP and value strategies. The least efficient strategies are contrarian and growth strategies in terms of risk, performance and cumulative returns. Most strategies outperform the market portfolio in all three measures. 1 Stock ranking criterion (current price/52-week highest price) 2 Stock ranking criterion (current price/52-week lowest price)

Korkojen vähennysoikeus elinkeinoverotuksessa

Tutkielmani käsittelee elinkeinoverolain mukaista korkojen vähennysoikeuden rajoitussäännöstä. Yritykset toimivat nykyään yhä enenevissä määrin kansainvälisessä ympäristössä. Yritystoiminta on globaalia, mutta verotus toimitetaan kuitenkin valtioittain kansallisen lainsäädännön perusteella. Yritysten on mahdollista hyödyntää eri maiden välisiä eroja suunnitellessaan toimintaansa. Veropohjan rapautuminen ja voittojen siirtäminen matalamman verotuksen valtioihin korkomaksuja hyödyntäen koetaan valtioiden veropohjien kannalta ongelmalliseksi. Ongelman taustalla on oman ja vieraan pääoman erilainen verokohtelu. Vieraan pääoman kuluihin lukeutuvat korot ovat yleensä vähennyskelpoisia velallisen verotuksessa, kun taas oman pääoman tuottona maksettavat osingot ovat osinkoa maksavan yhtiön verotuksessa usein vähennyskelvottomia. Verotus voi kannustaa yhtiöitä velkapainotteisempaan pääomarakenteeseen, jolloin korkomenon avulla yrityksen tulosta siirretään taloudellisesti toiseen valtioon. Ongelmaan puuttumiseksi on Suomessa otettu käyttöön korkojen vähennysoikeutta rajoittava säännös elinkeinoverolain 18 a §:ään. Tutkielma selvittää ensinnäkin, miten korkovähennyksiä on mahdollista hyödyntää verosuunnittelussa. Tämän lisäksi tutkielmassa olen esitellyt erilaisia keinoja puuttua laajan korkojen vähennysoikeuden myötä esiintyviin ongelmiin. Oikeusdogmaattisen otteen avulla tutkielma selvittää uuden sääntelyn keskeisen sisällön Suomessa. Tutkielman fokus on Suomessa, mutta koska kyse on vah-vasti kansainväliseen toimintaan linkittyvästä ongelmasta, niin on mielestäni ollut tarpeen tuoda esiin sääntelyä myös muiden maiden osalta oikeusvertailun avulla. Vertailemalla Suomessa käytössä olevaa sääntelyä Ruotsin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen sääntelyyn sekä tuomalla esiin kansainvälistä kehitystä olen pyrkinyt löytämään muutosehdotuksia korkojen vähennysoikeuden rajoitussäännöksiin. Tutkielmassa on siis myös oikeuspoliittinen ote, koska olen tuonut esille, miten aihetta koskevaa sääntelyä mahdollisesti tullaan kehittämään tulevina vuosina de lege ferenda. Tutkielman johtopäätöksenä esitän, että vaikka Suomessa käyttöönotettuun sääntelyyn kohdistuu muutospaineita, niin siitä huolimatta tuloslaskelmaan perustuva yleinen rajoitussäännös on kuiten-kin ollut paras tutkielmassa esitellyistä keinoista puuttua koroilla tapahtuvaan verosuunnitteluun. Muutostarpeita on kuitenkin seurattava erityisesti tulolähdejaottelun ja konserniverotuksen sekä sääntelylle olennaisten koron ja etuyhteyden käsitteiden osalta. Kansainvälisellä tasolla Euroopan unionin hankkeita sekä OECD:n BEPS-projektin suosituksia kannattaa mielestäni hyödyntää lain kehittämistarpeita arvioitaessa, sillä yhteisten linjausten ja ratkaisujen eteenpäin vieminen turvaa valtioiden veropohjaa paremmin kuin yksittäisten valtioiden erikseen tekemät lainsäädäntöratkaisut