Markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin teknologiaosakkeissa vuosina 2005 – 2009

Tutkimusongelmana oli selvittää markkinalisäarvon kehitys OMX Helsingin viidentoista teknologiayrityksen osalta ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen sen perusteella. Alaongelmina oli selvitellä vaikuttaako yrityksen koko, kasvu tai osingonjako markkinalisäarvon kehitykseen. Kasvun mittarina käytettiin Net Operating Profit after Taxes:n muutosta edelliseen vuoteen. Tutkimusta varten haettiin vuosilta 2005 – 2009 yhtiöiden oman pääoman kirja- ja markkina-arvot, sekä muut edellä mainitut alaongelmien tiedot. Arvot laskettiin MS Excelissä ja taulukoitiin. Saatujen arvojen perusteella yritykset asetettiin paremmuusjärjestykseen. Lisäksi analysoitiin vaikuttivatko tutkimuksen alaongelmat saatuun tulokseen. Tutkimustuloksena viisitoista yritystä kyettiin laittamaan paremmuusjärjestykseen markkinalisäarvon kehityksen mukaan. Markkinalisäarvon kehitys vaihteli suuresti eri yrityksillä. Vain kolme yritystä pystyi ajanjaksolla kasvattamaan sitä. Alaongelmien tarkastelu jätti jälkeensä hyvin ristiriitaisia tuloksia. Niiden perusteella ei pysty ilman tilastollista analyysia sanomaan varmasti alaongelmien vaikutusta markkinalisäarvon kehitykseen.

The Anchoring Bias of Investors and the 52-Week High Momentum Strategy in the OMX Helsinki Stock Exchange: Psychological Approach to Market Efficiency

The behavioural finance literature expects systematic and significant deviations from efficiency to persist in securities markets due to behavioural and cognitive biases of investors. These behavioural models attempt to explain the coexistence of intermediate-term momentum and long-term reversals in stock returns based on the systematic violations of rational behaviour of investors. The study investigates the anchoring bias of investors and the profitability of the 52-week momentum strategy (GH henceforward). The relatively highly volatile OMX Helsinki stock exchange is a suitable market for examining the momentum effect, since international investors tend to realise their positions first from the furthest security markets by the time of market turbulence. Empirical data is collected from Thomson Reuters Datastream and the OMX Nordic website. The objective of the study is to provide a throughout research by formulating a self-financing GH momentum portfolio. First, the seasonality of the strategy is examined by taking the January effect into account and researching abnormal returns in long-term. The results indicate that the GH strategy is subject to significantly negative revenues in January, but the strategy is not prone to reversals in long-term. Then the predictive proxies of momentum returns are investigated in terms of acquisition prices and 52-week high statistics as anchors. The results show that the acquisition prices do not have explanatory power over the GH strategy’s abnormal returns. Finally, the efficacy of the GH strategy is examined after taking transaction costs into account, finding that the robust abnormal returns remain statistically significant despite the transaction costs. As a conclusion, the relative distance between a stock’s current price and its 52-week high statistic explains the profits of momentum investing to a high degree. The results indicate that intermediateterm momentum and long-term reversals are separate phenomena. This presents a challenge to current behavioural theories, which model these aspects of stock returns as subsequent components of how securities markets respond to relevant information.

Optiohinnoittelumallien empiirinen vertailu OMX 25 Helsinki -warranttimarkkinoilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pystytäänkö OMX 25 Helsinki kohde-etuusindeksin warranttien hintoja ennustamaan käyttämällä erilaisia optiohinnoittelumalleja. Tutkielman aineisto koostuu OMXH25-indeksiä seuraavien warranttien hinta-aikasarjatiedoista vuosilta 2009-2011. Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri hinnoittelumallia warranttien hinnoitteluvirheiden tutkimiseen. Perinteistä Black-Scholes-hinnoittelumallia käytettiin siten, että warranttiaineistosta joh-dettu implisiittinen volatiliteetti regressoitiin maturiteetin ja toteutushinnan mu-kaan, jonka jälkeen regression perusteella valittiin kulloiseenkin tilanteeseen sopiva volatiliteettiestimaatti. Black-Scholes-mallin lisäksi tutkimuksessa käy-tettiin kahta GARCH-pohjaista optiohinnoittelumallia. Mallien estimoimia hin-toja verrattiin markkinoiden warranttihintoihin. Tulosten perusteella voitiin todeta, että mallit onnistuvat hinnoittelemaan war-rantteja paremmin lyhyen ajan päähän mallien kalibroinnista. Tulokset vaihte-livat suuresti eri vuosien välillä eikä minkään käytetyn mallin nähty suoriutu-van systemaattisesti muita malleja paremmin.

Motiivit omien osakkeiden ostoille: tunnuslukuihin perustuva analyysi NASDAX OMX Helsingin pörssiyhtiöillä

Voitonjako on yhtiöiden keskeisimpiä päätöksiä. Perinteisesti voitonjako on rinnastettu pitkälti osingonjakoon, mutta viime aikoina myös omien osakkeiden ostaminen on kasvattanut merkittävästi suosiotaan voitonjakotapana. Osakeostoille on esitetty lukuisia teoreettisia motivaatiotekijöitä. Kuitenkin yhtiöt tekevät voitonjakopäätöksensä aina huomioiden sekä sisäisen tilanteensa että ulkoisen ympäristönsä. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia, onko yhtiökohtaisia tunnuslukuja tarkastelemalla löydettävissä yhteisiä tekijöitä, jotka selittävät erityisesti suomalaisten pörssiyhtiöiden omien osakkeiden ostoja vuosina 2006–2012. Tutkielman teoriaosassa muodostetaan kuva osakeostojen motiiveista voitonjakoon liittyvän rahoitusteorian ja aiempien tutkimusten avulla. Lisäksi kuvataan osakeostojen lainsäädännöllistä ja verotuksellista ympäristöä Suomessa. Teoriaosan lopussa rahoitusteorian ja aikaisempien tutkimusten avulla johdetaan osakeostojen tutkimushypoteesit, joita testataan regressioanalyysilla tutkielman empiirisessä osassa. Regressiomalli estimoidaan EViews-ohjelmistolla käyttäen Tobit-menetelmää ja Huber–Whiten robusteja keskivirheitä. Tutkimusaineistossa on rajausten jälkeen mukana 65 markkina-arvoltaan suurta ja keskisuurta NASDAQ OMX Helsingin pörssiyhtiötä ja se koostuu yhteensä 358 aineistovuodesta. Tulosten perusteella osakeostojen teoreettisista päämotiiveista tukea saivat vapaan kassavirran agenttiongelma, osinkosubstituutio sekä osakekohtaisen tuloksen parantaminen. Agenttiongelman muuttujista yhtiön koko (p < 0,01) oli agenttiteorian mukainen, joten suuret yhtiöt ostivat keskimäärin muita yhtiöitä merkittävästi aktiivisemmin omia osakkeitaan. Toisaalta kokonaispääoman tuotto ROA (p < 0,10) oli agenttiteorian vastainen, ja yllättäen heikon kannattavuuden yhtiöt ostivat osakkeitaan keskimääräistä enemmän. Osinkosubstituution muuttujista tilastollisia vahvoja olivat suhteellinen liiketulos (p < 0,05) sekä ulkomainen omistusosuus (p < 0,10). Siten osinkojen pysyvyysteorian vastaisesti osakeostot rahoitettiin yhtäläisesti osinkojen kanssa liiketoiminnan pysyvästä osasta, ja yhtiöt huomioivat voitonjaossaan myös omistajarakenteensa. Osakekohtaisen tuloksen parantamisen muuttujista EPS:n muutoksen (p < 0,10) ja osakeostojen välillä oli positiivinen riippuvuus, joten osakeostoilla yhtiöt jakoivat kasvanutta tulostaan osakkeenomistajilleen. Muut ostomotiivien muuttujat eivät olleet erillisvaikutukseltaan tilastollisesti merkitseviä, eikä osakeostojen päämotiiveista osakkeen aliarvostus, pääomarakenteen kehittäminen ja optiodiluution poistaminen näytä olleen vaikuttimena suomalaisten pörssiyhtiön omien osakkeiden ostoille.

Prediction of market switching and delisting events from OMX First North Nordic multilateral stock exchange

This thesis studies the predictability of market switching and delisting events from OMX First North Nordic multilateral stock exchange by using financial statement information and market information from 2007 to 2012. This study was conducted by using a three stage process. In first stage relevant theoretical framework and initial variable pool were constructed. Then, explanatory analysis of the initial variable pool was done in order to further limit and identify relevant variables. The explanatory analysis was conducted by using self-organizing map methodology. In the third stage, the predictive modeling was carried out with random forests and support vector machine methodologies. It was found that the explanatory analysis was able to identify relevant variables. The results indicate that the market switching and delisting events can be predicted in some extent. The empirical results also support the usability of financial statement and market information in the prediction of market switching and delisting events.

Euroopan keskuspankin ohjauskorkopäätösten vaikutus OMX Helsinki 25 indeksin muutoksiin

Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan keskuspankin operoiman ohjauskoron toimintalogiikkaa, sekä miten ohjauskorkomuutokset ovat vaikuttaneet OMX Helsinki 25 indeksin tuottoihin vuosien 2004 ja 2014 välillä.

Suomalaisten julkisesti listattujen senttiosakkeiden suoriutuminen verrattuna OMX Helsinki Small Cap -indeksin muihin osakkeisiin

Senttiosakkeista tehtyjä tutkimuksia on olemassa hyvin rajoitetusti, ja ne ovat keskittyneet lähinnä senttiosakelistautumisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisia julkisesti noteerattuja senttiosakkeita ja niiden suoriutumista kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosina 2006–2015. Tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisiin julkisesti noteerattuihin senttiosakkeisiin sijoittaminen kannattavaa toimintaa ja minkälaisia tuottoja on odotettavissa senttiosakkeisiin sijoittamalla. Tutkimusaineisto koostui tutkielmassa tehdyn määritelmän mukaisista senttiosakkeista ja muista Small Cap -indeksin osakkeista, joita kutsuttiin puolestaan ei-senttiosakkeiksi. Tuotot laskettiin osakkeiden päivittäisistä tuottoindekseistä. Tuottoja verrattiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tuottojen tarkastelun tueksi senttiosakkeille ja ei-senttiosakkeille laskettiin seuraavat menestysmittarit: Sharpen luku, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Lopuksi verrattiin vielä seuraavia tunnuslukuja: ROE (%), E/P-luku, P/B-luku, osinkotuotto-% ja velan suhde omaan pääomaan (%). Saatujen tulosten perusteella suomalaiset julkisesti noteeratut senttiosakkeet ovat lyhyellä aikavälillä kannattavia sijoituskohteita, mutta mitä pidemmäksi tarkasteluperiodi kasvoi, sitä huonommin ne suoriutuivat. Lisäksi senttiosakkeet hävisivät kaikilla tarkasteluperiodeilla ei-senttiosakkeille. Suurimmat positiiviset tuotot olivat kuitenkin yksittäisillä senttiosakkeilla. Senttiosakkeisiin havaittiin liittyvän paljon riskejä, kuten suuri volatiliteetti, suuret negatiiviset tuotot ja konkurssin mahdollisuus. Myös kaikki menestysmittarit ja tunnusluvut indikoivat senttiosakkeiden olevan ei-senttiosakkeita huonompia sijoituskohteita. Sijoittajien on oltava erityisen tarkkoja senttiosakkeiden kanssa, sillä niihin sijoittaminen on pitkälti verrattavissa uhkapelaamiseen.

Emmetropization in chicks uses optical vergence and relative distance cues to decode defocus

When visual information is confined to one object plane, the emmetropization end-point is adjusted in accord with the corresponding incident optical vergence at the eye [Proceedings of the 7th International Conference on Myopia (2000) 113]. We now report the effect of adding extra visual information beyond the target plane. Visual conditions were controlled using a cone-lens system: black Maltese cross targets on white opaque backgrounds (OMX) were attached to the open faces of 2.5 cm translucent cones fitted with either 0, +25 or +40 D imaging lenses. An alternative target (TMX) was made by substituting the opaque target background for a transparent background, which allowed access to visual information beyond the target plane. The imaging devices were applied to 7-day-old chicks and worn for 4 days. Prior to this treatment, on day 2, some chicks underwent ciliary nerve section (CNS) to preclude accommodation. All treatments were monocular. Refractive errors and axial ocular dimensions were measured using retinoscopy and A-scan ultrasonography under halothane anesthesia. Treatment effects were specified as mean ( +/-S.D.) interocular differences. Eyes with the OMX/ + 40 D lens combination remained emmetropic ( +0.73 +/-3.57 D), consistent with the target plane being approximately conjugate with the retina. Switching to the TMX caused a hyperopic shift in refractive error ( + 3.78 +/- 3.41 D). This relative shift towards hyperopia in switching from the OMX to the TMX target also occurred for the other two lens powers. Thus, the OMX/ + 25 D lens induced myopia ( - 7.00 +/-5.88 D), corresponding to the imposed hyperopic defocus (target plane now imaged behind the retina), and switching to the TMX resulted in a reduction in myopia (-1.73 +/-5.36 D), The OMX/0 D lens combination produced the largest myopic shift, and here, switching to the TMX condition almost eliminated the myopic response (-15.50 +/-6.62 D cf. -0.56 +/-1.24 D). This relative hyperopic shift associated with switching from the OMX to the TMX target was eliminated by CNS surgery. Thus, the two CNS/TMX groups were both more myopic than the equivalent no CNS/TMX groups ( + 40 D lens: -2.66 +/-2.34 D; +25 D lens: -7.97 +/-6.87 D). When the visual information is restricted to one plane, incident optical vergence appears to direct emmetropization. Adding Visual information at other distances produces a shift in the end-point of ernmetropization in the direction of the added information. That these effects are dependent on the integrity of the accommodation system implies that accommodation plays a role in emmetropization and represents the first reported evidence of this kind. Published by Elsevier Science Ltd.

Covariance Matrix Estimation and Mean-Variance Optimization in application to International Diversification

Tutkimus keskittyy kansainväliseen hajauttamiseen suomalaisen sijoittajan näkökulmasta. Tutkimuksen toinen tavoite on selvittää tehostavatko uudet kovarianssimatriisiestimaattorit minimivarianssiportfolion optimointiprosessia. Tavallisen otoskovarianssimatriisin lisäksi optimoinnissa käytetään kahta kutistusestimaattoria ja joustavaa monimuuttuja-GARCH(1,1)-mallia. Tutkimusaineisto koostuu Dow Jonesin toimialaindekseistä ja OMX-H:n portfolioindeksistä. Kansainvälinen hajautusstrategia on toteutettu käyttäen toimialalähestymistapaa ja portfoliota optimoidaan käyttäen kahtatoista komponenttia. Tutkimusaieisto kattaa vuodet 1996-2005 eli 120 kuukausittaista havaintoa. Muodostettujen portfolioiden suorituskykyä mitataan Sharpen indeksillä. Tutkimustulosten mukaan kansainvälisesti hajautettujen investointien ja kotimaisen portfolion riskikorjattujen tuottojen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Myöskään uusien kovarianssimatriisiestimaattoreiden käytöstä ei synnytilastollisesti merkitsevää lisäarvoa verrattuna otoskovarianssimatrisiin perustuvaan portfolion optimointiin.

Testing the Random Walk Hypothesis on the Baltic Stock Markets

The purpose of the thesis is to analyze whether the returns of general stock market indices of Estonia, Latvia and Lithuania follow the random walk hypothesis (RWH), and in addition, whether they are consistent with the weak-form efficiency criterion. Also the existence of the day-of-the-week anomaly is examined in the same regional markets. The data consists of daily closing quotes of the OMX Tallinn, Riga and Vilnius total return indices for the sample period from January 3, 2000 to August 28, 2009. Moreover, the full sample period is also divided into two sub-periods. The RWH is tested by applying three quantitative methods (i.e. the Augmented Dickey-Fuller unit root test, serial correlation test and non-parametric runs test). Ordinary Least Squares (OLS) regression with dummy variables is employed to detect the day-of-the-week anomalies. The random walk hypothesis (RWH) is rejected in the Estonian and Lithuanian stock markets. The Latvian stock market exhibits more efficient behaviour, although some evidence of inefficiency is also found, mostly during the first sub-period from 2000 to 2004. Day-of-the-week anomalies are detected on every stock market examined, though no longer during the later sub-period.

Liukuviin keskiarvoihin perustuvien kaupankäyntistrategioiden suoriutuminen Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, pystyykö teknistä analyysiä hyväksikäyttävä sijoittaja saamaan markkinatuottoa parempaa tuottoa Suomen osakemarkkinoilla. Tutkielman aineisto koostuu 24:stä vaihdetuimmasta osakkeesta Helsingin pörssissä. Nämä osakkeet muodostavat OMX25 –indeksin lukuun ottamatta yhtä osaketta, jota ei oltu vielä noteerattu tarkasteluperiodin alussa. Teknisen analyysin menetelminä käytetään neljää eripituista liukuvaa keskiarvoa (5, 20, 50 ja 100). Näistä muodostetaan liukuvien keskiarvojen kaksinkertaiset leikkausmenetelmät, joiden avulla saadaan osto- ja myyntisignaaleja kullekin osakkeelle. Tutkielman vertailukohteena käytetään perinteisen rahoitusteorian suosimaa osta ja pidä -strategiaa. Empiiristen testien tarkastelujakso on 1.1.2006 – 30.9.2010. Tutkielmassa havaittiin, että teknistä analyysiä hyväksikäyttäen voi saada markkinoita parempaa tuottoa, vaikka kaikki tulokset eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Tutkimuksessa ei otettu huomioon useista kaupoista syntyviä transaktiokustannuksia, veroja eikä korkotuottoa, jonka sijoittaja saisi pitäessään varoja esimerkiksi pankkitilillä ennen seuraavaa kauppaa. Erityisen huomionarvoista tässä tutkimuksessa oli se, että tekninen analyysi antoi sijoittajalle erittäin hyvän suojan finanssikriisin aikaiselta kurssilaskulta. Se antoi sijoittajalle selvän myyntisignaalin myydä osakkeet, ennen kuin kurssit alkoivat laskea rajusti.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – ylimmän johdon osakeperusteisen palkitsemisjärjestelmien käyttöä selittävät tekijät

Työn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat IFRS 2 - standardin mukaisen osakeperusteisen palkitsemisen käyttöön ja sen yleisyyteen sekä mitkä tekijät selittävät IFRS 2 -standardin mukaisen osakeperusteisen palkitsemisen osuutta koko henkilöstökuluista tutkimuksessa esiintyvissä OMX-Nordic pörssin listatuissa Suomen ja Ruotsin large cap - yrityksissä. Työn empiirinen tutkimus toteutetaan laadullisella tutkimuksella, jossa lisäksi käytetään hyväksi regressioanalyysin tuloksia vahvistamaan tutkimuksessa muodostettuja ennakko-oletuksia. Tutkimuksesta kävi ilmi, että IFRS 2 -standardin mukaisen osakeperusteisen palkitsemisen käyttöä selittävät toimitusjohtajan ikä, yrityksen koko sekä yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminta. Osakeperusteisen palkitsemisen osuutta yrityksen koko henkilöstökuluista puolestaan selittävät yrityksen velkaantuneisuus, palkitsemistapa sekä toimialan riskisyys.