Institutional trust - development of the construct and the scale

Organisatorisen luottamuksen tutkimuksessa luottamus nähdään yleensä henkilöiden välisenä ilmiönä kuten työntekijän luottamuksena työtovereihin, esimieheen tai lähimpään johtoon. Organisatorisessa luottamuksessa on kuitenkin myös ei-henkilöityvä ulottuvuus, ns. institutionaalinen luottamus. Tähän mennessä vain muutamat tutkijat ovat omissa tutkimuksissaan käyttäneet myös institutionaalista luottamusta osana organisatorista luottamusta. Tämän työn tavoitteena on kehittää institutionaalisen luottamuksen käsitettä sekä mittari sen havainnoimiseksi organisaatioympäristössä. Kehitysprosessi koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin mittariin tulevia väittämiä sekä arvioitiin sisällön validiteetti. Toinen vaihe käsitti aineiston keruun, väittämien karsimisen sekä vaihtoehtoisten mallien vertailun. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin rakennevaliditeetti sekä reliabiliteetti. Työn empiirinen osatoteutettiin internet-kyselynä aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Aineiston analysoinnissa käytettiin pääkomponenttianalyysiä sekä konfirmatorista faktorianalyysiä. Institutionaalinen luottamus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: kyvykkyys ja oikeudenmukaisuus. Kyvykkyys muodostuu viidestä alakomponentista: operatiivisen toiminnan organisointi, organisaation pysyvyys, kyvykkyys liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa, teknologinen luotettavuus sekä kilpailukyky. Oikeudenmukaisuus puolestaan muodostuu HRM-käytännöistä, organisaatiossa vallitsevasta reilun pelin hengestä sekä kommunikaatiosta. Lopullinen mittari kyvykkyydelle käsittää 18 väittämää ja oikeudenmukaisuudelle 13 väittämää. Työssä kehitetty mittari mahdollistaa organisatorisen luottamuksen entistä paremman ja luotettavamman mittaamisen. Tutkijan tietämyksen mukaan tämä onensimmäinen kokonaisvaltainen mittari institutionaalisen luottamuksen mittaamiseksi.

A critical account of the relationship between institutional trust, risk perception, and technology acceptance with an application to genetically modified foods

This article critically reflects on the widely held view of a causal chain with trust in public authorities impacting technology acceptance via perceived risk. It first puts forward conceptual reason against this view, as the presence of risk is a precondition for trust playing a role in decision making. Second, results from consumer surveys in Italy and Germany are presented that support the associationist model as counter hypothesis. In that view, trust and risk judgments are driven by and thus simply indicators of higher order attitudes toward a certain technology which determine acceptance instead. The implications of these findings are discussed.

Direct Democracy and Institutional Trust: Relationships and Differences across Personality Traits

Direct democracy plays a prominent role in the explanation of institutional trust. To date, however, empirical findings on the effects of direct democracy remain inconclusive. In this article, we argue that this inconclusiveness can be partly ascribed to the diverse effects direct democracy has on individuals. In other words, direct democracy influences institutional trust, but how and to what degree depends on individuals’ personality traits. Running hierarchical analyses of unique survey data from a random sample of eligible Swiss voters, we document three findings: First, we show that the number of ballot measures is not directly associated with institutional trust. Second, we demonstrate that the Big Five personality traits affect the propensity to trust. Third, some of these traits also alter the relationship between direct democracy and institutional trust, suggesting that certain personality types are more likely to be sensitive to popular votes than others and that not everyone is equally likely to respond to political stimuli, even in highly democratic environments.

The relationships of organizational cultures, trust and innovativeness

Sekä organisaatiokulttuuria, luottamusta että innovatiivisuutta on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi nämä käsitteet yhdistävää kokonaisvaltaista tutkimusta ei juuri ole tehty tai ainakaan raportoitu tieteellisissä julkaisuissa. Tätä tutkimus käsitteli organisaatiokulttuurin, luottamuksen ja innovatiivisuuden suhteita erilaisissa organisaatiokulttuureissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia organisaatiokulttuurin vaikutusta luottamukseen (sekä kompetenssiin, hyväntahtoisuuteen että rehellisyyteen perustuvaan lateraaliin, vertikaaliin ja institutionaaliseen luottamukseen), innovaatioilmastoon ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuteen. Organisaatiokulttuurin, luottamuksen ja innovatiivisuuden yhteyttä tarkasteltiin neljässä erityyppisessä organisaatiokulttuurissa (klaani-, adhokratia-, hierarkia- ja markkinakulttuurit), jotka pohjautuvat kilpailevien arvojen malliin. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin posti ja Internet -pohjaisena kyselytutkimuksena 40 organisaatioyksikössä tilastollisen analyysin menetelmin. Yleisellä tasolla työssä saatiin selville, että luottamuksen ja innovatiivisuuden tasot vaihtelevat erityyppisissä organisaatio-kulttuureissa. Tarkemmin sanottuna klaani- ja adhokratiakulttuureissa luottamus ja innovatiivisuus olivat korkeita, ja näillä kulttuureilla oli myös positiivinen vaikutus innovaatiotoiminnan tuloksellisuuteen. Erityisesti institutionaalisen luottamuksen ja innovaatiotuen merkitykset olivat tärkeitä, sillä ne toimivat mediaattoreina organisaatiokulttuurin ja innovatiivisuuden välisessä suhteessa. Luottamuksella ja innovatiivisuudelle ei sitä vastoin ollut vaikutusta hierarkia- ja markkinakulttuureissa, tai vaikutus oli negatiivinen. Tässä työssä osoitettiin myös aiemmin hyvin vähän tutkitun institutionaalisen organisatorisen luottamuksen merkitys organisaatioiden innovatiivisuudessa.

Maine ja luottamus Reumakonsernissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää luottamuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä työyhteisössä ja löytää Reumakonsernin luottamuksen kehittämiskohteet. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka sekundaariaineistona käytetään Reumakonsernissa tehtyä mainetutkimusta ja Suomen laatupalkintoarvioijien Reumakonsernille antamaa palautetta. Primaariaineiston muodostavat tutkimuksen kohdeorganisaation kahdentoista keskijohdon edustajan teemahaastattelut. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Reumakonsernin luottamuksen kehittämiskohteet liittyvät institutionaalisessa luottamuksessa rakenteelliseen takuuseen eli vastuusuhteiden selkiyttämiseen ja yhteisten toimintasääntöjen määrittämiseen. Ihmisten välisen luottamuksen kehittämiskohteet ovat osaamiseen luottaminen ja luotettavuuteen liittyvät tekijät: lupausten pitäminen ja luottamuksellisuus. Reumakonsernin luottamuksen kehittäminen edellyttää sellaisen yhteisen vuorovaikutuskulttuurin luomista, joka mahdollistaa yhteisten kokemusten synnyn ja tätä kautta yhteisten arvojen ja tavoitteiden sisäistämisen.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

La implementación del proyecto Aulas de Inmersión, de la Secretaría de Educación de Bogotá

Este trabajo de investigación pretende ofrecer una perspectiva sobre las posibles nuevas orientaciones para la implementación de la política pública para la educación y su relación con las necesidades del individuo, en un contexto marcado por la competencia y la globalización. Partiendo de analizar la implementación de un proyecto enfocado en bilingüismo, revisa factores como la colaboración organizacional, la confianza, la capacidad de adaptación y flexibilidad y los patrones relacionales existentes entre la sociedad civil y las instituciones. De igual manera, expone resultados sobre la construcción de la experiencia educativa en el aula a través de principios como la diversidad, la multiculturalidad y el ánimo por motivar un pensamiento que trascienda lo local. A manera particular, este trabajo sugiere una forma de construcción de capital social basada, además de en la confianza, en la afinidad de valores y en el encuentro por objetivos comunes de contribución.

Social Capital and Individual Happiness in Europe. Bruges European Economic Research (BEER) Papers 25/December 2012

This paper explores the relationship between social capital and happiness both in Europe as a whole, as well as in its four main geographical macro-regions – North, South, East and West – separately. We test the hypothesis of whether social capital, in its three-fold definition established by Coleman (1988) – trust, social interaction, and norms and sanctions – influences individual happiness across European countries and regions. The concept of social capital is further enriched by incorporating Putnam- (1993) and Olson- (1982) type variables on associational activity. Using ordinal logistic regression analysis on data for 48,583 individuals from 25 European countries, we reach three main findings. First, social capital matters for happiness across the three dimensions considered. Second, the main drivers of the effects of social capital on happiness appear to be informal social interaction and general social, as well as institutional trust. And third, there are significant differences in how social capital interacts with happiness across different areas of Europe, with the connection being at is weakest in the Nordic countries.

Un aporte a la comprensión de las estrategias emergentes en las organizaciones a través del concepto de improvisación y la metáfora musical

Este trabajo se inscribe en uno de los grandes campos de los estudios organizacionales: la estrategia. La perspectiva clásica en este campo promovió la idea de que proyectarse hacia el futuro implica diseñar un plan (una serie de acciones deliberadas). Avances posteriores mostraron que la estrategia podía ser comprendida de otras formas. Sin embargo, la evolución del campo privilegió en alguna medida la mirada clásica estableciendo, por ejemplo, múltiples modelos para ‘formular’ una estrategia, pero dejando en segundo lugar la manera en la que esta puede ‘emerger’. El propósito de esta investigación es, entonces, aportar al actual nivel de comprensión respecto a las estrategias emergentes en las organizaciones. Para hacerlo, se consideró un concepto opuesto —aunque complementario— al de ‘planeación’ y, de hecho, muy cercano en su naturaleza a ese tipo de estrategias: la improvisación. Dado que este se ha nutrido de valiosos aportes del mundo de la música, se acudió al saber propio de este dominio, recurriendo al uso de ‘la metáfora’ como recurso teórico para entenderlo y alcanzar el objetivo propuesto. Los resultados muestran que 1) las estrategias deliberadas y las emergentes coexisten y se complementan, 2) la improvisación está siempre presente en el contexto organizacional, 3) existe una mayor intensidad de la improvisación en el ‘como’ de la estrategia que en el ‘qué’ y, en oposición a la idea convencional al respecto, 4) se requiere cierta preparación para poder improvisar de manera adecuada.

Governing the water conservation in the Urmia Lake Basin: addressing macro systems’ fit and micro users’ behavior

To change unadapted water governing systems, and water users’ traditional conducts in line with climate change, understanding of systems’ structures and users’ behaviors is necessary. To this aim, comprehensive and pragmatic research was designed and implemented in the Urmia Lake Basin where due to the severe droughts, and human-made influences, especially through the agricultural development, the lake has been shrunken drastically. To analyze the water governance and conservation issues in the basin, an innovative framework was developed based on mathematical physics concepts and pro-environmental behavior theories. Accordingly, in system level (macro/meso), the problem of fit of the early-shaped water governing system associating with the function of “political-security” and “political-economic” factors in the basin was identified through mean-field models. Furthermore, the effect of a “political-environmental” factor, the Urmia Lake Restoration Program (ULRP), on reforming the system structure and hence its fit was assessed. The analysis results revealed that by revising the provincial boundaries (horizontal alternation) for the entity of Kurdistan province to permit that interact with the headquarter of West Azerbaijan province for its water demand-supply initiatives, the system fit can increase. Also, the constitution of the ULRP (vertical arrangement) not only could increase the structural fit of the water governing system to the basin, but also significantly could enhance the system fit through its water-saving policy. Besides, in individual level (micro), the governing factors of water conservation behavior of the major users/farmers were identified through rational and moral socio-psychological models. In rational approach, incorporating PMT and TPB, the SEM results demonstrated that “Perceived Vulnerability”, “Self-Efficacy”, “Response Efficacy”, “Response Cost”, “Subjective Norms” and “Institutional Trust” significantly affect the water-saving intention/behavior. Likewise, NAM based analysis as a moral approach, uncovered the significant effects of “Awareness of Consequences”, “Appraisal of Responsibility”, “Personal Norms” as well as “Place Attachment” and “Emotions” on water-saving intention.

The role of transaction costs and institutional forces in the outsourcing of recruitment

This study investigated reasons for the outsourcing of a core HRM function, recruitment. Drawing from transaction costs and institutional theories, it was hypothesised that the pressure to minimise transaction costs and the presence of industry trends towards outsourcing would be positively associated with the outsourcing of recruitment. Survey data were gathered from 1I 7 HR professionals in Australia. Both hypotheses were partially supported. Specifically, the outsourcing of recruitment activities was positively associated with trust in the agency supplying the recruitment service and with the need to reduce internal labour but not fixed costs. With regard to institutional theory, the outsourcing of recruitment was positively associated with mimetic but not coercive forces. The study concludes that although most assumptions about recruitment agency use are expressed in economic terms, in reality, HRM practices are also influenced by forces exerted by the institutional environment in which organisations are located.