Keskeisten kädentaitojen osaaminen perustason sairaankuljetuksessa

Keskeisten kädentaitojen osaaminen perustason sairaankuljetuksessa. Osa 1: osaamista arvioivan mittarin kehittäminen. Osa II: osaamista arvioivan mittarin luotettavuus ja käyttökelpoisuus. - Opinnäytetyö liittyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteiseen KUOSCE-hankkeeseen. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata perustason sairaankuljetuksessa tarvittavaa kädentaitojen osaamista ja kehittää luotettava ja käyttökelpoinen arviointimittari perustason sairaankuljetuksessa tarvittavan kädentaitojen osaamisen tutkimiseen. Kehitettyä mittaria tullaan myös hyödyntämään Helsingin ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutuksessa. Mittari luotiin OSCE -menetelmää apuna käyttäen ja se muotoiltiin teoriaosan kanssa yhteneväiseksi. Teoriaosasta kerättiin taulukkomalliseen mittariin väittämiä joihin sopivat kyllä- ja ei-vastaukset. Arvioitaviksi kädentaidoiksi valikoituivat hengitysteiden turvaaminen tajuttomalta potilaalta, hengityksen arviointi tajuissaan olevalta ilman apuvälineitä sekä stetoskoopin ja pulssioksimetrin avulla, hengityksen tukeminen maski-paljeventilaatiolla ja nieluputken käyttö. Verenkierron osalta arvioidaan verenpaineen mittausta manuaalisella aneroidimittarilla ja pulssin tunnustelua. Tajunnantason arviossa mitataan, kuinka perustason sairaankuljettajat osaavat käyttää Glasgow Coma Scalea ja tehdä karkean neurologisen arvion. Lisäksi arvioidaan verensokerin mittaustaitoa. Mittaria pilotoitiin pienellä testiryhmällä ja tulosten avulla mittaria kehitettiin loogisempaan muotoon. Korjaustöiden tuloksena saatiin aikaan paranneltu mittari, joka teoriassa on luotettava ja toimiva. Mittarin kehittämistä jatketaan keväällä 2007 opinnäytetyön toisessa osassa, jolloin on tarkoitus suorittaa testausta pienellä ryhmällä Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettajia. Seuraavat ensihoitajaopiskelijaryhmät jatkavat KUOSCE-hanketta käyttämällä valmista mittaria laajempaan testaukseen. Osa 2: Osaamista arvioivan mittarin luotettavuus ja käyttökelpoisuus: Tämä opinnäytetyö on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteistä KUOSCE-hanketta. Hankkeen päämääränä on hankkia OSCE-menetelmää apuna käyttäen tutkittua tietoa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljetuksen osaamistasosta sekä yleisestä koulutustarpeesta. Tietoa käytetään apuna suunnitellessa ja kohdennettaessa täydennyskoulutusta niille ensihoidon osaamisen alueille, joista löytyy eniten koulutustarvetta. Ensimmäisen opinnäytetyömme aiheena oli ”Keskeisten kädentaitojen osaaminen perustason sairaankuljetuksessa - osaamista arvioivan mittarin kehittäminen”, jossa kehitimme 10 itsenäisesti toimivaa mittaria. Kehitystyössä käytettiin apuna tutkittua kansainvälistä sekä kotimaista tutkimustietoa sekä työelämässä toimivien ensihoitajien sekä palomies-sairaankuljettajien osaamista ja ammattitaitoa. Kehitettyjä mittareita modifioitiin asiantuntijaryhmässä ja kuvaamme tässä työssä millaisia muutoksia modifioituihin mittareihin tehtiin. Tässä opinnäytetyömme toisessa osassa arvioimme myös kehitettyjen ja modifioitujen mittareiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Näiden ominaisuuksien arvioimiseksi suoritettiin modifioitujen mittareiden pilotointi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettajilla (n=14). Pilotoinnin tuloksia ja pilotoinnista saatuja havaintoja tullaan käyttämään apuna mittarien kehittämisessä edelleen luotettavammaksi. Työssä selvitämme sitä, miten mittareiden pilotointi tapahtui, miten se sujui ja mitä havaintoja saimme pilotoinnista. Työmme tarkoituksena on saada tuotettua mahdollisimman luotettavaa ja käyttökelpoista informaatiota mittareiden toimivuudesta. Tätä informaatiota voidaan käyttää hyväksi tulevaisuudessa mittareita edelleen kehitettäessä ja niitä käytettäessä. Tulevaisuuden mittareiden käyttäjät voivat näin huomioida mittareiden vahvuudet sekä heikkoudet objektiivista testausta järjestäessään.

Responses of soil respiration and barley growth to modified supply of oxygen in the soil

Selostus: Maan hengityksen ja ohran kasvun reagointi hapensaannin muutoksiin maassa

Sydämen vajaatoiminnasta johtuvan keuhkoödeemapotilaan ensihoidossa tarvittava tiedollinen osaaminen - kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä tiedollista osaamista ensihoitaja tarvitsee hoitaessaan sydämen vajaatoiminnasta johtuvaa keuhkoödeemapotilasta. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrä kasvaa ja sairaalahoidot lisääntyvät jatkuvasti. Keuhkoödeema on sydämen vajaatoiminnasta johtuva pahenemismuoto jonka hoitaminen on vaativaa ja kuolleisuus on korkea. Aineisto kerättiin sosiaali- ja terveysalan tietokannoista muutamilla hakusanoilla, joista valinta ja poissulkukriteerien avulla valittiin 11 artikkelia sekä käsihauilla 9 muuta lähdettä. Valitut aineistot analysoitiin käyttämällä induktiivista teorianmuodostustapaa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että sydämen vajaatoiminnasta johtuvan keuhkoödeeman hoito vaatii laajaa tiedollista osaamista. Ensihoitajan tulee tuntea keuhkojen- ja verenkierron anatomia, sydämen vajaatoiminnan ja keuhkoödeeman syntymekanismit, hallita potilaan tutkiminen ja haastattelu sekä potilaan hengityksen ja verenkierron arviointi. Potilaan hoitamisessa tiedollista osaamista vaaditaan hengityksen ja verenkierron hoidosta, esimerkiksi hengitystiepainehoidosta sekä lääke- ja nestehoidosta. Keuhkoödeemapotilaan sairaalan ulkopuolinen ensihoito ei viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ole merkittävästi muuttunut, vaikka ensihoito muuten on kehittynyt suurin harppauksin. Keuhkoödeemapotilaan ensihoitoon ei ole juurikaan tullut uusia tutkimus- tai hoitomenetelmiä. CPAP- hoito on edelleen keuhkoödeemanpotilaan hoidon kulmakivi.

Tuki laulu- ja puheäänessä

Työn tavoitteena oli perehtyä laulunopetuksessa käytettävään käsitteeseen tuki ja selvittää, miten se muodostetaan. Tarkoituksena oli myös tehdä tuesta eli hengitysilmanpaineen säätelystä oppi- ja opetusmateriaalia sekä laulajille että laulunopettajille. Pohdin työssäni hengityksen suhdetta tukeen ja vertailin eri näkökulmia tuesta. Tutustuin eri laulu- ja puheäänen muodostamiseen erikoistuneisiin teoksiin ja tuon esille niissä ilmenneitä tukeen ja äänenmuodostukseen liittyviä käsitteitä. Lisäksi haastattelin muutamia laulupedagogeja aiheesta. Suunnittelin tuen harjoittelua varten harjoituksia ja tein niiden avuksi äänitteen. Työ toteutettiin pääosin kirjallisuuskatsauksena. Tuon esille mielipiteitä tuesta sekä tarkastelen tukeen liittyvien näkemysten eroavaisuuksia. Pyrin työlläni myös kehittämään toimivan tavan tuen opetteluun ja opettamiseen. Tukilihasten käyttö äänenmuodostuksessa on välttämätöntä terveen äänielimistön kannalta. Ilman kunnollista ilmanpaineen säätelyä ääni ei välttämättä kestä, kanna tai soi. Työssäni pohdin miten ja millä lihaksilla ääntä voidaan tukea. Pyrin selvittämään, mitkä ovat toimivan tuen edellytykset. Päädyin työssäni muun muassa siihen johtopäätökseen, että tuki voidaan muodostaa monella eri tavalla. Tuen oppimiseen vaikuttaa olennaisesti hyvä lihastuntoaisti ja oman kehon tuntemus. Ihmisten yksilöllisyys tekee tuen oppimisesta ja opettamisesta haasteellista. Jokaiselle puhujalle ja laulajalle löytyy juuri hänelle sopiva tapa tukea ääntä, eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Työn teko on lisännyt ammattitaitoani opettajana, koska työni myötä ymmärrän aikaisempaa syvällisemmin tukeen liittyviä käsitteitä. Uskon työstäni olevan apua henkilöille, joita askarruttaa erityisesti tukeen mutta myös yleisesti äänenmuodostukseen liittyvät kysymykset.

Maalitehtaan energiakatselmus

Diplomityö on osa kokonaisuutta, jossa on tarkoitus toteuttaa Motivan mallin mukainen energiakatselmus maalitehtaalle. Työn osuutena katselmuksessa oli työhön tarvittavien alkutietojen kerääminen, tarjouspyynnön tekeminen katselmuksia tekeville yrityksille ja katselmuksen kenttätöissä ja mittauksissa avustaminen. Tarvittavien alkutietojen keräämiseen liittyi myös työhön tehty alustava energiakulutuksen jakauma sähkön- ja lämmönkulutukselle kohteittain. Työssä esitellään energiakatselmusmalli ja käydään läpi sen eri vaiheet työssä toteutetussa järjestyksessä. Energiakatselmuksesta saadut ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi käydään läpi ja niiden soveltuvuutta tehtaalle arvioidaan. Energiakatselmuksen tulokset olivat erittäin positiivisia ja katselmus tehtaalle onnistui hyvin. Kaikki katselmuksen säästöehdotukset olivat järkevästi ja yksinkertaisesti toteutettavissa. Suurin potentiaali säästöille oli tehtaan vedenkulutuksessa ja ilmanvaihdon lämmönkulutuksessa.

Luistonestojärjestelmän ja elektronisen tasauspyörästön suunnittelu ja implementointi hybridityökoneympäristöön

Ympäristörasituksen vähentäminen, tiukkenevat päästörajat ja ehtyvät öljyvarat ovat ajaneet kulkuvälineteollisuuden hakemaan uusia vaihtoehtoja ajoneuvojen energiatehokkuuden kehittämiseksi. Hybriditeknologia tarjoaa ratkaisuja kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Hybriditeknologian yleistyessä myös työkoneympäristössä saadaan paitsi kehitettyä energiatehokkaampia ja pienemmillä käyttökustannuksilla olevia työkoneita, niin myös tuotua siviiliajoneuvoista tuttuja turvallisuusominaisuuksia työkoneympäristöön. Perinteisten diesel-moottorien korvaaminen nopeavasteisilla ja tarkasti säädettävillä sähkömoottoreilla tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa tarkempia ja monipuolisempia säätöjärjestelmiä kuin perinteisessä ympäristössä. Tässä diplomityössä suunnitellaan luistonestojärjestelmä ja elektroninen tasauspyörästö hybridityökoneympäristöön. Järjestelmä voi käyttökohteesta riippuen pienentää huomattavasti käyttökustannuksia ja mahdollistaa uusien sovellusten tuomista markkinoille, kuten esimerkiksi kääntymisen avustaminen differentiaalisella ohjauksella.

The Forms and Functions of Multilingual Practices in Early Modern School Drama from the King‟s School, Canterbury

Käsittelen tutkimuksessani monikielisyyden ilmenemistä Canterburyn katedraalikoulun oppilaiden 1600-luvun loppupuoliskolla esittämissä näytelmissä, jotka löytyvät käsikirjoituksesta Lit.Ms.E41 (Canterburyn katedraalin arkisto). Tämä käsikirjoitus sisältää puheita ja näytelmiä, joiden kielinä ovat englanti, latina ja vähemmissä määrin myös kreikka. Useissa näytelmissä esiintyy koodinvaihtoa näiden kielten välillä, ja tutkielmassani selvitän, millaisia syntaktisia ilmenemismuotoja ja pragmaattisia merkityksiä koodinvaihdolla on. Teoreettinen viitekehykseni on yhdistelmä filologista ja lingvististä lähestymistapaa. Olen sisällyttänyt tutkielmaani aiemman koodinvaihdon tutkimuksen lisäksi Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteorian, jonka avulla erityisesti puhujien välisiin sosiaalisiin suhteisiin liittyviä koodinvaihdon funktioita voidaan luokitella. Koska historiallinen koodinvaihto on tutkimusaiheena vielä melko tuore, käsittelen perusteellisesti erilaisia metodologisia ratkaisuja. Valitsemani metodi yhdistää perinteisen filologisen lähiluvun pragmaattiseen analyysiin, jonka kautta työssäni vaikuttavat muun muassa rationaalisuuden ja empatian käsitteet. Analyysini perusteella kävi ilmi, että erityisen yleinen koodinvaihdon funktio on mahdollistaa intertekstuaalisuus, jolla edelleen voidaan ilmaista esimerkiksi solidaarisuutta eli sosiaalista läheisyyttä tai loukata puhuteltavaa. Solidaarisuus oli myös ilman intertekstuaalisuutta yleinen koodinvaihdon funktio. Näiden lisäksi koodinvaihdon funktioita olivat muun muassa kasvoja uhkaavat teot, eufemismit, stilistiset efektit sekä diskurssin avustaminen. Syntaktisten ilmenemismuotojen osalta keskeisin havainto oli, että koodinvaihdon ja lainaamisen erottaminen ei ole tarpeellista tai edes kannattavaa kaikissa tilanteissa. Lisäksi voitiin todeta, että valittu metodi soveltui hyvin aineiston analysoimiseen, ja sitä tulisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan laajempaan materiaaliin sekä muiden pragmaattisten ilmiöiden tutkimiseen.

Repatriaattien sitouttaminen organisaatioon paluuprosessin aikana : Tukitoimien avulla kohti vaihtuvuuden vähentymistä

Tämän tutkimuksen aiheena on repatriaattien sitouttaminen organisaatioon paluuprosessin aikana ja vaihtuvuuden vähentäminen tukitoimien avulla. Paluu ulkomaankomennukselta on yleisesti koettu haastavana eikä sen haasteita täysin ymmärretä organisaatioissa. Tästä johtuen paluun jälkeinen vaihtuvuus saattaa olla korkea. Toisin sanottuna repatriaatit eli komennukselta palanneet henkilöt saattavat irtisanoutua pian paluun jälkeen yrityksestä. Vaihtuvuudesta aiheutuvat kustannukset voivat nousta korkeiksi, sillä tutkimusten mukaan yritykset sijoittavat huomattavan summan rahaa ulkomaankomennuksiin. Organisaatioilla on mahdollisuus vaikuttaa paluun onnistumiseen tukemalla repatriaattia. Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavaa tutkimusongelmaa: Miten organisaation tarjoamilla tukitoimilla voidaan edistää sitouttamista ja vähentää vaihtuvuutta? Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella organisaatiossa tarjottavien tukitoimien merkitystä repatriaattien sitouttamiseen ja vaihtuvuuteen. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää paluun yhteydessä esiintyviä haasteita. Tarkoituksena on luoda ymmärrystä siitä, miten organisaatioissa voitaisiin hallita paluuprosessia niin, että ulkomaankomennukseen sijoitetut resurssit eivät menisi hukkaan. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joita tehtiin kuusi kappaletta. Haastattelut toteutettiin Suomessa toimivissa kansainvälisissä yrityksissä. Haastateltavat toimivat asemassa, jossa he vastasivat ulkomaankomennuksien hallinnasta. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että repatriaattien sitouttamisen edistäminen ja vaihtuvuuden vähentäminen ei ole yksiselitteinen ilmiö. Aihetta on tutkittu Suomessa melko vähän, joten uudelle tutkimukselle olisi vielä tilaa. Haastatteluissa nousi esille, että paluun aikana ilmenevät haasteet liittyivät pääasiassa sopivan työtehtävän löytämiseen ja repatriaattien odotusten hallintaan. Merkittävimmiksi tukitoimiksi nousivat urasuunnittelu, kansainvälisen kokemuksen arvostaminen, viestintä, käytännön asioissa avustaminen ja paluuvalmennus. Sitouttamisen edistämisen ja vaihtuvuuden vähentämisen näkökulmasta urasuunnittelu, kansainvälisen kokemuksen arvostaminen ja viestintä nousivat haastatteluista merkittävimmiksi tukitoimiksi. Sen sijaan käytännön asioissa avustamisen ja paluuvalmennuksen merkitys tukitoimena oli vähäinen.

Motoneuronitautiin liittyvä hengitysvajaus: hengitystoiminnan ja energia-aineenvaihdunnan mittaaminen

Tavoitteet: Tämän tutkimussarjan tavoitteena oli tutkia hengitystoiminnan sekä energia-aineen¬vaihdunnan muutoksia motoneuronitautia (amyotrofinen lateraaliskleroosi, ALS) sairastavilla potilailla. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat kotihoitoon soveltuvan hengityslaitteen vai¬kutus elinajan ennusteeseen sekä hengitysvajauksen etenemistä kuvaavien keuhkotoimintakokei¬den arviointi ALS-potilailla, epäsuoran kalorimetrian mittaustarkkuus ja perusaineenvaihdunnan (PAV) suuruus kajoavaa hengityslaitetta käyttävillä ALS-potilailla. Aineisto ja menetelmät: Kajoamattoman hengityslaitteen käytön ja iän vaikutusta elinajan en¬nusteeseen arvioitiin 84:llä ja hengitystoiminnan muutoksia 42 ALS-potilaalla. Epäsuoran kalo¬rimetrian mittaustarkkuutta kajoamatonta hengityslaitetta käytettäessä arvioitiin hereillä olevilla 12 vapaaehtoisella mieshenkilöllä. PAV:n suuruutta arvioitiin viidellä kajoavaa hengityslaitetta käyttävällä ALS-potilaalla. Osatöistä kaksi ensimmäistä olivat luonteeltaan havainnoivia (retros¬pektiivisiä) ja kaksi viimeistä seurantatutkimuksia (prospektiivisia). Tulokset: Alle 65-vuotiailla ALS-potilailla ei havaittu eroa elinajan ennusteessa kajoamaton¬ta hengityslaitetta käyttävien ja käyttämättömien potilaiden välillä. Sen sijaan yli 65-vuotiail¬la ALS-potilailla elinajan ennuste piteni merkittävästi kajoamatonta hengityslaitetta käyttävillä potilailla (elinaika diagnoosin jälkeen 22 vs. 8 kk, Hazard Ratio = 0.25, 95 % luottamusväli 0.11 – 0.55, p <0.001). ALS-potilailla, joilla kajoamaton hengityslaite katsottiin tarpeelliseksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä, hengitystiheys osoittautui diagnoosihetkellä mer-kittävästi kiihtyneeksi (21/min) ja rintakehän liike merkittävästi alentuneeksi (2.9 cm) verrattuna ALS-potilaisiin, joille kajoamaton hengityslaite katsottiin tarpeelliseksi myöhemmin (16/min ja 4.0 cm). Kajoamattoman hengityslaitehoidon aikana keskimääräinen mitattu PAV vapaaehtoisilla miehillä oli 1858 kcal/vrk kun PAV ilman hengityslaitetta oli 1852 kcal/vrk, p = 0.8. Kajoavaa hengityslaitehoitoa käyttävien viiden ALS-potilaan keskimääräinen PAV vastaavalla mittausase¬telmalla mitattaessa oli 1130 kcal/vrk, kun vastaava PAV laskettuna viidellä eri laskentakaavalla oli 1700 kcal/vrk, p < 0.001. Johtopäätökset: Yli 65-vuotiailla ALS-potilailla, jotka eivät sopeutuneet kajoamattomaan hen¬gityslaitehoitoon, oli nelinkertainen riski menehtyä aiemmin kuin kajoamattomaan hengityslai¬tehoitoon sopeutuneilla ALS-potilailla. Hengitystiheys osoittautui merkittävästi kiihtyneeksi ja rintakehän liike alentuneeksi ALS-potilailla, joille kajoamaton hengityslaitehoito katsottiin ai¬heelliseksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä. Kajoamattoman hengityslaitehoidon aikana mitattu PAV ei poikennut mitatusta PAV:sta itsenäisen hengityksen aikana. Näin ollen epäsuoraa kalorimetriamenetelmää voidaan käyttää luotettavasti PAV:n määrittämiseen käytet¬täessä samanaikaisesti kotihoitoon soveltuvaa hengityslaitehoitoa. Elämää ylläpitävää kajoavaa hengityslaitehoitoa käyttävien ALS-potilaiden PAV oli merkittävästi hidastunut laskennallisella menetelmällä arvioituun PAV verrattuna.

Porous Bodies, Porous Minds. Emotions and the Supernatural in the Íslendingasögur (ca. 1200–1400)

In my PhD Thesis, I study the conceptions and representation of emotions in medieval 13th and 14th-century Iceland. I have used Icelandic saga literature as my source material and Icelandic Family sagas (Íslendingasögur) as my main sources. Firstly, I wished to explore in my study the medieval Icelandic folk theory of emotions: what emotions were thought to be, from what they originated and how they operated? Secondly, in earlier research it has been shown that emotions were seldom described in Íslendingasögur. They were mostly represented in dialogue, poetry or in somatic changes (e.g. turning pale). Consequently, I examined whether medieval Icelanders had alternative emotion discourses in literature, in addition to the usual manner of representation. My study consists of qualitative case studies, and I have analysed the sources intertextually. I suggest that medieval Icelanders regarded emotions as movements of the mind. The mind existed in the heart. As a consequence, emotions were considered physical in nature. The human body and therefore also the human mind was considered porous: if the mind of the person was not strong enough, supernatural agents and forces could penetrate theboundaries of his/her body as winds or sharp projectiles. Correspondingly, minds of strong-willed people could penetrate the minds of others. As a result, illness and emotions could upspring. People did not always distinguish between emotions and physical illnesses. Excessive emotions could cause illness, even death. Especially fear, grief and emotions of moral responsibility (e.g. guilt) made people vulnerable to the supernatural influence. Guilt was considered part of the emotional experience of misfortune (ógæfa), and in literature guilt could also be represented as eye pain that was inflicted upon the sufferer by a supernatural agent in a dream. Consequently, supernatural forces and beings were part of the upspring of emotions, but also part of the representation of emotions in literature: They caused the emotion but their presence also represented the emotional turmoil in the lives of the people that the supernatural agents harassed; emotions that had followed from norm transgressions, betrayal and other forms of social disequilibrium. Medieval readers and listeners of the Íslendingasögur were used to interpreting such different layers of meaning in texts.

Läheisen rooli ja tuen tarve iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli saada tietoa iäkkäiden kotiutusprosessista läheisen näkökulmasta ja muodostaa käsitteellinen malli, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin vaikuttavat tekijät ja tuen tarpeet iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tutkimus oli kuvaileva tutkimus, jossa sovellettiin metodologista triangulaatiota. Kotiutuva iäkäs nimesi läheisen (n=14), jolta kerättiin tutkimusaineistoa teemahaastattelulla ja kyselyllä (COPE -indeksi, Carers of Older People in Europe). Rekrytointi tapahtui viidellä arviointi- ja kuntoutusosastolla Etelä-Suomessa kesällä 2015. Teemahaastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kyselyn (COPE -indeksi) vastauksista laskettiin prosenttiosuudet ja kolmella osa-alueella laskettiin lisäksi summapisteiden keskiarvot. Tutkimuksen päätulos tuli teemahaastattelun sisällön analyysistä, jota vahvistettiin kyselystä (COPE -indeksi) saaduilla tuloksilla. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyi käsitteellinen malli läheisen roolista ja tuen tarpeista iäkkään kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Läheisen rooli jakautui neljään päärooliin, jotka olivat iäkkään arjen auttajan rooli, edunvalvojan rooli, tukijan rooli ja vastuunkantajan rooli. Arjen auttajan rooliin kuului läheisen käytännön järjestäjän rooli ja kodinhoitajan rooli. Edunvalvojan rooliin sisältyi iäkkään terveydellinen edunvalvojan rooli, taloudellinen edunvalvojan rooli ja puolestapuhujan rooli. Tukijan rooli muodostui iäkkään virkistäjän roolista ja muutokseen sopeuttajan roolista. Näissä rooleissa toimimiseen vaikuttavia tekijöitä olivat läheisen ja iäkkään välinen suhde, läheisen oma elämä, rooliin saatu tuki ja roolin mielekkyys. Läheisen roolissa tuen tarpeita olivat arjen tuki, roolissa toimimisen tuki, rohkaiseva ja sosiaalinen tuki. Kyselyn (COPE -indeksi) tulokset täydensivät kuvausta läheisen rooliin vaikuttavista tekijöistä ja tuen tarpeista. Keskeistä tuloksissa oli, että läheisillä oli hyvä suhde iäkkäisiin, avustaminen koettiin vaivan arvoiseksi ja muiden ihmisten koettiin arvostavan heidän toimimistaan iäkkään avustajana. Ajoittain avustaminen koettiin liian vaativana tuoden kielteisiä vaikutuksia omaan tunne-elämään ja fyysiseen terveydentilaan, tunnettiin olevan ansassa. Läheiset tunsivat saavansa hyvin tukea perheeltä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluista saatavassa tuessa koettiin parannettavaa. Tämän empiirisen tutkimuksen tuloksena tuotettu käsitteellinen malli todentaa läheisen roolin monimutkaisuuden ja moniulotteisuuden. Läheisen roolissa tarvitaan erityistä tukea tilanteiden muuttuessa, kuten kotiutustilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä iäkkäiden yksilöllistä kotiutumista ja tilanteeseen sopivia läheisen roolia tukevia palveluita.