The Impact of Event Marketing on Brand Awareness in eSport Industry

The purpose of this qualitative research is to study what is the impact of event marketing on brand awareness in the context of electronic sport industry. Based on the research questions, the theoretical framework will be developed. This research will analyze earlier theories, and also searching more fresh literature to explain the current phenomenon in the eSport industry. In the empirical part, there were total of five case companies interviewed. The context of this research is eSport, which has its own chapter. The theoretical part of the thesis focuses on event marketing and brand awareness. In this research, event marketing is analyzed from the event organizers perspective. In some occasions, event exhibitors’ perspective is also analyzed. In brand awareness, the focus is how to create a brand recognizable, recalled and from there top of mind in consumers’ minds. The results of this research revealed that many companies’ struggles on getting their brand recognizable. Some of the case companies lacks a strategy and don’t exactly know the core values of their customers. However some of the case companies were opposite. One reason behind this is that some of them has experience on the field and the companies have resources that covers them. Also the current strong brand has clearly a positive affect on their business.

Event marketing: an innovative promotional tool and its impact on consumer memory and brand awareness

Event Marketing represents a common promotional strategy that involves direct contact between brands and consumers at special events, namely concerts, festivals, sporting events and fairs. Brands have been investing in sponsorship as a means of associating themselves with particular events, essentially with the goal to enhance brand image and brand awareness. Interestingly, the response of consumers to event marketing has not yet been fully understood. This dissertation fills this gap. More specifically, it intends to determine the extent to which sponsoring brands at events favors brand awareness (recall and recognition) and how it relates to brand attitude. Based on three Portuguese music festivals, two studies were conducted to ascertain event sponsorship’s impact on consumer memory, notably Brand Recall and Brand Recognition, and correlation with attitudes towards the brands such as familiarity and liking. The key findings of these studies show that recognition is much higher for those respondents who attended the festivals, presenting a score of 73,9%, in comparison with recall, presenting a much lower score of 37,5%. Further, and surprisingly, it suggests that the ability to recall and recognize sponsoring brands is not associated to consumer attitudes towards the brands. Instead, it relates to the time consumers dedicated to these particular events, that is, the number of music festivals attended.

The effect of music marketing: A consumer perspective

The purpose of this thesis is to get a consumer perspective regarding event marketing in music festivals. Event marketing is a tool used by marketers that evolved out of philanthropy and commercial sponsorship. Brands are more and more using music or other entertainment moments to create a strong relationship with their clients, and the target group at these events, the millennial generation. Brands use sponsoring and therefore event marketing for several reasons as: increase brand awareness; create brand image; re-position the brand/product in the minds of consumers; increase profit over a short period; and, achieve larger market share. Nonetheless, we wonder how is this tool seen by consumers? To understand this, a preliminary research with nine interviews was conducted to obtain basic ideas about event marketing. Afterwards the main research was developed, also using interviews, to get deeper insights. With this thesis, it is possible to conclude that some brands are able to create brand awareness on attendees through brand sponsorship. Moreover, entertainment activities in festivals are well seen by consumers, they like it and are able to describe it well, even though it is more about the activity itself than the brand promoting it. Furthermore, it was possible to understand that experiential marketing in a festival might have a positive effect on consumers as it might create a link between the event and the brand. Finally, we recommend some actions, for brands to develop in future music festivals.

Sosiaalisen median ja virtuaalisten tapahtumien hyödyllisyys tapahtumamarkkinoinnissa Case: OS/G Event

Tutkielman tarkoituksena on selvittää tapahtumamarkkinoinnin prosessia, ja sitä, millaista hyötyä sosiaalinen media ja virtuaalitapahtumat tuovat tapahtumamarkkinointiin.

Tapahtumamarkkinointi osana business-to-business asiakassuhteiden hoitamista

Tämän tutkielman päätavoitteena oli tarkastella tapahtumamarkkinoinnin roolia business-to-business asiakassuhteiden hoitamisessa. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosan lähdeaineistona käytettiin keskeisiä suhdemarkkinoinnin, markkinointiviestinnän ja tapahtumamarkkinoinnin teoksia sekä artikkeleja. Empiirinen aineisto kerättiin suorittamalla kyselytutkimus valitulle harkintaotokselle sekä haastattelemalla tarkemmin kolmen yrityksen edustajaa. Teoriaosassa nousi esiin, että erityisesti tapahtuman valinta on kriittinen tekijä onnistumisen kannalta. Tapahtumamarkkinointi tarvitsee myös tuekseen muuta viestintää. Tutkielman tulosten perusteella tapahtumamarkkinoinnin rooli asiakassuhteiden hoitamisessa on melko pieni, mutta silti hyvin tärkeä. Tapahtumamarkkinointia sovelletaan pääosin parhaimmille ja suurimmille yritysasiakkaille. Tulevaisuudessa tapahtumien osuus suhdemarkkinoinnissa tulee tulosten mukaan kasvamaan.

Tapahtumamarkkinoinnin suunnittelu osana yrityksen markkinointiviestintästrategiaa

Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella tapahtumamarkkinoinnin suunnittelua osana yrityksen markkinointiviestintästrategiaa. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa muodostettavan tapahtumamarkkinoinnin suunnittelumallin avulla kuvataan empiriassa kohdeyrityksen tapahtumamarkkinoinnin suunnittelua osana yrityksen markkinointiviestintästrategiaa. Teoriaosan lähdeaineistona käytettiin keskeistä tapahtumamarkkinointia ja markkinointiviestintää käsittelevää kirjallisuutta. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen markkinointipäällikköä ja hyödyntämällä sekundääritietolähteitä. Tutkielman lähtökohtana oli ensin selvittää tapahtumamarkkinoinnin käsite sekä sen suhde markkinointiviestintään ennen varsinaisen suunnittelumallin muodostamista. Havaittiin, että tapahtumamarkkinointi käsitteenä on erittäin moniulotteinen, ja että tapahtumamarkkinointia käsitellään yrityksissä usein muusta markkinointiviestinnästä erillisenä kokonaisuutena. Verrattaessa teorian esittämää tapahtumamarkkinoinnin suunnittelumallia empirian todelliseen tilanteeseen huolellisen suunnittelun ja toteutuksen merkitys korostui tapahtumamarkkinoinnin onnistumisessa. Jotta tapahtumamarkkinointi toimisi entistä tehokkaammin markkinointiviestinnän osana, tulisi yritysten kiinnittää huomiota erityisesti tavoiteasetantaan ja seurantaan. Tutkielmassa korostuu eri markkinointiviestintäkeinojen integroimisen tärkeys, jotta yritys pystyy hyödyntämään tapahtumamarkkinointiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Tapahtumamarkkinointi osana yrityksen markkinointiviestintää

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli laadullisia tutkimusmenetelmiä yhdistelemällä ja relevanttia tieteellistä kirjallisuutta hyödyntämällä selvittää, miten tutkimuksen kohdeyrityksen toteuttamaa tapahtumamarkkinointia voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin yrityksen muuttuvia tarpeita. Tähän liittyen tutkittiin kohdeyrityksen näkökulmasta, miten tapahtumamarkkinointi nähdään, ja miten sitä hyödynnetään tällä hetkellä osana yrityksen markkinointiviestintää. Kuluttajan näkökulmaa hyödyntäen pyrittiin selvittämään, mitä vaikutuksia toteutetulla tapahtumamarkkinoinnilla on tapahtumiin osallistuvien yksilöiden kuluttajakäyttäytymiseen ja heidän kokemaansa brändiin. Lopuksi tutkittiin, missä rooleissa tapahtumiin osallistuvat yksilöt ovat kohdeyrityksen tuotteiden kuluttamiseen liittyvässä päätöksentekoprosessissa, ja mitä muita vaikuttajia prosessiin sisältyy. Empiirisiä tutkimustuloksia ja tieteellisessä kirjallisuudessa määriteltyjä parhaita toimintatapoja vertailemalla pyrittiin tunnistamaan eroavaisuuksia ja mahdollisia kehityskohteita. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittavaa ilmiötä lähestyttiin sekä yrityksen että kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jonka lisäksi tukevana menetelmänä hyödynnettiin havainnointia. Haastattelujen kohteena oli kohdeyrityksen markkinointivastaavan lisäksi 19 järjestettyyn case-tapahtumaan osallistunutta yksilöä. Tulokset paljastivat tiettyjä eroavaisuuksia kohdeyrityksen toteuttaman tapahtumamarkkinoinnin ja alan tieteellisessä kirjallisuudessa määriteltyjen parhaiden toimintatapojen välillä. Tutkimustulokset kohdistivat huomiota myös tapahtumamarkkinoilla saavutettaviin hyötyihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tuloksiin perustuen muodostettiin uutta tietoa toiminnan kohteena olevien yksilöiden ku-luttamiseen liittyvästä päätöksentekoprosessista ja siihen sisältyvistä rooleista.

Scheduling the factory pick-up of new cars

Car manufacturers increasingly offer delivery programs for the factory pick-up of new cars. Such a program consists of a broad range of event-marketing activities. In this paper we investigate the problem of scheduling the delivery program activities of one day such that the sum of the customers’ waiting times is minimized. We show how to model this problem as a resource-constrained project scheduling problem with nonregular objective function, and we present a relaxation-based beam-search solution heuristic. The relaxations are solved by exploiting a duality relationship between temporal scheduling and min-cost network flow problems. This approach has been developed in cooperation with a German automaker. The performance of the heuristic has been evaluated based on practical and randomly generated test instances.

Tapahtumamarkkinointi osana yrityksen markkinointiviestintää - Case Fjällräven

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tapahtumamarkkinointi hyödyllinen markkinointiviestinnänkeino. Syvennytään tarkemmin tapahtumamarkkinointiin ja tutkitaan, mitä mieltä asiakkaat ovat tästä markkinointiviestinnänkeinosta. Pyrkimyksenä on luoda selkeä kuva tapahtumamarkkinoinnista ja siitä, mitä se tarjoaa niin asiakkaille kuin yrityksellekin. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää, onko tapahtumamarkkinointi case-yritys Fjällrävenille hyödyllinen osa markkinointia. Pyrkimyksenä on selvittää tapahtumamarkkinoinnin hyviä ja huonoja puolia markkinointikeinona ja puntaroida, tuoko tapahtumien järjestäminen markkinointitarkoituksessa etua Fjällrävenille ja sen markkinoinnille. Pyrkimyksenä on myös pohtia, mitä tapahtumamarkkinointi antaa yritykselle verrattuna muihin markkinointiviestinnänkeinoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös asiakkaiden näkemys tapahtumista ja niiden hyödyllisyydestä asiakaskyselyn avulla.

Real-life versus package insert: a post-marketing study on adverse-event rates of the virosomal hepatitis A vaccine Epaxal® in healthy travellers.

There are various methods to collect adverse events (AEs) in clinical trials. The methods how AEs are collected in vaccine trials is of special interest: solicited reporting can lead to over-reporting events that have little or no biological relationship to the vaccine. We assessed the rate of AEs listed in the package insert for the virosomal hepatitis A vaccine Epaxal(®), comparing data collected by solicited or unsolicited self-reporting. In an open, multi-centre post-marketing study, 2675 healthy travellers received single doses of vaccine administered intramuscularly. AEs were recorded based on solicited and unsolicited questioning during a four-day period after vaccination. A total of 2541 questionnaires could be evaluated (95.0% return rate). Solicited self-reporting resulted in significantly higher (p<0.0001) rates of subjects with AEs than unsolicited reporting, both at baseline (18.9% solicited versus 2.1% unsolicited systemic AEs) and following immunization (29.6% versus 19.3% local AEs; 33.8% versus 18.2% systemic AEs). This could indicate that actual reporting rates of AEs with Epaxal(®) may be substantially lower than described in the package insert. The distribution of AEs differed significantly between the applied methods of collecting AEs. The most common AEs listed in the package insert were reported almost exclusively with solicited questioning. The reporting of local AEs was more likely than that of systemic AEs to be influenced by subjects' sex, age and study centre. Women reported higher rates of AEs than men. The results highlight the need for detailing the methods how vaccine tolerability was reported and assessed.

Mobile marketing process of an international event – Case: Falun2015 FIS Nordic World Ski Championships

Any other technology has never affected daily life at this level and witnessed as speedy adaptation as the mobile phone. At the same time, mobile media has developed to be a serious marketing tool for all kinds of businesses, and the industry has grown explosively in recent years. The objective of this thesis is to inspect the mobile marketing process of an international event. This thesis is a qualitative case study. The chosen case for this thesis is the mobile marketing process of Falun2015 FIS Nordic World Ski Championships due to researcher’s interest on the topic and contacts to the people around the event. The empirical findings were acquired by conducting two interviews with three experts from the case organisation and its partner organisation. The interviews were performed as semi-structured interviews utilising the themes arising from the chosen theoretical framework. The framework distinguished six phases in the process: (i) campaign initiation, (ii) campaign design, (iii) campaign creation, (iv) permission management, (v) delivery, and (vi) evaluation and analysis. Phases one and five were not examined in this thesis because campaign initiation was not purely seen as part of the campaign implementation, and investigating phase five would have required a very technical viewpoint to the study. In addition to the interviews, some pre-established documents were exploited as a supporting data. The empirical findings of this thesis mainly follow the theoretical framework utilised. However, some modifications to the model could be made mainly related to the order of different phases. In the revised model, the actions are categorised depending on the time they should be conducted, i.e. before, during or after the event. Regardless of the categorisation, the phases can be in different order and overlapping. In addition, the business network was highly emphasised by the empirical findings and is thus added to the modified model. Five managerial recommendations can be concluded from the empirical findings of this thesis: (i) the importance of a business network should be highly valued in a mobile marketing process; (ii) clear goals should be defined for mobile marketing actions in order to make sure that everyone involved is aware them; (iii) interactivity should be perceived as part of a mobile marketing communication; (iv) enough time should be allowed for the development of a mobile marketing process in order to exploit all the potential it can offer; and (v) attention should be paid to measuring and analysing matters that are of relevance