Pricing of Product Variants

Työn tutkimusongelma oli selventää, tutkia ja analysoida dynaamisen hinnoittelun tekijät ja mahdollisuudet tuotevarianttien hinnoittelussa. Tutkimusongelman selvittämiseksi työlle asetettiin 8 tavoitetta - Saada selville miksi tuotevarianttien hinnoittelu on ongelmallista - Esittää kuinka tuotevarianttien hinnat teoreettisesti tulisi asettaa - Tunnistaa tuotevarianttien hinnoittelun ulottuvuudet ja selvittää dynaamisen hinnoittelun edut staattiseen hinnoitteluun verrattuna - Esitellä analyysikehikko hinnoittelun tilan analysointiin - Tunnistaa dynaamisen hinnoittelun tuotevarianteille suomat mahdollisuudet - Etsiä soveltuvat hinnoittelumenetelmät tuotevarianttien dynaamiseen hinnoitteluun - Analysoida tuotevariantteja myyvän yrityksen hinnoittelu - Tunnistaa ja arvioida dynaamisen hinnoittelun edut yritykselle Diplomityössä käytettiin useita tutkimusmenetelmiä. Perustieto haettiin kirjallisuustutkimuksella ja sitä täydennettiin haastatteluilla. Tutkimusprosessi alkoi tutkimuksella tuotevarianttien hinnoittelusta ja kirjallisuuden perusteella luotiin näkökulma ja yleiset kehityssuunnat tarkempaa tutkimusta varten. Kaksi tärkeintä tuotevariaatioiden hinnoitteludimensiota tunnistettiin ja niiden analysointia varten luotiin nelikenttämalli. Kirjallisuustutkimuksen ja tarkemman kohdeyrityksen tarkastelun perusteella dynaaminen tuotelinjahinnoittelu on tuotevarianttien dynaamisen hinnoittelun tavoitetila. Nelikenttämallia käytettiin kohdeyrityksen hinnoittelun tilan arviointiin ja dynaamisen hinnoittelun suurimmat hyödyt löydettiin. Tutkimuksen päätulokset ovat - Hinnoittelun dynaamisuutta tulee tuotevarianteilla tutkia hinnoittelun älykkyyden ja kehittyneisyyden kanssa - Tuotevariaatioiden hinnoittelun tavoitetila on dynaaminen tuotelinjahinnoittelu - Hinnoittelun kehittäminen staattisesta dynaamiseen tuo huomattavia etuja - Tärkein etu on parempi hintojen hallinta ja mahdollisuus johtaa hintoja tehokkaasti. Tämän vuoksi hinnoitteluanalyysissa havaittiin selvästi lisääntyneitä voittoja - Hinnoittelun älykkyyden nostaminen hyödyttää yritystä ja saa aikaan lisäyksen voitoissa

Tuottojohtamisen mallit ja soveltamistavat teollisuusyrityksissä

Työssä käsitellään tuottojohtamisessa laajasti käytettyjä malleja talouden näkökulmasta. Tarkoituksena on käydä läpi erilaisia malleja, joiden avulla tuottojohtamista voidaan käsitellä ja soveltaa teollisuusyrityksiin. Tavoitteena on luoda yleinen käsitys siitä, mitä eri tuottojohtamisen malleja käsitellään kirjallisuudessa ja miten niitä sovelletaan erilaisissa teollisuusyrityksissä. Monia tuottojohtamisen käsitteitä käytetään hinnoittelussa kuten hintadiskriminointia. Tuottojohtamista voidaan soveltaa monenlaisiin yrityksiin ja aloihin. Eri teollisuuden alojen yhteyttä tuottojohtamiseen tutkitaan niille ominaisten piirteiden kautta keskittyen verkoston tuottojohtamiseen. Työssä keskitytään teollisuusyritysten sovelluksiin. Tuottojohtamisen soveltaminen teollisuudessa on aloitettu vasta lähiaikoina. Käyttökohteita on löytynyt verkoston tuottojohtamisessa.

Hinnoittelu yrityksen kannattavuuden kehittämisessä

Diplomityössä tutkittiin hinnoittelun merkitystä yrityksen kannattavuuden kehittämisessä. Työn teoriaosassa selvitettiin pöytätutkimuksena hinnoittelun ja kannattavuuden keskeiset tekijät Lifetime Oy:n liiketoiminnan kannalta. Kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittämiseksi suoritettiin markkinatutkimuskysely 1857 yrityksen päättäjälle. Saatujen tulosten perusteella(N=132) Lifetime Oy:n Liiketoimintamallit jaoteltiin (B-to-C), (SOT), ja (B-to-B) Liiketoimintamalleihin, brandeihin, kanaviin, ja asiakassegmentteihin. Diplomityön empiriaosuuden muodostivat markkinointitutkimussekä kauppakeskushankkeet Lifetime Value ShopTM 2007 Edition, ja pieniomenaTM.com, sekä näihin liittyvien brandien ja segmenttikohtaisten hinnoittelustrategioiden luominen.

Kuplaleijupetikattilan dynaaminen malli

Työn tavoitteena oli rakentaa dynaaminen malli kuplaleijupetikattilasta APROS- ohjelmistoa käyttäen. Tarkoituksena oli selvittää kyseisen ohjelmiston soveltuvuutta nykyaikaisen voimalaitoskattilan mallintamiseen. Mallin rakentamisen perustana oli toiminnassa oleva kuplaleijupetillä varustettu voimalaitoskattila. Näin oli käytettävissä riittävä määrä aineistoa mallin rakenteen luomiseen ja valmiin mallin sovittamiseen. Työ on luonteeltaan kaksiosainen. Ensimmäinen osa on kirjallisuusosa, jossa esitellään mallinnuksen kohteena olevaa tekniikkaa. Tekniikasta annetaan kuva esittelemällä perusteoria ja käytännön sovellukset. Lisäksi esitellään kattilassa käytettävät polttoaineet. Kirjallisuusosassa esitellään myös käytettävä APROS-mallinnusohjelmisto. Ohjelmiston laskennan perusteita ei erikseen esitellä. Ne pohjautuvat yleiseen termodynamiikan ja lämmönsiirron teoriaan. Ohjelmiston käytöstä ja sen toiminnasta yleensä annetaan yleisluontoinen selostus. Toisessa osassa mallin rakentaminen esitellään vaiheittain ja siinä järjestyksessä kuin se mallia rakennettaessa tehtiin. Kattilamallin toimintaa testattiin vertaamalla kattilan mitoitustilaan viritettyä mallia takuukokeiden mittaustuloksiin. Lisäksi testattiin mallin toimintaa osakuormalla koeajojakson soveltuvasta osakuormatilasta saatuihin mittausarvoihin. Mallin jatkokehitys pitää sisällään laajamittaisen automaation luomisen ja erilaisten muutostilojen testaamista mallilla.

Lämmöntalteenottokattilan dynaaminen simulointimalli

Työssä mallinnettiin kombivoimalaitoksen lämmöntalteenottokattila Apros-simulointiohjelmalla. Simulointimalli valmistettiin vastaamaan Helsingin Energian Vuosaari B:n voimalaitoksen lämmöntalteenottokattilaa, joka toimii kahdella painetasolla. Kattila on Foster Wheelerin valmistama. Ennen mallinnuksen aloittamista tutustuttiin laitoksen termodynamiikkaan, jolloin saatiin riittävä teoreettinen tieto koko laitoksen toiminnasta. Kattilan reunaehtoina ovat kaasuturbiiniprosessi ja laitoksen höyrykierto. Kaasuturbiini korvattiin laskentayhtälöillä, jotka antavat alkuarvot mm. savukaasun massavirralle ja lämpötilalle ennen kattilaa kaasuturbiinin tehon funktiona. Kattila liitetään höyrykiertoon tuorehöyry- ja syöttövesilinjasta, jolloin reunaehtoina annetaan lämpötilat ja paineet massavirroille. Valmistettua mallia testattiin ylösajo- ja kuormanmuutostilanteessa. Ylösajotilanteessa saatuja laskentatuloksia verrattiin todellisen laitoksen mittaustuloksiin, jolloin varmistuttiin simulointimallin oikeasta fysikaalisesta toiminnasta. Kuormanmuutostilanteissa kaasuturbiinin tehoa muutettiin ja samalla seurattiin kattilan reagointia muutostilanteessa. Kuormanmuutosmittauksessa varmistettiin vielä, että kattila reagoi kuormanmuutokseen oikealla tavalla, eikä muutos aiheuta kattilan toiminnalle haitallista värähtelyä.

CORBA-pohjaisen hajautetun palvelun dynaaminen konfiguroinnin hallinta

Internetin välityksellä tarjottavien palveluiden kasvaneet käyttäjämäärät ovat lisänneet hajautettujen palveluiden määrää. Hajautusta tarvitaan täyttämään palveluiden kasvaneet suorituskykyvaatimukset. Hajautetut palvelut asettavat uusia vaatimuksia palvelujen hallinnan toteuttamiselle. Hallintajärjestelmien on myös mukauduttava palvelujen hajautettuun luonteeseen ja oltava joustavia palveluissa tapahtuvien muutosten ja ongelmien varalta. Tässä työssä esitellään aluksi CORBA-teknologiaa ja sen tarjoamia valmiita palveluita. Palvelunhallinnasta esitellään yleiset periaatteet ja hallinnan tehtävät. Työn käytännön osuudessa tutustutaan Finder-projektissa suunniteltuun hajautettuun hakemistopalveluun. Tarkemmin osuudessa keskitytään esittelemään suunnitellut menetelmät palvelun komponenttien hallintaan CORBA-ympäristössä.

Markkinaehtoinen hinnoittelu ja loppuasiakasmyynnin mallintaminen sähkökaupan riskienhallinnassa

Markkinauudistuksen myötä sähkökauppa pörssin kautta on lisääntynyt voimakkaasti ja tukkusähkölle on muodostunut yleisesti tunnustettu markkinahinta. Pörssikauppaan sisältyy monia riskejä, joiden hallinta on pörssikauppaa harjoittavan osapuolen toiminnan edellytys. Tukkusähkön hinnan markkinaehtoinen määräytyminen ja pörssikaupan riskit ovat muuttaneet sähkön vähittäismyynnin hinnoittelutarpeita. Työssä esitetään markkinaehtoinen hinnoittelumenetelmä, jossa markkinahinta-, aluehinta- ja profiiliriskit otetaan huomioon. Erityisesti tutkitaan hinnoittelussa vaikeimmin huomioitavissa olevan profiiliriskin muodostumista ja esitetään menetelmä sen hallintaan. Lisäksi esitetään menetelmät suojaustason optimointiin ja suojaustuotteiden toimitusjaksoista poikkeavan sähköntoimituksen hinnoitteluun. Kilpaillussa ympäristössä pärjää parhaiten se, joka toimii kustannustehokkaimmin ja hallitsee riskinsä parhaiten. Työn lopuksi esitetään kuinka myyntisopimuskannan salkuttamista voidaan käyttää hyväksi näihin tavoitteisiin pyrittäessä.

Päiväkirurgian toimintolaskentamalli ja DRG- hinnoittelu

Työn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Etelä-Karjalan keskussairaalan päiväkirurgisessa yksikössä tehtävien leikkausten toimintolaskentahinnat sekä vertailla saatuja hintoja yksikössä käytettäviin DRG- hintoihin. Toisena tavoitteena oli selvittää toimintolaskennan sovellusmahdollisuutta DRG- hinnoittelujärjestelmään. Tutkimusaineistoa kerättiin haastattelemalla yksikön henkilökuntaa. Kustannustietojen lähteenä käytettiin sairaalan laskentajärjestelmää. Aineiston tulkinnassa ja analyysissä käytettiin taulukkolaskentaohjelmistoa. Teoriaosuuden lähteinä käytettiin aiheisiin liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Leikkauksiin liittyvät toiminnot selvitettiin toimintoanalyysin avulla. Keskeisinä tuloksina saatiin yksikössä tehtävien leikkausten toimintolaskentahinnat. Vertailun tuloksena voidaan todeta, että toimintolaskenta ja DRG- hinnat eroavat toisistaan. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta myös se, että toimintolaskentaa voidaan soveltaa DRG- hinnoitteluun. Toimenpiteinä ehdotetaan lisätutkimuksia DRG- hinnoittelujärjestelmän ja toimintolaskennan soveltuvuudesta yhteen. Työssä kehitetyn laskentatavan oikeellisuutta tulisi selvittää laajemmin.

Sähkönmyyntisopimusten markkinalähtöinen hinnoittelu

Vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut sähköyhtiöiden myyntisopimusten hinnoittelua merkittävästi. Ennen markkinauudistusta voitiin sähkön myyntisopimukset hinnoitella perustuen oman sähkön tuotannon kustannuksiin ja haluttuun katteeseen. Nykyään sähköpörssissä noteerattava sähkön hinta muodostaa perustan kaikkien myyntisopimusten hinnoittelulle. Sähkön markkinahinnan lisäksi on myyntisopimusten hinnoittelussa otettava huomioon sähkömarkkinoiden ominaispiirteistä aiheutuvat riskit sähkön myyjälle. Tässä työssä mallinnetaan Lappeenrannan Energia Oy:n markkinalähtöiset hinnoittelumenetelmät kahdelle sähkönmyyntisopimustyypille. Lisäksi tutkitaan markkinalähtöisen hinnoittelun tärkeimpien riskikomponenttien, aluehintaeron sekä profiililisän, merkitystä markkinalähtöisten myyntisopimusten hinnoittelussa. Aluehintaeron hyväksikäyttöä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu selvittämällä Suomen hinta-alueen CfD-johdannaisten riskipreemiot. Profiililisän merkitystä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu havainnoimalla profiililisän muutoksia hinta- ja kulutusaikasarjoissa sekä suojaushinta ja tehotasossa tapahtuneiden muutosten suhteen. Ennustetun ja toteutuneen profiililisän eroja on tutkittu laskemalla ne seitsemälle Lappeenrannan Energia Oy:n merkittävälle asiakkaalle. Lisäksi on tarkasteltu profiililisän laskentaan tarvittavan hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden hintojen merkitystä lasketun profiililisän suuruuteen. Työn lopuksi esitetään kaksi vaihtoehtoista sähkösopimusten hinnoittelumenetelmää ja vertaillaan esitettyjä hinnoittelumenetelmiä keskenään. Työssä havaitaan, että aluehintaerolta suojautumiseen käytettävien CfD-johdannaisten avulla olisi ollut mahdollista lisätä markkinalähtöisten myyntisopimusten tuottoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta, että toteutuneen ja ennustetun profiililisän erot johtuvat laskentaan käytettävien hinta- sekä kulutusaikasarjojen epätarkkuudesta. Lappeenrannan Energia Oy:n käyttämät profiililisät osoittautuivat ex-post -tarkastelussa liian suuriksi yhtä asiakasta lukuun ottamatta. Lisäksi tarjousaikana laskettujen profiililisien voidaan katsoa muuttuvan täysin samassa suhteessa hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden volatiliteettien kanssa. Esiteltyjen vaihtoehtoisten myyntisopimusten hinnoittelumenetelmien voidaan katsoa antavan varsin samanlaisia tuloksia kuin Lappeenrannan Energia Oy:n nykyinen hinnoittelumenetelmä. Saatuihin tuloksiin vaikuttavat kuitenkin painokertoimien estimointiin käytetyn vuoden volatiliteetti sekä profiililisän laskentamenetelmä

Televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelu- ja kustannuslaskenta-mallit – mallien analysointi

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää: - Miten televerkkojen yhteenliittämismaksu tulisi muodostaa Suomen telemarkkinoilla ? - Millaisia ovat televerkkojen yhteenliittämisen hinnoittelussa käytettävät hinnoittelumallit ? Tutkielmassa esitellään Tutkielmassa esitellään ensin telemarkkinoiden rakenne sekä televerkkojen yhteenliittämistä säätelevän lainsäädännön, teleyrityksille asettamat vaatimukset. Tutkielman varsinaisessa teoriaosassa käsitellään mm. yrityksen taloustavoitteita ja niiden yhteyttä hinnoitteluun, tuotekustannuslaskentaa, nykyarvolaskentaa, tuotantokapsiteetin huomioimista sekä yleisten hinnoittelustrategioiden ominaisuuksia. Tutkielmaan ei sisälly varsinaista laajaa empiirista osaa. Yhteenliittämisen hinnoittelumallien vertailu on toteutettu kuviteltuja lukuja sisältävän esimerkkilaskelman avulla. Televerkkojen yhteenliittämismaksujen tulee lainsäädännön mukaan perustua pitkän tähtäyksen keskimääräisiin lisäkustannuksiin.Tällöin yhteenliittämismaksun suuruuteen vaikuttaa oleellisesti vakiintuneen teleyrityksen yhteenliittämisen toteutushetken kapasiteettitilanne. Ratkaiseva tekijä yhteenliittämismaksujen muodostamisen osalta on pitkän tähtäyksen keskimääräisten lisäkustannusten lisäksi veloitettava hinnanlisä/kate, jonka suuruus on käytettävästä hinnoittelumallista riippuvainen. Lainsäädännön mukainen käsite ”kohtuullinen kate” on epätarkasti määritelty, mikä antaa teleyritykselle mahdollisuuden kattaa esimerkiksi yhteenliittämisen aiheuttamat vaihtoehtoiskustannukset tai osan teleyrityksen yleiskustannuksista korkeamman hinnanlisän/katteen avulla.

Palvelutuotteiden hinnoittelu kerroinmallin avulla, Case: Leppävaaran Laskenta Oy

Perinteisiä taloushallintopalveluja tuottavilla tilitoimistoilla on omien palveluidensa hinnoittelu ollut yksi haastavimmista hallinnollisista tehtävistä. Hinnoittelutavat alalla vaihtelevat ja myös asiakkaan on ollut vaikea ymmärtää hinnan muodostumisen periaatteita. Strategisesti vääränlainen hinnoittelu on myös saattanut johtaa kannattamattomaan liiketoimintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää taloushallintopalveluja tuottavalle tilitoimistolle ymmärrettävä ja tehokkaasti toimiva hinnoittelumalli kirjanpitopalveluiden hinnoitteluun. Hinnoittelumallin on tarkoitus toimia kustannuslaskennan, palveluiden hinnoittelun sekä resurssienhallinnan ja budjetoinnin välineenä tuotettaessa kirjanpitopalveluita sekä muita tilitoimistoyrityksen palvelutuotteita. Tutkimus toteutettiin tutkimalla esimerkkiyrityksen kirjanpidon laskutusta yhden tilikauden ajalta. Aineistoa analysoimalla voitiin luoda kerroinmalli, jonka avulla voidaan hinnoitella kirjanpitopalveluita. Aineistoa analysoitaessa havaittiin voimakasta hajontaa aineistossa esiintyvissä kertoimissa. Tilikauden aikaisesta laskutusaineistosta löydettiin myös selkeä kannattavuuteen vaikuttava asia, jonka euromääräistä vaikutusta voitiin arvioida kerroinmallin avulla.