Nuorten arvot ja tietoyhteiskunta-asenteet

The aim of this study was to explore the sociocultural value orientations of Finnish adolescents and their attitudes toward information society. In addition, this study explored the association between values and attitudes toward information society. I investigated whether values and attitudes follow social development and whether they can be divided into value categories such as traditional, modern and postmodern. This study falls into the category of youth research. The study uses a multimethodological approach and straddles the following disciplines: the science of education, religious education, sociology and social psychology. The theoretical context of the study is modernisation, understood as a two level process. The first level represents the transition from a religious-based traditional society to a modern industrial society. The second level of modernisation refers to the process of development established after the second world war, called postmodernisation, which is understood as the transition from an emphasis on economical imperatives to an emphasis on subjective well-being and the quality of life. Postmodernisation influences both social organisations and individuals´ values and worldviews. The target group of this survey-study comprised 408 16- to 19-year-old Finnish adolescent students from secondary school and vocational school. The data were gathered with a quantitative questionnaire during the second half of 2001. The results of the study can be generalised to the population of Finnish 16- to 19-year-olds. The data were analysed quantitatively using ANOVA and multivariate analyses such as cluster analysis, factor analysis and general linear modeling. Bayesian dependence modeling served to explore further how the values predict the attitudes toward information society. The results indicate that values are associated not only with attitudes toward information society, but with many other sociocultural indicator as well. Especially strong interpreting indicators included gender and identity or lifestyle questions. The results also indicate an association between values, attitudes and social development and a two-level modernisation process. Values formed traditional, modern and postmodern value systems. Keywords: values, attitudes, modernisation, information society, traditional, modern, postmodern

Luokanopettajien asenteet ADHD-diagnosoituja ja diagnosoimattomia, levottomia oppilaita kohtaan

Tämän tutkielman tarkoituksena on pyrkiä kuvailemaan luokanopettajien asenteita perusopetuksessa olevia ADHD-diagnoosin saaneita oppilaita kohtaan. Tavoitteena on tutkia myös millaisia vaikutuksia diagnosoinnilla on opettajan työskentelyyn sekä miten opettajat näkevät diagnosoinnin vaikuttavan oppilaan koulunkäyntiin. Tutkielmassa selvitetään lisäksi opettajan koulutustaustan ja työkokemuksen keston merkitystä ADHD-diagnosoidun oppilaan kanssa työskentelyssä. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita myös opettajien suhtautumisesta moniammatilliseen yhteistyöhön ADHD-diagnosoituihin oppilaisiin liittyen. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä tilastojen mukaan lähes jokaisesta perusopetuksen luokasta löytyy ainakin yksi ADHD-diagnosoitu oppilas. Tutkimusjoukko muodostui 150 suomalaisesta alakoulun luokanopettajasta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimuksesta selvisi, että opettajien asenteet olivat myönteisempiä diagnosoituja oppilaita kuin muita diagnosoimattomia, levottomia oppilaita kohtaan. Opettajat kokivat diagnosoinnin positiivisena asiana sekä omaan työskentelyyn että oppilaan koulunkäyntiin liittyen. Koulutuksen ei koettu tarjoavan välineitä ADHD-diagnosoitujen oppilaiden kanssa työskentelyyn, mutta työkokemuksen merkitys koettiin positiivisena. Myös moniammatilliseen yhteistyöhön suhtauduttiin myönteisesti ja sen nähtiin helpottavan arkea erityisesti silloin, kun yhteistyö oli monipuolista ja toimivaa. Tulosten perusteella opettajien olisi tärkeä kiinnittää huomiota omiin asenteisiinsa ja suhtautumiseensa erityisesti, kun työskennellään ADHD-diagnosoitujen oppilaiden kanssa. Opettajalla olisi hyvä olla selkeä tieto siitä, mikä ADHD-diagnoosi on ja millä tavoin se vaikuttaa opettajan työskentelytapoihin sekä oppilaan koulunkäyntiin. Hyvällä tietämyksellä ja tiedostamisella pystytään takaamaan oppilaille tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu yksilöllistä huomioimista unohtamatta.

Measuring attitudes in translation: a study of Nokia business reports

Background Contemporary Finnish, spoken and written, reveals loanwords or foreignisms in the form of hybrids: a mixture of Finnish and foreign syllables (alumiinivalua). Sometimes loanwords are inserted into the Finnish sentence in their raw form just as they are found in the source language (pulp, after sales palvelu). Again, sometimes loanwords are calques, which appear Finnish but are spelled and pronounced in an altogether foreign manner (Protomanageri, Promenadi kampuksella). Research Questions What role does Finnish business translation play in the migration of foreignisms into Finnish if we consider translation "as a construct of solutions determined by the ideological constraints and conflicts characterizing the target culture" (Robyns 1992: 212)? What attitudes do the Finns display toward the presence of foreignisms in their language? What socio-economic or ideological conditions (Bassnett 1994: 321) are responsible for these attitudes? Are these conditions dynamic? What tools can be used to measure such attitudes? This dissertation set out to answer these and similar questions. Attitudes are imperialist (where otherness is both denied and transformed), defensive (where otherness is acknowledged, transformed, and vilified), transdiscursive (a neutral attitude to both otherness and transformation), or finally defective (where alien migration is acknowledged and "stimulated") (Robyns 1994: 60). Methodology The research method follows Rose's schema (1984: 8): (a) take an existing theory, (b) develop from it a proposition specific enough to be tested, (c) devise a scheme that tests this proposition, (d) carry through the scheme in practice, (e) draw up results and discuss conclusions in relation to the original theory. In other words, the method attempts an explanation of a Finnish social phenomenon based on systematic analyses of translated evidence (Lewins 1992: 4) whereby what really matters is the logical sequence that connects the empirical data to the initial research questions raised above and, ultimately to its conclusion (Yin 1984: 29). Results This research found that Finnish translators of the Nokia annual reports used a foreignism whenever possible such as komponentin instead of rakenneosa, or investoida instead of sijoittaa, and often without any apparent justification (Pryce 2003: 203-12) more than the translator's personal preference. In the old documents (minutes of meetings of the Board of Directors of Osakeyhtio H. Saastamoinen, Ltd. dated 5 July 1912-1917, a NOPSA booklet (1932), Enzo-Gutzeit-Tornator Oy document (1938), Imatra Steel Oy Annual Report 1964, and Nokia Oy Annual Report 1946), foreignisms under Haugen's (1950: 210-31) Classification #1 occurred an average of 0.6 times, while in the new documents (Nokia 1998 translated Annual Reports) they occurred an average of 6.5 times. That big difference, suggests transdiscursive and defective attitudes in Finnish society toward the other. In the 1850s, Finnish attitudes toward alien persons and cultures were hardened, intolerant and prohibitive because language politics were both nascent and emerging, and Finns adopted a defensive stance (Paloposki 2002: 102 ff) to protect their cultural and national treasures such as language and folklore. Innovation The innovation here is that no prior doctoral level research measured Finnish attitudes toward foreignisms using a business translation approach. This is the first time that Haugen's classification has been modified and applied in target language analysis. It is hoped that this method would be replicated in similar research in the future. Applications For practical applications, researchers with interest in languages, language development, language influences, language ideologies, and power structures that affect national language policies will find this thesis useful, especially the model for collecting, grouping, and analyzing foreignisms that has been demonstrated here. It is intended to document for posterity current attitudes of Finns toward the other as revealed in business translations from 1912-1964, and in 1998. This way, future language researchers would be able to explore a time-line of Finnish language development and attitudes toward the other. Communication firms may also find this research interesting. In future, could the model we adopted be used to analyze literary texts or religious texts for example? Future Trends Though business documents show transdiscursive attitudes, other segments of Finnish society may show defensive or imperialist attitudes. When the ideology of industrialization changes in the future, will Finnish attitudes toward the other change as well? Will it then be possible to use the same kind of analytical tools to measure Finnish attitudes? More broadly, will linguistic change continue in the same direction of transdiscursive attitudes, or will the change slow down or even reverse into xenophobic attitudes? Is this our model culture-specific or can it be used in the context of other cultures? Conclusion There is anger against foreignisms in Finland as newspaper publications and television broadcasts show, but research shows that a majority of Finns consider foreignisms and the languages from which they come as sources of enrichment for Finnish culture (Laitinen 2000, Eurobarometer series 41 of July 1994, 44 of Spring 1996, 50 of Autumn 1998). Ideologies of industrialization and globalization in Finland have facilitated transdiscursive tendencies. When Finland's political ideology was intolerant toward foreign influences in the 1850s because Finland was in the process of consolidating her nascent country and language, attitudes toward the importation of loanwords also became intolerant. Presently, when industrialization and globalization became the dominant ideologies, we see a shift in attitudes toward transdiscursive tendencies. Ideology is usually unseen and too often ignored by translation researchers. However, ideology reveals itself as the most powerful factor affecting language attitudes in a target culture. Key words Finnish, Business Translation, Ideology, Foreignisms, Imperialist Attitudes, Defensive Attitudes, Transdiscursive Attitudes, Defective Attitudes, the Other, Old Documents, New Documents.

Kohti lyyristä abstraktismia : Anitra Lucanderin 1950-luvun modernismi

Towards Lyrical Abstraction Anitra Lucander s Modernism in the 1950s Anitra Lucander (1918-2000) was one of the early pioneers of abstract art in Finland. During the Second World War Finnish art and cultural life was isolated and stagnated and figurative art was still dominant after the war. In the late 1940s and early 1950s, new international abstract art movements started to come to Finland. Anitra Lucander was one of the artists of the younger generation after the war who took an interest in the abstract movements in the early 1950s. At the beginning of the 1950s, abstract art came to Finland primarily in the form of Concretism, but simultaneously, a more delicate abstract movement emerged, and Anitra Lucander was among those cultivating such conceptions in her art. In this thesis, I observe and analyze through Anitra Lucander s art this central movement in Finnish modern art that has not yet been extensively studied. I examine how Anitra Lucander s art connects with the style change in Finnish art. I scrutinize the factors that affected Lucander and turned her towards abstract expression, and the effect her art had on emergence of abstract art in Finland. I will also consider the development of her art, the reception and critique of her art and the effect the critique had on her position in the 1950s art world. Because of a lack of earlier studies, I will undertake basic research, relying on empirical primary source material, where the starting point is to place the phenomenon under examination in the historical and cultural context. The most significant study materials are the artist s paintings and graphics from 1948 to 1960, newspaper and magazine articles from the same era, archive sources and interviews with Lucander s relatives, fellow artists and friends. An interesting aspect of the topic is the fact that Anitra Lucander was the only woman among the important pioneers of early Finnish abstract art. Through Lucander s art, I also examine the position of female artists in the tradition of Modernism as well as in the Finnish art world of the 1950s. This theoretical background is provided by the studies of feminist art historians, such as Marsha Meskimmon, Gill Perry, Griselda Pollock and Anne Middleton Wagner. Lucander s position in the male-dominated Finnish art scene of the 1950s, and how she achieved her position, emerges as one of the central themes of the study. I will also observe whether gender is evident in Lucander s art and expression, as well as her reception and critique compared to the reception of her male colleagues art. From a woman s point of view, I reveal the masculine rhetoric and gendered attitudes in the critique of the era. As a theoretical and methodological frame of reference, I use discourse analysis. Anitra Lucander encountered modernistic, international art movements during her journeys to Paris in the late 1940s and early 1950s. Her art evolved from the geometric Concretism of the early decade towards more delicate and painterly abstract expression. After the mid-1950s, she had developed her signature expression; through Cubism and a collage technique, she developed in her painting a delicate, coloristic imagery, which can be characterized as Lyrical Abstraction. Lucander did not consider abstract expression to be categorical, but saw the abstract and the nonfigurative as equals: the line between the abstract and the figurative is very often fleeting in her art. Already in her own time, Lucander achieved a position as one of the most talented young artists of her generation and her work was included in significant exhibitions. This success can definitely be attributed to the fact that she embraced Modernism in its extreme form, abstraction, already at the beginning of her career and networked with male painters who shared her outlook and modernistic expression. For her, this was either a conscious or an unconscious method of adapting to the male-dominated Finnish art field in the 1950s. In spite of acclaim and attention, Lucander had to encounter the gendered attitudes in the critique of the time, and her art was often perceived through stereotypical views as overly feminine and dependent. However, with her art, Lucander played an important role in the breakthrough for colorism and abstract art in Finland in the 1950s.

Kahden ikäryhmän raahelaisten käsityksiä suomen murteista

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia käsityksiä Raahessa Pohjois-Pohjanmaalla asuvilla, kahta eri ikäryhmää (nuoret ja aikuiset) edustavilla maallikoilla on suomen murteista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, poikkeavatko nuorten ja aikuisten käsitykset toisistaan, ja millaisia mahdolliset erot ovat. Toisena kysymyksenä on tutkia, miten käsityksissä muista murteista näkyvät informanttien oma pohjoispohjalainen murre ja informanttien mielteet siitä. Tutkielma kuuluu kansandialektologiseen tutkimusalaan. Tutkielman aineistona ovat lomakekyselyvastaukset 65 lukiolaiselta ja 63 aikuiselta raahelaiselta. Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajien tuli rajata Suomen kartalle murrealueet oman käsityksensä mukaan ja kuvailla murteita. Toisen osan kyselyssä muodostavat kuuntelunäytetehtävät, joissa informanteille soitettiin lyhyitä murrenäytteitä, jotka heidän tuli perustellen sijoittaa kartalle ja joita heidän tuli arvioida viidentoista adjektiiviparin avulla. Tutkielmassa selviää, että ryhmätasolla nuorten ja aikuisten murrekäsitysten välillä on ensinnäkin sellaisia eroja, joiden voi tulkita johtuvan vastaajien kuulumisesta eri sukupolviin. Aikuisten käsityksistä näkyvät vahvasti vanhat heimostereotypiat: murteita nimetään maakuntien mukaan ja kuvaillaan vakiintunein kansanlingvistisin termein ("viäntää", "puhua h:n päältä"). Nuoret erottelevat kartalle vähemmän murteita kuin aikuiset, ja aluejaoissa näkyy uuden läänijaon vaikutus. Eteläsuomalainen puhetapa on aineiston perusteella merkityksellisempi nuorille kuin aikuisille: he näyttävät tunnistavan sen piirteitä herkemmin kuin aikuiset, ja lukiolaisten asenteet pääkaupunkiseutulaista puhetapaa kohtaan ovat kielteisempiä kuin aikuisten asenteet. Aikuiset asennoituvat kielteisesti erityisesti lounaismurteisiin. Iän ja kokemusten vaikutus murrekäsityksiin näkyy siinä, että aikuiset tunnistavat varieteetteja tarkemmin ja sijoittavat ääninäytteiden puhujat lähemmäs näiden todellisia kotipaikkoja kuin nuoret. Vastaajien oma murre näkyy käsityksissä muista murteista siten, että sellaisia piirteitä, jotka vastaajat liittävät vahvasti omaan murteeseensa (svaavokaali, yleisgeminaatio ja mää, sää, nää -pronominit), he eivät tuo esiin kuvaillessaan muita murteita. Myös muunmurteiset puhujat sijoitetaan puhenäytetehtävässä toisinaan vastaajien omalle murrealueelle näiden piirteiden perusteella. Erityisesti kuuntelunäytetehtävien tulokset antavat aihetta kyseenalaistaa karttojen ja murteiden maantieteellisen paikantamisen mielekkyyttä. Varsinkin lukiolaiset näyttävät paikantavan varieteetteja myös muuten, esimerkiksi akseleilla maalainen–kaupunkilainen ja eteläinen–pohjoinen. Tästä kertoo myös se tutkimustulos, että siihen, miten vastaajat puhenäytetehtävässä arvioivat kuulemiaan varieteetteja, ei juuri vaikuta se, miten vastaajat paikantavat puhujan maantieteellisesti.

Everyday beliefs about food and health

The series of studies addresses several everyday beliefs about food and health from the perspective of everyday thinking and paranormal beliefs. They are "you are what you eat" beliefs, attitudes towards genetically modified and organic foods, and belief in alternative medicine. The survey studies included from 239 to 3261 Finnish participants. It was found that food consumption can have far-stretching consequences for the impressions of the eater in a "you are what you eat" manner. The results also demonstrated that belief in alternative medicine was related to belief in the paranormal, as were to a lesser degree attitudes towards genetically modified and organic foods. The study also addressed paranormal beliefs and belief in alternative medicine from the perspective of category observance. Paranormal believers as well as believers in alternative medicine were much more liberal than skeptics in violating categorical boundaries and attributed, for example, intentionality (mental) to body growth (biological) and life (biological) to energy (physical). In addition, the study addressed the relation of these attitudes and beliefs with preferred thinking style. The results demonstrated that belief in alternative medicine was especially appealing to intuitive thinkers, while rational thinking was unrelated to it. The same pattern was demonstrated for negative attitudes towards genetically modified food and positive attitudes towards organic food. In addition, it was demonstrated, however, that such unscientific notions may exist not instead of but parallel with "better knowledge". In sum, the present thesis contributes to the understanding of superstitious elements in various everyday attitudes and beliefs, and investigates their relationship with general inclinations towards belief in the paranormal. It appears that some very common everyday beliefs and attitudes about food and health contain elements of a superstitious nature. Involving conceptual enmeshment they go beyond mere associations, and can coincide with scientifically valid views on the same topic.

Evaluation of driving ability of the disabled persons in the context of the psychological activity theory

In the future the number of the disabled drivers requiring a special evaluation of their driving ability will increase due to the ageing population, as well as the progress of adaptive technology. This places pressure on the development of the driving evaluation system. Despite quite intensive research there is still no consensus concerning what is the factual situation in a driver evaluation (methodology), which measures should be included in an evaluation (methods), and how an evaluation has to be carried out (practise). In order to find answers to these questions we carried out empirical studies, and simultaneously elaborated upon a conceptual model for driving and a driving evaluation. The findings of empirical studies can be condensed into the following points: 1) A driving ability defined by the on-road driving test is associated with different laboratory measures depending on the study groups. Faults in the laboratory tests predicted faults in the on-road driving test in the novice group, whereas slowness in the laboratory predicted driving faults in the experienced drivers group. 2) The Parkinson study clearly showed that even an experienced clinician cannot reliably accomplish an evaluation of a disabled person’s driving ability without collaboration with other specialists. 3) The main finding of the stroke study was that the use of a multidisciplinary team as a source of information harmonises the specialists’ evaluations. 4) The patient studies demonstrated that the disabled persons themselves, as well as their spouses, are as a rule not reliable evaluators. 5) From the safety point of view, perceptible operations with the control devices are not crucial, but correct mental actions which the driver carries out with the help of the control devices are of greatest importance. 6) Personality factors including higher-order needs and motives, attitudes and a degree of self-awareness, particularly a sense of illness, are decisive when evaluating a disabled person’s driving ability. Personality is also the main source of resources concerning compensations for lower-order physical deficiencies and restrictions. From work with the conceptual model we drew the following methodological conclusions: First, the driver has to be considered as a holistic subject of the activity, as a multilevel hierarchically organised system of an organism, a temperament, an individuality, and a personality where the personality is the leading subsystem from the standpoint of safety. Second, driving as a human form of a sociopractical activity, is also a hierarchically organised dynamic system. Third, in an evaluation of driving ability it is a question of matching these two hierarchically organised structures: a subject of an activity and a proper activity. Fourth, an evaluation has to be person centred but not disease-, function- or method centred. On the basis of our study a multidisciplinary team (practitioner, driving school teacher, psychologist, occupational therapist) is recommended for use in demanding driver evaluations. Primary in a driver’s evaluations is a coherent conceptual model while concrete methods of evaluations may vary. However, the on-road test must always be performed if possible.

Datorstödda studier i hälso- och socialvård : MuPSiNet-projektet

The aim of the study was to explore why the MuPSiNet project - a computer and network supported learning environment for the field of health care and social work - did not develop as expected. To grasp the problem some hypotheses were formulated. The hypotheses regarded the teachers' skills in and attitudes towards computing and their attitudes towards constructivist study methods. An online survey containing 48 items was performed. The survey targeted all the teachers within the field of health care and social work in the country, and it produced 461 responses that were analysed against the hypotheses. The reliability of the variables was tested using the Cronbach alpha coefficient and t-tests. Poor basic computing skills among the teachers combined with a vulnerable technical solution, and inadequate project management combined with lack of administrative models for transforming economic resources into manpower were the factors that turned out to play a decisive role in the project. Other important findings were that the teachers had rather poor skills and knowledge in computing, computer safety and computer supported instruction, and that these skills were significantly poorer among female teachers who were in majority in the sample. The fraction of teachers who were familiar with software for electronic patient records (EPR) was low. The attitudes towards constructivist teaching methods were positive, and further education seemed to utterly increase the teachers' readiness to use alternative teaching methods. The most important conclusions were the following: In order to integrate EPR software as a natural tool in teaching planning and documenting health care, it is crucial that the teachers have sufficient basic skills in computing and that more teachers have personal experience of using EPR software. In order for computer supported teaching to become accepted it is necessary to arrange with extensive further education for the teachers presently working, and for that further education to succeed it should be backed up locally among other things by sufficient support in matters concerning computer supported teaching. The attitudes towards computing showed significant gender differences. Based on the findings it is suggested that basic skills in computing should also include an awareness of data safety in relation to work in different kinds of computer networks, and that projects of this kind should be built up around a proper project organisation with sufficient resources. Suggestions concerning curricular development and further education are also presented. Conclusions concerning the research method were that reminders have a better effect, and that respondents tend to answer open-ended questions more verbosely in electronically distributed online surveys compared to traditional surveys. A method of utilising randomized passwords to guarantee respondent anonymity while maintaining sample control is presented. Keywords: computer-assisted learning, computer-assisted instruction, health care, social work, vocational education, computerized patient record, online survey

Self-Concept and School Achievement of Pupils with Cleft Lip, Cleft Palate or Both : A longitudinal study

The goal of this research was to survey the self-concept and school achievement of pupils with cleft lip, cleft palate or both from juvenile age to adolescence. Longitudinal researches of self-concept and school achievement among pupils with cleft lip, cleft palate or both are uncommon. This research was the first longitudinal research ever conducted in Finland among this population. This research can be considered to be a special educational study because of the target group involved. Self-concept consists of the person s entire personality. Personality is biological and deterministic. Self-concept includes concepts, attitudes and feelings that the person has about him or her qualities, abilities and relations to the environment. The individual associates experiences to this personality with earlier observations through the social interaction. The individual will have the consciousness of the person s existence and action. The target group in this study consisted of Finnish children with clefts, who were comprised of four different age groups. The questionnaire was sent to all subjects (N1 = 419) both times. A total of 74 % of children returned the questionnaire in 1988 (N2=305). 48 % of children returned the questionnaire in 1993 (N3=203). 42% of children returned the questionnaire both times (N4=175) . These 175 children formed the research subjects. The survey was conducted in 1988, and again in 1993. In 1988, the pupils surveyed were 9 to 12 years of age, while in 1993 they were between 14 and 17 years old. The data was collected through the use of a questionnaire, which consisted of common questions and a personality inventory test that was developed for Finnish students by professor Maija-Liisa Rauste-von Wright. Quantitative analysis methods were used to examine the structure of self-concept and school achievement. Structures found in this research were observed in relation to disorder, gender and maturation. According to these results, structures of self-concepts and school achievement are in fact stable. Basic self-concept elements are seen to be formed at an early age. The developmental aspects of self-concept following puberty are observed as the stability of self-concept and as the forming of a general self. The level of school achievement is stable, but the structure of school achievement changes. From these results, it is possible to state that the gender of the child has a statistical significance regarding self-concept and school achievement. However, the experienced disorder does not have statistical significance as regards to self-concept and school achievement. Results of self-concept support the research of self-concept conducted earlier in Finland.

Kummimaatilatoiminta opettajien ja maatilojen sekä innovaatiotutkimuksen näkökulmista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n alullepanemassa kummimaatilatoiminnassa mukana olleiden opettajien ja maatilojen käsityksiä ja kokemuksia toiminnasta sekä tarkastella kummimaatilatoimintaa innovaationa. Kummimaatilatoiminta liittyy Finfoodin internetissä julkaisemaan oppimateriaaliin suomalaisen ruoan tiestä. Kummimaatilatoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman monella peruskoululuokalla olisi oma kummimaatila, missä luokka voisi vierailla vuosittain, joka säilyisi luokalla mahdollisimman pitkään ja jonka kanssa luokka suunnittelee oman yhteistyönsä. Kummimaatilatoiminnan avulla pyritään omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta lisäämään nuorten tietoa maaseudun elämästä. Tutkimuksen tausta -osassa tarkastellaan koulun ja yhteiskunnan muiden tahojen yhteistyötä, esitellään tutkimuksia koulun ja teollisuusyritysten yhteistyöstä sekä koulun ja maatalouden yhteistyöhön liittyvää materiaalia. Lisäksi tarkastellaan innovaatiota ja innovaation diffuusiota. Koska kummimaatilatoiminta on uusi toimintamuoto, jossa toisena osapuolena on koulu, tutkimuksessa käsitellään myös kasvatuksen muutoksia (educational change). Tutkimusta käsitellään tapaus- ja toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistona ovat kummimaatilatoiminnan alkuvaiheessa syksyllä 1997 mukaan lähteneiden seitsemän opettajan ja kuuden maatilan teemahaastattelut. Tutkimuksessa on haastateltu myös Finfoodin edustajaa. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 1998 aikana. Innovaatiotarkastelun pohjana ovat lisäksi tutkijan omat kokemukset toiminnasta sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut. Opettajien ja maatilojen kokemuksista selvitettiin heidän toiminnan aloittamiseen johtaneita motiivejaan, toiminnalle asettamiaan tavoitteita, toiminnassa havaitsemiaan ongelmia sekä käsityksiä toiminnan onnistumisen avaintekijöistä ja toiminnan kehittämisestä. Suuria näkemyseroja ei opettajien ja maatilojen kokemusten välillä ollut. Osapuolet pitivät maaseutua tärkeänä ja halusivat tarjota lapsille kokemuksia elämästä siellä. Yhteisenä tavoitteena opettajilla ja maatiloilla oli, että toiminta olisi mahdollisimman laajaa, ei pelkkiä retkipäiviä maalle. Opettajat korostivat myös vierailujen toiminnallisuutta. Maatilat toivoivat voivansa lisätä toiminnalla myös omaa tietämystään ja ammattitaitoaan. Käytännön asiat kuten matkat olivat eniten ongelmia aiheuttaneita asioita. Muina mahdollisina ongelmina mainittiin asenteet ja tiedotus. Toiminnan avaintekijöinä pidettiin suunnittelua, molempien osapuolten motivoituneisuutta ja aktiivisuutta, vierailujen toiminnallisuutta, tiedottamista ja toiminnan laajentamista. Kehittämisideat liittyivät toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kummimaatilatoimintaa on ryhdytty kehittämään niin, että koko koululla yksittäisen luokan sijaan on yhteinen kummimaatila. Innovaatiotarkastelu osoitti, että kummimaatilatoiminnan kehittäminen ja levittäminen on pitkä prosessi, jossa koordinaattorin rooli on tärkeä. Osallistujien sitoutuminen toimintaan, osallistujien tukeminen sekä heidän kokemustensa hyödyntäminen on myös tärkeää. Tärkeimmät lähteet tutkimuksen taustateorian kannalta olivat Rogersin, Fullanin ja Hargreavesin teokset. Avainsanat: kummimaatilatoiminta, innovaatio, innovaation diffuusio, muutos Keywords: godfarms, farm visits, innovation, diffusion of innovation, educational change

Preventive orientation and caries management by Iranian dentists

Ehkäisypainotteisuus karieksen hoidossa: iranilaishammaslääkärien hoitovalinnat Karies aiheuttaa hampaiden kovan pinnan ja hammasluun syöpymistä, joka lopulta näkyy ”reikänä”. Iästä riippumatta kariesvaara vaanii kaikkia hampaiden omistajia, vauvasta vaariin, ja lähes kaikilla aikuisilla on suussaan merkkejä karieksesta. Karies etenee yleensä hitaasti ja antaa siten aikaa ehkäisevälle hoidolle. Tämä etsikkoaika jää usein käyttämättä, ja karieksen hoito painottuu reikien paikkaamiseen. Karies voitaisiin pitää kurissa sen ehkäisyyn kehitetyillä monipuolisilla keinoilla. Hammaslääkärit ovat avainasemassa, sillä he tekevät kauaskantoisia valintoja — hoidetaanko kariesta paikkaamalla vai valitaanko ehkäisevä hoito? Valintojen taustalla ovat hammaslääkärin tietotaso, asenteet ja omat terveystavat sekä potilaiden ja vastaanoton aiheuttamiksi koetut esteet. Tämä kyselytutkimus selvitti karieksen hoitovalintoja ja niiden taustoja Iranissa. Kysymyslomakkeet jaettiin kahdessa hammaslääkärien kongressissa Teheranissa (2004─2005) ja palautettiin nimettöminä. Kysely kartoitti hammaslääkärien tietoja karieksen ehkäisykeinoista ja asenteita ehkäisyä kohtaan sekä koettuja esteitä sen toteuttamisessa. Hoitovalintoja selvitettiin tarkasti kuvattujen esimerkkipotilaiden avulla. Kysely kartoitti myös hammaslääkärien omat terveystavat: suun omahoidon, tupakoinnin ja hammaslääkärissä käynnin. Aineisto käsitti 980 iältään keskimäärin 37-vuotiasta hammaslääkäriä, joista 64 % oli miehiä. Iranilaishammaslääkärien tiedot karieksen ehkäisystä olivat fluorihammastahnan merkitystä lukuun ottamatta hyvät ja heidän asenteensa ehkäisyä kohtaan valtaosin myönteiset. Tästä huolimatta 77 % heistä olisi valinnut suuren kariesvaaran potilaalle hammaskiilteessä olevan reiän hoidoksi paikkauksen. Ehkäisyhoidoksi tarjotuista 8:sta keinosta lähes kaikki hammaslääkärit valitsivat suuren kariesvaaran potilaalle hoidoksi harjausopetuksen ja säännölliset hammastarkastukset, noin 80 % valitsi hampaiden puhdistamisen vastaanotolla ja ravintoneuvonnan, 70 % ohjeet fluorihuuhteluista kotona ja 53 % vastaanotolla tehtävän fluorikäsittelyn. Potilaiden vastustavat mielipiteet arvioitiin suurimmaksi esteeksi ehkäisevän hoidon toteuttamiselle. Hammaslääkäreistä 59 % ilmoitti harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä; 76 % ei tupakoinut ja 56 % kertoi aina ehdottavansa tupakoivalle potilaalle tupakoinnin lopettamista. Hammaslääkärien ehkäisypainotteisuus karieshoidossa oli naisilla vahvempi kuin miehillä. Tulosten perusteella voi päätellä, että Iranissa tulisi nykyistä selvemmin suosia ehkäisevää linjaa karieksen hoitovalintoja tehtäessä ja hammaslääkäreitä koulutettaessa. Potilastyössä koettujen ehkäisyhoidon esteiden syvällisempi ymmärtäminen edesauttaisi niiden poistamisessa.

Oral Health among Iranian Preadolescents : A School-Based Health Education Intervention

The present study assessed oral health and its determinants among Iranian preadolescents, and evaluated a school-based health education programme aimed to promote their oral health. The target population of this study comprised a random sample of the third-grade school children (n = 459) of all public primary schools in 19 areas of Tehran city. The data came from a clinical examination of the children and two self-administered questionnaires: one for children, and one for mothers. The clinical dental examination was performed for recording children's oral health. The mothers' questionnaires covered background factors, oral self-care (OSC) behaviours and oral health-related knowledge and attitude statements. After baseline data collection, a community trial was designed as a 3-month school-based intervention study. For the intervention trial, the third-grade classes as the clusters were randomly assigned to the intervention and control groups. Three kinds of intervention were implemented, one in class, one via the parents, and one as a combination of these. One group served as controls with no intervention. The outcome measures of the study were changes in plaque and bleeding scores recorded. The results showed that mean dmft was 3.75 (SD = 2.8) for the primary teeth and mean DMFT was 0.4 (SD = 0.9) for the permanent teeth. All children had plaque on at least one index tooth and bleeding on probing in at least one index tooth occurred in 81%. About one-third (34%) of the children reported favourable OSC and less than half (46%) of the children reported brushing their teeth at least twice daily. Girls reported favourable OSC (OR = 2.0), had decay-free teeth (OR = 1.8) and treated permanent teeth (OR = 3.3) more than did boys. Mother's oral health-related aspects, i.e., mother's favourable OSC, high knowledge levels of and positive attitudes towards oral health, and active supervision of the child's tooth brushing had a positive effect on all aspects of children's oral health status and behaviours (ORs from 1.3 to 1.9). After the intervention, the results showed a strong intervention effect on healthy gingiva in both groups where parents were involved: the parental-aid group (OR = 7.7, 95% CI 2.2-27.7) and combined group (OR = 6.6, 95% CI 2.0-22.1). To improve children's oral health, community school-based oral health educational programmes should be established to include all primary schools. These programmes should benefit from the common risk factor approach and a multi-sectored approach to employ for communication between the community, the school, and the family. Oral health interventions should empower the parents' ability to improve their own oral health behaviour and then to transfer that healthy behaviour to their children.

Integrating biodiversity conservation into forestry : an empirical analysis of institutional adaptation

Integrating biodiversity conservation into forest management in non-industrial private forests requires changes in the practices of those public and private actors that have implementing responsibilities and whose strategic and operational opportunities are at stake. Understanding this kind of context-dependent institutional adaptation requires bridging between two analytical approaches: policy implementation and organizational adaptation, backed up with empirical analysis. The empirical analyses recapitulated in this thesis summary address organizational competences, specialization, professional judgment, and organizational networks. The analyses utilize qualitative and quantitative data from public and private sector organizations as well as associations. The empirical analyses produced stronger signals of policy implementation than of organizational adaptation. The organizations recognized the policy and social demand for integrating biodiversity conservation into forest management and their professionals were in favor of conserving biodiversity. However, conservation was integrated to forest management so tightly that it could be said to be subsumed by mainstream forestry. The organizations had developed some competences for conservation but the competences did not differentiate among the organizations other than illustrating the functional differences between industry, administration and associations. The networks that organizations depended on consisted of traditional forestry actors and peers both in planning policy and at the operational level. The results show that he demand for biodiversity conservation has triggered incremental changes in organizations. They can be considered inert regarding this challenge. Isomorphism is advanced by hierarchical guidance and standardization, and by professional norms. Analytically, this thesis contributes to the understanding of organizational behavior across the public and private sector boundaries. The combination of a policy implementation approach inherent in analysis of public policies in hierarchical administration settings, and organizational adaptation typically applied to private sector organizations, highlights the importance of institutional interpretation. Institutional interpretation serves the understanding of the empirically identified diversions from the basic tenets of the two approaches. Attention to institutions allows identification of the overlap of the traditionally segregated approaches.

Holistic Spirituality in the Thinking of Ellen White

Spiritualiteetti viittaa syvälliseen, inhimilliseen ulottuvuuteen ja ominaisuuteen, jonka tarkka määritteleminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Sitä vastaa yhtäältä uskonnollisuuden kautta toteutuva, elämän tarkoitukseen ja syvemmän olemuksen etsintään liittyvä hengellisyys, mutta toisaalta myös kaikkea muuta hengen viljelyä ja mielekkään olemisen tavoittelua tarkoittava henkisyys. John Swintonin mukaan hengen ulottuvuus on se inhimilliseen olemukseen kuuluva, dynaaminen elinvoima, joka virkistää ja elävöittää ihmistä ja motivoi häntä etsimään Jumalaa, arvoja, merkitystä, tarkoitusta ja toivoa. Tämä tutkimus nostaa tarkastelun kohteeksi kokonaisvaltaisen hengellisyyden, jolloin huomio kiinnitetään niihin sidoksiin, joiden kautta hengen ulottuvuus liittyy muihin inhimillisen elämän olennaisiin toimintoihin ja näkökulmiin. Tällaisia ovat 1) ajattelu 2) teot ja käytännön toiminta 3) suhteet ja vuorovaikutusverkostot 4) tunteet ja kanssakäymistä ohjaavat asenteet 5) olemassaolon ja olemisen ulottuvuudet. Kokemusten merkitys, arvo ja mielekkyys hahmottuvat juuri hengen alueella, toisin sanoen sisäisesti, hengellisenä ja henkisenä asiana. Tutkimusmateriaalina tässä tutkimuksessa on amerikkalaisen vuosina 1827 1915 eläneen Ellen Whiten kuusi myöhäiskauden teosta vuosilta 1892 1905 ja tutkimusmenetelmänä on käytetty systemaattista analyysiä. Olennaista Whiten tavassa käsitellä uskonnon harjoitukseen liittyviä aiheita on hänen käytännöllinen ja elämän arkeen kiinteästi niveltyvä otteensa. Tutkimus paljastaa, että Martti Lutherin käsitykset ovat merkittävästi vaikuttaneet Whiten ajatteluun. Lähteistä paljastuu samankaltaisuutta hänen näkemystensä ja uusimman suomalaisen Luther-tutkimuksen Martti Lutherin tuotannosta esiin nostaman ajattelutavan välillä. Vaikka teologisen oppineisuuden kannalta White ja Luther ovat eri tasoilla, kummankin käsitys ihmisen ja Jumalan välisen suhteen perusolemuksesta on samankaltainen: Lähtökohtana sille on Jumalan rakkaus ja hänen armostaan lähtenyt toiminta. Toiseksi, ihmisen ja Kristuksen välinen, olemuksellinen yhteys, unio , on perustana sille, että Jumala hyväksyy ihmisen ja huolehtii hänestä nyt ja ikuisesti. Kolmanneksi, tämä ihmisen ja Kristuksen liittoutuminen ja yhdistyminen ilmenee yhteistoimintana ja kumppanuutena yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmassa. White korostaa ihmisen ja Kristuksen välisen hengellisen suhteen vuorovaikutteista ja toiminnallista luonnetta, joka tulee ilmi epäitsekkyytenä, toisten ihmisten ja heidän tarpeittensa huomioimisena sekä myötätuntona ja kykynä asettua toisen asemaan. Terveellistä elämäntapaa ja kasvatusta koskevat ajatuksensa White liittää siihen laaja-alaiseen näkemykseen hengellisyydestä, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hän ei näe spiritualiteettia elämän arjesta irrallisena tai erillisenä saarekkeena, vaan ihmistä kaikessa ohjaavana, voimaannuttavana ja mielekkyyttä tuottavana, ensisijaisena ulottuvuutena. Tutkimuksen kuluessa myös Whiten usein käyttämät Jumalalle antautumisen ja luonteen käsitteet nousevat tarkastelun kohteiksi. Hänen mukaansa ihminen ei tahdonponnistuksillaan yksin pysty tavoittamaan Jumalaa vaan hänen on lakattava Jumalan rakastavan kutsun edessä itse tahtomasta ja suostuttava liittymään Jumalan tahtoon ja tarkoitukseen. Tämä liittyy siihen sisäiseen muutokseen, jota White kuvaa luonteen käsitteen avulla. Jumalan armon vaikuttama tahdon uudelleen suuntaaminen muuttaa ihmisen olemusta, arvoja, asennoitumisen tapaa ja myötätuntoisen vuorovaikutuksen kykyä niin ettei ihminen ole enää aivan sama kuin ennen. Kysymys on toisaalta yhtäkkisestä ja kertakaikkisesta olemuksellisesta muuttumisesta, mutta samalla myös hiljaisesta, elämänmittaisesta kasvusta ja kypsymisestä. Juuri luonteen käsitteen avulla White kuvaa hengellisyyttä ja siihen kuuluvaa sisästä matkaa. Tässä tutkimuksessa spiritualiteettia lähestytään yleisinhimillisenä piirteenä ja ominaisuutena, jolloin huomio ei ole ensisijaisesti yksittäisissä opillisissa käsityksissä tai uskonnollisuuden harjoittamisen muodoissa. Tarkoituksena on luoda kokoava rakenne, jonka puitteissa holistinen spiritualiteetti voidaan selkeämmin hahmottaa ja yksilöidymmin ymmärtää.

Taloudellinen menestys etusijalla : Suomalaisten pörssiyritysten ympäristöasenteita

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään suomalaisten pörssiyritysten ympäristöasenteita. Asenteella tarkoitetaan suhteellisen pysyvää arviota tai toimintavalmiutta suhteessa ympäristöön. Lähtökohtaoletuksena on, että yrityksen perustehtävä on voiton tuottaminen osakkeenomistajille ja erilaisten sidosryhmien hyödyttäminen. Lähdeaineistona ovat yritysten yhteiskuntavastuu- ja ympäristöraportit, jotka on valittu OMX:n pohjoismaisen pörssin listalta niiden yritysten joukosta, joiden kotipaikka on Suomessa, jotka edustavat energian, perusteollisuuden ja yhdyskuntapalveluiden toimialaryhmää, ja jotka ovat julkaisseet erillisen ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportin. Tällaisia yrityksiä ovat Neste Oil, Fortum, Kemira, Outokumpu, Rautaruukki, M-real, Stora Enso ja UPM. Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi, jolla tarkoitetaan käsitteiden ja argumentaation analyysiä sekä johtopäätösten tekemistä analyysin pohjalta. Tutkimuskysymyksiä on kolme: Minkälaisia ympäristöasenteita lähteinä olevat suomalaisten pörssiyritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit sisältävät? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimuskohteena olevien yritysten ympäristöasenteisiin lähteiden perusteella? Millaisia toimintavalmiuksia yritysten ympäristöasenteet sisältävät lähteiden perusteella? Tutkielma jakaantuu johdannon, taustaluvun ja loppukatsauksen lisäksi kolmeen päälukuun. Taustaluvussa esitellään ihmis-, tekniikka- ja luontokeskeinen ympäristöasenne. Tämä kolmijako ja näiden eri asenteiden piirteet muodostavat haravan lähteiden analysoinnille sen selvittämiseksi, millainen asenne tutkimuksen kohteeksi valituilla yrityksillä on ympäristöön. Ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan kestävää kehitystä ja sen periaatteiden noudattamista, luonnonvarojen käyttöä raaka-aineena sekä toiminnalle asetettuja tavoitteita ja asiakkaiden toiveisiin vastaamista. Yritykset pyrkivät suojelemaan luontoa tuleville sukupolville, kehittämään ympäristömyötäisempiä tuotteita, käyttämään luonnonvaroja kestävästi ja hallitsemaan päästöjen ja jätteiden syntymistä teknisillä ratkaisuilla ja kierrätyksellä. Toisessa pääluvussa tarkastellaan taloudellisen menestyksen ja ympäristön hallinnan vaikutusta yritysten ympäristöasenteisiin. Asenteisiin vaikuttavat taloudellisen menestyksen saavuttaminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, ympäristöpoliittiset ohjauskeinot ja ympäristöasioiden hallinta. Kolmannessa pääluvussa tarkastellaan yritystoiminnan ympäristövaikutuksia, niiden taustalla olevia asenteita sekä millaisia toimintavalmiuksia asenteet sisältävät. Tällaisia toimintavalmiuksia ovat yritysten osallistuminen ympäristönsuojeluun, yrityksen ympäristövaikutukset sekä yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa ja ympäristöntutkimus. Yritysten asenne ympäristöön on pääsääntöisesti ihmis- ja tekniikkakeskeinen. Luontokeskeinen asenne ympäristöön tulee raporteissa esille vain harvoin, esimerkiksi kuvattaessa ympäristövaikutuksia ekosysteemin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Yritysten asenne ympäristöön painottuu tällöinkin ihmis- ja tekniikkakeskeiseksi, sillä ympäristönsuojelun motiivina voi olla vain ympäristöpoliittisiin vaatimuksiin vastaaminen tai yrityskuvan parantaminen.