Labour flexibility and gender in the service sector: A study of employment practices in law and accounting firms

In seeking to increase the flexibility of their use of employee time, employers can pursue strategies based on the employment of casual and part-time workers (numerical flexibility) or strategies based on ad hoc variation of the working hours of permanent employees (working time flexibility). Patterns of flexibility strategies and their implications are examined in the context of a highly feminised sector of work-clerical and administrative employment in law and accounting firms. We consider whether, as is often assumed, working time flexibility strategies are generally better for employees because they avoid the substitution of core, high quality jobs with the peripheral, relatively insecure employment often associated with casualisation. Analysing data drawn from a survey of law and accounting firms, we argue that there are three distinct flexibility strategies adopted by employers, and that the choice of strategy is influenced by the size of the firm and the extent of feminisation. The quality of employment conditions associated with each strategy is investigated through an analysis of the determinants of training provision for clerical and administrative workers. Rather than an expected simple linear relationship between increasing casualisation and decreasing training provision, we find that firm size and feminisation are implicated. Larger firms that tend to employ at least some men and use a combination of working time and numerical flexibility strategies tend to provide more training than the small, more fully feminised firms that tend to opt for either casualisation or working time flexibility strategies. This suggests that, from an employee perspective, working time flexibility may not be as benevolent as is often thought.

How small accounting firms can compete in an environment in which the big four are getting bigger

This paper sets out to determine how small accounting firms can compete in the United States in the early 21st century. The first chapter identifies the central goal of the paper: namely, to use existing literature and market data to define a business strategy for Ross & Moncure, Inc., a small accounting firm in the metropolitan Washington area. The second chapter is a literature review, and in it the author finds that large accounting firms are advantaged in terms of reputation, ability to diversify, and ability to retain employees, but are disadvantaged in their ability to form longstanding successful relationships with clients. In the third chapter, the author explores the relationship between the Big Four firms and their employees. The goal of this chapter is to determine how small accounting firms can compete for top talent in the HR market, and the author finds that this can be done by offering faster career progression and more client interaction. The fourth chapter looks at the market for accounting services in the United States, exploring the different options that consumers have to meet their accounting needs. It is found in this chapter that big and small accounting firms tend to compete for clients of different profiles. In the fifth chapter, the author uses proprietary company data to explore the composition, existing strategy and culture of Ross & Moncure. In the sixth chapter, all of the previous chapters come together to formulate a strategy and plan for action for Ross & Moncure: specifically, that the firm should further cultivate networks and relationships, and should create a fulfilling professional environment by increasing client-employee interaction, encouraging external education, and allowing employees to take on many different projects

The changing nature of UK construction professional service firms

Professional services firms (PSFs) have been the subject of much attention in the literature in recent years, ranging across a number of distinct but related disciplines including economics, sociology, organization and management studies. Analysis has tended to concentrate on law and accounting firms in particular, and although there is a growing academic interest in construction/built environment professional services firms (CPSFs), these have received much less scrutiny. However, many of the changes taking place among PSFs – in particular, growth in firm size, moves towards external ownership and greater service/geographical diversification – are also taking place among the larger CPSFs. The CPSF sector is not especially well documented and there is little understanding of the motives for, and implications of, these changes in the firms, their clients and wider society. CPSFs are reviewed in the context of the more general PSF literature and a set of questions is posed for future research on CPSFs. These questions include the need to understand the implications of firm type on performance, the form of ownership that might confer the greatest financial benefits for different stakeholder groups, and the wider societal consequences of continuing growth in size and diversification of CPSFs.

Role Stress and Job Outcomes in Public Accounting: Have the Gender Experiences Converged?

Using data collected from professionals in a large U.S. national public accounting firm, we explored gender differences in perceived levels of role stress and job outcomes as well as the effects of a healthy lifestyle as a coping mechanism for role stress, burnout and related job outcomes. Our large sample size (1,681) and equal participation by women (49.7%) and men (50.3%) allowed us to analyze the causal relationships of these variables using a previously tested multi-disciplinary research model (Jones, Norman, & Wier, 2010). We found that women and men perceive similar levels of role stress as defined by role ambiguity and role overload, and that women perceive less role conflict. Men and women perceive similar levels of job satisfaction and job performance. Contrary to earlier studies, women do not report higher levels of turnover intentions. Results show that efforts of the public accounting firms over the past decade may be somewhat successful in reducing the levels of role stress and turnover intentions among women. Another plausible explanation could be that an expansionist theory of gender, work and family (Barnett & Hyde, 2001) may now be responsible for improved well-being of females to the point where the genders have converged in their experience of role stress and job outcomes in public accounting.

The effect of financial reports’ auality on Ffrm’s rerformance

We analyse whether the quality of firms’ Financial Reports (FRQ) produces any effect on their performance. Bradshaw et al. (2004) and Gelos and Wei (2005) call attention to the fact that the international capital movements is affected by FRQ. Following Schipper and Vicent (2003) we use the abnormal accruals to access earnings quality. For seventeen European countries, we found evidence that FRQ produces a positive impact on firm’s performance. This finding indicates that mangers are not opportunists and tends to make decisions to defend the firm’s best interests. This result is robust since it does not depend on the accounting firms’ performance proxy (ROA/ROE). In addition, it is also consistent when we use data in time series and in cross-sectional and when we estimate regression with lagged or the current year information about abnormal accruals.

Tilitoimisto pienyrityksen taloushallinnon asiantuntijana

Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.

Audit firm tenure and qualified opinions: New evidence from Spain

The 2010 Green Paper on Audit Policy by the European Commission has explicitly questioned the sufficiency of audit rotation rules established by European Union Members to guarantee auditor independence. In addition, the Paper clearly states that more research is needed regarding the effects of long audit tenures on independence. In this article, we have replicated the research by Ruiz-Barbadillo, Gómez-Aguilar, and Biedma (2005) about the effects of audit firm tenure on independence with more updated data. However, unlike them, we have performed panel data estimations instead of pooled regression. Our approach allows for a better control of individual unobserved heterogeneity, thus reducing potential problems caused by omitted variable bias. While Ruiz-Barbadillo et al. reported an unexpected positive effect of tenure on the likelihood of audit qualifications, we do not show any significant effect of tenure on the opinion of the audit report. Our results are robust to various sensitivity analyses.

Palvelutuotteiden hinnoittelu kerroinmallin avulla, Case: Leppävaaran Laskenta Oy

Perinteisiä taloushallintopalveluja tuottavilla tilitoimistoilla on omien palveluidensa hinnoittelu ollut yksi haastavimmista hallinnollisista tehtävistä. Hinnoittelutavat alalla vaihtelevat ja myös asiakkaan on ollut vaikea ymmärtää hinnan muodostumisen periaatteita. Strategisesti vääränlainen hinnoittelu on myös saattanut johtaa kannattamattomaan liiketoimintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää taloushallintopalveluja tuottavalle tilitoimistolle ymmärrettävä ja tehokkaasti toimiva hinnoittelumalli kirjanpitopalveluiden hinnoitteluun. Hinnoittelumallin on tarkoitus toimia kustannuslaskennan, palveluiden hinnoittelun sekä resurssienhallinnan ja budjetoinnin välineenä tuotettaessa kirjanpitopalveluita sekä muita tilitoimistoyrityksen palvelutuotteita. Tutkimus toteutettiin tutkimalla esimerkkiyrityksen kirjanpidon laskutusta yhden tilikauden ajalta. Aineistoa analysoimalla voitiin luoda kerroinmalli, jonka avulla voidaan hinnoitella kirjanpitopalveluita. Aineistoa analysoitaessa havaittiin voimakasta hajontaa aineistossa esiintyvissä kertoimissa. Tilikauden aikaisesta laskutusaineistosta löydettiin myös selkeä kannattavuuteen vaikuttava asia, jonka euromääräistä vaikutusta voitiin arvioida kerroinmallin avulla.

Taloushallinnon ulkoistaminen: pienten osakeyhtiöiden näkemyksiä ulkoistetun taloushallinnon palveluntarjonnasta

Tämän tutkimuksen aiheena on pienten yhtiöiden taloushallinto: miten taloushallinnon tuottamaa tietoa hyödynnetään yrityksissä, kuinka tyytyväisiä taloushallinnon tuottamaan tietoon ollaan ja minkälainen on yrityksen ja tilitoimiston välinen suhde. Myös johdon laskentatoimi on yksi tarkastelun osa-alue. Pääpaino tutkimuksessa on tilastollisella analyysilla, jossa selvitetään pääasiassa Oneway anova- ja T- testein onko ulkoistamisen tasolla, tilintarkastajasuhteella, perheyrittäjyydellä ja käytetyn tilitoimiston koolla merkitystä tyytyväisyyteen yrityksen taloushallintoa ja tilitoimistosuhdetta kohtaan. Tutkimuksen tuloksena löytyi joitakin eroja. Eniten seuratuiksi taloushallinnon muodoiksi nousivat kassavirran ja kannattavuuden seuranta ja johdon laskentatoimen raportit eri muodoissaan. Tilitoimiston ja yrityksen suhde nähdään usein pohjautuvan pääasiassa lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen ja kustannussäästöjen hakuun, mutta selkeää potentiaalia tilitoimiston perinteisen roolin laajentamiseen on olemassa.

Empiirinen analyysi tilitoimiston liikeriskeistä ja niiden hallinnasta

Tämän tutkimuksen aiheena ovat tilitoimiston liikeriskit ja niiden hallinta. Tilitoimistot ovat merkittävässä asemassa tuottaessaan asiakasyrityksistään taloudellista tietoa paitsi yritykselle itselleen myös sen sidosryhmille sekä yhteiskunnalle. Tilitoimiston toimintaa ja samalla riskienhallintaa ohjaa erityisesti hyvä tilitoimistotapa, jonka noudattaminen auttaa ylläpitämään ammatillista arvostusta. Tilitoimiston liikeriskit voidaan jakaa henkilöstöriskeiksi, sopimus- ja vastuuriskeiksi sekä tietoriskeiksi, joihin kuuluvat myös väärinkäytösriskit. Sopimus- ja vastuuriskejä hallitaan kirjallisin toimeksiantosopimuksin vakiosopimusehtoja käyttämällä sekä vastuuvakuutuksin. Tietoriskien hallinnassa apuna ovat salas-sapitosopimukset, tietoturvatoimet ja ohjeet. Väärinkäytösriskejä hallitaan parhaiten ennaltaehkäisemällä. Henkilöstö on tilitoimistojen suurin resurssi, mutta samalla myös suurin riskitekijä. Henkilöstö on myös avainasemassa tilitoimistojen riskienhallinnan toteuttamisessa. Suurimpia henkilöstöön kohdistuvia riskejä ovat avainhenkilöihin, työhyvinvointiin, jaksamiseen, motivaatioon sekä työvoiman saatavuuteen kohdistuvat riskit. Näitä kaikkia pystytään hallitsemaan toimivalla henkilöstöhallinnolla ja varahenkilöjärjestelmillä. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin satunnaisesti valittuihin eteläsuomalaisiin tilitoimistoihin suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tilitoimistojen tieto-, sopimus- ja vastuuriskien hallinta on hyvällä tasolla, mutta että henkilöstöriskien hallinnassa on jonkin verran parantamisen varaa. Tutkimus vahvistaa myös, että pk-sektorilla toimivien tilitoimistojen kannattaa käyttää kokonaisvaltaista riskienhallintaa liikeriskiensä hallitsemiseen ja toiminnan laadun turvaamiseen.

Pienten tilitoimistojen osaaminen ja verkostoituminen Etelä-Karjalan alueella

Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Etelä-Karjalan alueella pienten (1-5 henkilön) tilitoimistojen osaamista, tilitoimistoyrittäjien suhtautumista verkostoitumiseen ja yhteistyöhön sekä sähköisen taloushallinnon käyttöä osaamisen näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelminä käytettiin lomakekyselyä ja teemahaastattelua. Lomakekyselyn tuloksia täydennettiin haastattelemalla viittä pienen tilitoimiston edustajaa. Tutkimustulosten perusteella osaamisen jatkuva ylläpitäminen tilitoimistoalalla on ensiarvoisen tärkeää. Teknologian ja sähköisen taloushallinnon kehitys nähtiin tekijöinä, joilla tilitoimistoalalle saadaan nuoria ja lahjakkaita taloushallinnon ammattilaisia tulevaisuudessa. Tutkimuksessa havaittiin tarve verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiselle. Tämä vaatii kuitenkin vielä asenteiden muutosta ja konkreettisia malleja, joilla tuetaan alueellisten verkostojen syntymistä.

Riskienhallinta taloushallinnon ulkoistamisessa suomalaisissa pk-yrityksissä

Ulkoistaminen on tunnettu jo pitkään yritysten keinona kehittää toimintaa tehokkaammaksi. Ulkoistamalla yrityksen toimintoja saadaan siirrettyä resursseja yrityksen sisällä tukitoiminnoilta enemmän ydinliiketoiminnan pariin ja lisäksi päästään hyötymään palveluntarjoajan skaalaeduista. Yritykset ovat alkaneet hakea tehokkuutta myös ulkoistamalla taloushallintoa ja keskittymällä näin enemmän strategiaa ja ydinliiketoimintaa tukeviin tehtäviin. Taloushallinnon ulkoistamisesta on tullut mahdollisuus kaiken kokoisille yrityksille ja ulkoistuspalveluiden suosio on ollut kasvussa viime vuosina. Taloushallinnon ulkoistamisesta on noussut keskeinen trendi yritysten sopeutuessa kasvavaan kilpailuun ja yhteiskunnan muutoksiin. Taloushallinnon ulkoistuspalvelujen tarjonta on kasvanut merkittävästi ja tilitoimisto alalla on tapahtunut paljon ketjuntumista muodostaen suuriakin yhtiöitä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella taloushallinnon ulkoistamista suomalaisissa pk-yrityksissä ja lisätä aiempaan tehtyyn tutkimukseen nähden ymmärrystä ja tietoa taloushallinnon ulkoistamiseen liittyvistä riskeistä ja riskienhallinnasta. Tutkielmassa otetaan huomioon sekä ulkoistajien, että palveluntarjoajien näkökulmia ja hahmotetaan ulkoistamisprosessin tyypillistä kulkua pk-yrityksissä. Kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen avulla tutkittiin taloushallinnon ulkoistamista ja päästiin siihen tulokseen, että riskienhallinta on otettu huomioon monin eri tavoin pk-yrityksissä. Pk-yrityksillä ei kuitenkaan usein ole kirjallista strategiaa tai kokonaissuunnitelmaa riskienhallinnalle. Riskejä hallitaan muun muassa sopimuksilla, vastuuvakuutuksilla, vaitiolovelvollisuudella, koulutuksella ja kommunikaatiolla. Pk-yritysten ulkoistamisprosessi noudatti vaiheita, jotka ovat valmistelu, palveluntarjoajan valinta, siirtyminen, yhteistyön hallinta sekä uudelleenkäsittely.

Osakeyhtiölain maksukykytesti pienissä osakeyhtiöissä - tilitoimiston rooli neuvonantajana

Osakeyhtiölakiin on vuodesta 2006 asti sisältynyt maksukykytesti (OYL 13:2), jonka tulkinnallinen epäselvyys on motivoinut useita tutkimuksia ja melko kriittistäkin kirjoittelua. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä osakeyhtiön velkojia uhkaava varojenjako velvoittamalla yhtiön johto huolellisuusvelvoitteensa nojalla arvioimaan varojenjaon vaikutukset yhtiön maksukyvyn säilymiseen. Oikeuskäytännön puuttuessa maksukykytestin toteuttamistapaan liittyy kuitenkin edelleenkin merkittävää epävarmuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä selvittämään, miten osakeyhtiölain mukainen maksukykytesti pitäisi toteuttaa pienissä osakeyhtiöissä, joiden taloushallinto on kokonaan tai osittain ulkoistettu tilitoimistolle. Olennainen osa tutkimuksen tavoitetta on ottaa kantaa tilitoimiston rooliin maksukykytestin toteuttamisessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksityiskohtaisten tilinpäätöksen tunnuslukuihin perustuvien maksukykyarvioiden laatiminen maksukykytestin toteuttamiseksi on pienissä osakeyhtiöissä pääsääntöisesti tarpeetonta. Merkitystä tulisi sen sijaan antaa yhtiön johdolla olevalle hiljaiselle tiedolle, sillä yhtiön johto tuntee yrityksen tilanteen parhaiten ja kykenee siten myös arvioimaan tuleva kehitystä. Tilitoimiston rooliksi jää tällöin varmistaa, että asiakasyrityksen johto tuntee oman vastuuasemansa. Tutkimuksen perusteella tilitoimistot voisivat myös hyödyntää omaa asemaansa pienten yhtiöiden neuvonantajina nykyistä paremmin ohjeistamalla asiakasyrityksiään dokumentoimaan maksukykytestin hallituksen kokouspöytäkirjaan esimerkiksi osana hallituksen osingonjakoehdotusta.

Y works : average hours worked and average salaries

Generation Y is entering the workforce in large numbers and, because this generation holds different values than previous generations, accounting firms are having difficulty managing these new hires. I t is important to determine whether Generation Y is associated with meaningful, long-term trends or i f they will adapt to the given situation. Gen Y' s association with average hours worked per person and average salaries in the Canadian Accounting, Marketing, and Legal professions is examined. I find that an increasing percentage of Generation Y employees in the workforce is associated with significant decreases in average hours worked, but is not associated with any significant trend in average salary. I t is concluded that Generation Y is associated with changing trends in the workplace. These trends are contrary to wha t might be expected under traditional definitions of success, therefore it is postulated that Gen Y may view workplace success differently than previous generations.