Y-sukupolvi oppijoina työssä ja elämässä

Kirjallisuusarvostelu

Y-sukupolven johtaminen – odotukset esimiestyöltä

Y-sukupolven oikeantyylinen johtaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen ovat johtamisen haasteena organisaatioissa, jotka toimivat digitaalista osaamista vaativien tuotteiden ja palvelujen parissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia odotuksia Y-sukupolvella on esimiestyötä ja johtamista kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimuksen kohdeyrityksen johtamisen kehittämistä varten nuorten työntekijöiden odotukset heihin kohdistuvasta esimiestyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tutkittua tietoa Y-sukupolven johtamista koskevaan keskusteluun. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla kohdeyrityksen nimeämästä joukosta 12 Y-sukupolven edustajaa. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluissa kohderyhmään kuuluvat kertoivat omiin mielipiteisiinsä perustuen ajatuksiaan ja odotuksiaan tutkijan määrittämiin teemoihin. Haastatteluteemat olivat: työ ja työn merkitys, kokemukset ja odotukset esimieheen liittyen sekä heidän oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Y-sukupolvi odottaa esimiestyöltä ensisijaisesti johtamista. Esimiehen täytyy pitää organisaatiossa langat käsissään; toimia suunnannäyttäjänä, organisoida ja olla jämäkkä. Esimiehen tulee olla ominaisuuksiltaan kyvyiltään sellainen, jonka johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja vuorovaikutteista. Y-sukupolvi odottaa selkeitä tavoitteita, oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua ja palkkaa sekä jatkuvaa palautteeseen ja sparraamiseen liittyvää vuorovaikutusta esimiehen kanssa. Y-sukupolvi odottaa myös, että esimies hyödyntää ja kehittää heidän osaamistaan.

Estudio de algunas propiedades fisicas y fisiológicas precosecha de la ciruela variedad horvin

El presente trabajo tuvo como objetivo determinar algunas propiedades físicas y fisiológicas de la ciruela variedad Horvin, durante el periodo precosecha, cuyo conocimiento es indispensable para la determinación del momento oportuno de recolección, lo cual permitirá reducir las pérdidas que se presentan de este producto durante la cosecha, debido a su deficiente manejo. El estudio permitió determinar que la ciruela variedad Horvin debe recolectarse 99 días después de la floración, en cuyo momento presentó valores medios de firmeza de 50,66 N, acidez titulable de 0,78%, sólidos solubles de 11,8 ºBrix, intensidad respiratoria de 19,64 mg CO2 kg-1 h-1 y relación de madurez (SS/AT) de 15,25. La ciruela variedad Horvin en el momento de la recolección, presentó un tamaño medio de 30,59 mm, peso de 22,44 g, esfericidad y redondez de 0,84 y 0,85 respectivamente, densidad real de 1095,65 kg.m-3, densidad aparente de 572,70 kg.m-3, porosidad de 49,89% y área superficial de 32,79 cm².

The role of emotional branding in building brand personality from a consumer perspective

The purpose of this exploratory research is to study the role of emotional branding in building brand personality. The research is conducted from the perspective of the consumer, more specifically the Finnish Generation Y females. The aim of the thesis is to gain insights and understanding on the key concepts and contribute to the Generation Y literature. In addition, the research examines the effect of certain cultural implications on the process of building brand personality. The research was conducted as an embedded single-case study, in which qualitative data was collected through semi-structured interviews with a sample of six consumers and personal observation within one of the concept stores of the case company. In order to triangulate the data, secondary sources were utilized to gain more information about the case company. The results indicated a connection between emotional branding and the formulation of brand personality, which can be manipulated according to the brand personality drivers. Congruence with consumer self-conceptualization and set of values were discovered to strengthen the emotional bonding. As the end result, the research was able to clarify the process-thinking behind emotional branding.

Rekrytointimarkkinointi Y-sukupolvelle, miten tavoitamme parhaat osaajat? Case IBM Finland OY

Pro Gradu- tutkimuksen keskeisin tavoite oli selvittää tehokkaimmat rekrytointimarkkinointikanavat ja tyylit Y-sukupolveen kohdistuen. Y-sukupolvi on isoin ja uusin sukupolvi, joka on siirtymässä työelämään. Tällä hetkellä teoreettinen pohja on vielä ohut liittyen y-sukupolven rekrytointiin ja työnantajamielikuvaan ja tämän tutkimuksen oli tarkoitus selvittää tätä tutkimusaukkoa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Aineistonkeruutapana oli kysely. Kysely toteutettiin sähköpostilla lähetettävällä kyselyllä IBM Suomen nuorille harjoittelijoille ja työntekijöille. Kysely lähetettiin noin 150:lle työntekijälle. Tutkimustulokset osoittivat, että IBM Suomella ovat perusprosessit ja nykyisten harjoittelijoiden tyytyväisyys hyvällä tasolla. Kuitenkin tutkimuskyselyn kautta saatiin selville osa-alueita, joilla rekrytointimarkkinoinnin tehokkuutta voidaan lisätä ja hyväksikäyttää vieläkin paremmin. Tutkimustulosten perusteella Y-sukupolven arvot ja odotukset erosivat muista sukupolvista oletettua vähemmän.

Espondiloartropatias seronegativas y viceversa

Introducción. Las Espondiloartropatias Seronegativas (EAS) son un grupo de enfermedades interrelacionadas que presentan compromiso inflamatorio articular y hallazgos extraarticulares. Por otra parte, las Enfermedades Autoinmunes (EAI) son un síndrome clínico caracterizado por la pérdida de la tolerancia inmune. Se encuentra en ellas activación de células B o T, conllevando a daño tisular en ausencia de cualquier otra causa. No existe evidencia sustancial para considerar las EAS como EAI, pero si pueden ser consideradas como enfermedades autoinflamatorias. Dado que la poliautoinmunidad es una de las más importantes características de las EAI, nuestro propósito fue investigar la relación entre EAS y EAI. Materiales y métodos. 2 grupos fueron analizados. Primero, evaluamos la presencia de EAI en una cohorte de pacientes con EAS (n=148). Segundo, examinamos la presencia de EAS en un grupo bien definido de pacientes con EAI (n=1077), incluyendo artritis reumatoide (AR), lupus eritematosos sistémico (LES) y síndrome de Sjögren (SS) Resultados. En el grupo de EAS, dos pacientes presentaron SS (1.4%) y 5 hipotiroidismo autoinmune (HAI) (3.5%). No se encontraron otras EAI en este grupo. La prevalencia de EAI en EAS fue 4.86%. En el grupo de EAI, 5 pacientes presentaron EAS (0.46%). Conclusión. Este estudio no sugiere relación entre EAS y EAI, reforzando la evidencia a favor de que las EAS corresponden más a enfermedades autoinflamatorias que a EAI

Macrodisco y glaucoma en individuos estudiados con tomografía óptica coherente

Introducción: El glaucoma representa la tercera causa de ceguera a nivel mundial y un diagnóstico oportuno requiere evaluar la excavación del nervio óptico que está relacionada con el área del mismo. Existen reportes de áreas grandes (macrodiscos) que pueden ser protectoras, mientras otros las asocian a susceptibilidad para glaucoma. Objetivo: Establecer si existe asociación entre macrodisco y glaucoma en individuos estudiados con Tomografía Optica Coherente (OCT ) en la Fundación Oftalmológica Nacional. Métodos: Estudio transversal de asociación que incluyó 25 ojos con glaucoma primario de ángulo abierto y 74 ojos sanos. A cada individuo se realizó examen oftalmológico, campo visual computarizado y OCT de nervio óptico. Se compararon por grupos áreas de disco óptico y número de macrodiscos, definidos según Jonas como un área de la media más dos desviaciones estándar y según Adabache como área ≥3.03 mm2 quien evaluó población Mexicana. Resultados: El área promedio de disco óptico fue 2,78 y 2,80 mm2 glaucoma Vs. sanos. De acuerdo al criterio de Jonas, se observó un macrodisco en el grupo sanos y según criterio de Adabache se encontraron ocho y veinticinco macrodiscos glaucoma Vs. sanos. (OR=0,92 IC95%=0.35 – 2.43). Discusión: No hubo diferencia significativa (P=0.870) en el área de disco entre los dos grupos y el porcentaje de macrodiscos para los dos grupos fue similar, aunque el bajo número de éstos no permitió concluir en términos estadísticos sobre la presencia de macrodisco y glaucoma.

Cuando Castilla y León comenzaban a caminar juntos.

El trabajo está publicado como recurso en el año 1997

Entrenamiento en habilidades cognitivas y enriquecimiento motivacional : nuevas tecnologías para la Educación Compensatoria.

Crear un programa integrado para el desarrollo cognitivo y motivacional dirigido a alumnos del segundo ciclo de EGB, especialmente desfavorecidos, evaluando su eficacia. Consta de 3 partes: 1. Examina la viabilidad del material del Proyecto Inteligencia, elaborado por la Universidad de Harvard. Incluye 6 trabajos que evalúan la fundamentación teórica de cada subprograma, la interacción entre ellos, el grado de generalización de las habilidades entrenadas y la posibilidad de que actúen como criterio predictor del rendimiento. 2. Incluye un trabajo valorativo de otros programas de entrenamiento de habilidades cognitivas. 3. Procede a la estandarización y validación de pruebas de evaluación de aspectos motivacionales. Estudia la eficacia diferencial de un entrenamiento atribucional o de autoinstrucciones ante una situación de fracaso. De una muestra de 1000 ss. en edad escolar se extraen para cada subprograma dos muestras pertenecientes a colegios diferentes de niños de segundo ciclo de EGB y que puntúan bajo o medio en las pruebas: fundamentos de razonamiento (30 ss. grupo experimental y 24 ss. grupo control), razonamiento verbal (32 ss. y 31 ss. respectivamente), comprensión lectora (27 y 27), solución de problemas (29 y 29), toma de decisiones (30 y 25) y pensamiento inventivo (32 ss. grupo experimental y 25 grupo control). 6 Trabajos empíricos independientes que evalúan cada uno de los subprogramas del Proyecto Inteligencia (Harvard, 1983). Diseños intergrupo, pretest posttest. Grupos nivelados en rendimiento inicial. Variable dependiente: rendimiento evaluado según pruebas que incluye el programa inteligencia. Variable independiente: aplicación del programa (grupo experimental) o no aplicación (grupo control). En todos los casos los análisis se refieren al efecto del programa, grado de generalización de las habilidades entrenadas e interacción entre los distintos subprogramas (posibilidad de predecir rendimientos). Las diferencias entre el grupo control y el experimental en el pretest no fueron significativas. La ganancia del grupo experimental es mayor que la del grupo control. Cierta generalización de las habilidades entrenadas a problemas de estructura similar. Los niveles previos en cada subprograma no predicen el rendimiento posterior en otros programas, ni a la inversa. Dentro del mismo programa se observa, en algunos casos, cierta correlación que indica que los sujetos con niveles más bajos son los más beneficiados por el programa. Independencia en los efectos de los distintos subprogramas, por lo que pueden aplicarse de forma independiente. En caso de aplicarlos en bloque, su efecto es aditivo, no hay modificación cognitiva estructural. Menciona la escasa duración de los programas y la necesidad de reestructurar los materiales dándoles un enfoque de metaconocimiento. Así mismo se apunta la necesidad de desarrollar instrumentos de evaluación más precisos que identifiquen procesos y productos.

Oraciones varias consagradas a Maria Señora nuestra, Madre de Dios, y de pecadores /

Palau,

El porvenir de las familias : drama de costumbres en tres actos y en verso /

"Estrenado en el teatro de Novedades con gran éxito y en presencia de SS.MM. y A.R. la Infanta Isabel, en la noche del 19 de febrero de 1865" -port.-

Arvojen merkitys KTM-opiskelijoiden työpaikan valinnassa

Vielä muutamia vuosikymmeniä aiemmin työtä tehtiin Suomessa pääasiallisesti toimeentulon takia. Nykyään kuitenkin työelämässä yhä useampi yksilö toivoo tekevänsä toimeentulon ohella itselleen merkityksellistä työtä ja pyrkii sen avulla myös toteuttamaan itseään. Työelämä elääkin tällä hetkellä sukupolvenvaihdosta kun vuosina 1980–1990 syntyneet henkilöt, eli Y-sukupolvi, astuu työelämään tuoden väistämättä muutoksia mukanaan. Työtehtävien ja työelämän kehittyessä jatkuvasti, myös työntekijät odottavat yhä enemmän työnantajiltaan ja työltään. Nykypäivänä organisaatioiden eettisyys, arvot ja moraali ovatkin nousseet yhteiskunnassa yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Työn merkityksen muuttumista ja sen tarjoamaa mahdollista sisältöä elämälle voidaankin pitää osittain tämän tutkimuksen alulle panevana tekijänä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selvittää, mikä on arvojen merkitys KTM-opiskelijoiden työpaikan valinnassa. Osaongelmien myötä pyritään selvittämään, mitkä tekijät KTM-opiskelijat kokevat tärkeiksi työelämässä ja mikä on KTM-opiskelijoiden ja tulevan työnantajan arvojen vastaavuuden tai eroavuuden painoarvo työpaikkaa valittaessa. Tutkimusongelmia lähestyttiin haastattelemalla Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön pro gradu -vaiheessa olevia laskentatoimen ja rahoituksen sekä markkinoinnin KTM-opiskelijoita. Aineisto kerättiin yhdeksän teemahaastattelun kautta. Tutkimuksen perusteella voidaan arvoilla todeta olevan merkitystä työpaikan valinnassa. KTMopiskelijat kokivat tärkeänä, että organisaation arvot ovat sellaiset, että niihin pystytään samaistumaan. Arvot eivät kuitenkaan ole empiirisen aineiston perusteella tärkein tekijä tulevaisuuden työpaikkaa valittaessa. Arvoja tärkeämpänä työpaikan valinnassa KTM-opiskelijat painottivat mielenkiintoisia ja haastavia työtehtäviä, henkilökohtaisia kehitysmahdollisuuksia sekä työn merkityksellisyyttä ja mielenkiintoisuutta. Organisaatioiden näkökulmasta on kaikesta huolimatta ensisijaista ymmärtää, että KTM-opiskelijat vaativat tulevaisuuden työpaikaltaan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa. Eettisen liiketoiminnan kulmakivenä toimivat yrityksen arvot, ohjaten organisaation toimintaa.