Beszállítófejlesztés és lean beszállítófejlesztés = Supplier development and lean supplier development

A tanulmány általános áttekintést ad a beszállítófejlesztésről. A szakmában elterjedt fogalmak, a meghatározó koncepcionális keretek, az ajánlott szervezeti megoldások és az eredményes megvalósítást támogató és gátló tényezők számba vétele arra szolgál, hogy tág kontextusban értelmezhessük a lean beszállítófejlesztést. A lean beszállítófejlesztés intézményesített szervezeti rutinok halmazát jelenti – a japán autóipari nagyvállalatok gyakorlata alapján. Egyszerre van jelen az ad hoc problémamegoldás és a folyamatorientált, tág és stratégiai beszállítófejlesztés. A kulcsbeszállítók állnak a középpontban. A beszállítókkal való együttműködésben a bilaterális kapcsolatok (beszerző-beszállító) és a multilaterális kapcsolatok (beszerző és beszállítók csoportja) is fontos szereppel bírnak. A tevékenységek megvalósításában több tucat alkalmazott főállásban vesz részt. Ezek az alkalmazottak a beszerző vállalat termelési rendszerének, működési filozófiájának is szakértői. A globális nagyvállalatoknál – adott régióban is – több osztály, esetenként egymástól függetlenül is foglalkozik a beszállítók fejlesztésével. A sikeres megvalósítást és részvételt, elköteleződést támogatja, hogy az ösztönzési rutinok is formalizáltak és intézményesítettek (pl. hatalmi kérdések, elért haszon megosztása, partnerek felelőssége). _____ Our study reviews supplier development (SD) and lean supplier development literature. The first part gives an overview about general SD and related definitions, conceptual frameworks, organisational settings and supporting/impeding factors influencing the success of SD efforts. The second part of the study positions lean supplier development in this general SD context. Lean SD is built on sets of institutionalized organisational routines – based on daily practice of Japanese automotive companies. Lean SD contains of different SD approaches. It is pervaded by both ad hoc problem solving activities and process-focused, wide and strategic approaches at the same time. The efforts are focused on key suppliers. The SD is organised through bilateral (purchaser firm and supplier firm) and multilateral (purchaser firm and supplier firms) relations. At global automotive companies more dozens full time employees work on SD. These employees are expert of the production system and operating philosophy of the purchaser company. Global firms – even in a particular geographical area – have usually more departments responsible for SD. Eventually these departments work independently from each other. To achieve the expected performance improvement and real involvement and commitment it is critical to formalize and institutionalize routines influencing motivation as well (eg., power, gain sharing, responsibilities).

Supplier segmentation and development in project business

The purpose of this study was to expand the applicability of supplier segmentation and development approaches to the project-driven construction industry. These practices are less exploited and not well documented in this operational environment compared to the process-centric manufacturing industry. At first, portfolio models to supply base segmentation and various supplier development efforts were investigated in literature review. A step-wise framework was structured for the empirical research. The empirical study employed multiple research methods in three case studies in a large Finnish construction company. The first study categorized the construction item classes into the purchasing portfolio and positioned suppliers to the power matrix by investigating buyer-supplier relations. Using statistical tests, the study also identified factors that affect suppliers’ performance. The final case study identified improvement areas of the interface between a main contractor and one if its largest suppliers. The final results indicate that only by assessing the supply base in a holistic manner and the power circumstances in it, buyers comprehend how to best establish appropriate supplier development strategies in the project environment.

Policy transfer in practice:implementing supplier diversity in the UK

This article draws on the policy transfer literature to examine a UK-based initiative to promote supplier diversity and provides insights into three areas neglected in current research, namely: the dynamics of non-governmental policy transfer; the factors that mediate policy transfer in different jurisdictions; and the integration of research and practice in small business related policy transfer. To this end, an innovative action research approach is deployed with the dual purpose of effecting practical change and advancing knowledge. This comprises two phases: first, a realist analysis of the US National Minority Supplier Development Council (NMSDC), an exemplar intermediary; and second, the implementation and concurrent realist evaluation of a supplier diversity initiative modelled on NMSDC, referred to as ‘Supplier Development East Midlands’ (SDEM). The findings provide lessons for academics and practitioners dealing with small and medium-sized enterprise (SME) policy transfer in general and supplier diversity intermediaries in particular.

Experimenting with supply chain learning (SCL):supplier diversity and ethnic minority businesses

This paper reports on an innovative UK-based ‘Supply Chain Learning’ (SCL) initiative to encourage the corporate sector to consider supplier diversity in respect of ethnic minority businesses. This follows academic and policy interest in programmes to empower ethnic minority enterprises to achieve breakout to mainstream markets and business growth. The first phase of the initiative, entitled Supplier Development East Midlands (SDEM) is examined. By adopting an inter-organisational action learning approach, some of the key attributes of the programme are delineated, focusing on the recurrent action-reflection cycle taking place in a learning group comprising SDEM, LPOs (Large Purchasing Organisations) and small EMSs (Ethnic Minority Suppliers).

Palvelutoimittajan kyvykkyyden arviointimalli CAT- Palvelutoimittajan kehittäminen osana hankintamenetelmää

Suorituskyvyn mittaamista on tehty jo kauan yrityksissä. Nyt tämä suuntaus on löytämässä tiensä myös julkiselle sektorille, jossa palvelutoimittajien kyvykkyyden ja suorituskyvyn mittaamista on alettu suunnittelemaan ja laajamittaisemminkin. Toistaiseksi julkisella sektorilla ei ole tutkittu palvelutoimittajankyvykkyyden mittaamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli antaa Tiehallinnolletoimittajavalinnan ja toimittajan kehittämisen työkalu, kyvykkyyden arviointimalli. Tavoitteena oli antaa myös kattava teoriakatsaus toimittajavalinnasta ja - kehittämisestä. Tutkimuksen teoreettinen osa keskittyy toimittajavalintaan infra-alalla, julkiseen hankintalainsäädäntöön ja toimittajan kehittämiseen. Empiirisessä osassa keskityttiin palvelutoimittajan kyvykkyyden arviointimalliin, CAT:iin, sen kykytekijöihin ja indikaattoreihin sekä mallin modifiointiin. Tiehallinnon malli on pitkälti samansisältöinen kuin Highways Agencyn malli, joskin selkeämpi ja lyhempi. Yksi kykytekijä, toiminnan laatu, lisättiin tässä työssä olevaan arviointimalliin.

Strategisen kumppanuuden kehittäminen globaalissa projektitoimintaympäristössä

Tämän työn päätavoitteena oli rakentaa malli yrityksen kansainvälisten strategisten kumppanuuksien (partnership-hankintasuhteiden) aloittamiselle ja kehittämiselle sekä soveltaa sitä operatiivisessa toiminnassa kansainväliseen toimittajaan – arvioiden suhteen tulevaisuuden menestystekijät ja rakentaen toimintamalli yhteistyön askelille. Työssä rakennettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmään perustuen malli askeleista strategiseen kumppanuuteen kansainvälisen toimittajan kanssa. Malli luotiin yrityksen bisnesprosessien, teoriatiedon, bench-markingien ja haastattelujen pohjalta. Mallilla pyritään yrityksessä jatkossa vastaamaan yhä kiristyvään markkinoiden kilpailutilanteeseen. Työn sovellusosassa keskityttiin valittujen tuotteiden toimitusketjun kehittämiseen. Strategisella kumppanuudella kansainvälisen toimittajan kanssa kehitetään toimitusketjua ja aikaansaadaan menestystä työssä luodun toimintamallin mukaan.

Tilauspisteen ja tilauseräkoon määrittäminen osana ostoprosessin kehittämistä tukkukaupassa

Varastojen hallinta sisältää yksinkertaisimmillaan varastotasojen, tilauspisteiden ja tilauseräkokojen määrittämiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Perinteisesti näitä päätöksiä on tarkasteltu ainoastaan yhden ohjauspisteen sisäisestä näkökulmasta. Ostoprosessin ja siihen liittyvien toimittajasuhteiden kehittämisen merkitystä varastojen hallinnassa ei ole sen sijaan täysin ymmärretty. Tässä työssä tarkastellaan sekä perinteisiä varastonohjausjärjestelmiä että ostoprosessin kehittämistä teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen case-tutkimuksen kautta. Tutkimuksen päätarkoitus on esittää varastonimikkeiden tilausajankohdan ja –eräkoon määrittämiseen liittyviä menetelmiä. Tutkimuksen teoriaosassa muodostetaan viitekehys tuotteiden luokitteluun perustuville varastojen hallinnan menettelytavoille. Varastojen hallinnan päätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ostoprosessin vaiheiden operatiivinen kehittäminen, toimittajayhteistyön parantaminen toimitusketjun hallinnan ja partnership-suhteiden kautta sekä nimikkeiden kysynnän, toimitusaikojen, varastojen hallinnan kustannusten ja mittarien määrittäminen. Lisäksi kuvataan tukkukauppaan liittyviä erityispiirteitä em. seikkojen osalta. Empiirisessä osassa tarkastellaan ensin terästuotteiden tukkukaupan Oy Kontino Ab:n ostotoiminnan ja varastojen hallinnan nykytilaa. Haastatteluaineiston perusteella esitetään optimaalisia varastotäydennysmenetelmiä luokitelluille nimikkeille. Tutkimuksen mukaan varaston palvelukyvyn mittaaminen on välttämätöntä optimaalisen tilauspisteen ja –eräkoon määrittämisessä. Tukkukaupan varastojen hallintaan soveltuu parhaiten kiinteän tilausvälin järjestelmä, jossa tilaushetki on kiinteä ja eräkoko sekä tilauspiste vaihtelevat. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että myös tukkukaupan on pyrittävä varastotasojen alentamiseen parantaakseen varastoinnin tehokkuutta ja palvelukykyä. Parannukset voidaan toteuttaa vain ymmärtämällä varastojen hallinnan ja ostoprosessin välinen läheinen yhteys ja kehittämällä strategista toimittajayhteistyötä.

Laadun varmistaminen toimitusketjussa

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää perustyökalut toimittajan aikaansaaman laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi. Kirjallisuusanalyysin avulla selvitettiin hankintatoimen ja laadunvarmistamisen käsitteitä ja synteesin avulla yhdistettiin hankintatoimi ja laatu toisiinsa. Laatuajattelua on lähestytty viiden eri laatumenetelmän pohjalta ja niiden sovellettavuutta hankintatoimeen on pohdittu lähinnä ostavan yrityksen näkökulmasta. Ostava yritys haluaa usein myös kehittää toimittajiaan ainakin tuotantoprosessin kannalta kriittisten osien ja materiaalien osalta. Toimittajan suorituskykyä pitää pystyä myös valvomaan ja mittaamaan. Tutkimuksen mukaan yritysten johdon tulee sitoutua laatutoimenpiteisiin, jotta laadun parannusta voidaan saada aikaan. Laatuvaatimuksista tulee viestiä sekä työntekijöille että toimittajille. Uuden ajattelutavan sisäistäminen vie aina aikaa ja sitoo yrityksen arvokkaita resursseja.

Hankinnan ja toimittajien suorituskyvyn kehittäminen

Tutkimuksen tavoitteena on luoda yksinkertaistettu malli, jota voidaan hyödyntää olemassa olevien toimittajien suorituskyvyn analysoinnissa ja sen perusteella tehtävässä kehitystyön pohjana. Tutkimuksen case-osuuden tavoitteena on testata mallin toimivuus ja käyttää sitä toimittajayhteistyön kehittämisessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään ennustamiseen, hankintaan, hankintaprosessiin, toimittajahallintaan, suorituskykyyn ja toimittajayhteistyöhön liittyviä näkökohtia ja menetelmiä. Toimittajahallinnan tärkeänä näkökohtana on toimittajien analysointi ja segmentointi niiden tärkeyden ja kriittisyyden perusteella. Hankinnan suorituskyvyllä on tärkeä merkitys yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Toimittajien suorituskyky vaikuttaa hankinnan suorituskykyyn ja luo tarpeen toimittajayhteistyön kehittämiselle. Kommunikointi ja sitoutuminen ovat tärkeät näkökohdat hankinnan ja toimittajan välisen yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyötä voidaan kehittää tutkimuksessa luodun toimittajayhteistyön analysoinnin ja kehittämisen –mallin avulla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritykselle on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä tärkeiden ja kriittisten toimittajien kanssa suorituskyvyn parantamiseksi. Hankinta voi saavuttaa omat tavoitteensa tekemällä yhteistyötä toimittajiensa kanssa ja tällöin se edesauttaa koko yritystä saavuttamaan tavoitteensa. Toimittajayhteistyön analysoinnin ja kehittämisen -mallin avulla kehitystyöstä tulee järjestelmällistä ja vaikuttavaa. Se auttaa hankintaa ja toimittajaa ymmärtämään kehitystyön tärkeys ja merkitys.

Role of food safety in procedures adopted for the purchase of minimally processed and fresh vegetables by foodservices

This research was designed to analyze whether the procedures adopted by foodservice establishments for the purchase of minimally processed and fresh vegetables favor the acquisition of safe products. This research investigated the purchasing policies of such establishments, whether self-managed or administered by foodservice contractors, in the municipality of Campinas and its outlying districts. A random sample of thirty-nine establishments participated in the research. The instruments for data collection were pre-tested, and the actual interviews were conducted by trained personnel. Comparative analyses were made using various statistical tests. All of the participating establishments purchase fresh vegetables, although only six of them use minimally processed ones. For most of the establishments, price is at least one of the most important criteria for the selection of a supplier, and they do not normally monitor the safety of the fresh products purchased (51.3%), nor do they make regular technical visits to guarantee quality (46.2%); moreover, most do not carry out a supplier development program. It is suggested that routine technical visits to suppliers should be adopted, as well as the creation of courses, such as those dealing with the safety of vegetables and supplier development, to be offered to foodservices.

Programas e políticas públicas para o desenvolvimento de vínculos de negócios entre grandes empresas compradoras e pequenos fornecedores locais

Vínculos de negócios são caracterizados como relacionamentos entre grandes empresas e pequenos fornecedores locais, com beneficios que incluem o aumento de negócios entre as empresas, diminuição de custos e dinamização da economia local, com implicações diretas para o desenvolvimento. Isso faz com que o Estado possa ter interesse na promoção destes vínculos, sendo as políticas públicas seu instrumento de promoção. Esta dissertação tem como objetivo identificar as condições para que o Estado estabeleça políticas públicas para a promoção de tais vínculos. Na revisão bibliográfica faz-se a análise de temas ligados ao relacionamento entre empresas, bem como do ambiente de investimento no Brasil. Também é realizada uma análise dos conceitos de vínculos de negócios e de políticas públicas. Para se chegar ao objetivo da pesquisa, foram analisados dois programas, ambos com o objetivo de fortalecer a relação entre grandes empresas compradoras e pequenos fornecedores: Projeto Vínculos e Programa de Desenvolvimento de Fornecedores (dos estados de Maranhão, Espírito Santo e Pará). Utilizou-se como técnica de coleta de dados a entrevista em profundidade, com um total de quatorze entrevistados, que autorizaram a transcrição para posterior análise. A conclusão é que o Estado pode estimular vínculos de negócios por meio de políticas públicas nas seguintes condições: ao complemento de políticas de Estado, como política de qualificação profissional, complemento à política de atração de investimentos, como incentivo à transferência de tecnologia e para o desenvolvimento do ambiente de negócios.

Programa de desenvolvimento de fornecedores e indução de comportamentos de melhoria contínua: estudo de caso da Natura Cosméticos

À medida que a competição entre empresas se amplia no nível da cadeia de suprimentos, torna-se necessário a melhoria de desempenho dos fornecedores através de esforços das empresas compradoras. Definida como “esforço da empresa focal em melhorar o desempenho do fornecedor e/ou as competências para irem de encontro com as necessidades de curto e/ou longo prazo da empresa compradora” (KRAUSE, 1999), o desenvolvimento de fornecedores se torna elemento diferencial na busca por desempenhos superiores dos atores da cadeia de suprimentos. É nesse contexto que se busca uma melhor compreensão do programa de desenvolvimento de fornecedores da empresa Natura Cosméticos, o programa QLICAR, reconhecido como uma gestão diferenciadora dentro do mercado brasileiro (REVISTA EXAME, 2011). O objetivo do trabalho é compreender sobre as práticas do programa de desenvolvimento de fornecedores que buscam induzir comportamentos de melhoria contínua nos fornecedores da empresa Natura. Como procedimento metodológico foi realizado uma pesquisa qualitativa por meio de estudo de caso. Os instrumentos de pesquisa do presente trabalho foram entrevistas e dados secundários advindos de três fornecedores do programa de desenvolvimento de fornecedores da empresa Natura Cosméticos assim como da própria empresa focal. Foram identificados três práticas do QLICAR que buscam induzir o comportamento de melhoria contínua nos fornecedores. Foram eles, as avaliações, premiações e reuniões. De forma holística, as práticas do QLICAR complementam as práticas já existentes nos fornecedores. A prática de avaliação se mostrou como um complemento dos indicadores utilizados nos fornecedores e as reuniões como atividades de alinhamento estratégico entre as empresas. Já a premiação não se mostrou unânime entre os fornecedores como incentivo pela busca de melhorias. No caso examinado, são apresentadas evidências de como as práticas do programa de desenvolvimento de fornecedores são vistos de forma distinta entre os atores envolvidos.

Rising concentration in Asia-Latin American value chains: Can small firms turn the tide?

Dynamic Asia has overtaken the European Union as Latin America and the Caribbean’s second largest export market, after the United States. However, the region’s exports to Asia remain concentrated in few commodities involving a small number of large firms. This book explores the present and future scope for the participation of small and medium-sized enterprises (SMEs) in biregional trade and value chains and the measures that can be taken to make those chains more inclusive and sustainable. SMEs have a low direct presence in the region’s export flows and their participation in the supplier networks of multinational companies is weak. This volume reviews several supplier development programmes (SDPs) adopted in various countries in Asia and Latin America to increase SME linkages with multinational firms. These programmes, many of which are public-private initiatives, aim to boost SME productivity and enhance their participation in value chains.

Identificação e análise da relação entre a utilização de construtos da qualidade e o desempenho e competitividade organizacional

A growing number of companies is adopting quality management systems to achieve better performance and remain competitive in the market. These systems, however, can prove quite complex because they involve different practices and factors. This paper seeks to identify and analyze how each of these factors and practices, defined as quality constructs, influence the performance and competitiveness in the organizational environment and thus contribute to the strategic decisions in the area of quality. To achieve that, a survey was conducted with industrial companies located in the state of São Paulo, and the data was analyzed by a structural equation software. As a result, it was observed that the constructs Customer Focus and Human Resources are the most influent for the competitive criteria of a company, while the constructs Supplier development and Customer Focus exert greater impact on performance

Patterns of dynamic changes in supply management – a triadic approach

Research has followed a network perspective of supply management from as early as the publication of Krajlic matrix. This portfolio approach is still static. Recently the triad is interpreted as the smallest unit of a network through which dynamics can be studied. Analyzing triads seems to be a promising way through which a deeper insight into the dynamics of supplier development can be gained. Using case study approach the paper investigates this dynamics with a special emphasis on coopetitive behavior. Analyzing a triadic sourcing setting operating in a make to engineer (and order) environment we show the importance of governance.