Measuring organizational capabilities in the engineering and consulting industry

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kuinka organisaation kyvykkyyksiä voidaan mitata engineering- ja konsultointialalla käyttämällä ns. kyvykkyysauditointimenetelmää. Päämotiivit aineettoman omaisuuden mittaamiseksi tunnistettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Erilaisten menetelmien etuja ja haittoja tutkittiin, jotta kyvykkyysauditoinnin suorittamiseen liittyvät haasteet ja vaatimukset tulisivat tunnistetuiksi. Kyvykkyysauditoinnin rakentaminen vaati teollisuudenalan erityispiirteiden tunnistamista. Niiksi havaittiin tietointensiivisyys ja projektikeskeisyys. Auditoinnin implementaatioprosessi koostui neljästä osasta, joista kolmen ensimmäisen suorittamiseen case-yritys antoi merkittävän panoksensa. Kriittisten menestystekijöiden selvittämisen jälkeen voitiin niihin vaikuttavat organisaation kyvykkyydet tunnistaa ja arviointi suorittaa. Arvioinnit kerättiin sisäisiltä ja ulkoisilta arvioijilta, ja ne muodostivat pohjan analyysille, joka selvitti yrityksen kehittämistarpeita. Kyvykkyysauditoinnin hyödyiksi laskettiin kasvanut tietämys yrityksen vahvuuksista ja heikkouksista sekä mahdollisuus tarkkailla säännöllisesti sen kokonaissuorituskykyä ja parantaa sitä.

Organisaation strateginen kyvykkyys uudistumiseen

Tämän Pro Gradun tavoitteena oli selvittää organisaation strategisen kyvykkyyden merkitys organisaation uudistumiselle. Strateginen kyvykkyys käsitellään tässä työssä seuraavien strategisen johtamisen teorioiden kautta: toimialan taloustiede, resurssiperustainen näkemys, evoluutioteoria organisaation muutoksesta, tietoperustainen näkemys sekä dynaamisten kyvykkyyksien näkemys. Yrityksen uudistumiskyky ymmärretään tässä työssä yrityksen kyvyksi oppia ja kehittää uutta tietopääomaa sekä tuottaa uusia innovaatioita. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena oli selvittää case-yrityksen strategisen kyvykkyyden tämän hetkinen taso ja kuinka strategista kyvykkyyttä uudistumiseen voidaan mitata. Empiirinen tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena ja siinä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, joten siinä ei ole asetettu tutkimushypoteeseja. Kvantitatiivinen osuus suoritettiin selainpohjaisena kyselynä. Kvalitatiivinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin ja sen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä caseyrityksen strategiseen kyvykkyyteen. Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli havainto, että oppimisella ja uuden tiedon luonnilla on selvä yhteys yrityksen innovointiin ja uudistumiseen. Lisäksi havaittiin, että yrityksen ulkoisen toimintakentän ja asiakkaiden tarpeiden tuntemuksella on vaikutusta strategiseen kyvykkyyteen.

Työponnistus ja organisaation uudistumiskyky:Haluammeko björnborgeja vai henrykissingerejä?

Tämän Pro Gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia, onko työponnistuksen ja organisaation uudistumiskyvyn välillä yhteyttä. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko työtyytyväisyys, työmotivaatio ja henkilökohtainen uudistumiskyky organisaation uudistumiskykyyn. Niiden yhteys selvitettiin myös työponnistukseen. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista tiedonhankintaa. Esimerkkiyritykselle tehtiin määrällinen tutkimuskysely. Lisäksi tehtiin kolme puolistruktuoitua ryhmähaastattelua. Myös kolme yksikönjohtajaa haastateltiin. Tutkielma antoi selkeän todisteen siitä, että työponnistuksella ja organisaation uudistumiskyvyllä on yhteys toisiinsa. Vielä vahvempi yhteys löytyi työmotivaation ja uudistumiskyvyn välillä. Henkilökohtaisen uudistumiskyvyn ja organisaation uudistumiskyvyn välillä oli hyvin heikko yhteys. Vielä heikompi oli sen yhteys työponnistukseen. Työtyytyväisyys korreloi hyvin vahvasti työponnistuksen kanssa, mutta sen suhde organisaation uudistumiskykyyn oli selvästi huonompi kuin työmotivaation ja työponnistuksen. Esimerkkiorganisaation yksikköjen, osastojen ja suoritusportaiden välisiä eroja tutkittiin myös. Toimitusosastojen ja muiden osastojen väliltä löytyi merkitseviä eroja, mutta muuten yrityksen arvot eri tahoilla olivat melko tasaisia.

Strateginen osaaminen ja strategiset kyvykkyydet biotaloustoimialarahastossa

Työn tavoitteena oli biotaloustoimialarahastolta vaadittavien organisaation osaamisen ja kyvykkyyksien tunnistaminen. Vaadittavan osaamisen ja kyvykkyyksien kartoituksessa oli huomioitava rahaston luonne ja tavoite. Rahaston on toimittava samanaikaisesti liiketoimintalähtöisesti ja kiihdytettävä biotaloustoimialan kehittymistä Suomessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta sekä asiantuntijahaastatteluja. Kirjallisuustutkimuksen avulla tutustuttiin biotaloustoimialan ja sen keskeisten teknologioiden kehittymiseen sekä rahastotoimialan perusrakenteisiin. Asiantuntijahaastatteluilla kartoitettiin rahastoliiketoimintaa harjoittavien organisaatioiden osaamisia ja kyvykkyyksiä. Haastattelut toteutettiin organisaatioissa jotka rahoittavat sekä yrityksiä että projekteja. Rahoituksen kohdetoimialoiksi määriteltiin energia- ja metsäteollisuus sekä ympäristönsuojeluhankkeet. Tutkimuksessa on hyödynnetty NICHEINNO–projektissa toteutettua toimiala-analyysiä sekä projektissa muodostettua biotaloustoimialarahaston liiketoimintamallia. Tässä työssä muodostettiin rahaston tavoitteiden ja liiketoimintamallin edellyttämät ydinosaamiset ja kyvykkyydet. Tutkimuksen tuloksena syntyneitä ydinosaamisten kuvauksia voidaan hyödyntää biotaloustoimialaa rahoittavien organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien kehittämiseen.

Organisaation sisäinen kokous tiedon johtamisen välineenä

Summary: Internal meetings as a management tool in organizations

Mitä on organisaation muisti? : käsiteanalyysi Walkerin ja Avantin mukaan

Summary

Organisaation innovaatiopolitiikka

Mediatoimialalla eletään murrosvaihetta. Erityisesti sähköisen median alalla uusien ansaintalogiikoiden tunnistaminen ja kehittäminen muodostuu yhä tärkeämmäksi kilpailukyvyn kannalta. Digi- ja maksutelevision tuomat muutokset tämän hetkiseen ansaintamalliin tuovat mukanaan huomattavia haasteita ja sitä kautta myös mahdollisuuksia. Myös muiden sähköisten medioiden rooli tulee kehittymään tulevien vuosien aikana. Internet on jo tällä hetkellä mobiilisti saatavavilla ja television mobiiliratkaisut tekevät tuloaan vauhdilla. Työn tavoitteena on luoda tietojohtamisen malli ja työkalut eli innovaatiopolitiikan viitekehys, jolla MTV Media voi muuttuvassa ja fragmentoituvassa mediakentässä säilyttää edelläkävijyytensä ja innovatiivisuutensa uusia tuotteita ja palveluita kehitettäessä. Työssä luodaan kirjallisuustutkimuksen perusteella malli innovaatiopolitiikan kehittämiseen ja arvioidaan valittujen työkalujen soveltuvuutta yrityksen toiminnassa. Teoreettiseksi innovaatiopolitiikan viitekehykseksi valitaan Nonakan mukaeltu malli tiedon luomisenyhdistämisestä. Nonakan mallin avulla luodaan MTV Medialle oma innovaatiopolitiikan viitekehys. Viitekehykseen sopivia työkaluja esitellään ja niiden sopivuutta viitekehykseen arvioidaan. Lopuksi viitekehystä tarkastellaan teorian ja käytännön näkökulmista MTV Median innovaatiopolitiikan kehittämisessä.