Impacto da adopção das IAS/IFRS no capital próprio e no resultado líquido nas empresas portuguesas cotadas

Mestrado em Contabilidade Internacional

IFRS-standardien noudattaminen liikearvon raportoinnissa suomalaisissa listayhtiöissä

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia liikearvoon liittyvien IFRS 3- ja IAS 36 –standardien säännösten noudattamista suomalaisten korkean liikearvon määrän omaavien listayhtiöiden tilinpäätöksissä. Teoria muodostettiin tarkastelemalla aihepiirin tieteellisiä julkaisuja, sekä yritysten kirjanpitoa ohjailevia liikearvoon liittyviä säännöksiä. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja empiirisenä aineistona käytettiin viiden yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2011. Yritykset valittiin tarkastelemalla liikearvon suhteellista osuutta omasta pääomasta. Analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, ja tutkimuksen runko muodostettiin tilintarkastukseen tarkoitetun tarkastuslistan avulla. Tutkimuksessa tuotettiin tarkkaa ja kuvailevaa tietoa säännösten noudattamisesta kohdeyrityksissä. IFRS 3- ja IAS 36 –standardeissa on määritelty tarkat esitysvaatimukset tilinpäätöksissä esitettävälle liikearvoon liittyvälle tiedolle. Esitettäviä tietoja ovat esimerkiksi kuvaus yritysostojen yhteydessä syntyneestä liikearvosta, sekä selvitys liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä avainoletuksista. Kohdeyritysten havaittiin noudattavan tutkimuksessa tarkasteltuja esitysvaatimuksia noin 94 % tarkkuudella. Virheet eivät keskittyneet tiettyihin esitysvaatimuksiin, vaan eri yritykset tekivät erilaisia virheitä liikearvon raportoinnissa.

Accounting treatment for intangible assets acquired in a business combination under IFRS

The role of intangible assets and the amount of business combinations have increased significantly during the last decades which has caused the need to reform and harmonise the accounting treatment for acquired intangible assets. The aim of this study is to find out how the new accounting standard for business combinations, IFRS 3, has affected the accounting treatment for identifiable intangible assets and goodwill in the examined media companies between 2005 and 2014. The most significant reforms introduced by IFRS 3 have been goodwill impairment test and the fair value accounting for acquired intangibles. This study is conducted by using a descriptive analysis and the empirical data consists of financial statement information of listed Finnish and international media companies. The main objectives of IFRS 3 have been to reduce the amount of acquisition cost allocated to goodwill and allow companies to recognise new intangible assets separately from goodwill. The results of this study show that the amount of the acquisition cost allocated to goodwill has decreased during the examined period and due to the fair value accounting, business acquisitions have made new intangible assets visible that otherwise would have not met the recognition criteria under IAS 38. The application of IFRS has revealed a big amount of invisible assets in the balance sheets but at the same time this has reduced the comparability between companies.

NCRF 14 – concentrações de atividades empresariais e os impactos da sua aplicação: estudo de caso no setor empresarial

Projeto apresentado obtenção do Grau de Mestre em Auditoria Orientada pela Professora Doutora Alcina Augusta Sena Dias

O tratamento contabilístico do goodwill nas empresas do PSI- 20

Dissertação de Mestrado apresentado ao Instituto de Contabilidade e Administração do Porto para a obtenção do grau de Mestre em Contabilidade e Finanças, sob orientação de Drª Mónica D’Orey

IAS 36-standardin mukainen liikearvon arvonalentumistestaus case-yrityksissä

Liikearvoa on käsitelty aineettomana hyödykkeenä 1800-luvun lopulta lähtien. Liikearvo on edelleen aiheena haastava ja mielenkiintoinen. Erään 1800-luvun määritelmän mukaan liikearvossa oli kyse hankintahinnan ja ostetun yrityksen omaisuuden kirjanpitoarvon erotuksesta, jossa on havaittavissa yhtäläisyyttä IFRS 3-standardin määrittelemän liikearvon kanssa. Liiketoimintojen yhdistymisessä syntyneen liikearvon mahdollista arvonalentumista yrityksen tulee kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 36:n perusteella arvioida ainakin kerran tilikaudessa tai aina kun on havaittavissa viitteitä siitä, että liikearvo on saattanut alentua. Mikäli tällaisia viitteitä on, yrityksen on tehtävä arvonalentumistestaus, jotta selviäisi mahdollinen liikearvon arvonaleneminen. Tutkimuksen keskeiseksi selvityksen kohteeksi muodostuu miten case-yrityksissä IAS 36-standardia sovelletaan ja tulkitaan liikearvon arvonalentumistestauksessa. Päätavoitteena on analysoida liikearvon arvonalentumistestauksen eri vaiheita, muodostaa testauksen kulusta selkeä kuva sekä selvittää millaisia eroja ilmenee testausprosessissa yritysten välillä. Lisäksi tavoitteena on selvittää mitä testaukseen liittyvää haastateltavat pitävät erityisen haasteellisena. Case-yrityksissä tehdyillä teemahaastatteluilla pyritään saamaan vastauksia esitettyyn tutkimusongelmaan. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että case-yritysten liikearvon arvonalentumistestaus näyttää noudattavan hyvin IFRS-standardin mukaisia vaatimuksia, joita voidaan pitää vähimmäisvaatimuksina. On myös havaittavissa, että arvonalentumistestausprosessin eri vaiheissa on selkeästi yrityskohtaisia eroavaisuuksia, sillä IFRS-standardi ei anna yksityiskohtaisia ohjeita testauksesta. Lisäksi yritysten eri elinkaarivaiheesta johtuen on todettavissa, että testauksen tekijät kokevat arvonalentumistestaukseen liittyvien asioiden haasteellisuuden eri tavoin. Tutkielman tuloksia ei voida yleistää koskemaan laajempaa joukkoa, sillä empiirinen osuus pohjautuu kahden yrityksen haastatteluun. Empiirisen osuuden tarkoituksena ensisijaisesti on konkretisoida case-yritysten tulkintaa IFRS-standardien soveltamisesta liikearvon arvonalentumistestauksessa.

Um estudo sobre o nível de evidenciação nas demonstrações financeiras em casos de combinações de negócios no Brasil nos anos de 2010 e 2011

Este estudo de natureza qualitativa busca por meio de uma pesquisa exploratória e descritiva analisar se as divulgações nas notas explicativas de Combinação de Negócios, transações de aquisições e vendas de empresas, estão em conformidade com os requisitos normativos de divulgação de informações do CPC 15 (R1) – Combinação de Negócios, inspirado nas normas contábeis internacionais, notadamente o IFRS 3 (R) - Business Combinations. Utilizaram-se informações sobre transações ocorridas nos anos de 2010 e 2011, envolvendo empresas brasileiras de capital aberto, cujas informações financeiras são divulgadas trimestralmente ou anualmente. O primeiro fator que torna a pesquisa relevante é que o tema Combinação de Negócios tem se tornado cada vez relevante devido ao aumento do número de transações de aquisição entre empresas no Brasil e do aumento do valor das transações globalmente. O segundo fator é que com o advento da lei 11.638/07, alterada pela lei 11.941/08, determinou-se que o Brasil deve ter suas normas contábeis convergidas para os padrões do International Financial Report Standards (IFRS) até o final de 2010.

Den goda viljan och framtida lönsamhet : En studie om nedskrivning av goodwill är en ledande indikator på framtida minskad lönsamhet i svenska och finska börsnoterade bolag

Bakgrund: Goodwill är en omdebatterad immateriell tillgångspost. En nedskrivning ska enligt redovisningsstandarden IAS 36 baseras på bolagens framtida ekonomiska utveckling. Därmed kan en nedskrivning vara en indikation på hur bolagets ekonomiska framtid kommer att gestalta sig. Tidigare forskning visar att bolagsledningens subjektiva bedömningar kan leda till att nedskrivningens relevans kan ifrågasättas. Syfte: Enligt IFRS 3 och IAS 36 ska goodwill värderas till det framtida uppskattade värde som tillgången ska generera. Grundtanken med standarderna är att öka tillförlitligheten och relevansen för att bättre återspegla bolagens ekonomi i de finansiella rapporterna. Utifrån grundtanken bör en nedskrivning av goodwill vara en ledande indikator på framtida minskad lönsamhet. Vi avser därmed att undersöka om det finns ett samband mellan nedskrivning av goodwill och minskad framtida lönsamhet i svenska och finska börsnoterade bolag samt om det finns en skillnad mellan länderna när det gäller sambandet. Metod: Uppsatsen är baserad på en kvantitativ metod med en deduktiv ansats där sekundärdata hämtats från databas samt årsredovisningar. Informationen har samlats in för att därefter testas med regressionsanalyser. Slutsats: Studien kan inte styrka att standarden ger en bättre återspegling av bolagens ekonomi i de finansiella rapporterna. Resultatet visar att hanteringen av goodwill kan ske utifrån ett opportunistiskt beteende då nedskrivningen kan vara baserad på en redan realiserad försämring av goodwill istället för att vara baserad på framtida bedömningar. Resultatet antyder att tillsynen inte är harmoniserad inom EU, då det finns en signifikant skillnad mellan Sverige och Finland två år efter nedskrivningen. Studiens resultat kan användas till att ifrågasätta gällande standardens utformning.

IFRS introduction and its effect on listed companies in Spain

From the beginning of January 2005 publicly traded companies in the European Union have to comply with the International Financial Reporting Standards (IFRS) for their consolidated accounts, as required by 1606/2002 European Commission Regulation. It had been suggested that the new accounting rules will facilitate not only the process of international harmonization of financial statements, but also efficient performance of financial markets and capital flows worldwide. This study analyzes the first results of IFRS implementation by Spanish non-financial listed companies.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyt IFRS-standardien mukaan

Tutkimuksen tavoitteena on IFRS-standardien eli uusien kansainvälisten raportointistandardien tuomien muutosten selvittäminen koskien konsernitilinpäätöksen yhdistelyjä. Tutkimusmenetelmä on normatiivinen, teoreettinen ja kvalitatiivinen. IAS/IFRS (International Accounting Standards / International Financial Reporting Standards eli kansainväliset raportointistandardit) tulee pakolliseksi pörssiyrityksille 1.1.2005 alkaen Euroopan Unionin alueella. IAS/IFRS:n mukaan tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä, osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmällä ja yhteisyritykset suhteellisella yhdistelyllä. Yritysten yhteenliittymät – standardi on olennaisesti uudistettu 31.3.2004. Pooling-menetelmä kiellettiin kokonaan. Hankintamenomenetelmässä kaikki yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin. Aineettomien hyödykkeiden ryhmittelyssä on tapahtunut muutoksia. Yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet, esimerkiksi asiakassuhteet, aktivoidaan taseeseen ja poistetaan. Aineettomat hyödykkeet, joille ei ole määriteltävissä rajallista käyttöikää, tulee testata pakollisilla arvonalentumistestauksella. Siihen ryhmään kuuluu esimerkiksi liikearvo.

International financial reporting standards (IFRS) as a change agent in Ukraine

This paper aims to examine the perception of key actors regarding the costs and benefits that result from adopting International Financial Reporting Standards (IFRS) in Ukraine. Authors showed that IFRS implementation impacts on internal reporting quality, the relationship with customers, creditors and shareholders, the access to international markets and external financing. They also indicated that financial managers have serious concerns about implementation costs related to the introduction of IFRS. These costs relate to training, instruction on IFRS adoption and translation of current IFRS, changes in software systems, double purpose accounting and deadlines for IFRS adoption and consulting services.

Understanding complexities in international accounting standard setting: agenda entry and the case of IFRS for SMEs

Earlier accounting works have shown that an understanding of agenda entry is critical to better understanding the accounting standards setting process. Consider Walker and Robinson (1993; 1994) and Ryan (1998); and more generally agenda entrance as theorized in Kingdon (2011). In 2003, the IASB placed on its agenda a project to promulgate a standard for small and medium-sized entities (SMEs). This provides our focus. It seemed to be a departure from the IASB’s constitutional focus on capital market participants. Kingdon’s three-streams model of agenda entry helps to identify some of the complexities related to politics and decision making messiness that resulted in a standard setting project for simplified IFRS, misleadingly titled IFRS for SMEs. Complexities relate to the broader international regulatory context, including the boundaries of the IASB’s standard-setting jurisdiction, the role of board members in changing those boundaries, and such sensitivities over the language that the IASB could not agree on a suitably descriptive title. The paper shows similarities with earlier agenda entrance studies by Walker and Robinson (1994) and Ryan (1998). By drawing on interviewees’ recollections and other material it especially reinforces the part played by the nuanced complexities that influence what emerges as an international accounting standard.

IFRS for SMEs: the IASB’S due process

This study explores the role of the International Accounting Standards Board’s (IASB) due process in developing its International Financial Reporting Standards for Small and Medium-sized Entities (IFRS or SMEs)standard. There were tensions between the IASB’s desire to minimise divergence from full IFRS and preserve recognition and measurement principles, and the primary reasons for undertaking the project – to meet the needs of users of financial statements of SMEs and to reduce the financial reporting burden on SMEs. Examination of events during the development of the project reveals much that was not apparent from material in the public domain. Most significantly, the IASB recognised that the final title of the standard, IFRS for SMEs, does not necessarily describe the scope of the standard. This paper also shows that the due process followed in the case of the IFRS for SMEs project barely reflected the ‘will of people’ but was more inclined towards acting as a communicative function for the IASB without any commitment to change its stance on the SME standard.