Business competence and training needs in Finnish companies operating in the Leningrad Region

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan Leningradin alueella, Venäjällä, toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaosaamisen koulutustarpeita. Tavoitteena on ollut tutkia, millaisia yritysten koulutustarpeet ovat, sekä lisäksi selvittää yleisemmällä tasolla, miten liiketoimintaosaaminen määritellään. Useat tutkimusta varten haastatellut johtajat pitävät liiketoimintaosaamista erityisesti markkinoilla toimimiseen liittyvänä osaamisena. Myös johtaminen, sekä tuotteet ja teknologia nähdään liiketoimintaosaamisen tärkeinä osina. Yrityksillä on koulutustarpeita seuraavilla alueilla: johtaminen; myynti, markkinat ja asiakkaat; yrityksen sisäinen yhteistyö; kielet, sekä juridiikka ja laskentatoimi. Haastateltavien mukaan markkinoiden nopea kehitys sekä yrityksen kasvu luovat yrityksille koulutustarpeita. Yllättäen myös Venäjän koulutusjärjestelmää itsessään pidetään koulutustarpeiden syynä. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten koulutuskäytännöt ovat keskenään melko erilaisia: koulutusbudjetti, koulutuspäivien määrä ja koulutusorganisaation valintakriteerit vaihtelevatyrityksestä riippuen. Joka tapauksessa yleisin koulutusmuoto näyttää olevan yrityksen sisäinen koulutus. Monet haastateltavat painottavat suuresti uusien työntekijöiden kouluttamista. Selvästikin rekrytointi ja uusien työntekijöiden koulutus vievät suuren osan tutkimusta varten haastateltujen johtajien ajasta. Tärkeä huomio koulutusmarkkinoihin liittyen on se, että lyhyiden, kaikille avoimien koulutusten kohdalla markkinat ovat Pietarissa täynnä. Suurimpana uhkana nähdään alalla vallitseva kouluttajapula.

The role of network competence and international business competence in multinational corporations: Subsidiary perspective

On-going process of globalization makes companies all over the world to go beyond the national markets and internationalize. Organizational form of multinational corporation (MNC) has capabilities for establishing the affiliate companies in several countries. Thus, the relocation of resources occurs and particularly, the cross-border transfer of knowledge which possesses the competitive advantage. However, differences in countries` business environments and cultures may constrain this capability. The research aim of this thesis is to investigate the role of subsidiary’s network competence (ability to build and manage the relationships with other local business units) and international business competence in relation to the benefits that MNC receives from a subsidiary. Additionally, subsidiary’s business adaptation, partnerships and knowledge transfer mechanism with parent company and external partners are investigated. This research, conducted in the Finnish-Russian context, consists of theoretical and empirical parts. The qualitative approach in the form of multiple case studies is employed. The empirical data incorporated primary and secondary data in the form of interviews collected in 2013 and 2015 years. Interviews were collected from four Finnish case companies in Saint-Petersburg and Kaluga region and five Russian partner companies. Results are drawn from two cases from Saint-Petersburg. The abductive research approach for the results analysis is adopted. The results indicate that both competencies lead to the subsidiary’s local embeddedness in the form of mutual business activities with local business partners and product adaptation for the local market needs. In addition to the monetary benefits in form of payments or turnover share, local embeddedness brings the knowledge of the local environment which is utilized by an MNC in the long-term planning. Another found tacit benefit is the access to the national market. This is strategically useful benefit not only for parent MNC but also for the subsidiary’s partners, i.e. international suppliers.

Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeet suomalaisissa pk-yrityksissä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten pk-yritysten kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita ja esittää kuinka kansainvälistymispalveluita voitaisiin kehittää vastaamaan tarpeisiin paremmin. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Empiirisessä osassa hyödynnettiin valmista, survey-menetelmällä toteutettua tutkimusmateriaalia, jonka 122 pk-yritystä tutkittiin kvantitatiivisesti. Tutkimuksen mukaan suomalaisten pk-yritysten keskeisin kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämistarve on myynti- ja markkinointi-osaaminen. Pk-yritykset tarvitsevat ulkopuolista apua erityisesti ulkomaisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Tutkimuksen mukaan kansainvälistymispalveluiden käyttämättä jättämiseen ei vaikuta se, ettei palveluista ole saatu tarpeeksi tietoa, vaan se, ettei palveluita koeta hyödyllisiksi ja tarpeisiin vastaaviksi. Pk-yritysten kansainvälisen osaamisen kehittämiseen tarjottavat palvelut eivät täysin vastaa yritysten tarpeita. Kansainvälistymispalveluita tulisi kehittää erityisesti tarjoamalla yrityksille käytännön apua koulutuksen sijasta, tunnistamalla osaamistarpeet tehokkaammin, parantamalla alueellista tiedotusta ja lisäämällä palveluntarjoajien keskeistä yhteistyötä.

Intercultural Competence of Masters of Science in Business Administration and in Technology

Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista kulttuurienvälistä kompetenssia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vastavalmistuneilla kauppatieteenmaistereilla sekä diplomi-insinööreillä tulisi olla työnantajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tarkastella, että voidaanko kaikkia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuvia kutsua Kansainvälisiksi Huippuosaajiksi sekä kuinka Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuvien kulttuurienvälistä kompetenssia. Teoreettinen osa tarkastelee kulttuurienvälisen kommunikaation tärkeimpiä elementtejä, kulttuurienvälistä kompetenssia ja vastavalmistuneiden kauppatieteenmaistereiden sekä diplomi-insinöörien tarvitsemaa ammatillista osaamista. Empiria koostuu kymmenen työnantajien teemahaastattelun tuloksista. Lopuksi johtopäätöksissä empirian tuloksia verrataan teorian löydöksiin. Tulokset osoittavat että kulttuurienvälinen kompetenssi koostuu kolmesta dimensiosta: henkilökohtaisista ominaisuuksista, tiedosta ja kommunikointikyvystä. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sisältyvät empaattisuus, epävarmuuden sietokyky sekä avoin ja utelias asenne. Tieto - ulottuvuus koostuu yleisestä ja erityisestä kulttuuritiedosta, kielitaidosta sekä ammatillisesta osaamisesta. Kommunikointikykyyn puolestaan sisältyvät hyvät vuorovaikutustaidot. Työnantajat olettavat nykyään vastavalmistuneilla olevan ammatillisen osaamisen ja kielitaidon lisäksi, kulttuuritietoutta sekä kansainvälistä kokemusta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto voisi parantaa vastavalmistuneiden kulttuurienvälistä kompetenssia tarjoamalla kulttuurienvälisen kommunikaation opetusta.

Competence foresight: linking the identification of HR competences and competence management alignment with business strategy

The objective of this study was to increase understanding of the link between the identification of required HR competences and competence management alignment with business strategy in a Finnish, global company employing over 8,000 people and about 100 HR professionals. This aim was approached by analyzing the data collected in focus group interviews using a grounded theory method and in parallel reviewing the literature of strategic human resource management, competence-based strategic management, strategy and foresight. The literature on competence management in different contexts dismisses in-depth discussions on the foresight process and individuals are often forgotten in strategic frameworks. However, corporate foresight helps in the detection of emerging opportunities for innovations and in the implementation of strategy. The empirical findings indicate a lack of strategic leadership and an alignment with HR and business. Accordingly, the most important HR competence areas identified were the need for increasing business understanding and enabling change. As a result, the study provided a holistic model for competence foresight, which introduces HR professionals as strategic change agents in the role of organizational futurists at the heart of the company: facilitating competence foresight and competence development on individual as well as organizational levels, resulting in an agile organization with increased business understanding, sensitive sensors and adaptive actions to enable change.

Representations of cultural encounters in the global business press – The importance of cross-cultural competence

This qualitative study has started from the interest to examine how the reality of crosscultural encounters is presented in the global business press. The research paper emphasizes different ways to classify culture and cross-cultural competency, both from the point of view of individuals and organizations. The analysis consists of public discourses, where cross-cultural realities are created through different persons, stories and contexts For data collection, a comprehensive database search was performed and 10 articles from the widely known worldwide business magazine The Financial Times were chosen as the data for the study paper. For the functions of addressing the research study questions, Thematic Content Analysis (TCA) and also Discourse Analysis (DA) are utilized, added with the continuous comparison method of grounded theory in the formation of the data.The academic references consist of literary works and articles presenting relevant concepts, creating a cross-cultural framework, and it is designed to assist the reader in the navigation through the topics of culture and cross-cultural competency. The repertoires were formed from the data and following, the first repertoire is contrast difference between home and target culture that the individual was able to discern. As a consequence of the first repertoire, the companies then offer cultural training to their employees to prepare them to situations of increasing levels of cultural variation. The third repertoire is increased awareness of other cultures, which is conveyed as a result of cultural training and contextual work experience. The fourth repertoire is globalization as an international business environment, where the people in the articles perform their job functions. It is stated in the conclusions that the representations emphasize Western values and personal traits in leadership.

Flexibility in Airline Business Models with Core Competence as an Indicator.

The airline industry is often unstable and unpredictable forcing airlines to restructure and create flexible strategies that can respond to external operating environmental changes. In turbulent and competitive environments, firms with higher flexibility perform better and the value of these flexibilities depends on factors of uncertainty in the competitive environment. A model is sought for and arrived at, that shows how an airline business model will function in an uncertain environment with the least reduction in business performance over time. An analysis of the business model flexibility of 17 Airlines from Asia, Europe and Oceania, that is done with core competence as the indicator reveals a picture of inconsistencies in the core competence strategy of certain airlines and the corresponding reduction in business performance. The performance variations are explained from a service oriented core competence strategy employed by airlines that ultimately enables them in having a flexible business model that not only increases business performance but also helps in reducing the uncertainties in the internal and external operating environments.

Identifying the core competence as a key requirement for business model innovation. The case of Airlines as a service industry

Core competencies form the basis of an organization’s skills and the basic element of a successful strategic execution. Identifying and strengthening the core competencies enhances flexibility thereby strategically positioning a firm for responding to competition in the dynamic marketplace and can be the difference in quality among firms that follow the same business model. A correct understanding of the concept of business models, employing the right core competencies, organizing them effectively and building the business model around the competencies that are constantly gained and assimilated can result in enhanced business performance and thus having implications for firms that want to innovate their business models. Flexibility can be the firm’s agility to shift focus in response to external factors such as changing markets, new technologies or competition and a firm’s success can be gauged by the ability it displays in this transition. Although industry transformations generally emanate from technological changes, recent examples suggests they may also be due to the introduction of new business models and nowhere is it more relevant than in the airline industry. An analysis of the business model flexibility of 17 Airlines from Asia, Europe and Oceania, that is done with core competence as the indicator reveals a picture of inconsistencies in the core competence strategy of certain airlines and the corresponding reduction in business performance. The performance variations are explained from a service oriented core competence strategy employed by airlines that ultimately enables them in having a flexible business model that not only increases business performance but also helps in reducing the uncertainties in the internal and external operating environments. This is more relevant in the case of airline industry, as the product (the air transportation of passengers) minus the service competence is all the same.

Understanding competence at work

Competence is more than a list of skills; it encompasses how employees define their work. How people understand their jobs affects how they carry them out.

Outcomes of communication competence: A study on a Portuguese restaurant chain

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

Modeling competencies and capabilities in knowledge intensive business environment

Tämän diplomityön päämääränä oli tutkia Perloksen teknologiaosaamisia. Perloksen tavoitteena on tulevaisuudessa yhdistää ja soveltaa uusia teknologioita ja älykkäitä materiaaleja muovimekaniikkaan.Ideana oli mallintaa Perloksen osaamisia ja osaamisgapeja ottaen huomioon heidän tulevaisuuden visionsa. Projektituotteena osaamisten mallintamisessa oli Perlos Healthcaren asiakkaan analysoiva mittauslaite. Tutkimuksen arvo on huomattava sillä tunnistamalla osaamisensa ja kyvykkyytensä yritys pystyy luomaan paremman tarjooman vastatessaan koko ajan kasvaviin asiakasvaatimuksiin. Tutkimus on osa TEKESin rahoittamaa LIIMA -projektia. Työn ensimmäisessä osassa esitellään osaamiseen ja partneroitumiseen liittyviä teorioita. Osaamisten mallintaminen tehtiin Excel -pohjaisella työkalulla. Se sisältää projektituotteeseen liittyen osaamisriippuvuuksien mallintamisen ja gap -analyysin. Yhtenä tutkimusmetodina käytettiin haastattelututkimusta. Työ ja sen tulokset antavat operatiivista hyötyä teknologioiden ja markkinoiden välisessä kentässä.

Organisaation innovatiivisuutta edistävät ja estävät tekijät. Case Technology Business Research Center

Tämän työn toimeksiantajaorganisaatio oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston alainen, kauppatieteitä, teknologiaa ja tuotantotaloutta työssään yhdistävä tutkimusyksikkö, Technology Business Research Center, TBRC. Erään innovatiivisuustutkimusprojektin (InnoSpring) yhteydessä haluttiin selvittää myös oman tutkimusyksikön innovatiivisuuteen vaikuttavia, edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa niitä seikkoja, jotka organisaation - tässä tapauksessa yliopiston tutkimusyksikön - henkilökunnan, projektityöntekijöiden, projektipäälliköiden sekä johdon mukaan vaikuttavat yksikön kykyyn luoda ja omaksua uutta, sen innovatiivisuuteen. Työ toteutettiin focus group-ryhmähaastattelumenetelmällä (kvalitatiivinen tutkimus), joihin osallistuivat omina ryhminään työntekijätaso, projektipäälliköt sekä johto.Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin Atlas-Ti-ohjelmistolla. Loppuraportti verkostokuvineen luovutettiin tutkimuslaitokselle heinäkuussa 2005. Ryhmäkeskustelun teemoista ja kysymysten muodosta johtuen tulokset käsittelivät niin tutkimusyksikön nykyistä tilaa kuin eräänlaista "toivetilaa", millainen olisi ihanteellinen ja innovatiivinen työpaikka. Merkillepantavaa oli, että työssä tuli systemaattisesti esiin enemmän innovatiivisuutta edistäviä kuin ehkäiseviä seikkoja - vaikka osa edistävistä seikoista koskikin nimenomaan "toivetilaa". Keskustelluimpia teemoja olivat johtajuus,tavoitteellisuus ja strategian, yhteisen suunnan tarve. Samoin olemassa olevienprosessien kehittäminen, osaamisen (niin oman kuin koko organisaationkin) kokoaminen ja kehittäminen edelleen sekä tulosten jalkauttaminen.