The relationships of organizational cultures, trust and innovativeness

Sekä organisaatiokulttuuria, luottamusta että innovatiivisuutta on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi nämä käsitteet yhdistävää kokonaisvaltaista tutkimusta ei juuri ole tehty tai ainakaan raportoitu tieteellisissä julkaisuissa. Tätä tutkimus käsitteli organisaatiokulttuurin, luottamuksen ja innovatiivisuuden suhteita erilaisissa organisaatiokulttuureissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia organisaatiokulttuurin vaikutusta luottamukseen (sekä kompetenssiin, hyväntahtoisuuteen että rehellisyyteen perustuvaan lateraaliin, vertikaaliin ja institutionaaliseen luottamukseen), innovaatioilmastoon ja innovaatiotoiminnan tuloksellisuuteen. Organisaatiokulttuurin, luottamuksen ja innovatiivisuuden yhteyttä tarkasteltiin neljässä erityyppisessä organisaatiokulttuurissa (klaani-, adhokratia-, hierarkia- ja markkinakulttuurit), jotka pohjautuvat kilpailevien arvojen malliin. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin posti ja Internet -pohjaisena kyselytutkimuksena 40 organisaatioyksikössä tilastollisen analyysin menetelmin. Yleisellä tasolla työssä saatiin selville, että luottamuksen ja innovatiivisuuden tasot vaihtelevat erityyppisissä organisaatio-kulttuureissa. Tarkemmin sanottuna klaani- ja adhokratiakulttuureissa luottamus ja innovatiivisuus olivat korkeita, ja näillä kulttuureilla oli myös positiivinen vaikutus innovaatiotoiminnan tuloksellisuuteen. Erityisesti institutionaalisen luottamuksen ja innovaatiotuen merkitykset olivat tärkeitä, sillä ne toimivat mediaattoreina organisaatiokulttuurin ja innovatiivisuuden välisessä suhteessa. Luottamuksella ja innovatiivisuudelle ei sitä vastoin ollut vaikutusta hierarkia- ja markkinakulttuureissa, tai vaikutus oli negatiivinen. Tässä työssä osoitettiin myös aiemmin hyvin vähän tutkitun institutionaalisen organisatorisen luottamuksen merkitys organisaatioiden innovatiivisuudessa.

Reseptilääkkeiden lanseerausprosessi. Case: Ormox & Origlucon

Lääketeollisuuden tuotelanseerausten riskit ovat huomattavan suuria. Lääkkeiden tuotekehitysprojektien pitkä kesto ja valtaisat kustannukset ajavat yrityksen vaikeaan tilanteeseen. Lääkkeiden markkinoille tuonnin eli lanseerauksen on onnistuttava, jotta tuotekehityksen kustannukset voidaan kattaa. Tämän takia lääkkeiden lanseerauksen kehittäminen on yrityksille erittäin tärkeää. Lanseerauksen kehittäminen on samalla tutkimuksen pääongelma. Tutkielma keskittyy erityisesti suomalaisten reseptilääkkeiden lanseerausprosessin läpikäymiseen. Tutkielma jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittelee lanseerausta käsitteenä, lääkemarkkinoinnin erityispiirteitä sekä lanseerausprosessin teoriaa lääkeyhtiöiden näkökulmasta. Tutkielman toinen eli empiirinen osio, käsittelee Orion Pharman läpikäymää Ormox & Origlucon lanseerausta ja sen toteutusta. Erityisesti pyrittiin tunnistamaan, mitkä olivat keskeisimmät menestystekijät kyseisessä lanseerauksessa ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Ensimmäisenä menestystekijänä kyseisessä tutkimuksessa voidaan pitää hyvää markkinatuntemusta, jonka organisaatio oli koonnut toimiessaan aiempien lääkkeiden parissa. Toinen merkittävä menestystekijä on voimakas panostus, aina johdon tasolta asti, kyseiseen projektiin. Kolmantena tärkeänä menestystekijänä voidaan pitää tarvelähtöisyyttä, jonka avulla voitiin muotoilla asiakkaiden hyväksymä ja ymmärtämä markkinointiviesti. Keskeisimmiksi kehittämisen kohteiksi osoittautuivat sisäinen markkinointi, myyntitoiminnan organisointi sekä työn suunnittelun jatkuvuus.

Markkinointiviestintä tietojohtamisen näkökulmasta – työntekijä maineen ja imagon rakentajana Case: Hesburger

Tutkielman tarkoituksena on tutkia yrityksen sisäistä, epävirallista viestintää sekä yrityksen henkilökunnan viestintää erilaissa sosiaalisissa verkostoissa. Viestintää tutkitaan yrityksen markkinointiviestinnän kannalta, maineen ja imagon rakentamisen näkökulmasta. Case –organisaationa tutkimuksessa on Hesburger, Suomen suurin pikaruokaketju. Tutkimuksessa käytetään tiedonkeruumenetelmänä kvalitatiivista teema-haastattelua. Tutkimusongelmia peilataan yleisiin markkinointiviestinnän ja kommunikoinnin teorioihin. Tutkimuksen avulla saatiin selkeä kuva siitä, miten työntekijä toimii organisaation sisäisissä, epävirallisissa viestintätilanteissa ja, miten työntekijä viestii sekä omalla kulutuskäyttäytymisellään että suusannallisesti sosiaalisessa verkostossaan yritykseen liittyvistä asioista. Case -organisaatio toimii työvoimavaltaisella palvelualalla, jossa työntekijöiden rooli viestien välittäjinä on suuri. Koska kyseessä on kuluttajapalveluja tuottava yritys, käy tutkimuksessa ilmi, että sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva viestintä on suuressa roolissa yrityksen maineen rakentajana. Yrityksen kannalta on tärkeää tiedostaa erilaisten verkostojen ja yhteisöjen olemassaolo sekä ymmärtää niiden vaikutus imagon muodostumisessa. Sisäisen markkinoinnin sekä suhdemarkkinoinnin keinoin myös epävirallisissa verkostoissa ja yhteisöissä liikkuvaa tietoa voidaan johtaa ja loppukuluttajille tätä kautta välittyvää informaatiota hallita.

Painopaperin valinta painotuotteen ostossa, case Kesko.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen sisäiset ja ulkoiset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat tuotteen ostoprosessissa. Sisäiset vuorovaikutussuhteet esiintyvät yrityksissä organisaatio-, ryhmä- ja individuaalisella tasolla. Nämä vaikuttavat lähinnä siihen, missä ja kenen toimesta ostopäätökset tehdään. Ulkoisia vuorovaikutussuhteita yrityksillä on usein esimerkiksi myyjään, toimitusketjun väliportaaseen ja yrityksen omaan asiakkaaseen. Nämä vuorovaikutussuhteet voivat vaikuttaa ostovalintoihin joko suoraan tai välillisesti. Tutkimusmenetelmänä on soveltava case-tutkimus, johon case-yritykseksi on valittu Kesko. Tavoitteena on selvittää ensinnäkin, mitä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutussuhteita Keskon painotuotteen ostoprosessissa esiintyy, ja toiseksi, miten nämä vuorovaikutussuhteet vaikuttavat Keskon painopaperin valintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tukea markkinointistrategian suunnittelua UPM-Kymmenen kotimaan myyntiosastolla antamalla kuva painopaperimarkkinoiden rakenteesta ja Keskon painopaperin valinnan muodostumisesta.

Organisaation sisäinen yhteistyökyvykkyys. Case: Metso Paper, Jyväskylä

Tutkielman tarkoituksena oli yleisesti ymmärtää sisäistä yhteistyökyvykkyyttä ja sen roolia yrityksen menestystekijänä. Empiirisesti sisäistä yhteistyökyvykkyyttä tarkasteltiin case-organisaation, Metso Paper Jyväskylän, avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä sisäinen yhteistyökyvykkyys koostuu sekä siihen vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin edistämään sisäistä yhteistyötä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedon hankinnan strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoja etsittiin tekstistä teoriasta johdettujen oletusten ja empiriasta löydettyjen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteistyökyvykkyys koostuu sekä yksilöön että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Yhteistyökyvykkyyden kriittisiä ja sitä estäviä tekijöitä olivat toiminnan painottuminen ulkoisiin suhteisiin, muodollinen ja monitasoinen organisaatiorakenne, organisaatiorakenteiden nopea muutostahti, toimintamallin yksisuuntaisuus, organisaatio- ja johtamiskulttuuri, joka ei tue yhteistyötä, ylimmän johdon ja operatiivisten toimintojen välinen kuilu, tiedon painottuminen tietojärjestelmiin, dialogin puute, kommunikoinnin yksisuuntaisuus ja erilaisista työkulttuureista aiheutuvat kommunikaatioesteet, yhteistyösuhteiden puute ja transaktiosuhteiden painottuminen sekä ryhmien sisäisen yhtenäisyyden vahvuus. Näiden tekijöiden esiin tuominen tuo uusia näkökulmia organisaation sisäisen yhteistyökyvykkyyden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Verkkopalveluiden vaikutukset kuntaorganisaatiossa. Case: Kouvolan kaupunki

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tietoverkkojen kautta tarjottavien palveluiden tuomia vaikutuksia kuntaorganisaatiossa organisaation sisäisestä näkökulmasta. Tutkimus jakautuu teoreettiseen sekä empiiriseen osaan. Teoriaosa muodostuu tietoyhteiskunnan asemasta ja tilanteesta toi-mintaympäristön muokkaajana. Lisäksi teoria keskittyy selvittämään verkkopalveluiden asemaa ja kehitystä kunnissa. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla case-kohteesta. Tällä hetkellä useat kunnat ovat siirtymässä informaatiopalveluista kohti sähköisiä asiointipalveluja. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että verkkopalveluiden tuomat muutokset organisaatioon ovat toistaiseksi pysyneet pieninä. Tulevaisuudessa verkkopalvelut koetaan kuitenkin ratkaisevaksi osaksi kuntien palvelutuotantoa. Jatkossa kuntaorganisaatiot tulevatkin kohtaamaan yhä enemmän haasteita palveluiden integroinnissa osaksi toimintaa. Ennen kuin verkkopalveluiden tehokkaampi hyödyntäminen on mahdollista, tulevat haasteet mm. resurssien käytön ja organisaatio muutoskyvyn osalta ratkaista.

Organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn kehittäminen strategialähtöisesti, case: Puumerkki Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittää organisaation osaamisen ja uudistumiskyvyn strategiset vahvuudet, heikkoudet ja kehittämiskohteet case-organisaatio Puumerkki Oy:ssä. Mittausten avulla haluttiin selvittää uuden organisaation toimivuus, organisaation osaamisen nykytila sekä toiminnan nykytilanne suhteessa strategiaan ja muihin yrityksiin. Tutkielmassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Olemassa olevalla mittarilla (KM-factor -organisaation uudistumiskyvyn mittari) mitattiin case-yritys, Puumerkki Oy. Mittauksia tehtiin kaksi: kesäkuussa 2003 ja tammikuussa 2004. Näin saatiin selville muutoksen ja kehityksen suunta sekä edistyminen. Mittausten kohteena olivat kaikki Puumerkki Oy:n työntekijät. Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi ja tarkistamiseksi haastateltiin teemahaastatteluin lokakuussa 2003 Puumerkin henkilöstöstä kymmentä (10) satunnaisesti valittua henkilöä, ensimmäisen mittauksen (06/2003) alueellista vastausjakaumaa mukaillen. KM-factor mittausten tulosraportit analysoitiin ja purettiin sanalliseen muotoon sekä tuloksista tiivistettiin lyhyt esitys organisaation henkilöstölle raportointia varten. Haastatteluaineisto analysoitiin purkamalla haastattelut sanallisiksi teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin ja vertaamalla niitä mittauksien tuloksiin. Mittausten avulla kerättiin tietoa organisaation osaamisen, tiedonkulun, suhteiden ja johtamisen nykyisestä toiminnasta ja niiden tavoitetilasta eri tietoympäristöissä. Mittauksen mukaan Puumerkki Oy:n uudistumiskyky oli parempi kuin vertailuryhmällä ja toiminnan suunta oli oikea, strategian mukainen. Puumerkki Oy:n vahvuuksia olivat keskinäinen sitoutuminen tavoitteisiin, haasteellinen tavoitetaso, tilanneherkkyys ja yksimielisyys muutostarpeista. Mitään erityisen heikkoa aluetta ei mittauksessa löytynyt. Toiminnasta löytyi kuitenkin muutamia yleisiä kehityskohteita: liian autoritäärinen johtaminen, heikko innovaatiopotentiaali eli yrityksen jatkuva kehittämiskyky ja suuret yksikkökohtaiset (alueelliset) erot. Yrityksen kulttuurin, infrastruktuurin, viestinnän ja tietoteknisten työkalujen tulisi tukea aktiivista tiedonvaihtoa ja uuden tiedon hyödyntämistä.

Tietämyksen hallinta ja tietopääoma liiketoiminnassa – case ABC-liikennemyymäläketju

Tässä tutkimuksessa tutkittiin tietämyksen hallintaa, tietopääomaa ja niiden ilmentymiä liiketoiminnassa. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, pystytäänkö tutkimukseen valittujen mallien avulla määrittelemään S-ryhmään kuuluvan ABC-liikennemyymäläketjun liiketoiminnan kannalta oleellinen tietämyksen hallinta ja tietopääoma. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 13 kappaletta. Analyysi, tulokset ja johtopäätökset perustuivat tutkimuksen tekijän omiin tulkintoihin, jotka perustuivat haastatteluista saatujen havaintojen vertailusta teoriaan ja muihin sivutietolähteisiin. Tutkimus osoitti, että tietämyksen hallinnan ja tietopääoman määrittely kyettiin tekemään, mutta lopputulos ei ollut lähtökohtamallin mukainen. Itse määrittelyprosessi ei ollut helppo toteuttaa, mikä johtui tietämyksen hallinnan ja tietopääoman eri osa-alueiden laajuudesta, päällekkäisyydestä, käsitteiden ja aihepiirin vieraudesta haastateltaville. Tutkimuksen oleellisin tulos oli se, että lähtökohtamalliin tehtiin muutoksia tietopääoman osa-alueelle: 1. aineettomaan varallisuuteen lisättiin ”organisaatio” ja poistettiin ”tekniset järjestelmät”, 2. organisaation osaamiseen lisättiin ”verkosto-osaaminen” ja 3. organisaation uudistumiskykyyn lisättiin ”operatiivinen kyvykkyys”. Keskeisin johtopäätös oli, että määritelläkseen liiketoiminnalle ominaisen tietämyksen hallinnan ja tietopääoman ilmentymät, tulee organisaation lähteä liikkeelle yhdestä mallista ja sopia yhteisistä käytettävistä käsitteistä. Organisaatiot ovat eri toimialoilta, joten kaikkia ilmentymiä ei välttämättä esiinny tai löytyy mallissa esiintymättömiä ilmentymiä. Tällöin tulee tehdä muutoksia lähtökohtakohtamalliin.

Sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen välinen yhteistyö

Tutkimuksen tavoitteena on etsiä tarkastustahojen välistä yhteistyötä edistäviä tekijöitä sekä tutkia, mitä hyötyä yhteistyöstä on. Empiirisessä osassa tutkitaan Sisäiset tarkastajat ry:n jäsenten näkemyksiä yhteistyön hyödyllisyydestä ja tutkitaan löytyykö yhteistyötä edistäviä tekijöitä sekä vertaillaan tuloksia teoriaan. Mielipiteitä tarkastellaan erikseen julkisen sektorin ja yrityssektorin osalta ja tutkitaan onko mielipide-erot tilastollisesti merkitseviä. Keskinäinen luottamus ja arvostus, yhteistyöhalukkuus, johdon vahva tuki, riippumattomuus, säännöllinen tapaaminen, raporttien vaihtaminen ja hyvät vuorovaikutussuhteet edistävät yhteistyötä. Suunnitteluun, koordinointiin ja työnjakoon tulee kiinnittää huomiota. Sisäisen tarkastuksen organisointitavalla, koolla ja heidän ammattitaidollaan voi olla vaikutusta yhteistyön muodostumiseen. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat tarkastustahot ja organisaatio. Yhteistyön avulla voidaan kasvattaa ammattitaitoa, saada kustannussäästöjä ja kattavampi tarkastuskokonaisuus sekä välttyä päällekkäiseltä työltä. Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteistyötä edistäviä tekijöitä oli melko paljon, varsinkin yrityssektorin vastaajien osalta. Edellä mainittuja hyötyjä oli saatu, mutta julkisen sektorin vastaajat olivat asiasta vähemmän samaa mieltä. Mielipide-erojen yleistettävyyteen tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, koska aineiston koko jäi melko pieneksi.

Kohti dynaamista organisaatioviestintää ja organisaatiota – teoreettinen synteesi

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä on dynaaminen organisaatio- viestintä, minkälaisesta maailmankuvasta se ponnistaa ja mitä yhtymä- kohtia sillä on tietojohtamisen kolmiulotteiseen organisaatiomalliin. Tutkimus on teoreettinen synteesi, jonka avulla on tarkoitus löytää myös käytännön menetelmiä, joilla voidaan tukea dynaamista organisaatio- viestintää, organisaation dynaamisuutta sekä itseuudistumista. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Pekka Aulan dynaamisen organisaatioviestinnän teoria sekä pääasiassa Pirjo Ståhlen luoma kolmiulotteinen organisaatiomalli ja siihen liittyvä itseuudistuvien systeemien teoriaehdotus. Tutkimuksen käytännönläheisessä osassa analysoidaan suomalaisia organisaatioviestinnän oppikirjoja dynaamisen organisaatioviestinnän teorian valossa. Lopuksi muodostetaan malli, joka tukee dynaamista organisaatioviestintää ja organisaatiota. Tutkimus osoittaa, että useiden teoreetikoiden mielestä organisaatioiden pitäisi luopua vanhentuneista organisaatiorakenteistaan ja kehittää työympäristöjään nostamalla inhimilliset voimavarat ensisijaisiksi sekä keskittymällä työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen, tiedon sekä informaation vaihtoon.

Asiantuntijaorganisaation henkilöstöstrategia motivoinnin välineenä, case Finnvera

Tutkielma käsittelee henkilöstövoimavarojen hallintaa julkisessa asiantuntija-organisaatiossa. Henkilöstöresurssien hallinta on muodostumassa organisaatioille strategisesti yhä tärkeämmäksi asiaksi. Osaaminen ja asiantuntijuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Henkilöstöstrategia määrittää ne henkilöstöön liittyvät arvot, keinot ja tavoitteet, joilla organisaatio pyrkii varmistamaan tulevaisuuden kuvansa ja liiketoimintastrategiansa edellyttämän osaamis- ja suoritustason. Henkilöstöstrategian yksi päätarkoitus on motivoida henkilöstöä ja toisaalta tehdä organisaatio kiinnostavaksi työmarkkinoilla. Näkökulma tutkimukseen on erityisesti asiantuntijan motivointi. Tutkimuksessa analysoidaan kvalitatiivisella analyysillä case-yrityksen henkilöstöstrategiaa ja verrataan sitä olemassa olevaan teoriataustaan henkilöstöstrategian sisällön, laatimisprosessin ja erityisesti motivoinnin suhteen. Tuloksena todetaan Finnvera Oyj:n henkilöstöstrategian olevan kohtuullisen hyvin laadittu ja sisältävän pääsääntöisesti tarvittavat asiat.

Asiakaspalvelun ja prosessien nykytilatutkimus ja kehitysanalyysi

Tämä nsinöörityö on tehty VOTG Finlandille tarkoituksena tutkia organisaation prosessien toimivuutta ja vaikutuksia sen sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Työn tarkoituksena on ollut kartoittaa organisaation tämänhetkistä tilaa ja löytää keinoja, kuinka asiakaspalvelua ja prosesseja voitaisiin kehittää. Päätavoitteena on ollut löytää mitattavaa ja hyödynnettävää tietoa yrityksen nykytilasta. Tavoitteena oli löytää kysymykset, jotka mittaavat ydinprosessien toimivuutta sekä löytää yhteys oikeanlaisen asiakaspalvelun ja menestyvän organisaation välillä. Tutkimus pyrkii todistamaan, että organisaatio joko kaatuu tai menestyy suhteessa kykyynsä sovittaa toimintansa ja prosessinsa siten, että ne tukevat koko toimitusketjua tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle. Kyselyllä on haettu vastauksia, jotka koskevat sidosryhmien näkemystä organisaation operatiivisesta toiminnasta ja palveluista. Olennaisimpana mitattavana tekijänä on ollut tiedonsaanti ja sen kulku toimitusketjussa. Tarkastelun näkökulmana yleisellä tasolla on toiminut mielikuva, joka sidosryhmien edustajilla on organisaatiosta. Tutkimus kysyy myös, onko organisaatio asiakassuuntautunut ja tukevatko sen prosessit lisäarvon tuottamista. Tutkimuksessa ilmeni tiedonkulun suuri merkitys, jota tulisi parantaa kaikilla tasoilla. Myös yhteistyön taso eri rajapinnoissa ja koko toimitusketjun läpi korostuu menestystekijänä ja kehityksen edellytyksenä. Nykypäivänä tehokas organisaatio kykenee myös hyödyntämään tarjolla olevaa teknologiaa logististen pääoma-, materiaali- ja informaatiovirtojen tueksi.

Vähittäiskaupan tavarantoimittaja-arviointi -tapaustutkimus

Organisaatio tarvitsee työkaluja toimittajien suorituskyvyn mittaukseen ja kehittämiseen. Ilman systemaattista mittaamista ja arviointia ostajat eivät tiedä kuinka hyvin toimittajat suoriutuvat velvoitteistaan. Tutkielman tavoit-teena oli analysoida vähittäiskaupan tavarantoimittajien arviointiprosessia keskittyen päivittäistavarakaupan toimialaan ja tavarantoimittajiin sekä luoda toimittajien arviointiin pilottiraportti. Tutkielma on tehty päivittäistavarakaupan kohdeyrityksen toimeksiannosta. Tutkielman teoreettinen aineisto pohjautuu aikaisempaan kirjallisuuteen ja tutkimukseen. Tutkielman empiiriseen osaan aineistoa kerättiin kohdeyrityksen henkilöstön haastatteluilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Lisäksi tutkija perehtyi kohdeyrityksessä käytössä olevaan tietovarastointi-sovellukseen. Kirjallisen aineiston avulla rakennettu tutkimuksen teoreettinen osa perustuu aikaisempaan tutkimukseen. Empiirinen osa muodostuu neljästä teemahaastattelusta, jotka suoritettiin kohdeyrityksessä. Haastattelujen tarkoituksena oli rakentaa tutkijalle kuva kohdeyrityksen tavarantoimittaja-arvioinnin nykytilasta. Tutkielmassa havainnollistettiin yksinkertainen raportointimalli yhden tavararyhmän arviointiin ja arviointitiedon analysointiin. Raportointimallilla havainnollistetaan tavarantoimittaja-arviointidatan käyttöä toimittaja-arvioinnissa. Jatkossa on olennaista keskittyä systemaattisen raportoinnin edelleen kehittämiseen ja arviointitiedon hyväksikäyttöön neuvotteluissa toimittajan kanssa. Lisäksi toimittajien luokittelu tavararyhmien sisällä on tärkeää jotta arvioinnissa voidaan keskittyä kaikista tärkeimpiin toimittajiin.