Velisurmasta suvun muistoksi

Abstract: From a fratricide to family memory

Elämää Pohjanmaalla siirtolaisuuden varjossa

Kirja-arvio

"No mä sain kokee mimmosii erilaiset ihmiset on. Opin ymmärtämään niit paremmin." Nuorten kokemuksia inkluusivisesta työharjoittelusta

Opinnäytetyömme on osa Yhdessä-hanketta. Sen tarkoitus on lisätä ja kehittää inkluusiivista toimintaa Maunulan alueella. Hankkeen yksi toimintamuoto on inkluusivinen työharjoittelu, joka toteutettiin Maunulan yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden ja Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskuksen opiskelijoiden kesken syksyllä 2006. Työharjoittelussa yleisopetuksen oppilas ja erityistukea tarvitseva opiskelija toimivat työpaikalla työparina. Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää, millaisia oletuksia ja ennakkokäsityksiä Maunulan yhteiskoulun oppilailla oli inkluusiivisesta työharjoittelusta ja kehitysvammaisuudesta ennen työharjoittelua sekä millaisia käsityksiä ja kokemuksia heillä oli niistä harjoittelun jälkeen. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua ja tutkimusmenetelmänä teemoittelua. Teemoittelimme haastatteluista nousseet asiat neljän eri teeman ympärille. Haastateltavia oli yhteensä neljä. Ennen harjoittelua oppilaat täyttivät tekemämme ennakkokartoituslomakkeen ja harjoittelun aikana he kirjoittivat päiväkirjaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina harjoittelun jälkeen. Opinnäytetyömme tulosten mukaan oppilailla oli positiivisia odotuksia työharjoittelusta. Työharjoittelun jälkeen kokemukset työharjoittelusta ja kehitysvammaisesta työparista olivat myönteiset. Nuoret olivat oppineet asioita itsestään ja kehitysvammaisuudesta. Työharjoittelu koettiin hyvänä mahdollisuutena toimia erilaisten ihmisten kanssa ja oppia ymmärtämään heitä. Kehitysvammaisella nuorella koettiin olevan yhtäläinen oikeus osallistua työelämään. Oppilaat olivat valmiita osallistumaan vastaavanlaiseen toimintaan uudelleen. Opinnäytetyömme johtopäätöksiä ovat, että nuorilla on oletuksia ja odotuksia harjoittelua kohtaan enemmän kuin ennakkoluuloja. Nuoret ymmärsivät, miksi inkluusiivista toimintaa järjestetään, ja pitivät sitä mielekkäänä. Työharjoittelussa tapahtuneet kohtaamiset koettiin tapahtuvan kahden nuoren välillä, ei kehitysvammaisen ja yleisopetuksen nuoren välillä. Vastaavanlaista toimintaa tulisi järjestää enemmän ja jo lapsuudesta lähtien, jotta inkluusiivinen ajattelutapa laajenisi.

Footbalance-pohjallisten käytön yhteys liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksilöllisten Footbalance-pohjallisten käytön yhteyttä asiakkaiden liikuntatottumuksiin ja koettuihin kipuihin. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen survey -tutkimus. Tutkimushenkilöt liikkuivat säännöllisesti ja heistä (n = 15) kolmellatoista esiintyi kipuja alaraajojen tai alaselän alueella ennen pohjallisten käyttöönottoa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Footbalance System Oy:n kanssa ja se toteutettiin internetissä asiakaskyselynä kolmen viikon aikana syksyllä 2007. Kyselyssä kartoitettiin asiakkaiden kokemia kipuja ja liikuntatottumuksia sekä ennen yksilöllisten Footbalance-pohjallisten käyttöä että vähintään kuukauden kestäneen käytön jälkeen. Tulokset analysoitiin SPSS 15.0 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Tutkimuksessa saatiin suuntaa antavia tuloksia yksilöllisten Footbalance-pohjallisten käytön yhteydestä asiakkaiden kokemiin kipuihin alaraajojen ja alaselän alueella. Pohjallisten käytön aloittamisen jälkeen kivut vähenivät yhdellätoista, joista viidellä tutkittavalla kivut poistuivat kokonaan. Myös keskimääräiset liikuntakerrat viikkoa kohti ja tutkittavien arkiliikkuminen lisääntyivät pohjallisten käyttöönoton myötä. Käytännön kokemukset osoittavat, että jalka-analyysille ja yksilöllisille pohjallisille on kysyntää ja tarvetta. Tutkimuksessamme mitattu asiakastyytyväisyys osoittaa, että asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja itse tuotteeseen, yksilöllisiin Footbalance-pohjallisiin.

"Tulta päin - tulta päin" : näönseulonta Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle

Palomiehen ammatti on arvostettu sen fyysisen ja psyykkisen vaativuuden vuoksi. Pitkät työvuorot ja äärimmäistä fyysistä suorituskykyä vaativat tehtävät asettavat rajoituksia ammatin harjoittajille. Työn vastuullisuus ja korkeat työssä onnistumisodotukset tekevät palomiehen työstä henkisesti hyvin raskasta. Siksi kyseisessä ammatissa vaaditaankin vankkaa työhön sitoutumista sekä korkeaa motivaatiota. Vaativat työolosuhteet nostavat myös työssä näkemisen arvoa, vaikka palomies-sairaankuljettajan ammattiin ei ole asetettu erityisiä näkövaatimuksia. Opinnäytetyössämme kartoitimme operatiivisissa tehtävissä työskentelevien palomies-sairaankuljettajien tämän hetkistä näkemisen tilannetta. Tutkimusaineistoa keräsimme näönseulonnalla sekä kyselylomakkeella, jossa kysyttiin palomiesten omia kokemuksia näkemisestään. Työ tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Kvantitaviivisen opinnäytetyömme tutkimusjoukko koostui 50 palomies-sairaankuljettajasta. Näönseulonnalla ja kyselylomakkeilla saamamme tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksessa analysoimme palomiesten näkökykyä sekä vertailimme näönseulonnasta saatuja tuloksia palomiesten omakohtaisiin näkökokemuksiin. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että palomiesten näöntarkkuudet olivat yleisesti ottaen hyvät. Lähes kaikilla tutkituista palomiehistä myös kontrastiherkkyydet, stereonäkö ja värinäkö olivat normaalit. Suurin osa palomiehistä koki ongelmia lähityöskentelyssä, joka on yhteydessä tutkimusjoukon keski-ikään. Palomiesten omakohtaiset kokemukset näkemisestään korreloivat hyvin näönseulonnan tulosten kanssa. Hyvin harva käytti silmälaseja työtehtävissään, koska niiden käyttö koettiin yleisesti ongelmalliseksi työtehtävien aikana. Tutkimuksemme tulosten perusteella palomiesten työterveyshuollossa täytyisi ottaa paremmin huomioon ongelmat heidän näkemisessään.Heidän näköongelmiinsa tulisi etsiä erilaisia ratkaisuja erityisesti ikänäköisten ja piilolasien käyttäjien kannalta. Työterveyshoitajan olisi hyvä tehdä yhteistyötä optikon kanssa, jolloin ammattitaitojen yhdistyessä päästäisiin parhaisiin ratkaisuihin.

Ylläpitosuunnittelun laadun arviointi ja mittaaminen

Tässä diplomityössä tutkittiin suunnittelupalvelun laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä etsittiin keinoja mitata suunnittelupalvelun laatua. Diplomityön lähtökohtana oli tilanne, jossa suunnittelutoimisto toimittaa ylläpitosuunnittelupalvelua paperi- ja metsäteollisuuden alan yritykselle. Työssä selvitettiin yleisesti, mistä suunnittelupalvelun laatu muodostuu. Tärkeä osa työtä oli tutkia kyselytutkimuksen avulla, onko tilaajalla ja toimittajalla samanlaiset näkemykset laadun osalta. Kyselyt suoritettiin sekä haastatteluin että kirjallisesti. Vastauksia saatiin kaikkiaan 45 kappaletta. Kohdejoukko oli tarkasti määritelty koostuen sekä tilaajan että toimittajan edustajista. Työssähavaittiin, että suunnittelupalvelun laatuun ja toimittajan valintaan vaikuttavat hyvin paljon itse suunnitelmien laadun lisäksi henkilökohtaiset kokemukset palvelusta. Pahimmiksi riskitekijöiksi ylläpitosuunnittelulle koettiin lähtötietoihin liittyvät ongelmat sekä aikataulujen pettäminen. Näiden lisäksi työssä tehtiin selvitys suunnittelupalvelun laadun mittaristosta, jonka oikealla käytöllä voitaisiin luoda ohjausvaikutus suunnittelupalveluprosessiin paremman laadun ja tehokkaamman toiminnan aikaansaamiseksi.

Henkilökohtaiset suhteet teollisessa markkinoinnissa

Teollisessa markkinoinnissa myyjän suhde asiakkaaseen on erilainen kuin kuluttajamarkkinoinnissa. Asiakasyritys ja sen tarpeet täytyy ottaa tietoisemmin huomioon ja usein ostopäätökseen vaikuttavat aikaisemmat kokemukset tietystä kauppakumppanista. Myyntiä ja ostamista ei tapahdu ilman suhteita. Suhteisiin perustuva vaihdanta eroaa lyhyen kantaman transaktioluonteisesta vaihdannasta: kumppanit sitoutuvat ja luottavat toisiinsa vahvemmin, haluavat tavoitella päämääriään yhdessä ja ystävystyvät keskenään. Henkilökohtaisen sidosten muodostumista voidaan kiihdyttää ja suhdetta ylläpitää erilaisten toimintojen keinoin. Henkilökohtaisilla suhteilla on monenlaisia vaikutuksia, sekä positiivia että negatiivisia - useimmiten ne kuitenkin koetaan hyödyllisinä. Suhteet vaikuttavat muun muassa luottamukseen, vastavuoroisuuteen ja yksilöiden käyttäytymiseen. Nämä vaikutukset ja suhteiden merkitykset vaihtelevat eri maissa sekä kulttuureissa. Aina ei kuitenkaan voida luottaa henkilösuhteiden voimaan, vaan joskus on syytä keskittyä prosessien, tuotosten ja korkean laadun kehittämiseen.

Deregulation of Railroads and Future Development Scenarios in Europe - Literature Analysis of Privatization Process Taken Place in US, UK and Sweden

Euroopan unionissa päätettiin jo yli vuosikymmen sitten, että rautatieliiketoiminta vapautetaan kilpailulle. Iso-Britanniasta olimäärä tulla esimerkkivaltio tämän prosessin käyttöönotossa. Pääideana oli säännöstelyn keventäminen, jolloin omistuspohja toimialalla laajenee ja rautateiden infrastruktuuri sekä toiminta parantuvat. Infrastruktuuri on määrä olla yhden organisaation hallinnassa ja raiteiden käyttöoikeus on kaikilla lupaehdot täyttävillä operaattoreilla, jotka kilpailevat keskenään matkustajista ja tavararahdeista. Kuitenkin Yhdysvalloissa ja eräissä Latinalaisen Amerikan maissa kilpailu on vapautettu siten, että rautatieyritys omistaa raideinfrastruktuurin, junat, tavarankuljetus- sekä matkustajavaunut. Iso-Britannian yksityistämistä pidettiin aluksi isonaepäonnistumisena: nopealla aikataululla sovellettiin jäykkiä transaktioperusteisia ulkoistamisstrategioita infrastruktuurin kunnossapitoon, jotka lopulta johtivat junien jatkuviin myöhästymisiin ja muutamaan tuhoisaan onnettomuuteen. Liiketoiminnallisessa mielessäkään ei oikein onnistuttu: infrastruktuurista vastaava yritys jouduttiin listaamaan pois Lontoon pörssistä, ja hallituksen oli pakko luoda tukipaketti pahasti velkaantuneen, vain marginaalisien investointien kohteena olleen yrityksen toimintaa varten (vaikka kapasiteettitarvetta oli markkinoilla). Myös rautatieoperaattorit olivat taloudellisessa ahdingossa ja vain määrätietoisten hallituksen laatimien pelastuspakettien avulla ala nousi syvimmästä kriisistään. Tästä huolimatta näiden negatiivisten sivuvaikutusten ohella koko ala pystyi kasvattamaan kysyntää, niin matkustaja- kuin rahtiliikenteenkin osalta. Vähenevän kysynnän trendi, joka alkoi 1970-luvulla, otti käännöksen parempaan. Toinen eurooppalaismaa, jolla on pitkät kokemukset yksityistämisestä, on Ruotsi. Tämä maatapaus on melko konservatiivinen verrattuna tilanteeseen edellisessä; vain rajattu määrä reittejä on avattu kilpailulle ja sopimukset tehdään kerralla pitkäksi aikaa eteenpäin. Ruotsin säännöstelyn purku osoittautui menestykseksi, koska tuottavuus onollut vakaassa kasvussa ja rautateiden markkinaosuus erityisesti matkustajapuolella on noussut merkittävästi, verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Kuitenkin kilpailua on käytännössä vähän tässä maassa ja parempiatuloksia on lupa odottaa, kun vain säännöstelyn purkaminen jatkuu. Viimeinen tutkimuksemme kohteena oleva maa on Yhdysvallat, joka alistutti rautatiet kilpailulle jo 1980-luvun alussa, käyttäen jo edellä mainittua vertikaalista integraatiota; tämä valinta on taas johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Vaihtoehtoinen rakenteellinen uudistustapa on suosinut rahtivirtoja matkustajiin nähden, ja lopputuloksena tämä tapaus synnytti yrityksiä huolehtimaan toista näistä kahdesta pääasiakasryhmästä. Viimeaikaiset tulokset tästä yksityistämisprosessista ovat olleet hyviä: jäljellejääneiden yritysten voitot ovat kasvaneet, osinkoja ollaan kyetty jakamaan ja osakkeiden arvostus on noussut. Tässä tutkimusraportissa yritämme kolmen maatapauksen kautta esittää, miten yksityistämisprosessi tulee vaikuttamaan Euroopassa, kun kilpailu rautateillä vapautuu. Me käymmeläpi, mikä näistä kolmesta maaesimerkistä on kaikkein todennäköisin jaesitämme ehdotuksia siihen, miten valtiot voisivat välttää ei-haluttuja sivuvaikutuksia. Kolme maaesimerkkiä, ja lopuksi esitetty lyhyt tilastollinen analyysi osoittavat, että rautateillä on tulevaisuuden potentiaalia Euroopassa, ja kilpailun vapauttaminen on avain tämän potentiaalin realisointiin.

Terveydenhuollon puhelinpalvelut Etelä-Karjalassa

Puhelin- ja neuvontapalvelusta on tullut melko vakiintunut uusi terveydenhuollon palvelumuoto. Palvelun käyttöön ottaneiden kuntien kokemukset ovat olleet hyviä. Toimintaprosesseihin on voitu tehdä muutoksia, mm. lääkäripalveluiden tarve on pienentynyt. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi tehdyt muutokset kansanterveyslakiin vaikutti perusterveydenhuollon toimintamalleihin. Ihmisten tulee saada yhteys terveydenhuollon ammattilaisiin puhelimella välittömästi saman vuorokauden aikana. Etelä-Karjalan alueella oli varsinkin suurilla kunnilla ollut ongelmia saada päiväaikaan puhelinpalvelut riittäviksi. Ilmeisemmin kaupunkimaisessa yhteisössä erilaisten neuvojen ja kysymyksiin vastaamisen tarve on suurempi kuin maaseutualueella. Siksi lakimuutoksen tultua voimaan sairaanhoitajien työpanosta puhelimeen vastaamiseen jouduttiin lisäämään Lappeenrannassa ja Imatralla. Pienet terveyskeskukset ovat kyenneet järjestämään puhelinpalvelunsa tyydyttävästi entisillä resursseilla. Tarvekartoitusta sielläkään ei ole tehty. Ennen Etelä-Karjalan keskussairaalan puhelinvaihdetoiminnan kilpailuttamista halusimme selvittää erilaiset vaihtoehdot ja mahdollisuudet alueelliseen yhteistyöhön terveydenhuollon puhelinpalveluiden ja –neuvonnan järjestämisestä alueellamme. Kaikkiaan on ilmeistä, että puhelinpalveluiden tarve lisääntyy. Toisaalta tämän uuden toimintamuodon kehittäminen alueen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin sopivaksi tuntuu järkevältä. Palvelut tulisi järjestää läheisyysperiaate turvaten, mutta silti ruuhka-aikana tulisi voida vastata puheluihin kohtuullisen nopeasti ja turvata myös riittävät puhelinpalvelut yöaikana, kuitenkaan liikaa resursoimatta. Nämä olivat kysymyksiä, joiden pohjalta teknologiakeskus Kareltekin vetämänä tehtiin selvitystyö terveydenhuollon puhelinpalveluiden erilaisista järjestämismahdollisuuksista ja saaduista kokemuksista. Rahoittajana oli Etelä-Karjalan liitto ja työn on tehnyt LTY:n Technology Business Research Center (TBRC). Selvitystyössä esitellään eri vaihtoehdot puhelinpalveluiden ja neuvonnan järjestämisestä. Toimintamallien esittelyn lisäksi on laskettu kustannuksia. Tavoitteena on sekä palvelun parantaminen että kaikkia kuntia auttavan toimivan ratkaisun löytäminen. Nyt tehty selvitystyö on avoinna keskustelulle. Toteutukset pyritään tekemään ennen vuoden 2007 talousarvion laadintaa.

Yrityksen prosessit dynaamisten kyvykkyyksien lähteenä

Pysyvän kilpailuedun saavuttaminen on jokaisen yrityksen strategisen suunnittelun keskeinen tavoite. Monet tunnetut tutkijat ovat suunnanneet strategista johtamista omilla teorioillaan ja tuloksillaan. Tutkimuksissa on havaittu että perinteisillä strategisen johtamisen teorioilla ei voida selittää nykyisin nopeasti muuttuvassa maailmassa toimivien yritysten menestystä. Menestyksen takaa löytyviä tekijöitä kutsutaan yrityksen dynaamisiksi tekijöiksi. Yhtenä merkittävänä dynaamisena tekijänä ovat tulleet esille yrityksen prosessit. Tutkimuksessa on yhdistetty kaksi asiaa samaan tarkastelukehikkoon. Olen tuonut siihen toisaalta yrityksen prosessit, jotka ovat alan parhaiden käytäntöjen mukaiset. Toisaalta on esitetty teoria dynaamisista kyvykkyyksistä, joiden oletetaan ilmentyvän yrityksen prosesseissa. Tässä työssä tarkastellaan yritysten dynaamisista kyvykkyyksistä vain prosesseja.Työn tarkoituksena on löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yrityksen prosessien kautta saavutettavat dynaamiset kyvykkyydet? Voiko yritys saavuttaa ja säilyttää kilpailuetua toteuttaessaan prosessinsa alan parhaiden käytäntöjen mukaan? Voidaanko tunnistetuille dynaamisille kyvykkyyksille rakentaa mallia niiden mittaamiseen?Tutkimuskysymyksiin olen hakenut vastausta esimerkkiyrityksen prosessikehityshankkeen kautta. Tavoitteena on ollut tunnistaa prosessikehityksen takaa mahdolliset yrityksen dynaamiset kyvykkyydet ja siten nimetä niitä yrityksen kilpailuedun tekijöiksi. Tutkimuskohteena olevaan ICT-alan yritykseen kohdistuu yhä suurempia tuottavuuteen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Yhtenä ratkaisuna vastata näihin vaateisiin ovat yritykset lähteneet kehittämään niiden prosesseja. ICT-palveluyritysten toimintaan tukeva viitekehys on ITIL. Viitekehykseen on kerätty useamman yrityksen ja organisaation kokemukset palveluiden tehokkaasta tuottamisesta. ITIL – viitekehys on ollut perustana vuonna 2005 julkaistulle ISO/IEC 20000-1:2005 palveluiden johtamisen standardille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että määrämuotoiset prosessit lisäävät yritysten ketteryyttä mukautua muutoksiin ja siten myös niiden dynaamiset kyvykkyydet ovat lisääntyneet.

«Разруха не в клозетах, а в головах» Общественная критика в повести Михаила Булгакова «Собачье сердце»

”Razruha ne v klozetah, a v golovah” –Obščestvennaja kritika v povesti Mihaila Bulgakova ”Sobač’e serdce” Pro gradu -tutkielmani tavoite oli selvittää, miten yhteiskuntakritiikki ilmenee Mihail Bulgakovin pienoisromaanissa ”Koiran sydän”. Pienoisromaani on jyrkkä poliittinen satiiri. Tutkielman alussa käyn läpi Mihail Bulgakovin elämän ja tuotannon. Tämän jälkeen esitän läpileikkauksen 1910-luvun lopun ja 1920-luvun alun Venäjästä ja Neuvostoliitosta. Käyn läpi tuon ajan tärkeimmät tapahtumat ja ilmiöt. Tutkielman hypoteesi on, että pienoisromaani sisältää jyrkkää kritiikkiä yhteiskuntaa kohtaan ja se ilmenee konkreettisina esimerkkeinä sekä henkilöiden ja tapahtumien vertauskuvallisina merkityksinä. Bulgakov esittää tarinassa paljon sekä konkreettista että abstraktista kritiikkiä. Konkreettinen kritiikki ilmenee tekstissä henkilöiden repliikeissä ja toiminnassa, kun taas abstraktinen kritiikki ilmenee henkilöiden, tapahtumien ja paikkojen vertauskuvallisissa merkityksissä. Olen jaotellut yhteiskuntakritiikin konkreettisiin kriittisiin esimerkkeihin ja vertauskuvallisiin merkityksiin. Luvussa 4 esittelen pienoisromaanista poimitut konkreettiset yhteiskuntaa kritisoivat esimerkit ja luvussa 5 analysoin katkelmia, joissa voi nähdä vertauskuvallisia merkityksiä. Olen myös yhdistellyt joitain pienoisromaanissa esiintyviä tapahtumia Bulgakovin omaan elämään. Tarina on kertomus uudesta ja vanhasta maailmasta. Preobraženskij, Bormental’ ja Šarik-koira edustavat vanhaa maailmaa. Proletaarit Švonder ja Šarikov edustavat uutta maailmaa ja järjestystä. Toinen tärkeä teema tarinassa on intelligentsijan ja proletariaatin vastakkainasettelu. Preobraženskij ja Bormental’ edustavat intelligentsijaa ja Švonder ja Šarikov proletariaattia. Tarina on psykologinen evoluutiokertomus. Olennaista tarinassa on muutokset koirassa leikkauksen jälkeen. Biologisesti koira muuttuu ihmiseksi, mutta olennaisempaa on kansalainen Šarikovin käyttäytymisessä tapahtuva muutos. Leikkaus on selvä viittaus bolševikkivallankumoukseen. Ihmiset muuttuivat vallankumouksen johdosta. Bulgakov ei ole sosialismia vastaan. Hän on proletaareja vastaan, jotka eivät osaa elää eikä käyttäytyä uudessa yhteiskunnassa. Proletariaatti johtaa maata väärään suuntaan. Tarinan henkilöissä on löydettävissä viittauksia Neuvostoliiton johtohenkilöihin. Bulgakov tuki Leniniä ja Trockija, jotka olivat todellisia sosialisteja, mutta hän oli vahvasti Stalinia vastaan, joka ei toteuttanut sosialismin periaatteita. Bulgakov on maassa vallitsevaa kehitystä vastaan. Tarinassa kulkee rinnakkain kolme eri maailmaa: realistinen, mielikuvituksellinen ja uskonnollinen. Tarinan tapahtumat sijoittuvat realistiseen Moskovaan ja tarinan kerronta on realistista. Leikkaus ja sen seuraukset ovat vahvasti mielikuvituksellisia.Vertauskuvallisella tasolla tarina on uskonnollinen kertomus kuolemasta ja ylösnousemisesta. Nämä kolme maailmaa Bulgakov on yhdistänyt yhteiskunnallisen kritiikin avulla. Kolme samantyyppistä maailmaa on myös Bulgakovin pääteoksessa ”Saatana saapuu Moskovaan”. Näin ollen voidaan todeta, että pienoisromaani ”Koiran sydän” on romaanin ”Saatana saapuu Moskovaan” aikaisempi kehitysaste

Supplier Evaluation on the Standard Material and Component Markets in the Electronic Manufacturing Equipment Industry

Työn tavoitteena oli arvioida ja selvittää toimittajasuhteeseen vaikuttavia tekijöitä JOT Automation Group Oyj.n ja sen alihankkijoiden välisessä yhteistyössä ja muodostaa yrityksen kilpailukykyä parantava toimittaja-arviointiprosessi. Työssä keskityttiin tarkastelemaan yleisillä materiaali- ja komponenttimarkkinoilla toimivia toimittajia elektroniikkateollisuuden tuotantojärjestelmien valmistuksessa. Ensin tutustuttiin toimittajasuhdetta ja sen arviointia käsitelleeseen kirjallisuuteen. Teorian tueksi tehtiin haastatteluja ja kartoitettiin ensisijaisia tarpeita ja tavoitteita arviointiprosessille. Valmis prosessi testattiin käytännössä kahden eri case-esimerkin avulla. Prosessista muodostui kahteen eri työkaluun jakautunut kokonaisuus, joista auditointi arvioi toimittajan kyvykkyyttä vastatta sille asetettuihin vaatimuksiin. Toimittajan suorituskyvyn mittaaminen puolestaan testaa ja vertaa jatkuvasti toiminnan todellista tasoa auditoinnissa saatuihin tuloksiin. Työ sisältää selvityksen ja ohjeistuksen toimittaja-arviointiprosessin käytöstä. Prosessin käyttö alentaa toimittajaan kohdistuvaa materiaalien saatavuuteen ja hankintaan liittyviä riskejä. Esimerkeistä saadut kokemukset osoittivat, että prosessin avulla päästään pureutumaan tärkeisiin ydinalueisiin ja kehittämään niitä sekä toimittajalle, että ostajayritykselle edullisella tavalla. Toimittaja-arviointiprosessista kehittyy toimintatapa yrityksen ja sen toimittajan välisen suhteen ylläpitämiseksi.