Electrical Machines' Market in Russia

Venäjän valtion osuus maailmantaloudesta on pieni verrattuna sen maantieteelliseen kokoon, väkilukuun ja luonnonvaroihin. Sitä pidetään kuitenkin yhtenä tulevaisuuden merkittävistä kasvumarkkinoista. Venäjällä on tyypillisesti teollisuutta, joka hyödyntää luonnonvaroja ja tuottaa raaka-aineita sekä kotimaan että ulkomaiden markkinoille. Tällaisia tyypillisiä teollisuudenaloja Venäjällä ovat kaivos- ja metsäteollisuus sekä kemikaalien- kaasun- ja öljyntuotanto. Myös näiden teollisuusalojen tarvitsemien tuotantolaitteiden ja koneiden valmistusta on Venäjällä. Näitä koneita viedään Venäjältä entisiin neuvostovaltioihin ja päinvastoin. Tässä diplomityössä tutkitaan sähkömoottorien markkinapotentiaalia ja kilpailutilannetta Venäjällä. Venäjän osalta perehdytään sen kansantalouden tilaan ja tutkitaan sähkökonemarkkinoiden kokoa segmenteittäin monien erilähteiden avulla. Venäjän arvioidaan olevan erittäin potentiaalinen ja kasvava markkina-alue. Diplomityössä selvitetään ostoprosessia Venäjällä ja sähkökonemarkkinoiden ominaisuuksia kyseisellä alueella.

Transparent and secure remote network storage system using an untrusted server

Työssä kehitettin läpinäkyvä Internet Small Computer Systems Interface-verkkolevyä (iSCSI) käyttävä varmistusjärjestelmä. Verkkolevyn sisältö suojattiin asiakaspään salauskerroksella (dm-crypt). Järjestely mahdollisti sen, että verkkolevylle tallennetut varmuuskopiot pysyivät luottamuksellisina, vaikka levypalvelinta tarjoava taho oli joko epäluotettava tai suorastaan vihamielinen. Järjestelmän hyötykäyttöä varten kehitettiin helppokäyttöinen prototyyppisovellus. Järjestelmän riskit ja haavoittuvuudet käytiin läpi ja analysoitiin. Järjestelmälle tehtiin myös karkea kryptoanalyysi sen teknistenominaisuuksien pohjalta. Suorituskykymittaukset tehtiin sekä salatulle että salaamattomalle iSCSI-liikenteelle. Näistä todettiin, että salauksen vaikutus suorituskykyyn oli häviävän pieni jopa 100 megabittiä sekunnissa siirtävillä verkkonopeuksilla. Lisäksi pohdittiin teknologian muita sovelluskohteita ja tulevia tutkimusalueita.

Optimization of energy consumption in wastewater pumping

Pumppauksessa arvioidaan olevan niin teknisesti kuin taloudellisestikin huomattavia mahdollisuuksia säästää energiaa. Maailmanlaajuisesti pumppaus kuluttaa lähes 22 % sähkö-moottorien energiantarpeesta. Tietyillä teollisuudenaloilla jopa yli 50 % moottorien käyttämästä sähköenergiasta voi kulua pumppaukseen. Jäteveden pumppauksessa pumppujen toiminta perustuu tyypillisesti on-off käyntiin, jolloin pumpun ollessa päällä se käy täydellä teholla. Monissa tapauksissa pumput ovat myös ylimitoitettuja. Yhdessä nämä seikat johtavat kasvaneeseen energian kulutukseen. Työn teoriaosassa esitellään perusteet jätevesihuollosta ja jäteveden käsittelystä sekä pumppaussysteemin pääkomponentit: pumppu, putkisto, moottori ja taajuusmuuttaja. Työn empiirisessä osassa esitellään työn aikana kehitetty laskuri, jonka avulla voidaan arvioida energiansäästöpotentiaalia jäteveden pumppaussysteemeissä. Laskurilla on mandollista laskea energiansäästöpotentiaali käytettäessä pumpun tuoton ohjaustapana pyörimisnopeuden säätöä taajuusmuuttajalla on-off säädön sijasta. Laskuri ilmoittaa optimaalisimmanpumpun pyörimisnopeuden sekä ominaisenergiankulutuksen. Perustuen laskuriin, kolme kunnallista jätevedenpumppaamoa tutkittiin. Myös laboratorio-testitsuoritettiin laskurin simuloimiseksi sekä energiansäästöpotentiaalin arvioimiseksi. Tutkimukset osoittavat, että jätevedenpumppauksessa on huomattavia mandollisuuksia säästää energiaa pumpun pyörimisnopeutta pienentämällä. Geodeettisen nostokorkeuden ollessa pieni, voidaan energiaa säästää jopa 50 % ja pitkällä aikavälillä säästö voi olla merkittävä. Tulokset vahvistavat myös tarpeen jätevedenpumppaussysteemien toiminnan optimoimiseksi.

Rasvaisten ja öljyisten jätevesien biologisen puhdistuksen mallinnus

Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu rasvaistenjätevesien puhdistuksessa käytettyjä perinteisiä käsittelymenetelmiä ja ultrasuodatusta. Perinteisiä rasvaisten jätevesien käsittelymenetelmiä ovat muun muassalaskeutus, flotaatio, hydrosykloni, pisarakoon kasvattaminen suodatus sekä biologinen käsittely. Lisäksi happohydrolyysia voidaan soveltaa edellä mainittujen menetelmien esikäsittelynä. Perinteisten puhdistusmenetelmien käyttöä rajoittavatniiden tehottomuus emulgoituneen ja liukoisen öljyn poistossa. Tämä sekä kiristyneet päästövaatimukset ja kalvotekniikan nopea kehittyminen ovat lisänneet kiinnostusta kalvotekniikkaan. Työn soveltavassa osassa on tarkasteltu rasvojen mahdollisesti aiheuttamia ongelmia Porvoon jalostamon kemiallisessa ja biologisessa puhdistuksessa. Rasvaisia jätevesiä muodostuu biodieselin valmistuksessa, jossa rasvoja käytetään syöttöaineena. Vertailtaessa jalostamon vesilaitoksen nykyisiä olosuhteita ja rasvojen käsittelyn vaatimia olosuhteita havaitaan, että optimiolosuhteet ovat melko lähellä toisiaan ja rasvaisten jätevesien mukana tulevat fosfori-, typpi- ja COD-kuormat melko pieniä. Suurimmat mahdolliset rasvojen aiheuttamat ongelmat syntyvät aktiivilietelaitoksella, jossa kevyt pinnalle nouseva rasva nostaa mukanaan lietettä. Rasvat ja rasvahapot myös lisäävät rihmamaisten bakteerien kasvua, joiden runsas esiintyminen aiheuttaa huonosti laskeutuvaa lietettä, eli paisuntalietettä. Rasvaisten vesien aiheuttamaa kuormitusta aktiivilieteprosessiin on tarkasteltu Activated sludge Model No. 3:n ja bio-P fosforin poisto moduuliin pohjautuvan Excel-taulukkolaskentamallin avulla. Pohjana työssä on käytetty Tuomo Hillin vuonna 2002 diplomityönä tekemää taulukkolaskentamallia. Työssä on esitelty kaikki mallin kannalta oleelliset yhtälöt ja parametrit. Tämän tutkimuksen perusteella mallin käytettävyyttä rajoittaa se, että sitä ei ole kalibroitu Porvoon jalostamolle. Kalibroimattomalla mallilla voidaan saada vain suuntaa antavia tuloksia.

Visual measurement of laser-arc hybrid welding

Tässä työssä raportoidaan hybridihitsauksesta otettujen suurnopeuskuvasarjojen automaattisen analyysijärjestelmän kehittäminen.Järjestelmän tarkoitus oli tuottaa tietoa, joka avustaisi analysoijaa arvioimaan kuvatun hitsausprosessin laatua. Tutkimus keskittyi valokaaren taajuuden säännöllisyyden ja lisäainepisaroiden lentosuuntien mittaamiseen. Valokaaria havaittiin kuvasarjoista sumean c-means-klusterointimenetelmän avullaja perättäisten valokaarien välistä aikaväliä käytettiin valokaaren taajuuden säännöllisyyden mittarina. Pisaroita paikannettiin menetelmällä, jossa yhdistyi pääkomponenttianalyysi ja tukivektoriluokitin. Kalman-suodinta käytettiin tuottamaan arvioita pisaroiden lentosuunnista ja nopeuksista. Lentosuunnanmääritysmenetelmä luokitteli pisarat niiden arvioitujen lentosuuntien perusteella. Järjestelmän kehittämiseen käytettävissä olleet kuvasarjat poikkesivat merkittävästi toisistaan kuvanlaadun ja pisaroiden ulkomuodon osalta, johtuen eroista kuvaus- ja hitsausprosesseissa. Analyysijärjestelmä kehitettiin toimimaan pienellä osajoukolla kuvasarjoja, joissa oli tietynlainen kuvaus- ja hitsausprosessi ja joiden kuvanlaatu ja pisaroiden ulkomuoto olivat samankaltaisia, mutta järjestelmää testattiin myös osajoukon ulkopuolisilla kuvasarjoilla. Testitulokset osoittivat, että lentosuunnanmääritystarkkuus oli kohtuullisen suuri osajoukonsisällä ja pieni muissa kuvasarjoissa. Valokaaren taajuuden säännöllisyyden määritys oli tarkka useammassa kuvasarjassa.

Pk-yrityksen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen

Pienillä, yrittäjävetoisilla yrityksillä markkinoinnin resurssit ovat vähäiset eivätkä markkinointiosaamisen taso ja tietämys ole välttämättä kovin korkeat.Markkinointi on kuitenkin tärkeä osa liiketoimintaa ja hyvällä markkinoinnilla voidaan saavuttaa kilpailuetua ja menestyä markkinoilla. Tutkimuksessa perehdytään pienen, tuotantohyödykemarkkinoilla toimivan yrityksen markkinointiviestintään ja myyntiin. Tutkimuksessa käytiin läpi pienelle yritykselle sopivia markkinointiviestinnän keinoja ja tavoitteita. Lisäksi työssä käytiin läpi markkinointiviestinnän suunnitteluprosessi, jonka avulla yritys voi toteuttaa suunnitelmallista markkinointiviestintää. Työssä selvitettiin myös mitä tarkoitetaan integroidulla markkinointiviestinnällä ja miten pieni yritys voi käyttää sitä hyödykseen. Lopuksi tutkimuksessa vastauksia kysymyksiin miten ja minkälainen uusi myyntimies kannattaa rekrytoida. Tutkimuksessa tavoitteena on antaa toimenpidesuosituksia ja työkaluja, joiden avulla kohdeyritys voi kehittäämarkkinointiviestintää. Keskeisimmät kehitystarpeet ovat markkinointiviestinnän kokonaisvaltaisen suunnittelun tehostaminen, verkkoviestinnän tehokkaampi hyödyntäminen, markkinointisanomien täsmällisempi kohdistaminen sekä markkinointimateriaalien ulkoasu ja sisältö paremmiksi.

Kattilaveden kulkeutuminen höyryyn soodakattilassa

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, miten höyryn kosteuden erotus toimii Kemijärven Sellun soodakattilassa. Höyryn kosteuden erotuksen toiminta tarkastetaan määrittämällä höyryn kosteus tulistetussa höyryssä. Höyryyn kulkeutuvan kattilaveden määrä määritettiin käyttäen merkkiaineena natriumia, jota kulkeutuu höyryyn kattilavesipisaroiden sekä ruiskutusveden mukana. Pieniä määriä kulkeutuu myös haihtumalla, mikä on otettu laskuissa huomioon. Kattilaveden ja höyryn natriumpitoisuuksien suhteen perusteella lasketaan kosteusprosentti. Kattilaveden kulkeutuessa höyryyn kulkeutuu veden mukana myös epäpuhtauksia, jotka turbiiniin joutuessaan saattavat aiheuttaa korroosiota sekä kerrostumia turbiinin siivistössä. Kosteuden erotuksen parantamiseksi on esitetty muutosehdotus siten, että nykyinen poimulevyerottimilla toteutettu sekundäärierotus korvattaisiin uudella teräsverkkoerottimella. Tällöin pystyttäisiin poistamaan entistä pienempiä pisaroita ja vähentämään höyryyn kulkeutuvan kattilaveden määrää.

Ohjelmistoalan pk-yrityksen kansainvälistyminen

Pienen ohjelmistoyrityksen kansainvälistyminen on haasteellista niukkojen resurssien ja dynaamisen liiketoimintaympäristön paineessa. Työn tarkoituksena on selvittää sitä, millaisin perustein pieni tai keskisuuri ohjelmistotekniikan yritys tekee päätöksen kansainvälisille markkinoille siirtymisestä ja millaisen toimintamuodon yritys valitsee uudella markkinalla. Työn teoreettinen osa käsittelee päätöksenteon taustalla olevia vaikuttavia tekijöitä liiketoimintaympäristön, yritysjohdon ja yrityksen erityispiirteiden näkökulmista. Empiirinen osa on toteutettu kanden laajan ja neljän suppean yrityshaastat- telun muodossa. Karkeasti jaoteltuna yrityksen kansainvälistymiseen käyttämä polku voi olla joko orgaaniseen kasvuunperustuva tai Born Global-tyyppinen. Tutkimus nosti esille kansainvälistymispolun valintaan vaikuttavina tekijöinä yrittäjien riskinottohalukkuuden ja kansainvälisen kokemuksen, tuotteen palveluintensiivisyyden asteen sekä toimintakon- septin markkina- tai tuoteorientaation. Yleisellä tasolla korkea riskinottohalu, vähäinen kansainvälinen kokemus, standardinomainen tuote ja markkinaorientoitunut toimintatapa kannustivat yritystä valitsemaan Born Global-tyyppisen kansainvälistymispolun. Vastaavasti pieni riskinottohalu, runsaampi kansainvälinen kokemus, palveluintensiivinen tuote ja tuoteorientoitunut toimintatapa olivat kannustimia orgaaniselle kasvulle kansainvälisesti.

Laadullinen tutkimus metsäteollisuuden ohjelmistotoimittajista Kaakkois-Suomessa: Nykytilanne

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää paikallisten metsäteollisuuteen toimittavien pienten ja keskisuurten ohjelmistoyritysten nykytilannetta, hyviä käytäntöjä ja toiminnan ongelmia. Tunnistamalla pienten ja keskisuurten ohjelmistoyritysten nykytilanne on mahdollista suunnitella konkreettisia yrityksille suunnattavia kehittämistoimenpiteitä. Työssä on keskitytty tutkimaan metsäteollisuuteen toimittavia kaakkoissuomaisia pieniä ja keskisuuria ohjelmistoyrityksiä. Työn viitekehyksenä esitellään metsäteollisuuden nykytilannetta, kehitystrendejä sekä kehitystrendien vaikutusta metsäteollisuusyritysten tietojärjestelmätarpeisiin. Lisäksi työn viitekehyksessä esitellään tutkimuksessa käytetyt kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät.Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimusotteeltaan deskriptiivinen eli kuvaileva. Tutkimusaineisto koostui 19 asiantuntijahaastattelusta ja dokumenttiaineistosta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytin aineistopohjaista meneelmää ja tapaustutkimusta. Tutkimustulosten perusteella pystyttiinkuvaamaan tutkimuksessa mukana olleille 10 paikalliselle pienelle ja keskisuurelle ohjelmistoyritykselle yhteisiä ominaisuuksia. Tämän lisäksi pystyttiin tunnistamaan ohjelmistoyrityksistä kolme erilaista tyyppiä ja luonnehtimaan kunkin tyypin nykytilannetta, hyviä käytäntöjä ja toiminnan ongelmia. Tunnistetut paikallisten pienten ja keskisuurten ohjelmistoyritysten tyypit ovat: erikoistuja, ennakoija ja keräilijä. Tutkimustulokset antavat hyvän lähtökohdan tulevaisuuden kehitystrendien tunnistamisessa ja toiminnankehitystoimenpiteiden suunnittelussa.

Pienen kansainvälistyvän ohjelmistoyrityksen kumppaninvalintakriteerit

Tutkielman tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda pienelle ohjelmistoyritykselle kansainvälisen kumppanin valintaa helpottavat arviointikriteerit. Tutkimuksessa selvitettiin ohjelmistoyritysten kansainvälistymistä, sekä kuinka kansainvälistymisen apuna käytettyjen kumppanien valinta tapahtuu ja millaisia kriteerejä kumppaneille tulee asettaa. Tutkimusmetodologia ja tutkimusmenetelmät: Informaation keräämiseksi käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus toteutettiin case- study tutkimuksena. Tietoja kerättiinkirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin perehtymällä, sekä teemahaastattelujen avulla. Haastattelumateriaali analysoitiin tutkimuksen aiheesta nousseiden teemojen avulla. Tulokset ja päätelmät: Tutkimuksella voitiin osoittaa että kumppaninvalintakriteerit ovat vahvasti kontekstisidonnaisia. Lisäksi tutkimuksessa luotiin case - yritykselle kumppanin-valintakriteeri- malli, jota yritys voi käyttää konkreettisena työkaluna kumppanin valinnassaan.

Liikkeenjohdon asiantuntijoiden työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Työn tarkoituksena on ymmärtää liikkeenjohdon asiantuntijoiden käsityksiä omasta työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Tavoitteena on saada selville miten konsultin ammatti, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, yrittäjyys sekä tietotyö toteutuvat haastateltujen elämässä. Tutkimus on laadullinen ja aineistolähtöinen. Tutkimusta varten on haastateltu kymmentä TMC-sertifikaatin suorittanutta liikkeenjohdon asiantuntijaa, joista suurin osa on konsultteja ja yksityisyrittäjiä. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut liikkeenjohdon asiantuntijat ovat tyytyväisiä työssään ja pitävät työn ja muun elämän yhteensovittamistaan onnistuneena. Yrittäjyydessä haastateltavat arvostavat itsenäisyyttä ja tiettyä vapautta työaikojen, työmäärän ja työn sisällön suhteen. Konsultin työtä he pitäväthaastavana, mielenkiintoisena ja vaihtelevana. Haastateltavat kokevat työnsä mielekkääksi ja asioiden olevan omassa hallinnassa, mikä auttaa jaksamaan ajoittain pitkiä ja raskaita työpäiviä. Ei niinkään työpäivän pituus, vaan ennemmin haastateltavien lasten iät vaikuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistumiseen. Haastateltavat, joilla on pieniä lapsia, potevat enemmän huonoa omatuntoa työn ja perheen yhteensovittamisesta kuin haastateltavat, joilla on aikuiset lapset. Ongelmia työn ja muun elämän yhteensovittamiseen saattavat ajoittain aiheuttaa liian suuri työmäärä, kiire, huono omatunto perheen kanssa vietetyn ajan vähyydestä, ajan riittämättömyys omille harrastuksille ja ystäville sekä pitkät työmatkat poissa kotoa. Työmäärän vaihtelevuus auttaa löytämään välillä rauhallisempia aikoja kiireellisemmistä viikoista palautumiseen.

Born global -yrityksen resurssit

Tämän työn tavoitteena on tutkia born global -yhtiön resursseja ¿ erityisesti perustajan näkökulmasta - ja kuinka he ovat selviytyneet rajoitettujen resurssien ongelmasta yritystä perustettaessa. Born global - yritykset ovat nuoria, tietointensiivisiä ja nopeasti kansainvälistyviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niiden resurssit ovat usein vajavaisia ja ristiriidassa niiden maailmanlaajuisen vision kanssa. Myös born global - yrityksen piirteet ja strategia asettavat paineita yhtiön resursseille. Tämän tutkimuksen empirinen osa perustuu tapaustutkimukselle, jossa analysoidaan kahden born global -tapauksen resursseja ja yrittäjiä. Born global -tutkijat ovat pyrkineet löytämään syytä viime aikaiselle born global -yrityksien lisääntymiselle ja hahmottamaan born global -yrityksen resursseja ja born global -yrittäjien ominaisuuksia. Tutkimuksesta käy ilmi, että born global -ilmiön kasvanutta määrää ei voida selittää yhdellä tai kahdella muuttujalla. Mutta kuitenkin eräitä kriittisiä tekijöitä löytyi case-organisaatioista, jotka ovat laskeneet rimaa perustaa born global -yritys. Erityisesti ulkomaankokemus, kielitaito ja käytännölliset verkostot nähtiin tärkeiksi molemmissacase-organisaatioissa. Kävi myös ilmi, että molemmat perustaja-yrittäjät olivat vahvasti motivoituneita. Kuitenkin motivaation lähde vaihteli perustajien kesken ollen kuitenkin vahvasti yhteydessä omaan persoonaan. Mitään kattavampaa johtopäätöstä ei kyetty tekemään, joten jatkotutkimus tämän alueenosalta on tarvittavaa. Tulokset näyttävät siltä, että born global -yrityksen perustajat omaavat tärkeän roolin yhtiön suorituskykyyn liittyen. Erityisesti erintyyppisten verkostojen rooli nähtiin elintärkeänä born global-yrityksen menestykselle ¿ verkostot nähtiin keinona haalia kriittisiä resursseja. Tulokset tukevat teoriaa born global -yrityksen resursseista.

Tapahtumamarkkinointi osana business-to-business asiakassuhteiden hoitamista

Tämän tutkielman päätavoitteena oli tarkastella tapahtumamarkkinoinnin roolia business-to-business asiakassuhteiden hoitamisessa. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosan lähdeaineistona käytettiin keskeisiä suhdemarkkinoinnin, markkinointiviestinnän ja tapahtumamarkkinoinnin teoksia sekä artikkeleja. Empiirinen aineisto kerättiin suorittamalla kyselytutkimus valitulle harkintaotokselle sekä haastattelemalla tarkemmin kolmen yrityksen edustajaa. Teoriaosassa nousi esiin, että erityisesti tapahtuman valinta on kriittinen tekijä onnistumisen kannalta. Tapahtumamarkkinointi tarvitsee myös tuekseen muuta viestintää. Tutkielman tulosten perusteella tapahtumamarkkinoinnin rooli asiakassuhteiden hoitamisessa on melko pieni, mutta silti hyvin tärkeä. Tapahtumamarkkinointia sovelletaan pääosin parhaimmille ja suurimmille yritysasiakkaille. Tulevaisuudessa tapahtumien osuus suhdemarkkinoinnissa tulee tulosten mukaan kasvamaan.

Laadullisten tekijöiden vaikutus yrityksen luottoluokitukseen -case Nordea Pankki Suomi Oyj

Tutkielman päätavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat pankin luottoluokituksissa laadullisten tekijöiden arviointiin ja mikävaikutus näillä tekijöillä on luottoluokitukseen. Tutkimuksessa myös arvioitiinlaadullisten tekijöiden vaikutusta pankin pääomavaatimukseen. Tutkimuksessa olimu-kana pankin 408 yritysasiakasta. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista tut-kimusmenetelmää. Baselin pankkivalvontakomitean asettamat standardit ja rahoitusalan journaaleissa julkaistut tutkimukset muodostivat tutkimuk-sen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusten pohjalta asetettiin tutkimus-hypoteesit. Tutkimustulokset osoittivat, että laadullisten tekijöiden ja taloudellisten te-kijöiden arvioinnin erotukseen eivät vaikuta merkittävästi yrityksen ikä, ko-ko eikä asiakassuhteen kesto. Myöskään toimialalla ei ollut vaikutusta. Konttoreittain laadullisten tekijöiden arvioinnissa oli eroja. Laadullisia teki-jöitäarvioidaan keskimäärin positiivisemmin kuin taloudellisia tekijöitä mut-ta erotolivat koko otantajoukossa hyvin pieniä. Luottoluokitukset nousevat hieman laadullisten tekijöiden vaikutuksesta, jolloin tällä on pääomavaati-musta laskeva vaikutus. Laadullisten ja taloudellisten tekijöiden arvioinnin eroon voi kuitenkinolla olemassa perustellut syyt. Tutkimustulosten perusteellavoidaan todeta, että laadullisten tekijöiden arviointiin eivät vaikuta yksittäiset yrityskohtaiset tekijät. Luokittelijan sub-jektiivisten tekijöiden lisäksi taustalla saattaa vaikuttaa myös monet muut tekijät, joita ei ole tässä tutkimuksessa tutkittu.

Yrityksen ohjausta ja päätöksentekoa tukeva raportointi, case: Gasum Paikallisjakelu Oy

Tutkielmassa on tavoitteena selvittää raportoinnin tarjoamiamandollisuuksia yrityksen ohjauksen, ja johdon päätöksenteon helpottamiseksi. Teoriaosuudessa käydään läpi tiedon tarpeen määrittelyä erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Millaista tietoa yrityksen toiminnasta pitäisi tietojärjestelmiin kerätä, jotta sillä olisi todellista merkitystä. Toisinaan tietoa tarvitaan myösyrityksen ulkopuolella tapahtuvista asioista, ja myös tällaisen tiedon käsittelyn pitäisi olla mandollista yrityksen tietojärjestelmissä. Tämä luonnollisesti asettaa melkoisia vaatimuksia tietojärjestelmille. Niihin liittyen on jonkin verran esitelty teknisiin asioihin liittyviä tekijöitä. Tekniikkaa kuitenkin on olemassa hyvinkin monipuolisen tiedon käsittelyä varten. Hankalampaa on määrittää, se millä tiedolla on oikeasti merkitystä. Suuren tietomäärän tiivistämiseen ja Asentamiseen on niin ikään olemassa keinoja, joita esitellään yleisellä tasolla, keskittymättä mihinkään yksittäiseen malliin. Ajatuksena on lähinnä ollut se, että jokaisen yrityksen kannattaa miettiä omista lähtökohdistaanitselleen sopivin tapa. Kaikille ei välttämättä sovi sama kaavamainen malli, jatoisaalta erilaisten mittarimallien keskinäiset erotkin ovat hyvin pieniä. Periaatteessa kaikissa malleissa pyritään lähtökohtaisesti siihen, että yrityksestä saadaan mandollisimman kokonaisvaltainen kuva. Yrityksen toiminnan kannalta päätetään ne tekijät, jotka eniten vaikuttavat sen menestykseen jatkossa, ja tältä pohjalta myös löytyvät tärkeimmät seurattavat asiat. Lopuksi on lyhyesti kuvattu case-yrityksen toimintaa ja sen käyttämiä tieto-järjestelmiä.Tutkielmassa on myös analysoitu, mitä kaikkea tietoa yrityksen toiminnasta tarvittaisiin, ja mistä olemassa olevasta järjestelmästä se on mandollista saada. Mikäli tietoa ei löytynyt järjestelmistä, on kerrottu, miten asia on hoidettu raportoinnin kannalta, ja miten raportointi kokonaisuudessaan yritykselle rakennettiin tutkielman kuluessa.