Emmanuel Levinasin etiikan historiallisuus

Juutalaisen filosofin Emmanuel Levinasin (1906-1995) ajattelusta käydyn keskustelun valossa ei ole itsestään selvää, että hänen etiikkansa on historiallista. Tutkielmassa etiikan historiallisuus perustellaan ja ymmärretään kolmesta näkökulmasta: ensiksi etiikan elämänhistoriallisena tulkintana, seuraavaksi etiikkaan sisältyvänä historianfilosofiana ja lopuksi lukion historian oppikirjojen eettisyyden tarkasteluna. Työn dispositio on sen keskeisimpiä tuloksia. Elämänhistoriasta liikkeelle lähtevä tulkinta paljastaa, että sekä Levinasin omat kokemukset holokaustista että juutalaisen muistamisen pitkä perinne motivoivat häntä käymään ylihistoriallista historianfilosofista keskustelua. Edelleen hänen ajattelunsa vaatii tämän keskustelun tulosten soveltamista käytännön elämään ja tutkimukseen, myös historiankirjoitukseen. Keskeisin lähde Levinasin tuotannossa on Otherwise than Being or Beyond Essence. Myös teokset Totality and Infinity ja, juutalaisuuden osalta, Difficult Freedom ovat useiden tulkintojen pohjalla. Levinasin ajatteluun keskittyvässä kotimaisessa tutkimuskirjallisuudessa tärkeä keskustelukumppani on Jukka Hankamäki ja ulkomaisessa mm. Aadrian Peperzak ja Rudi Visker. Historianteoreettista keskustelua käydään ennen kaikkea Kari Immosen, Jorma Kalelan ja Edith Wyschogrodin kanssa. Tutkielman päättävän tapaustutkimuksen aineistopohjan muodostavat kahdeksan tutkielman kirjoitushetkellä opetuskäytössä olevaa lukion historian oppikirjaa. Tutkielma keskittyy Levinasin filosofiaan kuuluvaan ylihistoriallisuuden ja historiallisuuden jännitteeseen. Ylihistoriallisuus tulkitaan myös inhimilliseksi toiseudeksi ja historiallisuus kulttuuriseksi toiseudeksi. Levinasin mukaan kumpiakin tarvitaan eettisen historiankirjoituksen onnistumiseksi, mutta kulttuurinen toiseus uhkaa usein tukahduttaa inhimillisen toiseuden. Tapaustutkimuksessa päädytään siihen, että lukion historian oppikirjoissa kulttuurinen toiseus ja sille läheinen historian läsnäolo todella uhkaavat peittää alleen menneisyyden ihmisten kuolevaisuuden ja korvaamattomuuden. Menneisyyden ihmisten poissaolon vahvempi huomioiminen historian läsnäolon rinnalla voisi helpottaa etiikan käsittelyn ongelmia, jotka ovat selvästi havaittavissa niin opetussuunnitelman perusteissa kuin oppikirjoissakin. Tutkielmassa myös nostetaan oppikirjoista esimerkkejä, joissa on toimittu onnistuneesti juuri näin. Sama suositus esitetään myös kulttuurihistorian tutkimukselle ja historianteoreettiselle keskustelulle, jossa historian läsnäolon pohdinta ylikorostuu.

Earnings Management Shareholders point of view

This paper studies the relationship of earnings management and investors. Analysis of incentives reveals that most of them are opportunistic in nature. Unfortunately the investor would need insider information to distinguish between different forms of earnings management. Investors in some countries seem to devalue earnings when government body has signaled that earnings management might be involved, unfortunately without a clear signal the behavior seems reverse among non-institutional investors.

Yritysmuodon vaikutus verotuksen edullisuuteen, case Lahden Betonilattiat Oy / Tmi MR-Rakennus & Remontti

Suomessa verotuksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa yritysmuodon valintaan. Yritystä perustettaessa kiinnitetään kuitenkin usein erityistä huomiota verotukseen. Yrityksen ja omistajayrittäjän verotukseen vaikuttavat monet eri tekijät. Yleispäteviä saantoja yritysmuodon vaikutuksesta verotuksen edullisuuteen on mahdoton antaa ja siksi harkinta täytyy tehdä aina tilannekohtaisesti. Tärkeintä verotuksen edullisuuslaskelmissa on kokonaisrasituksen mittaaminen. Tutkimuksessa on vertailtu kahden samalla toimialalla toimivan pienyrityksen yritysmuodon vaikutusta verotuksen edullisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää omistajayrittäjille jäävän nettotulon määrä. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset ovat Lahden Betonilattiat Oy ja Tmi MR-Rakennus & Remontti, joista ensimmäinen on yritysmuodoltaan osakeyhtiö ja toinen yksityisliike. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi tutkimuksessa on perehdytty yritysten kirjanpitoon ja tilinpaatostietoihin. Niiden avulla on laskettu yritysten nettovarallisuus, tulonmuodostus ja verot. Siten on saatu konkreettinen tulos siitä, kuinka paljon on ollut omistajayrittäjien kokonaisverorasitus ja käteen jäävän nettotulon määrä. Tutkimuksessa on oletettu tilikauden voiton otetun kokonaisuudessaan osakkaan käyttöön. Lisäksi on tutkittu miten tilanne muuttuu voiton ja nettovarallisuuden kasvaessa. Tutkimuksen tulosten perusteella todetaan yksityisliikkeen olevan verotuksen kannalta osakeyhtiötä edullisempi vaihtoehto. Yritysten voiton ja nettovarallisuuden kasvaessa havaitaan yksityisliikkeen lähes aina olevan osakeyhtiötä edullisempi yritysmuoto. Osakeyhtiö on yksityisliikettä edullisempi vaihtoehto ainoastaan silloin, kun sen nettovarallisuus on huomattavan suuri ja paljon yksityisliikkeen nettovarallisuutta suurempi.

"All for one and one for all" Kuinka yhteiskuntavastuu - viestintä on muuttunut suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa vuodesta 2004 vuoteen 2008

Tutkin kandidaatin tutkielmassani yhteiskuntavastuuviestintää suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa 2004. Tutkimus osoitti, että viestintä on hyvin eritasoista eri yrityksissä. Valveutuneet yhteiskuntavastuuviestijät käyttivät kolmen pilarin mallia kategorioidessaan toimintaansa. Selkeästi oli havaittavissa myös toimialakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa jatkan samalla aihepiirillä selvittämällä sitä, kuinka Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden yhteiskuntavastuuviestintä on muuttunut kun verrataan vuoden 2004 ja 2008 vuosikertomuksia toisiinsa. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen. Diskurssianalyysin keinoin selvitän miten yritykset viestivät vastuullisuudestaan. Tutkimus osoittaa, että yhteiskuntavastuuviestintä ei ole edelleenkään jokaisen yhtiön intresseissä. Yrityksistä noin kaksi kolmesta viestii jotain yhteiskuntavastuun alueeseen liittyvää. Ward on hieman vähentynyt vuodesta 2004. Näistä yrityksistä vastaavasti noin kahdella kolmesta yhteiskuntavastuutoiminta on johdettua ja tavoitteellista tämä näkyy korkealaatuisena yhteiskuntavastuuviestintänä. Taantuma vuosikertomuksissa näkyi etenkin taloudellisen vastuun lisääntyneenä raportointina.

Sisäisen toimittajan palvelutasosopimuksen kehittäminen ja toimitusvarmuuden parantaminen, CASE: oy Shell ab

Tämän tutkielman tarkoituksena on tehostaa toimitusketjua kehittämällä palvelutasosopimusta ja parantamalla toimitusvarmuutta toimittajan ja oy Shell ab:n välillä. Työssä perehdytään näiden kahden yrityksen väliseen sopimukseen ja toimitusvarmuutta kuvaavaan mittariin nimeltä Supplier OTIF. Nykytila arvioidaan molempien osalta ja mahdollisia parantavia toimenpiteitä tuodaan esille. Tämä tutkimus perustuu yrityksessä työskentelyn ohella haastatteluihin, kyselyihin sekä omiin havaintoihin eri osastoilla. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan ostosopimuksen yleisintä kaupallista sisältöä. Lisäksi paneudutaan palveluyrityksen käytäntöihin, tulkitaan palveluyrityksen suorituskykyä ja sen mittaamista tunnuslukujen avulla. Tutkimus osoittaa, että niin palvelutasosopimus kuin toimitusvarmuuskin eivät ole riittävällä tasolla case-yrityksessä. Erityisesti osapuolien välistä yhteistyötä ja tiedonjakoa on parannettava tavoitteiden saavuttamiseksi. Työssä esiteltyjen kehitys- ja parannusehdotusten osittainen käyttöönotto aikaansai toimitusketjun tehokkaamman toiminnan. Case-yrityksen tuleekin harkita lisätoimenpiteiden käyttöönottoa. Toiminnan sekä yhteistyön parantaminen yhä edelleen jää case-yrityksen ja toimittajien yhteisesti tulevaisuudessa tehtävien ratkaisujen varaan.

Tuotelopetukset teleoperaattoriyrityksen tuotteen elinkaaren hallinnassa

Tässä työssä selvitettiin tuotelopetustoiminnan nykytilaa ja tuotteen elinkaaren hallinnan prosessimallin hyödyntämistä suuressa teleoperaattoriyrityksessä. Työn tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät hidastavat lopetuksia ja miten hitaus vaikuttaa alasajojen kustannuksiin. Toisaalta haluttiin selvittää, miten tuotteen elinkaaren prosessimallia käytetään case-yrityksessä erityisesti tuotelopetustoiminnan osalta, ja miten prosessimallin käytöstä voidaan hyötyä. Näiden kysymysten selvittämiseksi haastateltiin kymmentä tuotelopetuksiin osallistunutta tuotevastaavaa yritysasiakas- ja tuotantoyksiköissä, hankittiin tuotetietoa yrityksen useilta asiantuntijoilta ja teoriatietoa muun muassa referenssimalleista ja tuotelopetusstrategioista kirjallisuudesta. Syitä hitaisiin tuotelopetuksiin listattiin. Todettiin, että moniin ongelmiin ratkaisun tarjoaisivat tehokkaampi tuote- ja asiakastiedonhallinta ja lopetettavien tuotteiden tunnistaminen, kypsien tuotteiden tarkempi seuranta sekä myyjien lisäkoulutukset. Joidenkin tuotteiden lopetuksen keston pidentyminen voi lisätä lopetukseen liittyviä kustannuksia, mutta näin ei ole kaikkien tuotteiden kohdalla. Lisäksi todettiin, että osa vanhoista tuotteista ei ole korvattavissa täysin uusilla tuotteilla uusiin tuotteisiin liittyvien riskien vuoksi. Tuloksena selvisi myös, että prosessimallia ei käytetä kaikissa tuotelopetustapauksissa. Syitä tähän on selvitettävä vielä lisätutkimuksin, jotta mallin parantaminen onnistuisi.

Tuotannonsuunnittelu- ja -ohjausprosessin kehittäminen konepajayrityksessä

Tehdyssä kirjallisuus- ja teoriakatsauksessa vuosien 2006 - 2010 välisenä aikana, Keski-Suomessa toimivan konepajateollisuuden järjestelmätoimittajayrityksen toimeksiannosta, pyrittiin muodostamaan kokonaiskuva laajasta tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen aihealueesta. Perustutkimuskysymykset liittyivät ns. MPC-systeemiin, jolla tarkoitetaan sitä, että tuotannonsuunnittelu- ja ohjauskysymyksissä on huomioitava aina henkilöiden, organisaation, teknologioiden ja prosessien muodostama kokonaisuus. Operatiivisen johtamisen tehtävänä on yrityksen tuotteita koskevan kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen niin, että resursseja käytettäisiin ja tarvittaisiin mahdollisimman vähän vastattaessa kysyntään asiakasvaatimukset huomioiden. Tuotantostrategian pohjalta on voitava rakentaa MPC-systeemi, jonka avulla ja jota kehittäen tuotanto saavuttaisi sille asetetut suorituskykytavoitteet mm. kustannusten, laadun, nopeuden, luotettavuuden sekä tuottavuuskehityksen osalta. Työssä tarkasteltiin yleisen kolmitasoisen viitekehyksen kautta ”perinteisistä MPC-systeemien perusratkaisuista” hierarkkisia, suunnittelu- ja laskentaintensiiviä, MRP-pohjaisia sekä yksinkertaistamiseen ja nopeuteen perustuvia JIT/Lean -menetelmiä. Tämä viitekehys käsittää: 1) kysynnän- ja resurssien hallinnan, 2) yksityiskohtaisemman kapasiteetin ja materiaalien hallinnan sekä 3) tarkemman tuotannon ja hankintojen ohjauksen sekä tuotannon lattiatason osa-alueet. Johtamisen ja MPC-systeemien kehittämisen ”uusina aaltoina ja näkökulmina” raportissa käsiteltiin myös johtamisen eri koulukuntia sekä em. viitekehyksen pohjalta tarvittavia tietojärjestelmiä. Olennaisimpana johtopäätöksenä todettiin, että MRP-pohjaisten ratkaisujen lisäksi, etenkin monimutkaisia tuotteita tilausohjautuvasti valmistavien kappaletavarateollisuuden yritysten, on mahdollisesti hyödynnettävä myös kehittyneempiä suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiä. Lisäksi huomattiin, että ”perinteisten strategioiden” rinnalle yritysten on nostettava myös tieto- ja viestintäteknologiastrategiat. On tärkeää ymmärtää, että täydellistä MPC-systeemiä ei ole vielä keksitty: jokaisen yrityksen tehtäväksi ja vastuulle jää ”oman totuutensa” muodostaminen ja systeeminsä rakentaminen sen pohjalta.

Yhdenmiehen osakeyhtiö ja verotus - veroedullisuudesta, sivuuttamisesta ja sivuuttamisen oikeudenmukaisuudesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yhdenmiehen osakeyhtiön sivuuttamista oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vuosien saatossa osakeyhtiö on ollut yrittäjälle usein toimiva apuväline verokeinottelussa. Sivuuttamisen avulla tällaista keinottelua on pyritty estämään. Parin viime vuosikymmenen aikana instituution merkitys Suomen verojärjestelmässä on kuitenkin vähentynyt verokantojen laskiessa sekä veropohjien yhtenäistyessä ja nykyisellään osakeyhtiön avulla ei, eräitä erityistilanteita lukuun ottamatta, ole mahdollista veroetuja saavuttaa. Sivuuttamiseen liittyy oikeudenmukaisuusongelmia, jotka ovat pääosin johdettavissa siihen, että instituutio perustuu oikeuskäytäntöön. Instituution merkityksen vähentyessä monet aikaisemmassa oikeuskäytännössä olleissa ongelmista on kuitenkin korjaantunut kuin itsestään. Edelleen oikeudenmukaisuuskritiikkiä on mahdollista nostaa esiin sivuuttamisen ympärillä erityisesti oikeusvarmuuden ja maksukykyisyysperiaatteen osalta.