Osuuspankin hallitustyöskentelyn kehittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena ja tavoitteena on ollut tutkia osuuspankin hallitustyöskentelyn kehittämistä ja etenkin puheenjohtajan merkittävää sekä erittäin haastavaa roolia. Tutkimuksen taustalla on vuosien saatossa kasvaneet hallitustyön vaatimukset. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään ymmärrystä hallitustyöskentelystä sekä hallituksen puheenjohtajan roolista osuuspankkitoiminnassa, ja samalla tutkimus antaa ideoita siihen, mihin osuuspankkien hallitustyöskentelyssä tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineistonkeräysmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkimus osoitti, että hallituksen jäseniltä ja etenkin hallituksen puheenjohtajalta vaaditaan tiimitoiminnan ymmärtämistä, loistavia vuorovaikutustaitoja sekä työskentelyä jaetun johtajuuden ideaa ja periaatteita noudattaen sekä eteenpäin vieden. Jaetun johtajuuden avulla hallitustyöskentelyssä saadaan hyödynnettyä paremmin ihmisten erilaiset tiedot, taidot ja osaaminen. Erilaisten osaamisten yhdistämisellä saadaan aikaan tehokkuutta. Osaamisen tulee olla sillä tasolla, että jaettu johtajuus on mahdollinen.

Young Registered Nurses’ Intent to Leave the Profession in Finland - A Mixed-Method Study

The purpose of this study was to examine and expand understanding concerning young Finnish registered nurses (RN) with an intention to leave the profession and the related variables, specifically when that intention has emerged before the age of 30. The overall goal of the study was to develop a conceptual model in relation to young RNs’ intention to leave the profession. Suggestions for policymakers, nurse leaders and nurse managers are presented for how to retain more young RNs in the nursing workforce. Suggestions for future nursing research are also provided. Phase I consists of two sequential integrative literature reviews of 75 empirical articles concerning nurses’ intention to leave the profession. In phase II, data had been collected as part of the Nurses’ Early Exit (NEXT) study, using the BQ-12 structured postal questionnaire. A total of 147 young RNs participated in the study. The data were analysed with statistical methods. In phase III, firstly, an in-depth interpretive case study was conducted in order to understand how young RNs explain and make sense of their intention to leave the profession. The data in this study consisted of longitudinal career stories by three young RNs. The data was analysed by using narrative holistic-content and thematic methods. Secondly, a total of 15 young RNs were interviewed in order to explore in-depth their experiences concerning organizational turnover and their intent to leave the profession. The data was analysed using conventional content analysis. Based on earlier research, empirical research on the young RNs intention to leave the profession is scarce. Nurses’ intention to leave the profession has mainly been studied with quantitative descriptive studies, conducted with survey questionnaires. Furthermore, the quality of previous studies varies considerably. Moreover, nurses’ intention to leave the profession seems to be driven by a number of variables. According to the survey study, 26% of young RNs had often considered giving up nursing completely and starting a different kind of job during the course of the previous year. Many different variables were associated with an intention to leave the profession (e.g. personal burnout, job dissatisfaction). According to the in-depth inquiries, poor nursing practice environments and a nursing career as a ‘second-best’ or serendipitous career choice were themes associated with young RNs’ intention to leave the profession. In summary, young RNs intention to leave the profession is a complex phenomenon with multiple associated variables. These findings suggest that policymakers, nurse leaders and nurse managers should enable improvements in nursing practice environments in order to retain more young RNs. These improvements can include, for example, adequate staffing levels, balanced nursing workloads, measures to reduce work-related stress as well as possibilities for advancement and development. Young RNs’ requirements to provide high-quality and ethical nursing care must be recognized in society and health-care organizations. Moreover, sufficient mentoring and orientation programmes should be provided for all graduate RNs. Future research is needed into whether the motive for choosing a nursing career affects the length of the tenure in the profession. Both quantitative and in-depth research is needed for the comprehensive development of nursing-turnover research.

Uusista toimintatavoista nostetta Satakuntaan : Satakunnan ELY-keskuksen ohjelmakaudella 2007-2013 rahoittamien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projektien vaikuttavuusarviointi

Käsillä olevassa vaikuttavuusarvioinnissa on arvioitu Satakunnan ELY-keskuksen toimeksiannosta 45 ESR-rahoitteisen projektin kokonaisuutta. Tavoitteena oli arvioida hankkeiden keskeisiä tuloksia ja vaikutuksia sekä tuottaa konkreettisia kehittämisehdotuksia tulevan ohjelmakauden 2014–2020 hanke- ja kehittämistyötä varten. Arviointi toteutettiin monitahoarviointina huhtikuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana. Arvioinnissa sovellettiin monipuolisesti eri aineistoja sekä toteuttajia ja sidosryhmiä osallistavia arviointimenetelmiä. Erittäin monisisältöisten ESR-projektien vaikuttavuutta arvioitiin yksinkertaistetusti kahdesta painopisteestä. Ensinnäkin, onko toteutetuilla projekteilla saatu aikaan onnistuneita ja tavoiteltuja muutoksia kohdealueella ja -ryhmissä? Toiseksi, onko projekteilla toteutettu oikeita asioita yritysten ja henkilöasiakkaiden, tulosten hyödyntäjien, aluekehittäjien sekä rahoittajien kannalta? Arviointiin sisältyneillä 45 ESR-projektilla on ollut merkittävä lisäarvo Satakunnan alueelle ja kehittämiselle. Projekteilla on aikaansaatu positiivisia tuloksia haasteellisessa toimintaympäristössä. Satakunnassa projekteilla on mobilisoitu erittäin laaja joukko ihmisiä (yli 11 000) ja he ovat osallistuneet noin 150 000 koulutus- ja henkilötyöpäivään ohjelmakauden aikana. Monipuolisilla koulutuksilla on lisätty yritysten ja yksilöiden osaamista. Projekteilla on luotu uusia yhteistyötapoja osaamisen välittymiseen ja kokemusten jakamiseen. Projektit ovat mahdollistaneet vaikuttavamman yksilöllisen ohjauksen ja työllistämisen kuin mihin muutoin olisi ollut rahaa. Projektien selvitys- ja kartoitustöiden tulokset ovat selventäneet yritysten kehittämiseen, henkilöasiakkaiden ohjaukseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä muutospaineita ja kehittämiskapeikkoja sekä tietotarpeita. Lisäksi projekteissa on kehitetty ja testattu moninaisia ja innovatiivisia työtapoja, menetelmiä, toimintamalleja ja -prosesseja kuntien, valtion ja kolmannen sektorin organisaatioiden sekä yrityksien käyttöön.

Supply network risks and costs in Finnish project business

This report summarizes the results of the survey HAVERI – Supply network risks in business. The survey was conducted in Finland during the spring and summer of year 2013. The survey is part of a large two-year research project started in June 2012 in Finland (on-going 06/2012–07/2014). The project is launched and financed by TEKES, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, and executed together with the researchers from Lappeenranta University of Technology and Tampere University of Technology. The overall goal of this on-going research project is to find out the decision-making practices in the project-oriented companies in their purchasing decisions especially in the mechanical engineering and construction industries in Finland. The objective of the survey was to gain cross-sectional data concerning the challenges, risks and cost factors in Finnish project business companies. The results show that Finnish companies rely on their experience and supplier references in their risk management. In general, the understanding of the total cost structure varies among the industries and companies. The main cost factor in risk management was costs before the actual purchase decision. Overall, it seems that the monetary value of the whole project and capability of purchasing personnel are the main influencing factors on risk management activity in project purchasing.

Kouluttajan asiantuntijuus : fenomenografinen tutkimus huoltolinjan kadettien käsityksistä

Yhteiskunnallisten muutoksien seurauksena käsityksemme asiantuntijuudesta ovat murroksessa. Myös puolustusvoimat valtiollisena organisaationa on suuren kulttuurinmuutosprosessin keskellä. Organisaatiokulttuurit ovat siirtymässä kohti asiantuntijakulttuuria-oppivaa organisaatiota. Asiantuntijuutta on tutkittu paljon, mutta koulutuskulttuurin muutosprosessi antaa perusteen tutkia sitä edelleen. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin kohdistuneet pääosin jo virassa olevaan kantahenkilökuntaan. Tässä tutkimuksessa asiantuntijuutta lähestytään kadettien käsityksillään sille antamien merkitysten kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää kadettien käsityksiä perusyksikössä toimivan sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta. Asiantuntijuutta lähestyttiin muodostetun teoreettisen viitekehyksen avulla, jossa asiantuntijaksi kehittyminen pelkistetään tapahtuvan ammatillisen taitotiedon, persoonallisten ominaisuuksien ja toimintaympäristön vuorovaikutuksessa. Työn tutkimuskysymykseksi muodostui: “Minkälaisia käsityksiä kadeteilla on kouluttajan asiantuntijuudesta ja sen kehittymisestä sekä toimintaympäristön vaikutuksesta siihen?” Asiantuntijuus, sen kehittäminen edellytyksineen ja toimintaympäristön merkitys muodostivat tutkittavat pääteemat, mutta niiden sisälle mahtui pienempiä alateemoja. Tutkimuksen tekemisen taustalla vaikutti konstruktivistinen paradigma eli tutkimuskohdetta lähestyttiin tulkinnallisesti praktisen tiedonintressin ohjaamana. Tutkimusmenetelmäksi valitsin fenomenografian. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin tutkijan oman aselajin mukaisesti 90. kadettikurssin huoltolinja kokonaisuudessaan. Tutkimushenkilöitä oli 17 ja heiltä kerättiin empiiristä aineistoa avoimella tekstikyselylomakkeella sekä sen perusteella tarkennetulla teemahaastattelulla. Tutkimustulokset esitettiin jäsennettyinä ja ryhmitettyinä fenomenografisiin merkityskategorioihin, jotka edustivat kadettien käsityksiä sotilaskouluttajan asiantuntijuudesta, sen kehittämisestä, noviisikouluttajien toiminnasta, kouluttajan persoonallisten ominaisuuksien merkityksestä sekä toimintaympäristön merkityksestä. Johtopäätöksien perusteella voidaan todeta, että kadetit ymmärsivät asiantuntijuuden pääosin tiedollisena hallintana ja sotilaskouluttajan asiantuntijuudessa korostui oman aselajinsa mukaisen tiedon hallinnan lisäksi sen välittäminen eteenpäin koulutettaville eli opetusmenetelmällinen osaaminen. Myös jatkuva itsensä kehittäminen ja halu siihen nähtiin tärkeinä. Persoonallisten ominaisuuksien yhteydessä käsitykset jakautuivat selvästi kahtia: toisten mielestä kaikista saattoi tulla asiantuntijoita kun toiset taas olivat vahvasti sitä mieltä, että kaikista ei voi tulla asiantuntijoita koska joiltakin ihmisiltä puuttuvat asiantuntijalta edellytettäviä persoonallisia ominaisuuksia ja valmiuksia. Erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset tekijät saivat runsaasti mainintoja. Myös kouluttajan kasvatuksellinen rooli sai yllättävän paljon mainintoja. Kadettien näkemyksen mukaan oppiminen on elinikäistä, mutta suurin osa kehittymisestä tapahtuu ensimmäisten työvuosien aikana, milloin korostuu hyvä työhön perehdytys ja perusyksiköiden kehittäminen oppivien organisaatioiden suuntaan. Yhteenvetona voidaan todeta kadettien käsitysten asiantuntijuudesta olevan varsin moderneja ja sotilaskouluttajat ymmärrettiin oman alansa asiantuntijoina, ei rutiinisuorittajina.

Asiakastoimialojen vaikutukset yrityksen myynnin kehitykseen

Työn tavoitteena oli tutkia asiakkaiden toimialojen muutoksen, esimerkiksi taantuman, vaikutuksia Mikpolis Oy:n puutekniikan myynnin kehitykseen aikajaksolla 2007–2014. Työssä tutustuttiin markkinoinnin ja talouden osa-alueisiin. Tutkimuksessa yrityksen asiakastiedoista muodostettiin useita arvoanalyysejä, joita tehtiin päätuoteryhmistä, tuotesegmenteistä, asiakkaista ja asiakkaiden toimialoista. Yrityksen sisäisiä tekijöitä tutkittiin SWOT -analyysillä ja havainnoimalla aiempia selvityksiä. Lisäksi haastateltiin asiakastoimialojen edustajia. Päätuoteryhmät myynnin määrän perusteella ovat NC-koneistuspalvelut, erityisesti lasikuitu- ja huonekaluteollisuuden segmenteissä, sekä puun testauspalvelut. Asiakkaat jaoteltiin A-, B- ja C-asiakkaisiin myyntimäärän suhteen. Huolestuttavan suuri osa avainasiakkaista on konkurssissa. Tavoiteltavat toimialat tulevaisuudessa ovat laivarakennus-, ajoneuvo- ja koneenrakennusteollisuus sekä koulutus ja testaustoiminta. Mikpolis Oy:llä parantamisen varaa on erityisesti markkinoinnissa ja investoinneissa. Asiakastoimialojen muutokset vaikuttavat yrityksen myyntiin, mutta yritys voi vaikuttaa asiaan sisäisillä tekijöillä, joita ovat markkinointi ja tuotetarjonta.

Hallintoelinten tehtävät ja palkitseminen osuustoiminnallisissa organisaatioissa

Tämä kvantitatiivisella tutkimuslomakkeella toteutettu tutkimus pyrki selvittämään, miten hallintoelinten (eri hallintoportaiden välistä) palkitsemisen oikeudenmukaisuutta voitaisiin kehittää. Tutkimus pilkkoutui pienempiin osiin, joissa selvitettiin mitä tehtävät hallintoelimissä käsittävät, mitä työn vaativuus hallintoelimissä käsittää sekä miten hallintohenkilön osaaminen, hallintotyön vaativuus ja hallinnon työskentelyprosessi vaikuttavat hallinnon palkitsemiseen. Tutkielman teoriapohja koostuu tieteellisen keskustelun hallinnon dynamiikkaa ilmentävistä teorioista, ryhmäprosessiteoriasta, työn vaativuuden osa-alueista ja rahallisen palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta. Konteksti huomioidaan lain, osuuskunnan sääntöjen ja corporate governance -suositusten myötä. Tutkimuksen perusteella muiden paitsi hallitustehtävien osalta hallintoelinten tehtävät näyttäytyivät hieman epäselvinä hallinnon eri tehtävissä toimiville henkilöille. Puheenjohtajatehtävien osalta puheenjohtajat olivat perillä toiminnastaan kun taas muut hallintoelimet antoivat alempia arvioita puheenjohtajan toiminnan toteutumisesta listan mukaisten tehtävien mukaan. Työn vaativuus olisi tutkimuksen mukaan hyvä toteuttaa kokonaisuutena, mikäli sillä tavoitellaan hallinnon palkkioiden oikeudenmukaisuutta. Vaativuusarvioinnissa on siis hyvä huomioida niin tietotaito, ongelmanratkaisu kuin myös vastuu ja vaikuttavuus. Vaativuusarvioinnin lisäksi hallinnon työskentelyprosessin luonteeseen ja hallintohenkilön osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota määritettäessä hallinnon palkkioiden sopivaa tasoa.

Julkiset luomu- ja lähiruokahankkeet toimitusketjunäkökulmasta tarkasteltuna

Luomu- ja lähiruokaliiketoiminta on vielä varsin marginaalista Suomessa, mutta alalla on selkeästi kasvupotentiaalia. Sektoria on pyritty kehittämään julkisten, muun muassa EU-rahoitettujen, hankkeiden avulla. Tässä työssä on tutkittu vuosina 2007 – 2013 toteutettuja luomu- ja lähiruokahankkeita toimitusketjunäkökulmasta käsin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet hankkeisiin liittyvät toimitusketjun osaamisalueet sekä hankkeiden tavoitteet, kohderyhmät ja tulokset. Bechmarking-mielessä on luotu silmäys Ranskan, Italian ja Itävallan luomu- ja lähiruokaliiketoimintaan. Työn otoksen muodostavat 105 julkista luomu- ja lähiruokahanketta. Työssä muodostettiin teorialähtöisesti kuusi toimitusketjun osaamisaluetta, joiden avulla hankkeita kategorisoitiin ja analysoitiin. Osaamisalueet ovat yhteistyö-/verkosto-osaaminen, logistiikka-/jakeluosaaminen, markkinointi-/myyntiosaaminen, talous-/yrittäjyysosaaminen, tuote-/tuotekehitysosaaminen sekä tuotanto-osaaminen. Tutkittujen hankkeiden yleisin tavoite liittyy yhteistyö- ja verkosto-osaamisen kehittämiseen. Hankkeista voitiin osoittaa neljä erilaista yhteistyön muotoa. Yleisin kohderyhmä on luomu- ja lähiruoan tuottaja. Eurooppalaisissa esimerkeissä korostuvat kuluttajalähtöisyys, järjestäytyneet yhteistyömuodot sekä vähittäiskaupan merkittävä rooli luomu- ja lähiruoan jakelijana.

Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon

Hoitotyön koulutukseen pyritään valitsemaan alalle soveltuvia, motivoituneita sekä teoreettisissa ja kliinisissä opinnoissa menestyviä opiskelijoita. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli vertailla soveltuvuuskokeella ja kirjallisella kokeella valittujen hoitotyön opiskelijoiden osaamista ja opiskelumotivaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä tutkimustulosten perusteella hoitotyön koulutuksen opiskelijavalintoihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yhteen ammattikorkeakouluun syksyn 2002 ja syksyn 2004 välisenä aikana hoitotyön koulutukseen kahdella eri valintakoemenetelmällä valitut hoitotyön opiskelijat (N=626) (sairaanhoitotyö, terveydenhoitotyö, kätilötyö). Opiskelijaryhmistä muodostettiin kaksi kohorttia valintakoemenetelmän perusteella: soveltuvuuskoe (VAL1, N=368) ja kirjallinen koe (VAL2, N=258). Seurantatutkimuksen aineisto kerättiin opiskelijoiden opintorekisteristä sekä kahdella strukturoidulla mittarilla, joilla kartoitettiin hoitotyön opiskelijoiden itsearvioitua hoitotyön osaamista (OSAA-mittari) ja opiskelumotivaatiota (MOTI-mittari). Seurantatutkimuksen aineistonkeruu ajoittui opiskelijoiden kolmannelle lukukaudella (1. mittaus, 2004‒2006, VAL1 n=234, VAL2 n=126) ja valmistumisvaiheeseen (2. mittaus, 2006‒2009, VAL1 n=149, VAL2 n=108). Ensimmäisen mittauksen vastausprosentti oli 75,0 % ja toisen mittauksen 92,4 %. Aineistojen analysoinnissa käytettiin pitkittäistutkimukseen soveltuvia monimuuttujamenetelmiä. Kahdella valintakoemenetelmällä valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita. Soveltuvuuskokeella valitut opiskelijat kokivat ryhmän kannustavuuden vahvemmaksi valmistumisvaiheessa kuin kirjallisella kokeella valitut. Kirjallisella kokeella valittujen opiskelijoiden kolmannen lukukauden arvosanoihin perustuva osaaminen oli parempaa kuin soveltuvuuskokeella valittujen opiskelijoiden. Suuntautumisvaihtoehto, hoitoalan työkokemus, peruskoulutus ja hakusija olivat merkittävimmin yhteydessä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Valintakoemenetelmä selitti eniten opiskelijoiden osaamisessa ja opiskelumotivaatiossa ilmenneitä eroja, joskin selitysosuudet jäivät alhaisiksi. Kehittämisehdotukset kohdistuvat valintakoemenetelmien kehittämiseen ja säännölliseen arviointiin sekä alalle motivoituneisuuden määrittelyyn ja mittaamisen kehittämiseen. Jatkotutkimusaiheina ehdotetaan eri valintakoemenetelmien testaamista ja tutkimuksessa käytettyjen mittareiden edelleen kehittämistä.

E-oppiminen henkilöstön osaamisen kehittämisessä: haasteet, hyödyt ja mahdollisuudet muuttuvassa toimintaympäristössä

Tietoyhteiskunnan kehittyminen, tiivistyvä kilpailu sekä jatkuva muutoksen tila luovat osaamiseen ja kouluttamiseen liittyviä paineita yrityksiin. On varmistettava, että tarvittavat tiedot ja taidot ovat käytettävissä avainprosesseissa, ja henkilöstön osaaminen on jatkuvasti ajan tasalla. E-oppimista on esitetty keinoksi vastata osaamiseen ja koulutukseen liittyviin haasteisiin, mutta aiheeseen liittyvän liiketaloustieteellisen ja yrityselämää koskevan tutkimustiedon määrä on hyvin rajallinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsentää e-oppimisilmiötä henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta ja löytää vastauksia siihen, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia e-oppiminen tuo henkilöstöään kehittäville yrityksille ja miten digitaalisia menetelmiä kannattaisi hyödyntää henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Aihetta lähestytään kvalitatiivisesta näkökulmasta, sillä tutkimuksen kohteena on tuore ja teknologian sekä oppimiskäsitysten kehittymisen myötä muovautuva ilmiö. Tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja, ja tutkimuksessa on korostunut koko tutkimusprosessin aikana aiemman tutkimuksen sekä empiirisen tiedon välinen vuoropuhelu. Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset voivat saada e-oppimisesta tukea sekä laajan että suppeamman skaalan muutoksissa. E-oppiminen voi myös avustaa johtoa tarjoamalla monipuolisesti tietoa yrityksen osaamistilanteesta ja -tarpeista. E-oppiminen mahdollistaa myös oppimisen ja koulutuksen integroimisen paremmin osaksi työntekoa. Lisäksi e-oppiminen tarjoaa välineitä esimerkiksi yhteisölliseen tiedon tuottamiseen, yhdessä oppimiseen sekä työntekijöiden motivointiin ja sitouttamiseen. Sen myötä koulutuksien päivittäminen ja kehittäminen sekä koulutussisältöjen oikea-aikainen omaksuminen helpottuvat. E-oppimisen tarjoaminen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää henkilöstöltä nykyistä suurempaa itseohjautuvuutta ja yrityksiltä tätä tukevia käytäntöjä. Työntekijöitä täytyy ottaa mukaan suunnitteluprosessiin, ja asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan yrityksen kaikilla tasoilla. E-oppimisen avulla on mahdollista luoda kilpailuetua, jota ei kuitenkaan saavuteta pelkästään yksittäisten kurssien tai järjestelmien avulla vaan rakentamalla kestäviä, strategiatasolla tiedostettuja toimintatapoja. Lisäksi toiminnan täytyy olla tavoitteellista, ja on kehitettävä monipuolisempia tapoja mitata e-oppimisen tehokkuutta ja e-oppimisinvestointien tuottoa.

Omistajanvaihdospalvelujen valtakunnallinen evaluointi 2014

Omistajanvaihdoksista on totuttu Suomessa keskustelemaan lähinnä yrittäjien ikääntymisen yhteydessä. On pohdittu ikääntyvien yrittäjien liiketoiminnan jatkuvuutta ja työpaikkojen säilyttämistä. Keskustelu on jäänyt jälkeen eurooppalaisesta valtavirrasta, jossa omistajanvaihdokset nähdään jo enemmän yrityskentän dynamiikan asiana kuin yrittäjien eläköitymisestä johtuvana ongelmana, joka pitää ratkaista. Omistajanvaihdosten on aika arkipäiväistyä ja omistajanvaihdospalvelujen aika vakiintua. Omistajanvaihdosten tarvitsemat asiantuntijapalvelut poikkeavat esimerkiksi alkavien yrittäjien ja kasvuyritysten palveluista. Näiden palvelujen kehittyminen ja aseman vahvistaminen on olennainen osa omistajanvaihdosten edistämistä. Lisäksi omistajanvaihdosten edistäminen on jatkossa nähtävä entistä enemmän osana yrittäjyyden edistämistä ja kasvuyrittäjyyden edistämistä. Uusi omistaja, joka panostaa yrityksen kehittämiseen, on piristysruiske yritykselle. Yritys- ja liiketoimintakaupoilla mahdollistetaan yritysten kasvuhyppäyksiä, joita kansantalous kipeästi tarvitsee. Yrityskauppamarkkinoiden on oltava toimivat, jotta omistajanvaihdosten potentiaali elinkeinoelämän dynamiikan edistämisessä saadaan täysin käyttöön. Tässä selvityksessä päivitetään valtakunnallinen ja alueellinen tilanne omistajanvaihdospalvelujen osalta sekä arvioidaan, missä määrin edellisen evaluoinnin yhteydessä annetut suositukset on otettu eri alueilla käyttöön. Tämän selvityksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että yritysten omistajanvaihdospalvelujen kehittyminen ELY-keskusalueilla vuosina 2010–2014 on ollut vaihtelevaa. Suurella osalla alueita kehittyminen on ollut vähäistä, joskin myös lähtötilanteet ovat olleet erilaisia palvelujen tason suhteen. Myös kokemusta omistajanvaihdosilmiöstä on näinä vuosina kertynyt kaikilla alueilla. Kenties nyt ollaan valmiimpia ottamaan rohkeitakin askeleita eteenpäin kohti ammattimaisesti ja ajoissa toteutettuja omistajanvaihdoksia. Yrityskauppamarkkinoiden kehittäminen ja omistajanvaihdosten edistäminen alueilla edellyttää, että valtakunnan tasolla tunnistetaan ja tiedostetaan omistajanvaihdosten potentiaali liiketoimintaympäristön dynamiikan parantamiseen. Keskeisten toimijoiden yhteistyön lisääminen niin valtakunnan tasolla kuin alueillakin on yksi toteutettavissa oleva toimenpide, jonka seurauksena omistajanvaihdosten asema osana yritysten kehittämisstrategioita vahvistuu. Lisäksi tärkeää on online-kauppapalvelujen kehittäminen, matalan kynnyksen neuvontapalvelujen järjestäminen, omistajanvaihdosten säännöllinen medianäkyvyys ja jatkuvat herättelyvaiheen toimenpiteet.