Projektijohdon strateginen asema projektiorientoituneen organisaation kilpailuedun kehittämisessä. Case: Projektijohdon näkemyksiä

Lähtökohtaisesti projekti nähdään lyhyen aikavälin toimintana. Projekteilla on kuitenkin sekä strateginen että taktinen ulottuvuus. Projektiorientoituneessa organisaatiossa projektijohtaminen on sulautettu osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Äärimmilleen vietynä johtaminen projekteilla (engl. management by projects) tarkoittaa, että yrityksen kaikki toiminnot tuotetaan projektien kautta linjaorganisaation hallinnoidessa projektisalkkua. Linja- ja projektiorganisaation rajapinnassa projektijohdolla on oma roolinsa projektin ja linjaorganisaation välisten suhteiden hoitamisessa ja projektin onnistumisessa. Projektijohdon strategisen aseman myötä heidän roolinsa laajenee taktisesta johtamisesta strategiseen johtamiseen ja tätä kautta kilpailuetuun. Projektijohdon mahdollisuuksia osallistua kilpailuedun kehittämiseen on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Projektiorientoituneen organisaation malli pyrkii vastaamaan muuttuvan ympäristön luomiin haasteisiin. Staattisen kilpailuedun tarkastelusta tulisikin siirtyä lyhytaikaisten kilpailuetujen hyödyntämiseen, mikä voidaan tehdä esimerkiksi projekteissa. Tämän tutkimuksen pääongelma oli, millaisena projektijohto kokee strategisen mahdollisuutensa osallistua projektiorientoituneen organisaation pitkän aikavälin kilpailuedun kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka empiria kerättiin haastattelemalla seitsemää projektijohdon edustajaa viidestä eri yrityksestä ja eri toimialoilta. Tutkimuksen tuloksissa korostui empirian ja alan kirjallisuuden yhdenmukaisuus siinä, että projektijohto ja erityisesti projektipäälliköt näkevät oman roolinsa taktisena. Heidän työtään määritteli yksittäisen projektin johtaminen. Itse projektiorganisaation osalta koettiin kuitenkin tarpeelliseksi mahdollisuus osallistua linjaorganisaation pitkän aikavälin toiminnan kehittämiseen. Kilpailuedun kehittämiseen osallistumisen mahdollisuudet koettiin vaihtelevasti sekä hyviksi että kehnoiksi. Strategisten projektien ohella projektijohto pystyi kehittämään linjaorganisaation kilpailuetua epäsuorasti. Organisatoristen tekijöiden ohella projektijohdon strategista asemaa määrittelee se, minkälaisena henkilö itse kokee asemansa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella projektijohdon strategisia mahdollisuuksia hyödynnettiin puutteellisesti. Esimerkiksi tietoperusteista kilpailuetua kehitettäessä projektijohdon osaamista voitaisiin hyödyntää enemmän henkilöstö- ja kompetenssijohtamisessa. Jotta projektiorientoituneen organisaation malli voisi toimia puhtaasti ja jotta projektijohto voisi paremmin osallistua linjaorganisaation pitkän aikavälin tavoitteiden, kuten kilpailuedun, kehittämiseen, näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella siltä, että projektijohdolla tulisi olla sama hierarkkinen asema kuin linjajohdolla.

Tiedonkulun ominaispiirteet eri organisaatiorakenteissa

Tämä kandidaatintyö käsittelee tiedonkulun ominaispiirteitä eri organisaatiorakenteissa. Tarkastelun kohteena ovat funktionaalinen ja divisionaalinen organisaatiorakenne. Työn tavoitteena on tutkia rakenteiden asettamia tiedonkulun tarpeita, haasteita ja keskeisimpiä eroavaisuuksia sekä niiden pohjalta tehdä päätelmiä rakenteiden ominaisuuksien vaikutuksesta tiedonkulun ominaisuuksiin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena alan kirjojen ja lehtien pohjalta. Käytetyt teokset ja artikkelit käsittelevät organisaation suunnittelua, organisaatiokäyttäytymistä sekä organisaatioviestintää. Kirjallisuuden perusteella muodostettiin yleiskuva käsiteltävien rakenteiden tiedonkulkuun vaikuttavista ominaisuuksista ja niiden asettamista tarpeista. Kirjallisuuden perusteella tiedonkulun ominaispiirteet ovat erilaisia eri organisaatiorakenteissa. Organisaatiorakenne määrittää organisaation sisäisiä valtasuhteita ja raportointivastuita, joten sitä voidaan pitää tiedonkulun kanavien pohjana. Organisaation ominaisuuksista erityisesti hierarkkisuus, muodollisuus ja päätösvallan keskittyminen vaikuttavat sisäisiin suhteisiin ja siten myös tiedonkulkuun. Nämä ominaisuudet ovat hyvin erilaiset funktio- ja divisioonarakenteissa, joten myös tiedonkulun käytännöt, tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Hierarkkinen funktiorakenne on tiedonkulultaan hyvin virallinen ja esimiesohjautuva, kun taas divisioonarakenteessa johdon ohjaus ja tiedonkulku ovat vähäisempää ja divisioonat toimivat itsenäisinä tulosyksikköinään. Tulosten perusteella huomataan, että kumpikaan rakenteista ei ole toista parempi tiedonkulun kannalta. Organisaation kannattaakin harkita yhdessä rakenteessa pitäytymisen sijaan useamman eri rakenteen yhtäaikaista hyödyntämistä, jolloin saavutetaan useamman rakenteen hyötyjä kerralla. Organisaation on siis mahdollista tehostaa tiedonkulkuaan rakenteita yhdistelemällä tai muokkaamalla tiedonkulkua olemassa olevaan rakenteeseen sopivammaksi.

Puheen sujuvuus 3- ja 4-vuotiailla suomenkielisillä lapsilla

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomenkielisten sujuvasti puhuvien 3- ja 4-vuotiaiden lasten puheen sujuvuutta sekä sitä, miten puheen sujuvuuden piirteet muuttuvat kolmen ja neljän ikävuoden välillä. Puheen sujumattomuuksia tutkittiin niiden tyyppien, määrien ja kestojen perusteella. Tutkielman aineisto koostui seitsemän tytön ja seitsemän pojan kolme- ja neljävuotiaana nauhoitetuista videonäytteistä, jotka saatiin Maarit Silvénin pitkittäistutkimuksena kerätystä aineistosta. Videonäytteistä saaduista puhenäytteistä litteroitiin ortografisesti lapsen 50 ilmaisua vähintään kahdesta erilaisesta tilanteesta. Sujumattomuudet tunnistettiin kuulonvaraisesti. Litteroiduista puhenäytteistä laskettiin sujumattomuuksien määrät sekä puhenäytteen sisältämien tavujen ja sanojen määrät. Lapsen tuottamat 50 ilmaisua vietiin Praat-tietokoneohjelmaan, jonka avulla laskettiin ilmausten kokonaispuheaikaa, sujuvan ja sujumattoman puheen osuuksia kokonaispuheajasta sekä sujumattomuuksien kestoja. Tilastolliset analyysit toteutettiin SPSS Statistics-ohjelman versiolla 22. Tutkielman tulokset antoivat viitteitä siitä, että suomenkieliset lapset olisivat hieman englanninkielisiä kolme- ja neljävuotiaita lapsia sujumattomampia sekä änkytyksenkaltaisten ja muiden sujumattomuuksien osalta että sujumattomuuksien kokonaismäärältä. Änkytyksenkaltaiset sujumattomuudet vähentyivät iän myötä muiden sujumattomuuksien ja sujumattomuuksien kokonaismäärän lisääntyessä. Määrällisesti kummassakin ikäryhmässä esiintyi eniten väli- ja täytesanoja, täyttämättömiä taukoja ja uudelleenmuotoiluja. Näiden sujumattomuustyyppien määrä myös lisääntyi iän myötä, ja ne olivat kestollisesti pisimpiä sujumattomuuksia. Rikkoontuneiden sanojen määrä oli suuri vielä kolmevuotiailla, mutta väheni neljään ikävuoteen mennessä. Tutkielman tulokset perustuvat pieneen aineistoon, joten tuloksia ei voida yleistää. Tulokset antoivat kuitenkin alustavia viitteitä siitä, että suomenkielisten lasten puheen sujuvuus ei etene kaikilta osin samalla tavoin kuin englanninkielisillä lapsilla, joiden puheen sujuvuuteen suurin osa puheen sujuvuustutkimusten tuloksista perustuu. Suomenkieliseen aineistoon perustuvaan puheen sujuvuustutkimukseen suuremmilla aineistolla on siis aihetta, jotta saadaan tietoa suomenkielisten lasten puheen sujuvuuden kehittymisestä ja suomenkieliseen aineistoon sopivia puheen sujuvuuden mittareita, joilla tyypillinen puheen sujumattomuus voidaan erottaa änkytyksestä sen varhaisessa vaiheessa.

Contra la corriente : dependencia del camino, convergencia y contingencia en la comprensión del modelo finlandés de Garantía de la Calidad en Educación (QAE).

Monográfico con el título: 'Las TIC en la enseñanza universitaria : estudio, análisis y tendencias'. Resumen basado en el de la publicación

El milagro finland??s de PISA : observaciones hist??ricas y sociol??gicas sobre la ense??anza y la formaci??n del profesorado

Resumen tomado de la publicaci??n

Pol??tica educativa y contingencia : creencias , estatus y confianza detr??s del milagro finland??s de PISA

Resumen basado en el de la publicaci??n

Production of novel ACE inhibitory peptides from β-lactoglobulin using Protease N Amano

Potent angiotensin I-converting enzyme (ACE) inhibitory peptide mixtures were obtained from the hydrolysis of β-lactoglobulin (βLg) using Protease N Amano, a food-grade commercial proteolytic preparation. Hydrolysis experiments were carried out for 8 h at two different temperatures and neutral pH. Based on their ACE inhibitory activity, samples of 6 h of digestion were chosen for further analysis. The temperature used for the hydrolysis had a marked influence on the type of peptides produced and their concentration in the hydrolysate. Protease N Amano was found to produce very complex peptide mixtures; however, the partially fractionated hydrolysates had already very potent ACE inhibitory activity. The novel heptapeptide SAPLRVY was isolated and characterised. It corresponded to βLg f(36–42) and had an IC50 value of 8 μm, which is considerably lower than the most potent ACE inhibitory peptides derived from bovine βLg reported so far.

Personlighetsbedömning i samband med rekrytering : En studie om bemanningsbranschens personlighetsbedömning vid en rekrytering

Att medarbetare är av existentiell betydelse för en organisations överlevnad är sedan länge känt. Därmed är rekrytering en av de viktigaste funktionerna inom HR för att attrahera rätt kompetens till organisationen då en misslyckad rekrytering vanligen leder till bortkastad tid och dyra rekryteringsprocesser. Något som kommit att få allt större betydelse vid urvalet och bedömningen av nya medarbetare är kandidaters personlighet. Forskning visar att personlighetsdrag spelar en stor roll när det kommer till framtida arbetsprestationer och förmågan att göra rätt bedömningar av människor är därför central. Teorier om synen på personlighet, kompetens, kompetensbaserad rekrytering och urval samt bedömningsmetoder och personlighetsbedömning används för att analysera studiens resultat. Denna kvalitativa studies övergripande syfte var att öka förståelsen för hur rekryterare bedömer en kandidats personlighet vid en rekryteringsprocess inom bemanningsföretag. Bemanningsföretag är företag som ständigt arbetar med rekrytering och uthyrning av personal, varför ett proaktivt bemanningsarbete krävs för att skapa en konkurrensfördel på marknaden. Inför denna fallstudie kontaktades tre av den svenska bemanningsbranschens största aktörer varav två rekryterare på vardera företag deltog i semistrukturerade intervjuer. Personlighet ansågs generellt som något viktigt som samtliga rekryterare lade stor vikt vid under hela processens gång, från utformandet av kravprofilen till avslutande bedömning. Bedömningen skedde genom såväl test som intervju och referenstagning. Samtliga poängterade vikten av att alltid göra en helhetsbedömning av kandidaten och att det därmed var svårt att vikta exempelvis formella kompetenser mot personliga egenskaper. Resultatet visar att bemanningsbranschens arbete med personlighetsbedömning vid rekrytering utgår ifrån strukturerade bedömningsmetoder. Deras gedigna och proaktiva arbete med rekrytering lever upp till påståendet om att personalen är en organisations viktigaste resurs och vikten av att förstå innebörden av personlighetens betydelse i uttrycket ”rätt person på rätt plats”.

Nuove tecniche per l'allevamento massale di Ditteri del genere Coenosia Meigen

The species of the genus Coenosia Meigen are polyphagous predators both in the larval and in the adult stage. In Europe five Coenosia species of the ‘tigrina group’ are naturally present in greenhouses, where they can establish for long periods. As their wide preys range includes important pests of protected crops, as Aleyrodidae, Sciaridae and Agromyzidae, Coenosia species are considered promising potential biological control agents. A method for rearing Coenosia species in vivo was developed for the first time in 1993 in Germany, where C. attenuata, C. strigipes and C. humilis were bred on Bradysia paupera (Diptera Sciaridae), reared on Fusarium spp. cultivated on wood fibre. Although this method was partially simplified afterwards, it is still too complex and expensive for a mass production. This research aimed at simplifying this rearing procedure and making it cheaper, in the perspective of an eventual mass production. Studies on potential preys were conducted, to determine their suitability for C. attenuata larvae and adults and to develop rearing methods. Biology and rearing methods of Bradysia paupera Tuomikoski, Scatella stagnalis Fallén and Drosophila melanogaster Meigen (Diptera: Sciaridae, Ephydridae, Drosophilidae) were compared. B. paupera resulted the most suitable prey for rearing C. attenuata in vivo. The Sciarid fly was effectively reared on damp coconut fibre with fresh Agaricus bisporus (J.E. Lange) Pilát, thus simplifying the existing method. After preliminary trials with different potential preys, attempts to rear C. attenuata in vivo on B. paupera and D. melanogaster were made. The best results were obtained with B. paupera, reared on coconut fibre and A. bisporus, but the method needs further improvement. Trials of in vitro rearing of C. attenuata were also made: as no specific diet for Coenosia species is reported in literature, different potentially suitable media were tested. Among these, a specific diet for Diptera Tachinidae resulted a good starting point for further studies and improvements. The biology of C. attenuata adults captured in greenhouses was also studied, by observing both groups and isolated individuals. Data on lifespan, daily number of preys per adult, daily number of laid eggs and hatching rate were recorded, and the effects of different foods on these parameters were analyzed. The following foods were compared: D. melanogaster adults only, as preys for C. attenuata; D. melanogaster adults and a water-honey solution; the water-honey solution only. Honey resulted an effective food integration for C. attenuata, increasing lifespan and the number of egg laying females. It is possible that in greenhouses Coenosia adults complete the preys diet with nectar and/or honeydew. Moreover, the integration with honey reduced the daily preys consumption. This may allow to prevent cannibalism among Coenosia adults in the rearing conditions, where high population densities are required. A survey of the Coenosia species naturally present in Lombardy greenhouses was conducted. The species C. attenuata, C. strigipes, C. tigrina and C. atra were detected. C. attenuata resulted the most common, recorded in most greenhouses and for consecutive years. Besides, the presence of potential preys, weeds and the crops were recorded in each greenhouse. Nevertheless, it is difficult to determine the relation between these parameters and the presence of Coenosia species.

Varying spin state composition by the choice of capping ligand in a family of molecular chains: detailed analysis of magnetic properties of chromium(III) horseshoes

We report a detailed physical analysis on a family of isolated, antiferro-magnetically (AF) coupled, chromium(III) finite chains, of general formula (Cr(RCO(2))(2)F)(n) where the chain length n = 6 or 7. Additionally, the chains are capped with a selection of possible terminating ligands, including hfac (= 1,1,1,5,5,5-hexafluoropentane-2,4-dionate(1-)), acac (= pentane-2,4-dionate(1-)) or (F)(3). Measurements by inelastic neutron scattering (INS), magnetometery and electron paramagnetic resonance (EPR) spectroscopy have been used to study how the electronic properties are affected by n and capping ligand type. These comparisons allowed the subtle electronic effects the choice of capping ligand makes for odd member spin 3/2 ground state and even membered spin 0 ground state chains to be investigated. For this investigation full characterisation of physical properties have been performed with spin Hamiltonian parameterisation, including the determination of Heisenberg exchange coupling constants and single ion axial and rhombic anisotropy. We reveal how the quantum spin energy levels of odd or even membered chains can be modified by the type of capping ligand terminating the chain. Choice of capping ligands enables Cr-Cr exchange coupling to be adjusted by 0, 4 or 24%, relative to Cr-Cr exchange coupling within the body of the chain, by the substitution of hfac, acac or (F)(3) capping ligands to the ends of the chain, respectively. The manipulation of quantum spin levels via ligands which play no role in super-exchange, is of general interest to the practise of spin Hamilton modelling, where such second order effects are generally not considered of relevance to magnetic properties.

Modification of the magnetic properties of a heterometallic wheel by inclusion of a Jahn-Teller distorted Cu(II) ion

An investigation into the physical consequences of including a Jahn-Teller distorted Cu(II) ion within an antiferromagnetically coupled ring, [R(2)NH(2)][Cr(7)CuF(8)((O(2)C(t)Bu)(16))] is reported. Inelastic neutron scattering (INS) and electron paramagnetic resonance (EPR) spectroscopic data are simulated using a microscopic spin Hamiltonian, and show that the two Cr-Cu exchange interactions must be inequivalent. One Cr-Cu exchange is found to be antiferromagnetic and the other ferromagnetic. The geometry of the Jahn-Teller elongation is deduced from these results, and shows that a Jahn-Teller elongation axis must lie in the plane of the Cr(7)Cu wheel; the elongation is not observed by X-ray crystallography, due to positional disorder of the Cu site within the wheel. An electronic structure calculation confirms the structural distortion of the Cu site.

Novel mutations consolidate KCTD7 as a progressive myoclonus epilepsy gene

The progressive myoclonus epilepsies (PMEs) comprise a group of clinically and genetically heterogeneous disorders characterised by myoclonus, epilepsy, and neurological deterioration. This study aimed to identify the underlying gene(s) in childhood onset PME patients with unknown molecular genetic background.