Verkkoliiketoiminnan nykytila ja strateginen kehittäminen pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä

Tutkimuksessa selvitettiin verkkoliiketoiminnan nykytilaa ja sen strategista kehittämistä pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota pk-yritysten tietoteknistä valmiutta verkkoliiketoiminnan perustekijänä, verkkoliiketoiminnan motiiveja, mahdollisuuksia ja hyötyjä ja toisaalta ongelmia esteitä ja hidasteita verkkoliiketoiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään seuraavia pääaiheita: tietotekniikkaa ja verkkoliiketoimintaa pk-yrityksissä, pk-yritysten merkitystä ja ominaispiirteitä, strategiatyötä pk-yrityksissä ja verkkoliiketoiminnan suunnittelua osana strategiatyötä. Empiirinen osa sisältää kvalitatiivisen tutkimuksen, jossa on tutkittu pohjoissavolaisten pk-yritysten verkkoliiketoiminnan nykytilaa ja strategista kehittämistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pohjoissavolaiset pk-yritykset ovat pääosin hyvin alkuvaiheessaan verkkoliiketoiminnassaan, eikä sitä ole kytketty kokonaisliiketoimintaan ja -strategiaan. Vaikka verkkoliiketoiminnan merkitys tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina, yritysten eteneminen on tarkkailevaa, seurailevaa ja varovaista. Etenemistä vaikeuttavat erilaisten resurssien ja osaamisten puutteet sekä kumppanien ja omien valmiuksien eritasoisuus. Epävarmuus mahdollisuuksista ja saatavista hyödyistä hidastaa myös etenemistä.

On Market Entry Strategies to France, Italy and Spain – The Finnish Information and Communication Technologies Sector

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella markkinoillemenostrategian valitsemista Ranskan, Italian ja Espanjan Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden markkinoille (pääpainon ollessa Ranskassa). Tutkielman empiiristä osaa varten tehtiin sarja haastatteluja. Niistä saatuja tuloksia verrattiin kirjallisuudesta saatuihin tietoihin. Kirjallisuuden ja haastattelujen avulla pyrittiin tuomaan esille uutta tietoa joka voisi auttaa suomalaisyrityksiä heidän suunnitellessa markkinoillemenoa. Suomalaisten ICT-alan yritysten suurimmat ongelmat kohdemarkkinoille markkinoillemenoprosessissa johtuvat kulttuurieroista ja byrokratiasta. Markkinoillemenomuodon valinnassa haluttiinkin haastatteluissa painottaa paikallisten työntekijöiden ja kumppaneiden käyttöä. Lisäksi kaivattiin suomalaisyritysten välistä parempaa yhteistyötä.

Partnering in the International Marketplace: The Role of Culture for Trust Development in Multicultural Partnerships

Tutkimuksen tarkoitus oli kasvattaa tietämystä kultuurin vaikutuksesta luottamuksen rakentamiseen monikulttuurisissa partnerisuhteissa. Kulttuurin oletettiin aiheuttavan hankaluuksia pitkäaikaisen suhteen luomisessa, etenkin luottamuksen ollessa kyseessä, sillä kulttuurit ja tavat olivat erilaisia toimittajan ja asiakkaan päässä. Tutkimus käsitteli johtajan nakökulmaa: mikä oli johtajien mielestä kriittistä luottamuksen ja yhteistyön onnistumiselle. Empiirinen osa suoritettiin UPM-Kymmenellä ja sen kolme partneria valittiin case-esimerkeiksi. Tutkimus keskittyi ostaja-myyjä –suhteeseen. Materiaali kerättiin case-asiakkaista vastuussa olevia myyntijohtajia haastattelemalla. Tulos oli, että johtajille tärkeintä yhteistyössä olivat samanlaiset organisaatiokulttuurit sekä normit. Kansallisella kulttuurilla oli merkittävä vaikutus suhteen alussa sekä liikeasioiden mennessä huonosti. Luottamuksen havaitseminen eri kultuurien välillä todettiin vaikeaksi. Eri arvot, viestintätyylit, jopa kieli joissain tapauksissa vaikeuttivat luottamuksen rakentamista. Luottamus oli erilaista maasta riippuen, sen tyyli ja määrä vaihteli.

Tiedon strateginen johtaminen viranomaisessa. Case: Rahoitustarkastu

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon strategista johtamista Rahoitustarkastuksessa. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitkä ovat ne kriittiset tekijät ja näkökohdat, jotka ovat hyvän tietojohtamisen edellytyksiä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, ja siinä perehdyttiin mm. Rahoitustarkastuksen johdon dokumentoituihin tietojohtamisen linjauksiin. Tutkimus osoitti, että tiedon strategisessa johtamisessa on tärkeää, että tietostrategia on kytketty tiiviisti toimintastrategiaan. Lisäksi organisaation tulisi määritellä tietojohtamisen prosessinsa ja tukea näitä mm. tarjoamalla oikeat olosuhteet, resurssit ja tekniikat ja infrastruktuuri. Kumppanuuksien ja verkostojen hallitsemiseksi tulisi olla selkeät periaatteet. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin Rahoitustarkastukselle ennakoivan tietojohtamisen malli. Tutkimustuloksista tehtiin myös se johtopäätös, että tietostrategian voisi koostaa eräänlaiseksi kokoomastrategiaksi tai sateenvarjoksi organisaation johtamiskäytännöille. Kokoomastrategia kytkisi nykyisin irrallaan olevat tietojohtamiseenkin vaikuttavat alastrategiat yhdeksi kokonaisuudeksi ja pakottaisi tarkastelemaan näitä alastrategioita myös tietojohtamisen näkökulmasta.

Verkottuva liiketoiminta, arvoverkosto, partneroituminen, prosessi-integraatio

Tutkielmassa tarkasteltiin muodostuvan RosettaNet-palvelun toteuttamiseen tarvittavia osaamisia ja valittiin osaamisien perusteella parhaat mahdolliset partnerit. Aluksi selvitettiin verkottuvan liiketoiminnan periaatteita sekä verkostoitumisen vaikutusta yritysten nykyiseen toimintaympäristöön. Verkostoista siirryttiin arvoverkostoihin sekä niiden sisälle muodostuvien arvontuotantojärjestelmien toimintaan, joiden pohjalta luotiin RosettaNet-palvelun ympärille muodostuva arvoverkosto ja havaittiin sen sisältävän useita erillisiä arvontuotantojärjestelmiä. Arvontuotantojärjestelmien ja empiirisen kokemuksen pohjalta hahmotettiin palveluun tarvittavat osaamiset, joita olivat teknologia-alustaosaaminen, myynti ja konsultointiosaaminen, ratkaisusuunnitteluja integraatio-osaaminen. Näiden osaamisten perusteella kartoitettiin kaikki mahdolliset partnerit, joiden kanssa tuleva palvelu voitaisiin toteuttaa. Tällöin pääkriteereinä olivat partnerin osaaminen ja sopivuus palveluntarjoajan nykyiseen toimintaympäristöön. Alustavien tutkimuskierrosten jälkeen jäljelle jääneille partneriehdokkaille suoritettiin teemahaastattelut ja yritysten taustojen selvitys. Näiden tutkimusten perusteella yritysten osaamiset ja soveltuvuudet arvioitiin ja tehtiin ehdotus siitä, kuinka Palveluntarjoajan tulisi partneroitua RosettaNet-palvelun osalta. Tutkielmassa muodostettu arvoverkosto ja sen perusteella tehty partnerikartoitus on tehty Palveluntarjoajan tarpeiden pohjalta, eikä se sellaisenaan sovellu käytettäväksi yleisenä toimintamallina johtuen jokaiselle yritykselle ominaisesta toimintaympäristöstä ja tarpeista.

Järjestelmätoimittajan sopimusriskien hallinta: Case Oy Teräs-Astra Ab

Järjestelmätoimittaja toimii yritysten muodostamassa yhteistyöverkostossa. Sillä on alihankkijansa ja osatoimittajansa samalla, kun se toimittaa tuotantoaan päähankkijalle. Yhteistyöhön pohjautuvissa toimitussopimuksissa jatkuvat muutokset ovat normaalia toimintaa. Tutkimusmenetelmänä käytetään empiiristä ja normatiivista tutkimusta. Empiiria koostuu järjestelmätoimittajana toimivan caseyrityksen sopimusten tarkastelusta ja sopimuksia laativien henkilöiden haastatteluista. Normatiivinen osuus muodostuu kirjallisuuskatsauksen pohjalta syntyvästä eri teorioita yhdistävästä synteesistä. Työssä kartoitetaan toimitussopimusten riskejä ja ne minimoiva sopimustekniikka. Tavoitteena on laatia caseyritykselle tarkistuslista sopimusten laadintaan. Parhaimmat keinot sopimusriskien hallintaan ovat luotettavien kumppanien valinta, toimintojen onnistunut integrointi, yhteistyötaidot ja kyky joustaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tämän lisäksi sopimuksissa erityishuomiota tulisi kiinnittää muutosten hallintaan.

Toimitusketjun kehittäminen logistiikkaintegraattorin avulla

Globaalissa taloudessa yritysten rakenteet ovat kehittyneet yhteistyöverkostoiksi, joissa yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa ja tuottamaan muut toiminnot yhteistyökumppaneilla. Nykyisin yhä suurempi osa myös logistisista toiminnoista tuotetaan kolmansilla osapuolilla. Logistiikan piirissä saavutettavat synergiaedut ovat suuret ja monet yritykset niitä ovat myös jo saavuttaneet. Menestyksekkäät esimerkit ulkoistamisista ja toisaalta kehittyvän tietotekniikan tuomat uudet toimintamahdollisuudet johtavat ulkoistamisen, 3PL toiminnan, entistäkin suurempaan suosioon. Ongelmaksi on yrityksille muodostunut yhteistyökumppaneiden suuri määrä. Kun ydinosaamisalueen ulkopuolisia tehtäviä on jaettu useille eri yritykselle, tulee yhteistyöverkoston hallinnasta haasteellinen tehtävä, ja siihen vaaditaan kalliita tietojärjestelmiä. Kustannusten säästö saattoi kuitenkin olla ulkoistaneen yrityksen motiivi! Kaiken lisäksi toimitusketjun hallinnan periaatteiden mukaisesti tiukka toimitusketjun sisäinen koordinointi on välttämättömyys arvoprosessin tehokkuuudelle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 4PL toimintamallin logiikka, sekä kuinka sitä voidaan käyttää ratkaisemaan 3PL toiminnan ongelmakohtia. Case osuudessa esitellään kahden haastateluin selvitetyn logistiikkaintegraattorin toiminta ja tarkastellaan niiden toiminnan pohjalta teoreettista mallia. Tutkimuksen toisena päätavoitteena on selvittää toimitusketjun hallinnan periaatteet kehitettäessä toimitusketjua sekä tutkia 4PL toimintamallia näiden teorioiden valossa. Tutkielmassa esitetään toimitusketjun hallinnan integraatiofilosofian mukaiset periaatteet, jossa integroidaan toimitusketjun 8 avainprosessia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että joint venture yrityksenä perustettavan logistiikkaintegraattorin käyttö toimitusketjussa voi parantaa ennenkaikkea koordinointiongelmia, pienentää logistisia kustannuksia, sekä tehokkaasti vähentää niitä ongelmia, joita kolmannen osapuolen palveluntarjoajien käyttö yritykselle aiheuttaa. Tutkimuksessa esitetään myös kuinka logistiikkaintegraattorin toimintaperiaatteita voidaan laajentaa arvoketjuintegraattoriksi ja kuinka se voi auttaa toimitusketjun avainprosessien integroinnissa, synergiaetujen hyödyntämisessä ja koko toimitusketjun tehokkaassa hallinnassa.

Pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden evoluutio internetympäristössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut kartoittaa pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden nykytilaa suhteessa aiheesta kirjoitettuun teoriaan. Yrityspuolella pankkipalvelun käyttäjä ei välttämättä ole samalla omistaja, kuten yksityishenkilöille tarkoitetuissa palveluissa. Tästä johtuen tämä kenttä tarjoaa aivan uutta tutkittavaa vanhempien, lähinnä yksityishenkilöiden suhteen tehtyjen tutkimusten rinnalle. Yrityksille tarkoitetut elektroniset pankkipalvelut ovat pohjautuneet pitkälti vuosikymmeniä vanhoihin eräsiirtojärjestelmiin, joita aletaan vasta nyt muuttaa internetpohjaisiksi. Yritysten tarpeet sekä vaatimukset pankkien verkkopalveluiden suhteen tulevat olemaan moninaisia ja poikkeamaan paljonkin aiemmin rakennetuista yksityisten verkkopalveluista. Avainsanoja tällä saralla tulevat olemaan personointi, kustomointi, tehokkuus, turvallisuus, reaaliaikainen tieto sekä kommunikointi.Tutkielmaan on tuotu lisäsyvyyttä arvioimalla elektronisen kaupankäynnin tulevaisuutta, jossa myös pankkien rooli tulee olemaan todennäköisesti merkittävä. Tätä tukee yritysten siirtyminen mm. elektroniseen laskutukseen, sekä –kaupankäyntiin. Pankkien tulisikin löytää jokin luonteva (välittäjän) rooli kehittyvillä business to business sekä business to consumer markkinoilla. Tämä alue voi pitää ratkaisun avaimet käsissä siihen, kuinka katetaan esimerkiksi netotuspalveluiden aiheuttamat tulonmenetykset. Nämä ovat strategisia kysymyksiä, jolloin tulee päättää minne asti tarjottavia palveluita voidaan venyttää pankkipalveluiden nimissä ja mitkä taas selkeästi toteuttaa vaikkapa partneripalveluina. Tulevaisuudessa verkossa surffaaminen tulee kuitenkin keskittymään suuriin portaaleihin, ja näin ollen onkin syytä varmistaa jo ajoissa että on itse luomassa riittävän houkuttavaa kokonaisuutta omien ja partnerien tarjoamien palveluiden osalta, sekä varmistaa myös näkyvyys muissa kriittisissä keskittymissä verkossa.

Localisation of B2C Marketing Communications on the Internet. Case: New Product Launch

Tavoitteena on tutkia kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän lokalisointia Internetissä uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Vaikka Internet on globaali media, sen haasteena on tarjota paikallisesti kuluttajille merkityksellistä sisältöä, sekä ylläpitää yhtenäistä brandia. Tutkimus on toteutettu deskriptiivisenä tapaustutkimuksena globaalissa tietoliikenneyrityksessä, ja se perustuu haastatteluihin sekä valmiiseen aineistoon. Lyhentyneet kulutuselektroniikan elinkaaret, nopeat tuotelanseeraukset, kasvava yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa sekä markkinointiviestinnän integraation tarve aiheuttavat ajoitusongelmia lokalisointiin. Yhtenäinen web infrastruktuuri, työkalut ja globaalit prosessit mahdollistavat kustannustehokkaan lokalisoinnin business-tilanteen muuttuessa ja kultturieroista johtuen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty neljän tekijän (ympäristö, tuote, kuluttaja, organisaatiostrategia) vaikutusta lokalisointiin. Jotta maiden parhaita menettelytapoja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja välttää kultturierojen sivuuttaminen, tarvitaan sekä ’virallista’ että vapaamuotoista seurantaa. Globaalin Internet-sivuston ja lukuisten kansallisten sivustojen ylläpitäminen vaatii Internet-sivustojen fokuksen tarkkaa noudattamista, globaalia segmentointia, ja sen mukaista sisällön tarjontaa kuluttajille.

Pienen ohjelmistoyrityksen kansainvälistyminen markkinoinnin partnership-suhteiden avulla: yhteistyön menestystekijät ja ongelmat

Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka pieni ohjelmistoalan yritys voi menestyksekkäästi kansainvälistyä markkinoinnin partnership suhteiden tukemana. Tutkimuksen lähtokohtana oli hankkia case yritys Viope Solutions Oy:n käytettäväksi konkreettisia työkaluja ensimmäisten maltillisesti etenevien kansainvälistymisoperaatioiden tueksi. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Näistä jälkimmäisessä kerättiin kvalitatiivisen henkilökohtaisen haastattelututkimuksen avulla kuudelta ohjelmistoalan esimerkkiyritykseltä tietoa ja kokemuksia kansainvälistymisen sekä kansainvälisten partnership suhteiden menestyksekkääseen kehittämiseen. Esimerkkiyritysten kansainvälistymisessä havaittiin monenlaisia eri strategioita ja käytännön keinoja lähestyä kohdemarkkinoita. Kansainvälisten markkinoinnin partnership suhteiden menestystekijöitä havaittiin olevan osapuolten keskinäinen luottamus, yhteensopivat tuotevalikoimat, tehokas kommunikaatio sekä rahallinen ja täsmällinen sitoutuminen yhteistyöhön. Vastaavasti tärkeimmiksi mahdollisiksi ongelmiksi yhteistyölle todettiin kohdemarkkinoiden muuttuminen tai pettäminen, osapuolten suhteeseen sitoutumisen puute ja liialliset lupaukset seka ongelmat henkilökohtaisessa kanssakäymisessä. Saatua aineistoa ja aikaisempaa teoriakatsausta pyrittiin soveltamaan Viopen Ruotsin operaatioiden avuksi. Samoin Ruotsin markkinoita pyrittiin analysoimaan Internet pohjaisen aineiston avulla. Havaittiin, etta Viopella on melko hyvät mahdollisuudet onnistua Ruotsissa omien ja kumppanien komplementaarisia panostuksia hyödyntäen.

Strategisten asiakassuhteiden johtaminen - Case: Heath Comm Oy

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten yritys voi luoda itselleen ja asiakkailleen kilpailuetua johtamalla systemaattisesti asiakassuhteitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Pyrkimyksenä oli kartoittaa käytännön tekijöitä, joilla yritys voi luoda asiakkailleen ja tuotteidensa loppukäyttäjille lisäarvoa tunnistamalla sopivimmat asiakkaat ja pyrkimällä pitkiin liikesuhteisiin. Tutkielman teoreettisen osan lähdeaineistona käytettiin pääosin avainasiakasajatteluun, liikesuhteisiin ja niiden johtamiseen sekä asiakkaiden analysointiin liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Empiirisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla toimeksiantajayrityksen asiakkaita, johtohenkilöitä ja myynnin henkilökuntaa. Tutkimuksen lähdeaineistoa täydensi tutkijan oma työkokemus. Empiirinen tutkimus oli laadullinen case-analyysi. Asiakashaastattelujen perusteella muodostettiin käsitys pitkäaikaisiin liikesuhteisiin ja niiden johtamiseen vaikuttavista tekijöistä kohdetoimialalla. Yrityksen sisäisten keskustelujen avulla muodostettiin puolestaan käsitys yrityksen nykytoiminnasta. Vertailun pohjalta esitettiin portfolio-malli yrityksen asiakassuhteiden analysointiin sekä asiakkaan hoitosuunnitelma. Lisäksi esitettiin yleisiä toimenpide-ehdotuksia teorian ja asiakashaastattelujen pohjalta. Asiakkaan saamaan arvoon vaikuttavat tuotteiden käytettävyys ja toimintavarmuus, kommunikaation ja palvelun laatu, toimittajan riittävä asiantuntemus sekä toimitusten nopeus ja luotettavuus. Asiakkaat arvostavat erityisesti vilkasta ja avointa tiedon välitystä. Yritysten väliset sidokset voidaan nähdä asiakasosuutta kasvattavina voimina

Ostomarkkinatutkimus ja partnership-hankintasuhteen aloittaminen

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ostomarkkinatutkimusta ja partnership-hankintasuhteen aloittamista. Tutkimuksessa tehtiin ostomarkkinatutkimuksen avulla esiselvitys Imatran Seudun Koivukeskus Oy:n potentiaalisista toimittajista. Tutkimuksessa selvitettiin myös potentiaalisia partnereita, joiden kanssa voitaisiin aloittaa tulevaisuudessa pitkäaikainen toimittajayhteistyö. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin partnershipin hyötyjä ostajalle. Tutkielma sisältää teoria- ja empiriaosuuden. Teoriaosassa käsitellään ostomarkkinatutkimusta ja ostosalkkuanalyysiin perustuvia hankintastrategioita pääpainon ollessa partnership-hankintastrategian kuvaamisessa. Empiirisessä osassa selvitetään ostomarkkinatutkimusta potentiaalisten toimittajien selvittämiseksi. Empiirisessä osassa esitetään myös kvalitatiivisen haastattelututkimuksen tulokset potentiaalisista partnereista. Empiirisen osan tutkimukset ovat esiselvityksiä aiheista, eikä tutkimusten tarkoituksena ollut valita toimittajia tai partnereita vielä tässä vaiheessa. Ostomarkkinatutkimuksen perusteella löydettiin 11 potentiaalista toimittajaa, jotka valittiin sopivan maantieteellisen etäisyyden perusteella. Potentiaalisia partnereita löydettiin neljä, ja nämä partnerit valittiin myös sopivan maantieteellisen sijainnin perusteella. Partnereiden valinnassa käytettiin lisäksi vaatimusta, että yrityksillä oli aiempaa kokemusta alalla. Partneruuden tärkeimpänä hyötynä voi pitää sitä, että pitkäaikaisella toimittajayhteistyöllä ostaja varmistaa koivupuun saannin tulevaisuudessa.

Regulation of bistable ICEclc transfer in pseudomonas knackmussii B13

L'élément génétique intégratif et conjugatif auto-transférable de 103 kb qui se trouve dans le génome de Pseudomonas knackmussii B13 (ICEc/c) confère la capacité de dégrader le 3-chlorobenzoate et le 2-aminophénol. L'élément ICE c/c peut être transféré par conjugaison de la souche B13 à diverses bêta- et gamma- protéobactéries. Seule une sous-population de 3 à 5% des cellules transfère l'élément, les cellules dites "compétentes pour le transfert". L'acquisition de la compétence pour le transfert est vraisemblablement la conséquence d'une régulation bistable, conduisant une partie des cellules au transfert de l'élément ICE c/c tandis que, dans les autres, l'élément reste quiescent et ne se transfère pas. À ce jour, les mécanismes et les acteurs moléculaires qui régulent l'activation bistable de l'élément sont restés inconnus. Mon travail de doctorat visait à identifier les éléments bistables du régulon de la compétence pour le transfert et d'analyser les fondements moléculaires de la bistabilité de l'élément ICE c/c chez P. knackmussii. Le premier chapitre introduit le thème du transfert génétique horizontal avec un accent particulier sur les éléments intégratifs et conjugatifs (ICE) et ICEcIc. L'état actuel des connaissances sur l'organisation génétique, la régulation, l'intégration et le transfert de différents modèles de ICEs est exposé en détail. En outre, je m'étends sur les phénomènes d'hétérogénéité et de bistabilité phénotyplques, qu'on peut distinguer dans une population isogénique dans des conditions de culture homogènes, et qui sont susceptibles de jouer un rôle dans le transfert de l'élément ICE c/c, dans la mesure où il ne s'active et n'est transférable que dans une très petite sous-population de cellules. Dans le chapitre 2, je présente une analyse globale des régions promotrices minimales des gènes appartenant au régulon de la compétence pour le transfert de l'élément ICE c/c. Nous avons étudié les caractéristiques d'expression des promoteurs et, s'ils s'avéraient bistables, leur activation dans le temps par comparaison avec le mutant lntB13. Pour ce faire, nous avons utilisé des fusions de promoteurs avec des gènes rapporteurs et testé l'expression bistable chez P. knackmussii par microscopie à épifluorescence. Pour six promoteurs présentant une expression bistable, nous avons employé de la microscopie temporelle pour déterminer la chronologie de leur expression par rapport à Pint et PinR. Parmi eux, nous avons identifié deux gènes exprimés précocement et trois gènes exprimés tardivement dans le processus d'acquisition de la compétence de transfert. Dans le chapitre 3, j'expose une analyse d'expression génétique pour l'un des groupes de gènes dont la transcription est la plus élevée dans la région conservée de ICE c/c, les gènes orf81655-orf68241 contenus dans une région de 14 kb. Nous montrons d'abord que cet opéron fait partie du même régulon bistable que intB13 et inrR et analysons les caractéristiques génétiques qui conduisent à une transcription élevée. Nous étudions les fonctions biologiques de ce groupe de gènes par des délétlons ciblées et montrons que certaines d'entre elles empêchent le transfert de l'élément. Nous approfondissons la caractérlsatlon de I'orf8l655 en construisant une fusion transcrlptionnelle avec le gène codant pour la protéine fluorescente verte (egfp) (en utilisant le système minl-Tn5). L'expression de Vorf81655 dans des cellules individuelles est comparée au signal mesuré par hybridation in situ en fluorescence (FISH) sur le ARN messager du gène. En utilisant FISH, des délétlons du promoteur et de l'analyse directe de transcription, nous avons localisé la région promotrice du groupe de gènes. En outre, nous avons utilisé des mutations dirigées pour comprendre la bistabilité de cette région promotrice, caractérisée par une transcription très élevée et une traduction lente de l'ARN messager.  Dans le chapitre 4, nous nous efforçons de comprendre comment la bistabilité est générée au sein du régulon te de l'élément ICE c/c. Pour ce faire, nous avons tenté de reconstituer une expression bistable, dans un hôte qui ne présente pas de bistabilité naturellement, à partir d'éléments génétiques individuels. L'hôte choisi est Pseudomonas putida dans lequel nous avons introduit une copie unique de Pint, PinR ou PaipA fusionnés à la egfp, construits qui permettent d'observer l'apparition de bistabilité. Nous avons ensuite construit différents assemblages de composants génétiques de l'élément ICE c/c, en nous concentrant sur la région parA-inrR. En effet, nous avons pu démontrer qu'une expression bistable apparaît dans P. putida grâce à ces éléments en l'absence de l'élément ICE c/c complet. À noter que la plupart des construits génétiques activent PaipA ou P|,,R, mais qu'un seul recrée la bistabilité de Pint, ce qui suggère que la région parA-inrR permet à la fois d'engendrer la bistabilité et d'opérer la transition entre les promoteurs précoces et les promoteurs tardifs du régulon de la bistabilité. Dans le chapitre 5, nous concluons sur une discussion de la pertinence de nos résultats et sur de futures perspectives de recherche. -- The 103-kb self-transmissible integrative and conjugative element (ICE) of Pseudomonas knackmussii B13 (ICEc/c) confers the capacity to degrade 3- chlorobenzoate and 2-aminophenol. ICEc/c can be conjugated from strain B13 to a variety of Beta- and Gammaproteobacteria. Interestingly, ICE c/c transfer is observed in a subpopulatlon of cells (3-5%) only, the so-called 'transfer competent' cells. The formation of transfer competence (tc) is thought to be the consequence of a 'bistable' decision, which forces those cells to follow the developmental path which leads to ICEc/c transfer, whereas in others ICE c/c remains silent and does not transfer. So far, the mechanisms and molecular partners generating this bistable transfer activation in cells of P. knackmussii B13 remain mostly unidentified. This thesis aimed at understanding the extent of the tc bistability regulon and to dissect the molecular basis of bistabillty formation of ICEc/c in P. knackmussii. The first chapter is a general Introduction on horizontal gene transfer (HGT) with particular emphasis on ICEs and ICE c/c. The emphasis is made on the current knowledge about the HGT gene organization, regulation and specific integration and transfer aspects of the different ICEs models. Furthermore, I focus on the phenomena of phenotypic heterogeneity and bistability (the property of two distinguishable phenotypes existing within an isogenic population under homogeneous conditions), which may play a particular role in ICEc/c behaviour, since ICE activation and transfer only occurs in a very small subpopulation of cells. In Chapter Two, I focus on a global analysis of the different core promoters that might belong to the ICEc/c tc pathway regulon. We studied both expression patterns of ICEc/c promoters and, once being identified as "bistable", their temporal activation compared to that of intB13. In order to do this, we used promoter reporter fusions and tested blstability expression in P. knackmussii using epifluorescence microscopy. For the 6 promoters that showed bistable expression, we used time-lapse microscopy to study the timing of promoter expression in comparison to that of P,,,t or PlnR. We could establish two "early" and 3 "late" phase promoters in the process of transfer competence. In Chapter Three, I focused my attention on analysis of gene expression of one of the most highly transcribed gene clusters in the conserved core region of ICEc/c, a 14-kb gene cluster formed by the genes orf81655-orf68241. First we showed that this operon is part of the same bistability 'regulon' as intB13 and inrR, and analysed the genetic features that lead to high transcription. We studied the potential biological function of this cluster for ICE c/c by making specific gene deletions, showing that some interrupt ICEc/c transfer. We further analysed the orfdl655 promoter by constructing transcriptional egfp fusion reporter strains using the miniTn5 delivery system. Expression of the orf81655 promoter in single cells was compared to signals measured by Fluorescence In Situ Hybridization (FISH) on orfSl655 mRNA. We localized the promoter region of the gene cluster using FISH, promoter deletions, and by direct transcript analysis. We further used site-directed mutagenesis to understand the bistability character of the promoter region and the extremely high transcription but low translation from this mRNA. In Chapter Four, we set out to understand how bistability is generated in the tc pathway of ICEc/c. For this we tried rebuilding bistable expression from ICEc/c individual gene components in a host, which normally does not display bistability. As host we used P. putida without ICEc/c but with a single copy Pint-, PlnR- or PalpA- egfp fusion that enabled us to verify bistability formation. Subsequently, we built different assemblages of ICEc/c gene components, focusing on the parA-inrR region. Indeed, we found that bistable expression can be build from those components in P. putida without ICEc/c. Interestingly, most genetic constructs activated PaipA or PlnR, but only one resulted in bistable activation of PinT. This suggests that the parA-inrR region acts as a bistability "generator", but also as a bistability "relay" from early to late promoters in the tc pathway hierarchy. In the final fifth chapter, we conclude with a discussion of the relevance of the present thesis and the resulting perspectives for future studies.

Schistosoma mansoni and HIV acquisition in fishing communities of Lake Victoria, Uganda: a nested case-control study.

OBJECTIVE: It has been suggested that Schistosoma mansoni, which is endemic in African fishing communities, might increase susceptibility to human immunodeficiency virus (HIV) acquisition. If confirmed, this would be of great public health importance in these high HIV-risk communities. This study was undertaken to determine whether S. mansoni infection is a risk factor for HIV infection among the fishing communities of Lake Victoria, Uganda. We conducted a matched case-control study, nested within a prospective HIV incidence cohort, including 50 HIV seroconverters (cases) and 150 controls during 2009-2011. METHODS: S. mansoni infection prior to HIV seroconversion was determined by measuring serum circulating anodic antigen (CAA) in stored serum. HIV testing was carried out using the Determine rapid test and infection confirmed by enzyme-linked immunosorbent assays. RESULTS: About 49% of cases and 52% of controls had S. mansoni infection prior to HIV seroconversion (or at the time of a similar study visit, for controls): odds ratio, adjusting for ethnicity, religion, marital status, education, occupation, frequency of alcohol consumption in previous 3 months, number of sexual partners while drunk, duration of stay in the community, and history of schistosomiasis treatment in the past 2 years was 1.23 (95% CI 0.3-5.7) P = 0.79. S. mansoni infections were chronic (with little change in status between enrolment and HIV seroconversion), and there was no difference in median CAA concentration between cases and controls. CONCLUSIONS: These results do not support the hypothesis that S. mansoni infection promotes HIV acquisition.

Non-invasive prenatal testing for aneuploidy and beyond: challenges of responsible innovation in prenatal screening.

This paper contains a joint ESHG/ASHG position document with recommendations regarding responsible innovation in prenatal screening with non-invasive prenatal testing (NIPT). By virtue of its greater accuracy and safety with respect to prenatal screening for common autosomal aneuploidies, NIPT has the potential of helping the practice better achieve its aim of facilitating autonomous reproductive choices, provided that balanced pretest information and non-directive counseling are available as part of the screening offer. Depending on the health-care setting, different scenarios for NIPT-based screening for common autosomal aneuploidies are possible. The trade-offs involved in these scenarios should be assessed in light of the aim of screening, the balance of benefits and burdens for pregnant women and their partners and considerations of cost-effectiveness and justice. With improving screening technologies and decreasing costs of sequencing and analysis, it will become possible in the near future to significantly expand the scope of prenatal screening beyond common autosomal aneuploidies. Commercial providers have already begun expanding their tests to include sex-chromosomal abnormalities and microdeletions. However, multiple false positives may undermine the main achievement of NIPT in the context of prenatal screening: the significant reduction of the invasive testing rate. This document argues for a cautious expansion of the scope of prenatal screening to serious congenital and childhood disorders, only following sound validation studies and a comprehensive evaluation of all relevant aspects. A further core message of this document is that in countries where prenatal screening is offered as a public health programme, governments and public health authorities should adopt an active role to ensure the responsible innovation of prenatal screening on the basis of ethical principles. Crucial elements are the quality of the screening process as a whole (including non-laboratory aspects such as information and counseling), education of professionals, systematic evaluation of all aspects of prenatal screening, development of better evaluation tools in the light of the aim of the practice, accountability to all stakeholders including children born from screened pregnancies and persons living with the conditions targeted in prenatal screening and promotion of equity of access.