Luomukysely 2013 : Varsinais-Suomen luomutuottajat liputtavat laadun ja yhteistyön puolesta

MTK – Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen ELY- keskuksen maaseutupalvelut - yksikkö sekä ProAgria Länsi-Suomi toteuttivat vuonna 2013 alussa alueen maataloustuottajille suunnatun luonnonmukaista tuotantoa koskevan kyselyn, jolla selvitettiin luomutuottajien näkemyksiä neuvonta- ja viranomaismenettelystä luomutuotannon toimintaedellytysten edelleen kehittämiseksi. Kysely osoittautui tarpeelliseksi, sillä parannusmahdollisuuksia ja yhteistoimintamuotojen kehittämistä esitettiin aktiivisesti. Palautetta asiakaspalvelun ja viranomaismenettelyn laadusta annettiin runsaasti. Luomutuotannon kehittämisedellytysten painopisteet ovat tämän kyselyn perusteella erityisesti tiedon ja vertaistiedon jakamisessa, markkinoinnissa ja neuvontapalveluissa sekä viranomaismenettelyjen selkeyttämisessä. Luomuyhteistyöverkostossa suuri merkitys on luottamuksella, joka luo myönteisiä ja rahanarvoisia sosiaalisia pääomaresursseja ja hyödyttää luonnonmukaisen tuotannon kehitystä yleisesti ja eri luomutoimijoiden välistä yhteistyötä. Luomutuottajien keskeinen pyrkimys on toimia suomalaisen maatalouden parhaaksi yhdessä asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, sekä tuottaa kuluttajille mahdollisimman laadukkaita ja puhtaita elintarvikkeita, luoda kestävää maataloutta sekä edistää kuluttajien ruokatietoisuutta.

Ekoenkät 2013 : Ekoproducenterna i Egentliga Finland flaggar för kvalitet och samarbete

MTK – Varsinais-Suomi, Egentliga Finlands ELY-centrals enhet för landsbygdstjänster samt ProAgria Länsi-Suomi skickade i början av 2013 till regionens lantbruksproducenter en enkät för att klarlägga ekoproducenternas synpunkter på rådgivnings- och myndighetsförfarandet i syfte att vidareutveckla verksamhetsbetingelserna för ekoproduktion. Enkäten var nyttig för man fick många förslag till förbättringsmöjligheter och sätt att utveckla samarbetsformerna. Det gavs rikligt med respons på kundservicens och myndighetsförfarandets kvalitet. Enligt denna enkät ligger fokus för förutsättningarna att utveckla ekoproduktionen särskilt på informationsspridning och informationsutbyte, marknadsföring och rådgivningstjänster samt förtydligande av myndighetsförfarandena. Inom samarbetsnätverket för ekoproduktion har förtroende en stor betydelse. Det skapar positiva och värdefulla resurser i form av socialt kapital och gagnar utvecklingen av den ekologiska produktionen i allmänhet och samarbetet mellan olika ekoaktörer. Ekoproducenternas centrala strävan är att arbeta för det finska jordbrukets bästa tillsammans med sakkunniga och myndigheter samt producera så högklassiga och rena livsmedel som möjligt för konsumenterna, skapa ett hållbart jordbruk samt göra konsumenterna medvetna om matens ursprung och kvalitet.

Vastuu matkassa: erikoistuneet matkatoimistot ekomatkailun edistäjinä

Yhä useampi kuluttaja vaatii tavaran- ja palveluntarjoajia huomioimaan kestävän kehityksen ulottuvuudet toiminnassaan. Tämä vaatimus on luonut vaihtoehtoisen matkailun, jonka yksi muoto ekomatkailu on. Ekomatkailussa huomioidaan kestävän kehityksen ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Myönteiset vaikutukset näihin ulottuvuuksiin pyritään maksimoimaan ja kielteiset minimoimaan. Ekomatkailun kehitystä ohjaa sekä kuluttajien että matkailualan toimijoiden halu toimia vastuullisesti. Matkatoimistoilla on tärkeä rooli ekomatkailun toteuttamisessa, sillä ne voivat vaikuttaa sekä matkapalvelujen kysyntään että tarjontaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ekomatkailun merkitystä ekomatkailuun erikoistuneiden matkatoimistojen liiketoiminnassa. Tutkimuksen pääongelmana tutkittiin sitä, millainen merkitys ekomatkailulla on erikoistuneiden matkatoimistojen toiminnassa. Tutkimusongelmaa tarkennettiin tutkimalla, miten erikoistuneet matkatoimistot määrittelevät ekomatkailun, miten erikoistuneet matkatoimistot toteuttavat ekomatkailua ja miksi erikoistuneet matkatoimistot toteuttavat ekomatkailua. Tutkimuksessa toteutettiin viiden matkatoimiston edustajan teemahaastattelut. Osa tutkimukseen valituista valittiin internet-hakujen perusteella. Lisäksi valintamenetelmänä käytettiin lumipallo-otantaa. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti sen perusteella, että heidän edustamansa matkatoimiston koettiin erikoistuneen ekomatkailuun. Matkatoimistojen ekomatkailun määritelmät ja käytännön toimet liittyivät hyvin vahvasti paikallisväestön ja ympäristön huomioimiseen. Matkatoimistojen edustajat kokivat, että ekomatkailun kysyntä on toistaiseksi melko vähäistä, mutta he ennustivat sen lisääntyvän tulevaisuudessa. Haastateltavat kokivat ekomatkailun suurimmaksi haasteeksi vastuullisuuden ristiriidan eli ekomatkailusta aiheutuvien hyötyjen ja ongelmien konfliktin. Etenkin Suomen kaukainen sijainti pakottaa kaukomatkaajat käyttämään useimmiten matkustusvälineenä lentokonetta. Ekomatkailun toteuttamisen tärkeimmiksi motiiveiksi nousivat eettisyys ja toiminnan jatkumisen varmistaminen, jotka ovat molemmat hyvin inhimillisiä syitä. Erona näissä on se, että eettisyys saa alkunsa toimijan omasta ajatusmaailmasta ja moraalikäsityksistä, kun taas toiminnan jatkumisen varmistamiseen vaikuttaa myös ulkoinen paine. Ekomatkailu erikoistuneiden matkatoimistojen liiketoiminnassa tarkoittaa sitä, että matkatoimistot huomioivat toimintaansa liittyvän paikallisväestön ja ympäristön. Haastateltavien vastaukset noudattelivat tämän tutkimuksen linjaa siinä, että myönteisten vaikutusten maksimointi käsiteltiin sekä ympäristön että paikallisväestön osalta. Tutkimuksessa esitetystä määritelmästä poiketen haastateltavat käsittelivät kielteisten vaikutusten minimointia vain ympäristön kannalta eli paikallisväestöä ei huomioitu. Tämä saattaa johtua siitä, että kielteisten asioiden minimoiminen on niin sisäänrakennettu tutkittujen matkatoimistojen toimintamalleihin, että sitä ei osata ajatella erillisenä osana. Toisaalta voi olla, että matkailun kielteisten vaikutusten ja oman toiminnan välillä ei nähdä yhteyttä.

Five Baltic Ports Togehter: Forecasts, Trends and Recommendations

The ports of Stockholm, Tallinn, Helsinki, Naantali and Turku play key roles in making the Central Baltic region accessible. Effective, competitive, eco-friendly and safe port procedures and solutions for the transportation of goods are of major importance for trade in the Baltic Sea region. This report presents the most essential results and recommendations of the PENTA project, which focused on how ports could better comprehend and face current and future challenges facing carriage of goods by sea. Each of the four work packages (WPs) of the PENTA project analysed the changes from a different perspective. WP2 focused on traffic flows between the PENTA ports. Its main emphasis was on the ports, shipowners, and logistics companies that are the key parties in freight transport and on the changes affecting the economy of those ports. In WP3 noise as an environmental challenge for ports was investigated and the analysis also shed light on the relationship between the port and the city. In WP4 procedures related to safety, security and administrative procedures were researched. The main emphasis was on identifying the requirements for the harmonisation of those procedures. Collaboration is highlighted throughout this report. In order to prepare for the future, it was found that ports need to respond to growing competition, increasing costs and shifts in customer demand by strengthening their existing partnerships with other actors in the maritime cluster. Cargo and passenger transport are the main sources of income for most ports. Cargo traffic between the PENTA ports is expected to grow steadily in the future and the outlook for passenger traffic is positive. However, to prepare for the future, ports should not only secure the core activities which generate revenue but also seek alternative ways to make profit. In order to gain more transit traffic, it is suggested that ports conduct a more thorough study of the future requirements for doing business with Russia. The investigation of noise at ports revealed two specific dilemmas that ports cannot solve alone. Firstly, the noise made by vessels and, secondly, the relationship between the port and the surrounding city. Vessels are the most important single noise source in the PENTA ports and also one of the hardest noise sources to handle. Nevertheless, port authorities in Finland and Sweden are held responsible for all noise in the port area, including noise produced by vessels, which is noise the port authority can only influence indirectly. Building housing by waterfront areas close to ports may also initiate disagreements because inhabitants may want quiet areas, whereas port activities always produce some noise from their traffic. The qualitative aspects of the noise question, cooperating with the stakeholders and the communicating of issues related to noise are just as important. We propose that ports should follow the logic of continuous improvement in their noise management. The administrative barriers discussed in this report are mainly caused by differences in international and national legislation, variations in the customs procedures of each country, the incompatibility of the IT systems used in maritime transport, noncompliance with regulations regarding dangerous goods, and difficulties in applying Schengen regulations to vessels from non-EU countries. Improving the situation is out of the hands of the ports to do alone and requires joint action on a variety of levels, including the EU, national authorities and across administrative borders.

Pääseekö täällä vessaan? Yleisökäymälät vähittäiskaupan vetovoimatekijänä

Tutkielman tavoite on selvittää yleisten käymälöiden roolia vähittäiskaupan vetovoimatekijänä. Johtoajatus on, että yleisökäymälöiden suunnittelu pitää integroida osaksi markkinointimixiä ja kustannustekijäajattelusta on luovuttava. Tutkielmaa motivoivia havaintoja ovat aiemman tutkimuksen vähäisyys, kuluttajien ja kaupan kiinnostus aihetta kohtaan sekä käymälöiden kehittämisessä piilevä hyödyntämätön potentiaali. Tutkielma on monimenetelmätutkimus. Pääaineistoja on kaksi: selvitys Turun seutukunnan vähittäiskaupan käymälätarjonnasta sekä kyselytutkimus Turun seudulla asioivien kuluttajien asenteista. Selvityksessä sovelletaan sekä kvantitatiivista tiedonkeruuta että kvalitatiivisia auditointimenetelmiä. Kyselytutkimus on kvantitatiivinen, ja aineistoa analysoidaan suorien jakaumien, keskiarvotestien ja faktorianalyysin avulla. Kaikille havainnoille ja oletuksilla on lisäksi haettu kauppakeskusjohtajien kommenteista ja käsittelevistä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleista. Tutkielman empiiriset aineistot saatetaan keskinäiseen vuoropuheluun. Kuluttajakyselyssä selvisi, että yleisökäymälä on asiakaskokemukseen ja kaupan vetovoimaan merkittävästi vaikuttava strateginen tekijä. Erilaisissa kulutusympäristöissä yleisökäymälöihin kuitenkin kohdistetaan erilaisia odotuksia, joten käymälästrategiat pitää aina sovittaa kontekstiin. Kuluttajakyselyssä saatu tieto yhdistettiin vähittäiskauppaselvityksen avulla Turun seutukunnan alueellisiin oloihin. Monia kehityskohteita tunnistettiin ja näin hahmotettiin kokonaiskuva yleisökäymälöiden kysynnän ja tarjonnan alueellisesta kohtaamisesta sekä siinä ilmenevistä puutteista. Huolimatta käymälästrategioiden kontekstisidonnaisuudesta voitiin laatia kolme yleispätevää ohjetta käymälöiden kehittämiseksi: 1) Yleisökäymälä pitää tarjota kaikissa kulutusympäristöissä, ja asiakkaat on tehtävä tietoisiksi palvelun saatavuudesta, 2) Yleisökäymälän sisäänpääsyä ei saa rajoittaa, ja 3) Yleisökäymälää ei tule vain ylläpitää, vaan sen avulla pitää luoda mieleenpainuva asiakaskokemus. Lisäksi kauppaa suositeltiin turvautumaan käymälöiden kehittämisessä nykyistä enemmän liikepaikkasuunnittelun asiantuntijoiden apuun.

Kuluttajan kokema arvo wellness- ja liikuntapalveluissa : esimerkkinä kuntokeskuspalvelut

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien tavoittelemaa ja kokemaa arvoa wellness- ja liikuntapalveluissa. Esimerkkinä käytettiin kuntokeskuspalveluita. Tutkimuksella pyrittiin saamaan wellness-toimialan palveluntarjoajille tietoa siitä, kuinka he voisivat kehittää palveluitaan ja tarjontaansa kuluttajalähtöisemmiksi. Tutkimusongelmaksi asetettiin kysymys: millaista arvoa kuluttajat tavoittelevat ja kokevat wellness- ja liikuntapalveluissa. Tutkimusongelma oli jaettu seuraaviin osaongelmiin: minkälaiset kuluttajat käyttävät wellness- ja liikuntapalveluita ja miksi, mitä arvon ulottuvuuksia ja -tyyppejä kuluttajat kokevat wellness- ja liikuntapalveluissa, ja mikä rooli kuluttajilla on arvon luomisessa wellness-kontekstissa. Wellness-ja liikuntapalveluita käyttäville kuluttajille merkityksellisten asioiden tutkiminen on tarpeellista ja ajankohtaista, sillä talouskriisi, kilpailun kiristyminen ja ylitarjonta ovat ajaneet erityisesti kuntokeskusalan yrityksiä konkurssiin. Kuluttajan kokeman arvon tutkiminen on menestyvän liiketoiminnan kannalta merkityksellistä, sillä asiakkaan kokema arvo määrittää asiakaskokemuksen laatua ja liittyy vahvasti asiakastyytyväisyyteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui wellness- ja arvoteoriasta. Wellnestä käsittelevä teoriaosuus määritteli wellneksen fyysisen, psyykkisen, henkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kokonaisuudeksi ja korkeampaan hyvinvointiin pyrkiväksi elämäntavaksi. Wellnestä käsiteltiin myös toimialan sekä wellness-kuluttajien erityispiirteiden kautta. Kuluttajan kokema arvo määriteltiin kokemuksellisena arvona, joka syntyy kokonaisvaltaisen kulutuskokemuksen kautta ja jossa kuluttajalla itsellään oli aktiivinen rooli. Lähtökohtana arvon ulottuvuuksien ja -tyyppien esittelyyn käytettiin Holbrookin arvotypologiaa, johon useat eri lähteet viittasivat kuluttajan kokeman arvon yhteydessä. Arvon eri tyyppejä peilattiin wellness-kontekstiin. Empiirisessä tutkimuksessa aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksella ja fokusryhmähaastatteluilla. Tutkimuskohteena olivat SATS-kuntokeskusketjun jäsenet Suomessa. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä ja siihen vastasi noin 800 kuntokeskusjäsentä. Kyselytulosten pohjalta muodostettiin neljä fokusryhmää liikunta-aktiivisuuden ja sukupuolen perusteella. Ryhmäkeskusteluista saatu aineisto teemoiteltiin ja analysoitiin teoriaosuudessa esitellyn arvotypologian avulla peilaten arvotyyppejä myös wellnekseen. Tulosten mukaan kuluttajat tavoittelivat kuntokeskuspalveluiden kautta hyvää fyysistä kuntoa, terveyttä ja energiaa. Nuorilla ja aloittelevilla liikkujilla korostui myös hyvän ulkonäön tavoittelu. Kuntokeskus-palveluissa arvostettiin ajallisesti tehokkaita ratkaisuja ja kuluttajat arvioivat omaa liikkumistaan mm. tehokkuuden kautta. Liikkumisesta nautittiin kehittymisen, oppimisen ja leikkimielisen kisaamisen mahdollistavana terveyttä edistävänä toimintana, jossa kanssaliikkujilla ja henkilökunnalla oli merkitystä. Omanarvontunto ja statuksen tavoittelu ilmenivät myös kuntokeskuskontekstissa, ja erityisesti miehille omanarvontunnon säilyttäminen ja vahvistaminen oli tärkeää. Kuntokeskuspalveluissa ei koettu henkisyys-arvoa, mutta niiden käyttämisellä tavoiteltiin kuitenkin henkistä hyvinvointia sisäisen olemisen tilana.

Passiivisesta sähkönkuluttajasta aktiiviseksi energiakansalaiseksi? Aurinkopaneelien yhteistilaus ja -rakentaminen Etelä-Karjalassa

Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ihmiskunnan on siirryttävä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. Teknologian nopean kehityksen seurauksena myös kotitaloudet voivat investoida pienen kokoluokan uusiutuvaan energiantuotantoon. Energian mikrotuotannon murrokseen kytkeytyy vahvasti käsite energy citizenship, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa energiakansalaisuutta – tai yksilön tasolla energiakansalaista. Energiakansalaisuus kytkeytyy osaksi teoriaa, jossa uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuvat toisiinsa hajasijoitettujen energiaratkaisujen mukana. Investoimalla omaan mikrovoimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Etäluettavien mittarien avulla omaa energiantuotantoa ja -kulutusta on mahdollista seurata lähes reaaliajassa. Jatkuvan monitoroinnin ansiosta pientuottajien tietoisuus energiasta oletusarvoisesti kasvaa, kun kontakti energiaan ja sen tuotantoon on luonteeltaan jatkuvaa. Tällä saattaa olla ilmastonmuutoksen kannalta suotuisia sosiopsykologisia, jopa kulutuskäyttäytymistä muovaavia, vaikutuksia. Alkuvuodesta 2013 Etelä-Karjalassa käynnistyi hanke, jossa 21 taloutta tilasi aurinkopaneelit suoraan Saksasta. Yhteistilaus oli kaupallisista toimijoista riippumaton yksityishenkilöiden ideoima hanke, joka pyrki hyödyntämään paikallisia voimavaroja hankkeen edetessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia energiakansalaisuuteen liittyviä vaikutuksia omakohtainen energiainvestointi on aiheuttanut tuoreissa mikrotuottajatalouksissa. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteisöllisen energiaprojektin etenemistä ja paikallisen energiayhtiön roolia osana hanketta. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Menetelmänä on puolistrukturoitu teemahaastattelu, jolla on kartoitettu projektijohdon, paikallisen energiayhtiön ja mikrotuottajien näkemyksiä. Kahdentoista haastattelun aineistoa on analysoitu pääasiallisesti kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. Haastatteluaineisto antaa selkeitä viitteitä, että energian mikrotuottajissa on lauennut eriasteisia energiakansalaisuuden impulsseja. Monet ovat alkaneet seurata aktiivisesti kodin energiantuotantoa ja -kulutusta, joka on johtanut tietoisuuden kasvuun. Lisäksi ihmiset ovat alkaneet ajoittaa kodin toimintoja oman energiantuotannon mukaan. Merkittävin löydös on, että aurinkopaneelien hankkiminen on synnyttänyt kipinän kodin energiankäytön laajempaan rationalisointiin. Tutkimuksen perusteella yhteistilaamisen ja -rakentamisen kaltaisilla yhteisöllisillä energiahankkeilla on positiivinen vaikutus paitsi hiilitaseeseen myös kuluttajien energia-asenteisiin. Omakohtaisen investoinnin tekeminen ja itse rakentaminen sitouttavat ihmiset energiaprojektiin, joka puolestaan parantaa energiakansalaisuuden muodostumisen potentiaalia. Aurinkopaneelit eivät yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta hajasijoitetulla energian mikrotuotannolla on kuitenkin potentiaalia toimia osana ratkaisua, erityisesti sen kuluttaja- tuottajaan ulottuvan vaikutuksen takia. Kahtiajako hajautetun ja keskitetyn energiantuotannon välillä on epätarkoituksenmukainen, sillä molempia tarvitaan. Sen sijaan, että edistäisimme joitakin yksittäisiä uusiutuvan energian muotoja, voisimme luoda otolliset olosuhteet kaikenlaisten energiaratkaisujen ja -kokoonpanojen menestykselle.

Ryöstäjiä vai maailmanpelastajia? : Yritysten yhteiskuntavastuun diskurssit Kauppalehdessä vuosina 2010-2012

Yritysten yhteiskuntavastuuta on talouskriisin ja useiden viime vuosien yritysmaailman väärinkäytösten ja skandaalien jälkeen käsitelty runsaasti niin yhteiskunnallisessa keskustelussa, mediassa, politiikassa kuin akateemisessa keskustelussa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaista kuvaa Kauppalehden vuosien 2010–2012 artikkelin diskurssit luovat yritysten yhteiskuntavastuusta. Aineistona tutkimuksessa olivat yhteiskuntavastuuta käsittelevät kirjoitukset, joita lähestyttiin diskurssianalyysiä hyödyntämällä. Diskurssianalyysi on tekstitutkimus, jonka avulla voidaan tutkia kielen rakentamaan sosiaalista todellisuutta sekä sitä, miten kielen avulla voi edistää tiettyjä ideologioita tai tiettyjen ryhmien etuja. Aineistosta muodostettiin kolme päädiskurssia. Mahdollisuuksien diskurssi toi esiin yhteiskuntavastuun strategisena keinona yrityksille lisätä niiden omaa kilpailuetua. Välttämättömyyden diskurssi käsitteli yhteiskuntavastuuta sidosryhmien asettamana velvoitteena yrityksille, jolloin vastuullisuuden katsottiin olevan välttämätöntä institutionaalisten paineiden johdosta. Yhteiskuntavastuun etiikan diskurssi loi yhteiskuntavastuusta kuvaa eettisesti oikeana toimintana riippumatta mahdollisista hyödyistä, haitoista tai paineista. Näiden kolme päädiskurssin lisäksi aineistosta nousi esiin kolme heikompaa diskurssia, jotka olivat yritysten toteuttaman yhteiskuntavastuun kritiikin diskurssi, yhteiskuntavastuun vaikeuden diskurssi sekä yhteiskuntavastuun ilmiön kritiikin diskurssi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös aineiston toimijoita eli ryhmiä, jotka tuottivat aineiston diskurssit. Aineiston suurimmaksi toimijaksi Kauppalehden ja sen toimittajien lisäksi nousivat yritysjohtajat. Paljon esillä olivat myös yhteiskuntavastuun asiantuntijat ja näistä erityisesti konsultit. Vähemmälle huomiolle jäivät tutkijat ja tieteenedustajat. Poliitikot ja muut yhteiskunnalliset vaikuttajat esiintyivät aineistossa useasti joko yritysjohtajien asemassa valtioyhtiötä käsittelevissä tapauksissa tai virka-asemassaan. Kansalaisjärjestöjen tai kuluttajien kansalaisten kannanottoja aineistossa ei ollut lainkaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta yhteiskuntavastuun uutisoinnin kasvaneen vuosien 2010–2012 aikana. Vastuullisuutta käsiteltiin positiivisesta näkökulmasta nostaen esille yritysten siitä saamat hyödyt. Vähäisemmälle huomiolle jäi kritiikki yrityssektoria kohden vastuullisuusasioissa. Yhteiskuntavastuu toisaalta nähtiin muiden sidosryhmien asettamana velvoitteena ja täten yrityssektorin toimintaa jarruttavana ilmiönä. Vastuullisuutta puhtaasti eettisenä toimintana nousi aineistosta esille vahvemmin vasta vuonna 2012, jolloin tyytymättömyyttä yrityssektorin menettelytapoihin alettiin tuoda esiin5. Vastuullisuusuutisointi oli kaiken kaikkiaan hyvin lukijakunnan huomioivaa sekä yritysten näkökulmasta toteutettua.

”What an awesome time to be a fan!” ‒ Kokemuksellisuuden muodostuminen Batman: Yön Ritari -elokuvan markkinointiin kehitetyssä ARG-pelissä

Tutkimukseni käsittelee kokemuksellisuuden muodostumista Batman: Yön Ritari -elokuvan markkinointiin kehitetyssä ARG-pelissä. ARG-peli eli vaihtoehtotodellisuuspeli on pervasiivinen peli, joka välittyy osallistujille reaaliaikaisesti erilaisten arkipäiväisten viestimien kautta immersiivisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostaen. Vuorovaikutukseen perustuva ARG-peli on kokemus, joka muodostuu yhteistyössä pelintekijöiden ja osallistujien välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on tarkastella Why So Serious? -pelin kokemuksellisuutta luovia elementtejä sekä pelintekijöiden että pelaajien näkökulmasta. Tutkimusaineistoni koostuu verkkoaineistosta. Käsittelen tutkimuksessani kahta peliyhteisön kannalta merkittävää keskustelufoorumia, joissa osallistujat kokivat ja pelasivat peliä yhteisönä ja yksilöinä. Tutkimusmetodini pohjautuu fenomenologis-hermeneuttiseen metodiin: tarkastelen ARG-pelin kokemuksellisuutta tulkitsemalla osallistujien kirjallisia ilmaisuja ilmiöön liittyvä teoriatausta tukenani. Tutkimukseni on aineistolähtöinen ja etenee kronologisesti. Pelin kokonaiskuvan muodostamisessa olen hyödyntänyt osallistujien luomaa wikisivustoa, mikä toimi pelin aikana sekä informaatiokanavana että peliä dokumentoivana mediana. Vaikka käsittelemäni ARG-peli ei edustanut perinteistä ARG-peliä muun muassa heikon tarinallisuutensa vuoksi, se muodosti osallistujilleen hyvin voimakkaan kokemuksen. Why So Serious? -pelin kokemuksellisuus pohjautui hyvin pitkälti Batman-brändin tunnettuuteen ja populaarikulttuuriseen arvoon sekä nimekkäisiin fiktiivisiin hahmoihin, jotka yhdessä houkuttelivat osallistujia uppoutumaan pelin vaihtoehtotodellisuuteen. Keskinäisestä kilpailustaan huolimatta peliyhteisöt muodostivat jäsenilleen kollektiivisen identiteetin tunteen, minkä lisäksi muun muassa pelin dokumentointi ja spekulointi laajensivat osallistujien kokemusta. Yksilötasolla ensikertalaisuus vaikutti vahvasti pelin muodostamaan kokemukseen: kokemus oli voimakkaampi niille pelaajille, jotka osallistuivat ARG-peliin ensimmäistä kertaa. Why So Serious? -pelistä tuli ainutkertaisuudessaan osa Batman-brändin historiaa, mikä vahvisti pelin osallistujilleen tuottamaa kokemusta. 2000-luvun kuluttaja etsii elämyksiä ja myös markkinoinnin on mukauduttava – sekä uudistuttava – kuluttajien kasvavien vaatimuksien mukaan. Tutkimukseni on yksi esimerkki onnistuneesta, 2000-luvun kuluttajille suunnatusta markkinointikampanjasta.

Bloggaaja - neuvonantaja vai markkinoijan apuri?

Kilpailijoista erottautuminen ja kuluttajien huomion saavuttaminen on markkinoijalle haasteellista, siksi on keksittävä uusia tapoja markkinoida. Perinteisen markkinoinnin rinnalle on kehittynyt verrattain uusi markkinointiviestintäkeino, jossa yksilö viestii positiivisesti muille kokemuksiensa perusteella. Erilaisten blogeissa esiintyvien tuotearvioiden taustalta löytyy tavoitteellista markkinointia. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan suomalaisten yksityisten bloggaajien roolia markkinoinnissa viraalimarkkinoinnin näkökulmasta. Tutkielman tutkimusongelma on: Miten viraalimarkkinointi ilmenee yksityisissä blogeissa? Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui viraalimarkkinoinnista, mielipidejohtajuudesta ja blogeista sosiaalisena mediana. Näiden kautta tarkasteltiin bloggaajan roolia markkinoinnissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja teemahaastattelurunko muodostui tutkielman teoreettisen viitekehyksen aihealueista ja tutkimusongelmasta. Haastateltavaksi valittiin suomalaisia yksityisiä bloggaajia. Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa haastateltiin viittä bloggaajaa, jotka ovat bloganneet useamman vuoden. Bloggaajien ja markkinoijien välinen yhteistyö tai bloggaajien lähestyminen tarjoamalla ilmaisia tuotteita tai tuotenäytteitä on yleistä. Tämän tutkimuksen mukaan viraalimarkkinointia käytetään bloggaajien kautta ja markkinoijat lähestyvät bloggaajia säännöllisesti tarjoamalla tuotteitaan tai tietoa brändistään. Bloggaajat tekevät tuotearvioita ja suositteluita runsaasti blogeissaan. Jotkut näytteen blogit perustuvat pitkälti tuotteiden tai yritysten esiintuomiselle. Tuotearvioita ja suositteluja tehdään myös itse hankituista tuotteista saatujen tuotteiden ohella. Bloggaajien arviot perustuvat aina omiin kokemuksiin eikä rehellisyydestä tingitä. Tämän tutkimuksen mukaan bloggaajilla on halu jakaa kokemuksiaan ja auttaa muita. Bloggaajilla on myös tahtoa olla edelläkävijöitä. Tässä tutkimuksessa selvisi, että blogeissa on esillä sekä neuvoja että markkinointia. Tuotearvioiden ja suosittelujen kautta bloggaajat jakavat tietoa ja vinkkejä toisille kuluttajille tuottaen samalla markkinointiviestintää esiin tuomilleen brändeille.

Vaateliikkeiden visuaalisen ilmeen merkitys kuluttajalle

Tutkielman tarkoituksena oli perehtyä siihen, mikä on vaateliikkeiden somistuksen ja esillepanojen merkitys kuluttajalle ajanvietteellisen shoppailun yleistyessä. Shoppailusta on tullut monelle kuluttajalle harrastuksenomainen ajanvieton muoto, jonka tarkoituksena ei välttämättä ole ostaa mitään. Kuluttajan tunteet ovat myös tärkeässä roolissa shoppailun yleistyessä. Tämä vaikuttaa kuluttajan havainnointiin sekä siihen, kuinka kuluttaja vaateliikkeen ostoympäristöstä tulevat visuaaliset ärsykkeet kokee. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti, kuinka merkittävä tekijä erilaiset vaateliikkeiden somistuksen ja esillepanojen elementit ovat kuluttajalle ostosten teossa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua ja yhteensä haastateltiin 10 eri vaatealan yrityksen visuaalisesta markkinoinnista vastaavaa henkilöä. Kuluttajan kokemusta päädyttiin kartoittamaan yritysten näkökulmasta, koska yrityksillä on olemassa runsaasti sisäistä tutkimustietoa siitä, kuinka kuluttajat käyttäytyvät erilaisten somistuksen ja esillepanojen elementtien suhteen, sekä kokemusta kuluttajista ja heidän käyttäytymisestään. Yritysten tutkimuksissa vastaukset ovat kuluttajien itsensä antamia ja näin niitä voidaan hyödyntää tässä tutkimuksessa. Tuloksista ilmeni, että ajanvietteellinen shoppailu, mutta myös kuluttajien kiire, vaikuttavat positiivisesti somistuksen ja esillepanojen havainnointiin vaateliikkeissä. Shoppailijat ovat usein tekemässä ostoksia ilman tarkkaa aikataulua, jonka vuoksi he ehtivät havainnoimaan ostoympäristön visuaalisia ärsykkeitä tarkemmin. Toisaalta taas kiireiset kuluttajat hakevat somistuksesta ja esillepanoista nopeita ehdotuksia omaan pukeutumiseensa. Sekä shoppailevat että kiireiset tarvehakuisesti ostavat kuluttajat hakevat siis esillepanoista uudenlaisia ideoita sekä tuotteiden yhdistelyehdotuksia omaan pukeutumiseensa. Erityisesti miehet hakevat valmiita ehdotuksia ja kiinnittävät siten myös esillepanoihin enemmän huomiota kuin naiset. Naiset haluavat itse vaikuttaa siihen, mitä ostavat, ja toisaalta jo hieman tietävät liikkeeseen astuessaan, mitä ovat etsimässä. Naisilla on usein myös oma pukeutumistyylinsä, jota he haluavat noudattaa ja se vaikuttaa siihen, kuinka he esillepanoja havainnoivat. Omalle tyylille halutaan olla uskollisia ja ostaa siihen sopivia vaatteita, joten mikäli esillepanojen tyyli poikkeaa omasta tyylistä, niitä ei huomioida sen tarkemmin. Miehet taas ottavat enemmän vaikutteita esillepanoista omaan tyyliinsä ja ostavat helpommin asukokonaisuuksia esillepanojen perusteella.

Verkkokaupan vaikutukset jakelurakenteisiin

Verkkokaupan suosio on kasvanut, joten jälleenmyyjät joutuvat vastaamaan kuluttajien tarpeisiin. Perinteinen kivijalkakauppa ei aina riitä vaan lisäksi täytyy perustaa verkkokauppa tai siirtyä kokonaan verkkokauppa-alalle. Tällä on vaikutuksia jakelurakenteisiin. Kandidaatintyön tavoitteena on vertailla verkkokaupan vaikutuksia jakelurakenteisiin. Työssä esitellään kivijalkakaupan ja verkkokaupan jakelurakenteiden perusominaisuuksia. Jakelurakenteiden perusominaisuuksien kuvailuun on käytetty tieteellisiä kirjoja ja artikkeleja. Jakelurakenteiden ominaisuuksien lisäksi esitetään myös näkemyksiä verkkokaupan tulevaisuudesta. Lopuksi kivijalkakaupan ja verkkokaupan jakelurakenteita verrataan kerättyjen ominaispiireiden avulla. Kivijalkakaupan ja verkkokaupan jakelurakenteiden suurimmat erot liittyvät varastoinnin ja kuljetuksien kustannuksiin. Verkkokaupparakenteissa varastoja on vähemmän, mutta kuljetuskustannukset voivat kasvaa suuremmiksi. Verkkokaupan ja kivijalkakaupan yhdistelmässä pystytään hyödyntämään molempien mallien parhaita ominaisuuksia.

Automaattisilla järjestelmillä lähetettävä suoramarkkinointi

Nykyisin yritykset hyödyntävät hyvin paljon sähköisiä viestimiä suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Laki ja hyvä tapa rajoittavat kuitenkin sähköisen suoramarkkinoinnin lähettämistä yksityisille kuluttaja-asiakkaille. Sähköistä suoramarkkinointia harjoittavan yrityksen on noudatettava kohdemaassa voimassa olevia lakeja. Suomessa sähköisen viestinnän tietosuojalaki (SVTSL) on sähköisillä viestimillä lähetettävän mainonnan osalta tärkein lainsäädäntö. SVTL antaa parhaimman kuvan siitä, mitä kaikkea yrityksen on huomioitava harjoittaessaan kuluttajiin kohdistuvaa sähköistä mainontaa. Lainsäädäntöjen lisäksi huomattavan tärkeää on noudattaa viranomaisten, kuten kuluttajaviraston (kuluttaja-asiamiehen) antamia kannanottoja sekä linjauksia. Sähköisen suoramarkkinoinnin osalta Suomessa on käytössä niin sanottu opt in -menettely, jonka mukaan potentiaalisia kuluttaja-asiakkaita saa lähestyä sähköisillä suoramarkkinointiviesteillä vain, mikäli he ovat antaneet siihen suostumuksen. Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa on opt in -menettelystä säädös, ja sitä voidaan pitää tärkeimpänä lähtökohtana sähköisiä mainoksia lähetettäessä. Lain mukainen lupapyyntö voidaan esittää monella eri tavalla. Yleisimmin lupa pyydetään heti myynnin yhteydessä valmiilla kaavakkeella. Lisäksi yritykset voivat pyytää lupaa www-sivuilla olevilla verkkolomakkeilla, asiakaspalveluun liittyvillä puheluilla sekä muissa asiakaspalvelutilanteissa. Lain mukaan lupapyynnön tulee olla muodoltaan aktiivinen ja nimenomainen. Käytännössä lupapyyntö ei saa olla valmiiksi täytetty lomake, josta asiakas joutuu esimerkiksi poistamaan rastin, mikäli ei halua vastaanottaa suoramarkkinointiviestejä. Lupapyynnön yhteydessä yrityksen on kerrottava asiakkaalle, mitä mahdollinen suoramarkkinointiaineisto sisältää ja kuinka usein sitä mahdollisesti tullaan lähettämään. Lupapyynnön laajuudesta ei ole mainittu lainsäädännössä. Konsernia koskevissa tapauksissa lupapyyntö voi koskea pelkkää lupaa pyytävää yritystä tai mahdollisesti muita yhteistyössä toimivia konsernin sisäisiä yrityksiä. Tärkeintä on, että kuluttaja on ajan tasalla ja tietoinen siitä, mitä kaikkea lupapyyntö sisältää. Yritysten on hyvä tiedostaa, että kuluttaja-asiakkaita koskeva kielto-oikeus on jatkuvasti voimassa, vaikka asiakas olisi antanut luvan suoramarkkinointiviestien lähettämiseen, ja että asiakkaita on muistutettava jokaisen viestin yhteydessä kyseisestä oikeudesta. Kielto-oikeus on toteutettava niin että asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa kieltäytyvänsä vastaanottamasta suoramarkkinointiviestejä. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus maksuttomaan kielto-oikeuteen niin verkossa kuin puhelimitse. Suoramarkkinointiviesti ei ole sisällöltään kovin tarkkaan määritelty, mutta yleisiä sääntöjä on säädetty tiettyjen muotoseikkojen osalta. Ensinnäkin viestistä on tultava selkeästi esille, että kyseessä on suoramarkkinointitarkoituksessa lähetetty viesti, eikä yksityisten henkilöiden välinen viestintä. Lisäksi sähköiseen mainokseen tai suoramarkkinointiviestiin on lisättävä lähettäjän henkilöllisyys sekä voimassa olevat yhteystiedot, jotta asiakas voi esimerkiksi päivittää omat yhteystietonsa. Jokaisen viestin yhteydessä asiakkaalle on annettava selkeät ohjeet siitä, kuinka hän voi käyttää kielto-oikeuttaan esimerkiksi ilmoittamalla voimassaoleva sähköpostiosoite, johon suoramarkkinointikiellot voidaan lähettää. Lapsia ja nuoria voidaan pitää kuluttaja-asiakkaille lähetettävän sähköisen suoramarkkinoinnin erityistapauksena. Lain mukaan lapsille ja nuorille ei saa lähettää sähköistä markkinointiaineistoa ilman vanhempien lupaa, eikä heitä saa houkutella pelien ym. avulla luovuttamaan tietoja itsestään tai perheestään. Toinen kuluttaja-asiakkaiden erityistapaus on niin sanottu kerro kaverille -markkinointi eli K2K-markkinointi. Siinä alkuperäinen mainos on lähetetty yrityksen toimesta ja tarkoituksena on saada kuluttaja mainostamaan kyseistä yritystä tai tuotetta ystävilleen. K2K-markkinointi on tuottanut ongelmia, sillä mikäli kuluttaja A haluaisi lähettää kuluttaja B:lle yrityksen lähettämiä markkinointiviestejä, niin B:n pitäisi antaa opt in -menettelyn mukaisesti yritykselle ensin lupa kyseiseen toimintaan. Kuluttaja-asiamies on antanut K2K-markkinoinnista kannanottonsa. Kannanoton mukaan yritys tarvitsee kolmansien henkilöiden luvan viestien lähettämiseen, mikäli asiakkaat lähettävät yrityksen kirjoittamia valmiita viestejä. Jos kyseessä on tavallinen kuluttajien välinen viestintä, niin lupaa ei luonnollisesti tarvitse pyytää. EU-lainsäädännön pohjalta on säädetty poikkeussääntö koskien yrityksen olemassa olevia asiakkaita. Poikkeussäännön mukaan yritykset saavat lähettää ''vanhoille'' asiakkailleen sähköisiä mainoksia ilman erillistä ennakkosuostumusta. Sääntöä on rajoitettu siltä osin, että asiakkaille saa lähettää mainoksia koskien samaa tai samankaltaisia tuotteita tai palveluita, joita ostaessa asiakas on luovuttanut yritykselle yhteystietonsa. Yrityksen on lain mukaan toimittava opt in -menettelyn mukaisesti, mikäli se kokee tarpeelliseksi lähettää asiakkailleen sähköisiä mainoksia täysin uusista tuotteista. Ottaen huomioon sähköisillä järjestelmillä lähetettävää suoramarkkinointia koskevat lainsäädännöt sekä kannanotot, niin voidaan todeta, että yritysten kannalta viisain tapa toimia on permission based -toimintamalli eli kysytään lupa ja sitten vasta toimitaan. Näin säilytetään hyvä maku sähköisessä suoramarkkinoinnissa ja vältytään turhilta asiakasreklamaatioilta.

The Role of Non-Coercive Influence Tactics in Online Marketing

This thesis examines the effectiveness of non-coercive influence tactics in the context of consumer online behaviour. The objective of this study is to develop a comprehensive understanding of consumer online behaviour and the role of information types in affecting the consumer’s cognitive responses and behavioural outcomes. The theoretical part of the study examines the academic literature on consumer online behaviour and influence tactics used both in traditional buyer/seller relationships as well as in relationships mediated by online technologies. The empirical part of the study is carried out with four experiments that utilise non-coercive influence tactics to affect online consumer behaviour. The consumers included in this study are 18-28 year-old structural and civil engineering students in Finland, United Kingdom, United States and India. The findings suggest that non-coercive influence tactics are applicable in the online marketing context and generate cognitive responses of site awareness, site involvement and exploratory behaviour which subsequently results in behavioural outcomes of compliance, eWOM and site abandonment.

The role of emotional branding in building brand personality from a consumer perspective

The purpose of this exploratory research is to study the role of emotional branding in building brand personality. The research is conducted from the perspective of the consumer, more specifically the Finnish Generation Y females. The aim of the thesis is to gain insights and understanding on the key concepts and contribute to the Generation Y literature. In addition, the research examines the effect of certain cultural implications on the process of building brand personality. The research was conducted as an embedded single-case study, in which qualitative data was collected through semi-structured interviews with a sample of six consumers and personal observation within one of the concept stores of the case company. In order to triangulate the data, secondary sources were utilized to gain more information about the case company. The results indicated a connection between emotional branding and the formulation of brand personality, which can be manipulated according to the brand personality drivers. Congruence with consumer self-conceptualization and set of values were discovered to strengthen the emotional bonding. As the end result, the research was able to clarify the process-thinking behind emotional branding.