Five Baltic Ports Togehter: Forecasts, Trends and Recommendations

The ports of Stockholm, Tallinn, Helsinki, Naantali and Turku play key roles in making the Central Baltic region accessible. Effective, competitive, eco-friendly and safe port procedures and solutions for the transportation of goods are of major importance for trade in the Baltic Sea region. This report presents the most essential results and recommendations of the PENTA project, which focused on how ports could better comprehend and face current and future challenges facing carriage of goods by sea. Each of the four work packages (WPs) of the PENTA project analysed the changes from a different perspective. WP2 focused on traffic flows between the PENTA ports. Its main emphasis was on the ports, shipowners, and logistics companies that are the key parties in freight transport and on the changes affecting the economy of those ports. In WP3 noise as an environmental challenge for ports was investigated and the analysis also shed light on the relationship between the port and the city. In WP4 procedures related to safety, security and administrative procedures were researched. The main emphasis was on identifying the requirements for the harmonisation of those procedures. Collaboration is highlighted throughout this report. In order to prepare for the future, it was found that ports need to respond to growing competition, increasing costs and shifts in customer demand by strengthening their existing partnerships with other actors in the maritime cluster. Cargo and passenger transport are the main sources of income for most ports. Cargo traffic between the PENTA ports is expected to grow steadily in the future and the outlook for passenger traffic is positive. However, to prepare for the future, ports should not only secure the core activities which generate revenue but also seek alternative ways to make profit. In order to gain more transit traffic, it is suggested that ports conduct a more thorough study of the future requirements for doing business with Russia. The investigation of noise at ports revealed two specific dilemmas that ports cannot solve alone. Firstly, the noise made by vessels and, secondly, the relationship between the port and the surrounding city. Vessels are the most important single noise source in the PENTA ports and also one of the hardest noise sources to handle. Nevertheless, port authorities in Finland and Sweden are held responsible for all noise in the port area, including noise produced by vessels, which is noise the port authority can only influence indirectly. Building housing by waterfront areas close to ports may also initiate disagreements because inhabitants may want quiet areas, whereas port activities always produce some noise from their traffic. The qualitative aspects of the noise question, cooperating with the stakeholders and the communicating of issues related to noise are just as important. We propose that ports should follow the logic of continuous improvement in their noise management. The administrative barriers discussed in this report are mainly caused by differences in international and national legislation, variations in the customs procedures of each country, the incompatibility of the IT systems used in maritime transport, noncompliance with regulations regarding dangerous goods, and difficulties in applying Schengen regulations to vessels from non-EU countries. Improving the situation is out of the hands of the ports to do alone and requires joint action on a variety of levels, including the EU, national authorities and across administrative borders.

Tukholman, Tallinnan, Helsingin, Naantalin ja Turun satamat ovat merkittävässä asemassa puhuttaessa Keskisellä Itämerellä tapahtuvasta meriliikenteestä. Rahtiliikenteelle suunnitellut tehokkaat, kilpailukykyiset, ympäristöystävälliset ja turvalliset satamatoiminnot sekä -ratkaisut ovat tärkeä osa Itämeren alueen kauppaa. Tämä raportti esittelee PENTA-hankkeen tärkeimmät tulokset ja suositukset, jossa selvitettiin miten satamat voisivat paremmin ymmärtää ja valmistautua nykypäivän sekä tulevaisuuden meriliikenteen haasteisiin. PENTA-hankkeen neljästä työpaketista jokainen analysoi tulevia muutoksia eri näkökulmasta. Toinen työpaketti keskittyi liikennevirtoihin PENTA-satamien välillä. Painotus kohdistui satamiin, varustamoihin ja logistiikkayrityksiin rahtiliikenteen merkittävimpinä osapuolina, sekä muutoksiin jotka vaikuttavat yleiseen taloustilanteeseen. Kolmannessa työpaketissa käsiteltiin melua satamien ympäristöhaasteena sekä luotiin tämän pohjalta katsaus satamien ja kaupunkien välisille suhteille. Neljännessä työpaketissa tutkittiin turvallisuuteen, turvatoimiin, sekä hallinnollisiin toimenpiteisiin liittyviä seikkoja. Keskeisin tavoite oli osoittaa tarve menettelytapojen harmonisoinnille. Yhteistyön merkitystä korostetaan raportissa kautta linjan. Jotta satamat pystyisivät valmistautumaan tulevaisuudenhaasteisiin, tulee näiden pystyä vastaamaan kasvavaan kilpailuun, nouseviin kustannuksiin ja muutoksiin kuluttajien kysynnässä vahvistamalla voimassa olevia kumppanuuksiaan meriklusterin sisällä. Rahti- ja matkustajaliikenteestä aiheutuvat tulot ovat pääasiallinen tulonlähde useimmille satamista. PENTA-satamien rahtiliikenteen odotetaan kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa ja näkymät matkustajaliikenteelle ovat myös positiiviset. Valmistauduttaessa tulevaisuuteen ei tulisi ainoastaan keskittyä nykyisiin ydintoimintoihin vaan myös etsiä uusia tulonlähteitä. Kauttakulkuliikenteen kasvattamiseksi on suositeltavaa, että satamat tekevät perusteellisemman tutkimuksen Venäjän liiketoiminnan tulevaisuuden vaatimuksista. Satamamelun tutkiminen paljasti kaksi dilemmaa, joita satamat eivät pysty yksin ratkaisemaan. Ensimmäinen ongelma on aluksista lähtevä melu ja toinen ongelma on sataman ja sitä ympäröivän kaupungin välinen suhde. Laivat ovat suurin yksittäinen melunlähde PENTA-satamissa ja samalla yksi vaikeimmin pienennettävissä olevista. Siitä huolimatta satamaviranomaisia pidetään vastuullisina kaikesta satama-alueella syntyvästä melusta Suomessa ja Ruotsissa – mukaan lukien alusmelu johon satamat eivät suoraan voi vaikuttaa. Asutuksen rakentaminen meren ääreen ja satamien lähelle aiheuttaa myös erimielisyyksiä, sillä asukkaat kaipaavat usein hiljaisuutta ja satamatoiminnot aiheuttavat aina jotain melua. Melukysymyksen laadulliset näkökulmat, yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja meluasioista keskusteleminen ovat kaikki tärkeitä asioita. Raportin suositus on, että satamien tulisi tehdä jatkuvia pieniä parannuksia melun hallinnassa. Raportissa käsiteltävät hallinnolliset hidasteet johtuvat pääasiassa maiden välisistä laintulkinnoista ja niiden eroavaisuuksista, tullimenettelyistä, merenkulkualalla käytettävien IT-järjestelmien yhteensopimattomuudesta ja muista sääntöjen tulkintaeroista. Satamat eivät pysty yksin parantamaan tilannetta vaan se vaatii yhteisiä ponnisteluja Euroopan Unionissa, kansallisella tasolla sekä eri hallinnollisten toimijoiden välillä.