906 resultados para continuance commitment
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää työhön koetun psykologisen omistajuuden vaikutusta työhön liittyviin asenteisiin, työkäyttäytymiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen kuntaorganisaatiossa. Tutkimuskonteksti on kuntaliitostilanne. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus, jossa määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Tutkimuksen perusteella kuntaorganisaation henkilöstö kokee työnsä keskimäärin melko paljon omakseen. Työhön koettu psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä tunnepitoiseen sitoutumiseen omaan työryhmään, työtyytyväisyyteen sekä työroolin ylittävään käyttäytymiseen. Psykologinen omistajuus on yhteydessä myös reviirikäyttäytymisen eräisiin muotoihin. Tutkimustulokset osoittivat, että psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä identiteettipainotteiseen merkitsemiseen ja ennaltaehkäisevään puolustamiseen, mutta ne eivät sen sijaan tukeneet psykologisen omistajuuden yhteyttä kontrollipainotteiseen merkitsemiseen tai reagoivaan puolustamiseen. Tämän tutkimus osoitti selvästi, ettei pelkkä psykologinen omistajuus ole riittävä olosuhde motivoimaan työntekijää oman reviirinsä merkitsemiseen tai puolustamiseen. Todennäköisesti myös muut tekijät vaikuttavat siihen, harjoittaako työntekijä reviirikäyttäytymistä ja missä määrin hän niin tekee. Nämä tekijät voivat liittyä olosuhteisiin, muihin tunteisiin tai luonteenpiirteisiin. Tämä tutkimus suoritettiin kuntaliitoksen suunnitteluvaiheessa. Monet työntekijät joutuvat luopumaan aikaisemmista tehtävistään kuntaliitoksen jälkeen. Tämä tutkimus osoittaa, että esimiesten tulisi olla tietoisia psykologisen omistajuuden mahdollisista seurauksista.
Resumo:
Hoitajien informaatioteknologian hyväksyntä ja käyttö psykiatrisissa sairaaloissa Informaatioteknologian (IT) käyttö ei ole ollut kovin merkittävässä roolissa psykiatrisessa hoitotyössä, vaikka IT sovellusten on todettu vaikuttaneen radikaalisti terveydenhuollon palveluihin ja hoitohenkilökunnan työprosesseihin viime vuosina. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata psykiatrisessa hoitotyössä toimivan hoitohenkilökunnan informaatioteknologian hyväksyntää ja käyttöä ja luoda suositus, jonka avulla on mahdollista tukea näitä asioita psykiatrisissa sairaaloissa. Tutkimus koostuu viidestä osatutkimuksesta, joissa on hyödynnetty sekä tilastollisia että laadullisia tutkimusmetodeja. Tutkimusaineistot on kerätty yhdeksän akuuttipsykiatrian osaston hoitohenkilökunnan keskuudessa vuosien 2003-2006 aikana. Technology Acceptance Model (TAM) –teoriaa on hyödynnetty jäsentämään tutkimusprosessia sekä syventämään ymmärrystä saaduista tutkimustuloksista. Tutkimus osoitti kahdeksan keskeistä tekijää, jotka saattavat tukea psykiatrisessa sairaalassa toimivien hoitajien tietoteknologiasovellusten hyväksyntää ja hyödyntämistä, kun nämä tekijät otetaan huomioon uusia sovelluksia käyttöönotettaessa. Tekijät jakautuivat kahteen ryhmään; ulkoiset tekijät (resurssien suuntaaminen, yhteistyö, tietokonetaidot, IT koulutus, sovelluksen käyttöön liittyvä harjoittelu, potilas-hoitaja suhde), sekä käytön helppous ja sovelluksen käytettävyys (käytön ohjeistus, käytettävyyden varmistaminen). TAM teoria todettiin käyttökelpoiseksi tulosten tulkinnassa. Kehitetty suositus sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla on mahdollista tukea sekä organisaation johdon että hoitohenkilökunnan sitoutumista ja tätä kautta varmistaa uuden sovelluksen hyväksyntä ja käyttö hoitotyössä. Suositusta on mahdollista hyödyntää käytännössä kun uusia tietojärjestelmiä implementoidaan käyttöön psykiatrisissa sairaaloissa.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstö johdetaan onnistuneesti muutoksen kautta uuteen organisaatioon ja miten henkilöstö tällä hetkellä kokee tulevan organisaatiomuutoksen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään organisaatiomuutokseen ilmiönä ja siihen liittyviin asioihin sekä tarkastellaan henkilöstön ja esimiestyön roolia muutosprosessissa. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmisteluorganisaation kymmenen henkilöstöedustajan haastattelut. Haastatteluaineisto kerättiin ja analysoitiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiossa kaivataan enemmän avointa ja toimivaa tiedonkulkua koskien muutosta. Henkilöstö on tällä hetkellä epävarma tulevaisuudesta, ja heitä tulisi ottaa enemmän mukaan muutosprosessiin. Työntekijät kaipaavat myös enemmän tietoa, tukea ja ohjausta esimiehiltään. Muutoksen onnistumisessa osaavalle ja tehokkaalle esimiestyöskentelylle asetettiin paljon painoarvoa. Vaikka tutkimustulokset eivät annakaan yhtä oikeaa tapaa toteuttaa muutosta, tuovat ne hyvin esille asiat, jotka tulisi huomioida muutosta eteenpäin vietäessä.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli päivittää sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusalalla toimivan pk-yrityksen tiedot ympäristösäädösten tuomista velvoitteista sekä kehittää ympäristöasioiden hallintaa valmistelemalla materiaalia ISO 14001 -standardiin pohjautuen. Työssä tarkasteltiin myös henkilökunnan sitouttamista ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon. Yrityksen ympäristöasioiden hallinnan kehittämistä varten käytiin läpi lainsäädännön velvoitteet ja niiden toteutuminen yrityksessä. Työssä toteutettiin ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmän suunnitteluvaihe, missä selvitettiin ympäristöasioiden hoidon nykytilanne, tunnistettiin toiminnan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä arvioitiin merkittävimmät ympäristönäkökohdat. Merkittävien ympäristönäkökohtien perusteella määritettiin ehdotus ympäristöpolitiikasta, -päämääristä ja -tavoitteista sekä laadittiin ympäristöohjelmaehdotuksia. Ympäristöjärjestelmän käyttöönoton toteuttamisesta laadittiin vain periaatteellinen etenemissuunnitelma, koska yritys ei ota tässä vaiheessa ympäristöjärjestelmää käyttöön vaan sitoutuu ainoastaan lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Käytössä olevan laatujärjestelmän toteuttamisen ja käyttöönottoon liittyvien kokemusten pohjalta laadittiin suunnitelmaa ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon nimenomaan sitouttamisen, koulutuksen ja viestinnän näkökulmasta.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten organisaatioon sitoutuminen moniulotteisena käsitteenä ymmärretään yrityksen johtoryhmässä ja avainesimiesten kesken, kun työpaikkana on risteilyvarustamo ja -laiva. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa viisi haastattelua laivan palveluosastoilta sekä yrityksen johtoryhmän haastattelut. Teoriaosuudessa on keskitytty kuvailemaan sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ottaen huomioon kohdeorganisaation toimintaympäristö. Tässä tutkimuksessa organisaatiositoutuminen ymmärretään yksilön henkilökohtaisten tarpeiden, tunnepitoisen kiinnittymisen ja työyhteisön vaikutuksen yhteenliittymänä. Tutkimus on laadullinen ja aineiston keräystapana on käytetty pääasiallisesti teemahaastattelua. Aineistoa on täydennetty muutamalla avoimella sähköpostikyselyllä. Analysointi tapahtui teemoittelun avulla, josta johtopäätöksiin edettiin induktiivisesti. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että organisaatiositoutuminen kohdeyrityksessä on ymmärretty lähes samalla tavalla sekä johtoryhmän että esimiesten kesken. Huomioon otettavia aiheita sitouttamista silmällä pitäen ovat yrityksen arvojen ja tavoitteiden merkitys läpi koko sitoutumisprosessin.
Resumo:
The world is in a process of awakening with respect to the environment. Our society has started to recognize that the environment is one of our largest resources and has begun legally enforce its protection. In Brazil, the environmental law is constitutionally guaranteed. International treaties have been signed, amongst them the Agenda 21 which is a commitment to sustainable development. Green Chemistry is a strategy that helps make this commitment. The literature presents many examples of studies of the application of Green Chemistry philosophy. In this paper we will present some points that we believe to be important and promising.
Resumo:
The concept of research and the controversy among classical models for C, T & I, outdated by the development of knowledge and Post-modern society needs were revisited through the (3) Quadrants advanced by Donald Stokes in the mid-nineties. The scientific community to fit into these Quadrants was faced with many difficulties and reacted by issuing pseudo-facts, accepted by under-prepared technocrats as viable justifications for conducting research in face of these new paradigms. In a poor country full of contrast and needs such as Brazil, this attitude satisfies the bureaucracy and academic elite, but frustrates government and society, that do not get, in the expected measure, the benefits of their commitment with the Teaching, Research and Extension Sectors mainly embedded in the Public University system. An extension, in fact a contradictory approach, to Pasteur's Quadrant, is proposed to characterize this situation: The Syndrome of Ruetsap's Quadrant.
Resumo:
Tutkielmassa tarkasteltiin affektiivista eli tunnepohjaista sitoutumista organisaatioon ja selvitettiin, mitkä ovat sitä lisääviä ei-taloudellisia motivointikeinoja. Tulokset osoittivat, että organisaatioon sitoutumista lisääviä ulottuvuuksia ovat itsensä kehittäminen, työtehtävien vaihto ja työn arvostus. Lisäksi selvitettiin affektiivisen sitoutumisen ja innovatiivisuuden välistä suhdetta ja niiden välillä todettiin merkittävä positiivinen yhteys. Tarkastelun kohteena olivat tietotyön avainhenkilöt, joiden sitoutuminen organisaatioon on merkityksellisintä sen toiminnan ja tuottavuuden kannalta. Ilmiötä tarkasteltiin ensisijaisesti tilastollisin menetelmin. Teoriaa testattiin empiirisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiirin lääkäreihin, jotka edustavat erikoisosaamista julkisella sektorilla.
Resumo:
This study considered the current situation of solid and liquid biomass fuels in Finland. The fact that industry consumes more than half of the total primary energy, widely applied combined heat and power production and a high share of solid biomass fuels in the total energy consumption are specific to the Finnish energy system. Wood is the most important source of bioenergy in Finland, representing 20% of the total energy consumption in 2007. Almost 80% of the woodbased energy is recovered from industrial by-products and residues. As a member of the European Union, Finland has committed itself to the Union’s climate and energy targets, such as reducing its overall emissions of green house gases to at least 20% below 1990 levels by 2020, and increasing the share of renewable energy in the gross final consumption. The renewable energy target approved for Finland is 38%. The present National Climate and Energy Strategy was introduced in November 2008. The strategy covers climate and energy policy measures up to 2020, and in brief thereafter, up to 2050. In recent years, the actual emissions have exceeded the Kyoto commitment and the trend of emissions is on the increase. In 2007, the share of renewable energy in the gross final energy consumption was approximately 25% (360 PJ). Without new energy policy measures, the final consumption of renewable energy would increase to 380 PJ, which would be approximately only 31% of the final energy consumption. In addition, green house gas emissions would exceed the 1990 levels by 20%. Meeting the targets will need the adoption of more active energy policy measures in coming years. The international trade of biomass fuels has a substantial importance for the utilisation of bioenergy in Finland. In 2007, the total international trading of solid and liquid biomass fuels was approximately 77 PJ, of which import was 62 PJ. Most of the import is indirect and takes place within the forest industry’s raw wood imports. In 2007, as much as 21% of wood energy was based on foreign-origin wood. Wood pellets and tall oil form the majority of export streams of biomass fuels. The indirect import of wood fuels peaked in 2006 to 61 PJ. The foreseeable decline in raw wood import to Finland will decrease the indirect import of wood fuels. In 2004– 2007, the direct trade of solid and liquid biomass fuels has been on a moderate growth path. In 2007, the import of palm oil and export of bio-diesel emerged, as a large, 170 000 t/yr biodiesel plant came into operation in Porvoo.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena on osallistua liiketaloustieteelliseen keskusteluun organisaatiositoutumisesta. Pro gradu -työn tavoitteena on tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat etätyöntekijöiden sitoutumiseen ja minkälaisia lisähaasteita etätyöskentely luo sitoutumiselle. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään etätyön eri lajeja, etätyöhön siirtymisen edellytyksiä, erilaisia sitoutumismalleja sekä sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Havaintoaineisto muodostuu yhdeksästä teemahaastattelusta. Haastateltavat etätyöntekijät edustavat tasaisesti kaikkia etätyönteon muotoja. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua, joka helpottaa aineiston jäsentelyä. Tutkimustulosten perusteella etätyöntekijöiden organisaatiositoutumiseen vaikuttavat eniten työn haasteellisuus, uralla etenemisen mahdollisuudet, esimiestoiminta ja työilmapiiri. Tutkimuksen mukaan etätyöskentely vaikuttaa etenkin työilmapiiriin, työnkuvan selkeyteen, työstä saatavaan palautteeseen sekä sisäiseen viestintään.
Resumo:
Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.
Resumo:
Today´s organizations must have the ability to react to rapid changes in the market. These rapid changes cause pressure to continuously find new efficient ways to organize work practices. Increased competition requires businesses to become more effective and to pay attention to quality of management and to make people to understand their work's impact on the final result. The fundamentals in continmuois improvement are systematic and agile tackling of indentified individual process constraints and the fact tha nothin finally improves without changes. Successful continuous improvement requires management commitment, education, implementation, measurement, recognition and regeneration. These ingredients form the foundation, both for breakthrough projects and small step ongoing improvement activities. One part of the organization's management system are the quality tools, which provide systematic methodologies for identifying problems, defining their root causes, finding solutions, gathering and sorting of data, supporting decision making and implementing the changes, and many other management tasks. Organizational change management includes processes and tools for managing the people in an organizational level change. These tools include a structured approach, which can be used for effective transition of organizations through change. When combined with the understanding of change management of individuals, these tools provide a framework for managing people in change,
Resumo:
The target of the thesis was to find out has the decision to outsource part of Filtronic LK warehouse function been profitable. Furthermore, another thesis target was to demonstrate current logistics processes between TPLP and company and find out the targets for developing these processes. The decision to outsource part of logistical funtions have been profitable during the first business year. Partnership includes always business risks. Risk increases high asset specific investments. In the other hand investment to partnership increases mutual trust and commitment between parties. By developing partnership risks and opportunitic behaviour can be decreased. The potential of managing material and data flows between logistic service provider and company observed. By analyzing inventory effiency were highlighted the need for decreasing the capital invested to inventories. The recommendations for managing outsourced logistical funtions were established such as improving partnership, process development, performance measurement and invoice checking.
Resumo:
Culture has several meanings: civilization, creation, knowledge, life… We analyze how each one suffers the so-called crisis of culture. Civilization lives the crisis as «liquidity», according to Bauman’s diagnosis, with significant negative impact on education. The creation and enjoyment of cultural products, such as museums, suffer its crisis as fragility resulting from the civilization crisis, notably in the form of consumerist banality or pure entertainment. Culture as knowledge and as life is analyzed under the joint notion «humanistic culture». This, which in turn is creation, knowledge and life has its specific corruption in the elitist knowledge, merely theoretical. The hallmark of genuine humanism contains an essential component, the dimension of ethical and political commitment. The crisis in the humanistic studies, noted by Nussbaum, threats the values of humanistic culture; in particular is a political risk, because democracy is a system that needs to sustain and improve the values of humanistic culture. In the background, and beyond the differences between the cultural meanings, there is a unique cultural crisis, a crisis of ethics and politics at a time
Resumo:
Irrigation has traditionally constituted one of the most characteristic and emblematic agricultural mosaics of the Mediterranean as a key factor of socio-economic dynamism of the territorial matrix. In recent years there has been an important scientific, intellectual and social environment mobilization around water uses and, in particular, around the main socio-economic use of resource: irrigation, which is undergoing an intense and accelerated transformation process. Thus, in parallel with the decline of traditional irrigation systems, located in areas with natural availability of water, fertile soil and appropriate topographic conditions, the socio-economic changes in the last decade have stimulated the appearance of new irrigated areas with environmental, social and economic disparate characteristics. As a result, the irrigation management model has been conditioned to respond to the new parameters of water scarcity and resource efficiency. In addition, policies and actors have evolved over time as a consequence of disparate priorities –and often conflicting– in terms of irrigation, making necessary the gear of different discourses. In this context, the Model of social commitment of irrigation proposed by the Institutional and Social Innovations in Irrigation Mediterranean Management (ISIIMM) can become a starting example