Naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten vaikutuksesta elämään ja tuen tarpeesta hoitoprosessin eri vaiheissa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutosten vaikutuksesta elämään ja tuen tarpeesta hoitoprosessin eri vaiheissa. Työmme on osa ammattikorkeakoulu Stadian ja Sanofi Pasteur MSD:n yhteistyöhanketta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastateltavina oli viisi naista, joilla on ollut kohdunkaulan solumuutoksia. Tutkimuksen analyysissä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuksemme tulosten mukaan kohdunkaulan solumuutokset vaikuttivat naisten tunnetiloihin, fyysisiin tuntemuksiin, parisuhteeseen ja harrastuksiin. Naiset kokivat epätietoisuutta sairaudesta ja sen vakavuudesta. He kokivat myös pelkoa ja epävarmuutta hoidostaan ja tulevaisuudestaan. Haastateltavat kuvasivat tuen tarvetta terveysalan ammattilaisten sekä sosiaalisen verkoston taholta tarvittavan tuen näkökulmasta. Keskeisimpänä tuen tarpeena hoitoprosessin eri vaiheissa tutkimukseen osallistuvat kaipasivat alan ammattilaisilta saatua tietoa diagnoosista, hoidoista ja jatkosuunnitelmista. Haastateltavat toivoivat myös emotionaalista tukea kuten empaattista potilaan kohtelua ja kohtaamista sekä vertaistukea eli mahdollisuutta keskustella vastaavaa kokeneiden naisten kanssa. Haastattelujen perusteella terveydenalan ammattilaisilla on kehittämisen aihetta tiedon antamisessa ja ohjauksessa. Kohdunkaulan solumuutoksista ja niihin liittyvistä hoidoista tulisi laatia naisille selkeäkielinen opas. Hoitajien ja lääkärien työnjaon kehittämistä voisi myös tarkastella kehittämishankkeissa. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, missä tilanteessa tulisi tietoa kohdunkaulan solumuutoksia aiheuttavasta papilloomaviruksesta antaa naisille.

Vanhusten hyvä kotona asuminen: tutkimusta kuntatuottavuudesta, älykodeista ja apuvälinepalveluprosesseista

The purpose of the research was to investigate operational processes related to home care of the elderly as well as use of assistive devices in smart home environments, and operational processes that are generally related to use of assistive devices – from the point of view of productivity improvement. The themes were looked into from the points of view of both the elderly and care personnel. In addition, perspectives of near relatives of the elderly, of the larger service system as well as of companies that provided assistive devices to the smart homes were taken into consideration. In the study of home care processes, 32 customer interviews and 17 employee interviews were carried out. This report contains a summary that is based on a separate report of the home care study. The study of home care was conducted in 2006. The use of technological and mechanical assistive devices and the related operational processes were investigated with the help of the smart home pilot in 2007–2008. The study is described in this report. The smart home pilot was implemented in four different housing service units for elderly people at Lahti, Nastola and Hollola. They were in use during short-term housing periods related to, for instance, end of hospitalisation, holidays of caring relatives and assessment of living and housing conditions. More than 60 different assistive devices and technologies were brought to the smart homes. During the pilot period, experiences of customers and personnel as well as processes related to the use of assistive devices were investigated. The research material consisted of 20 survey questionnaires of personnel and customers, four interviews with customers, five interviews with personnel, feedback survey responses from 14 companies, and other data that were collected, for instance, in orientation events. The research results highlighted the need for tailored services based on an elderly person’s needs and wishes, while taking advantage of innovative and technological solutions. As in the earlier home care study, also assistive device-related operational processes were looked into with the help of concepts of ‘resource focus’, ‘lost motion’ and ‘intermediate landing’. The following were identified as central operational processes in assistive device-related services (regardless of the service provider): (1) acquisition process of technologies and assistive devices as well as of rearrangement and rebuilding works in the home, (2) introduction and orientation process (of the elderly, their relatives and care personnel), (3) information and communication process, and (4) service and monitoring process. In addition, the research focused on design and desirability of assistive devices as well as their costs, such as opportunity costs. The process-based points of view gave new knowledge that may be used in the future to develop service processes and clarify their ownership so that separately managed cross-functional processes could be built with participants from different sectors to operate alongside organisations of elderly care. Development of functionality of assistive device-related services is a societally significant issue.

Iäkkään potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö : katsaus tutkimustietoon

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata hoitotieteelliseen tutkimustietoon perustuen: Mitä on kuntoutumista edistävä hoitotyö iäkkään potilaan ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja mitkä asiat edistävät ja estävät sitä. Opinnäytetyömme on osa Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaaloiden ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteistyöprojektia, jonka aiheena on kuntoutumista ja selviytymistä edistävän hoitotyön kehittäminen. Opinnäytetyömme aineiston muodostivat 15 hoitotieteellistä empiiristä tutkimusartikkelia. Aineisto löytyi Medic- ja Ovid- tietokannoista. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Analyysin tuloksena aineistosta nimettiin potilaan näkökulmasta neljä pääluokkaa: Potilaan voimavarat kuntoutumisessa, potilaan saama kannustus, potilaan huomioon ottaminen ja tiedon saaminen. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta pääluokat olivat: Moniammatillinen yhteistyö kuntoutumista edistävässä hoitotyössä, hoitohenkilökunnan asennoituminen, kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteellisuus, potilaan ohjaaminen kuntoutumisessa ja omaisten ohjaaminen. Tulokset osoittivat, että potilaan fyysisen toimintakyvyn palautuminen akuuttisairauksien jälkeen oli tärkeää, koska se vähensi ennenaikaisen laitoshoitoon joutumisen riskiä. Kuntoutumiseen vaikuttivat edistävästi ja ehkäisevästi vanhuksen sisäiset ja fyysiset voimavarat, itsenäisyyden tunne, motivaatio, hoitajan antama huomio, tiedon saaminen, kuntoutumisjakson pituus, kiireen kokeminen sekä fyysiset ja psyykkiset olosuhteet. Hoitohenkilökunnan kohdalla tulokset osoittivat, että he ymmärsivät kuntoutumista edistävän hoitotyön tärkeyden ja he työskentelivät kuntoutumista edistävästi, mutta kaikki hoitajat eivät toteuttaneet yhtä aktiivisesti kuntoutusta edistävää työotetta. Asennoituminen iäkkääseen potilaaseen ja potilaan omaisiin oli pääosin myönteistä. Hoitotyö oli tavoitteellista ja omaa työtä arvioitiin. Fysioterapian kanssa tehtävä yhteistyö koettiin tärkeäksi. Kuntoutumista edistävä hoitotyö on tärkeä osa-alue hoitotyössä. Vielä tarvitaan kuitenkin tarkennusta siihen, miten hoitohenkilökunta saadaan kokonaisvaltaisesti työskentelemään kuntoutumista edistävästi ja miten potilaat ymmärtävät kaiken hoitotyön tähtäävän heidän voimavarojensa parantamiseen.

Asiantuntijatiedon hyödyntämisen edellytykset Tiehallinnossa

Tutkimuksessa tarkasteltiin tietojohtamista sekä tiedon hyödyntämisen edellytyksiä asiantuntijaorganisaatiossa tietämysperusteisen organisaationäkemyksen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietojohtamisen käyttömahdollisuuksia sekä asiantuntijoiden tietämyksen johtamista asiantuntijatiedon hyödyntämisen edellytysten parantamisessa Tiehallinnossa. Tietojohtamiseen ja tiedon hyödyntämisen edellytyksiin pohjautuvaa teoriaa täydennettiin yksilöhaastatteluna toteutetuilla kvalitatiivisilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksen perusteella Tiehallinnossa on tiedostettu ja hyödynnetty strategisia, teknologisia ja toiminnallisia asiantuntijatietoon liittyviä tietojohtamisen mahdollisuuksia. Työn tutkimus- ja tulosmatriisirakennetta voidaan käyttää asiantuntijatiedon hyödyntämisen edistämisessä eri organisaatioissa.

Väyläjärjestelmät : MOST, byteflight, flexray

Tässä insinöörityössä on tutkittu nykyajan ja tulevaisuuden väyläjärjestelmiä. Tutkittavina olevat väyläjärjestelmät liittyvät autotekniikan tarpeeseen saada aikaiseksi nopeampaa ja luotettavampaa ohjainyksiköiden välistä kommunikaatiota. Tutkittavat kohteet ovat MOST, byteflight ja flexray. Ne ovat valittu tutkimuksen kohteiksi, koska niistä jokainen toimii erilaisten järjestelmien tiedon välittäjinä. Tutkittavia järjestelmiä kohtaan ollut aikaisempi mielenkiinto oli lähtökohtana tutkimuksen toteuttamiselle. Järjestelmiä haluttiin tutkia, koska ne ovat autotekniikan tiedonsiirron merkittävä osa-alue. Väyläjärjestelmiä voi olla erityyppisiä riippuen siitä minkälaisissa järjestelmissä ne välittävät tiettyä tietoa. Väyläjärjestelmien toimintaa pyrittiin selvittämään seikkaperäisesti löydetyn tiedon avulla. Insinöörityö perustuu löydetyn kirjallisuusmateriaalin tutkimiseen ja siitä saatuihin tietoihin. Kirjallisuusmateriaalin avulla pyrittiin selvittämään väyläjärjestelmien toimintaa ja käyttöä sekä tutkimaan tulevaisuuden kehitysnäkymiä autojen väyläjärjestelmissä. Työ suoritettiin itsenäisesti ja lisämateriaalia saatiin olemalla yhteydessä automaahantuontiliikkeisiin. Tutkimuksen aikana väyläjärjestelmien toiminnasta saatiin selkeämpi kuvaus verrattuna aiempaan tietoon. Selvitettäessä väyläjärjestelmien toimintaa havaittiin, että monissa väyläjärjestelmissä esiintyy samantyyppistä tiedonsiirrolle ominaista tekniikkaa. Tämä insinöörityö on tehty nykyajan väyläjärjestelmien toimintojen ymmärtämiseksi ja sitä voi käyttää opiskelumateriaalina.

"Ei olla heti häärimässä ja auttamassa" : hoitohenkilökunnan näkemyksiä toimintakykyä edistävästä työotteesta

Opinnäytetyö liittyi jo olemassa olevaan IKU-projektiin. Projektissa arvioidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti ikäihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä edistäviä sekä hoitohenkilökunnan työkykyä tukevia asuin-, hoito- ja toimintaympäristöjä. Projekti on osa Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista lähestymistapaa käyttäen kolmea ennalta valittua teemaa. Teemat pohjautuivat kuntouttavaan hoitotyöhön. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntouttavasta työotteesta. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että oli tärkeätä huomioida asiakas kokonaisuutena, unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista puolta. Haastatteluissa tuli useasti esille, kuinka tärkeätä oli tukea asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja jäljellä olevia voimavaroja. Osastoilla edellytettiin hoitajilta työhön sitoutumista ja ymmärrystä kuntouttavan työotteen tärkeydestä. Jokaisessa haastattelussa koettiin, ettei asiakkaan puolesta tehtäisi liikaa, vaan kannustettaisiin omatoimisuuteen. Kiireettömyyden katsottiin edistävän toimintakykyä siten, että asiakkaalle annettiin tarpeeksi aikaa toimia. Hoitajilta edellytettiin pitkää pinnaa, asiakkaan tukemista, kannustamista ja kehottamista sekä houkuttelua että kehumista. Tieto, mitä sairaus aiheuttaa muistihäiriöiselle, koettiin tärkeäksi asiaksi, koska tiedon omaksuminen antoi uusia työkaluja käytännön työhön. Toiminnan suunnitelmallisuuden koettiin tukevan asiakkaan päivärytmiä. Rutiinit ja päivän toiminnan suunnitelmallisuus antaa asiakkaille turvallisuuden tunnetta ja tuttuutta. Kodinomaisuus osastoilla oli tärkeää, koska se lisäsi asiakkaiden viihtyvyyttä. Opinnäytetyön tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia kuntouttavia työmenetelmiä sekä IKU-hankkeessa arvioitaessa ja kehitettäessä asiakasläheisesti ikäihmisten kuntoutumista tukevia työympäristöjä. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään.

Perheen ohjaaminen leikki-ikäisen astmaa sairastavan lapsen lääkehoidossa

Työn tarkoituksena oli kartoittaa perheen ohjausta leikki-ikäisen astmaa sairastavan lapsen lääkehoidossa tutkimalla aiheesta löytyvää kirjallisuutta soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Opinnäytetyömme oli mukana Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -nimisessä projektissa, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausta. Työmme tavoitteena oli lisätä tietoutta ohjaamisesta lasten hoitotyössä ja astman lääkehoidosta sekä hyödyttää projektia ja työelämää. Teimme yhteistyötä Jorvin sairaalan lastenosasto L3:n kanssa. Kirjallisuuskatsauksessamme käytimme vuoden 2000 jälkeen julkaistuja suomen- ja englanninkielisiä tutkimuksia. Tutkimuksia analysoidessamme etsimme perheiden kokemuksia ja odotuksia lääkehoidosta ja ohjauksesta sekä tutkimuksista nousseita suosituksia lääkehoidon ohjaukselle. Kirjallisuuskatsauksemme tuloksina selvisi, että perheillä oli monenlaisia kokemuksia ja odotuksia astman lääkehoidosta ja ohjauksesta. Ne olivat sekä positiivisia että negatiivisia. Muun muassa lääkkeet koettiin tärkeäksi selviytymistä edistäväksi tekijäksi astman hoidossa. Astman hoito koettiin kuitenkin vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Lapsilla oli lisäksi vaikeuksia lääkkeenottotekniikassa. Ohjaus koettiin potilaslähtöiseksi, ja henkilökohtainen ohjaus oli koettu tehokkaimmaksi ohjausmenetelmäksi. Hoitajien tietoja ja taitoja pidettiin hyvinä, ja vanhemmat arvostivat saamaansa ohjausta. Ohjauksen tarve ja tiedon saanti eivät kuitenkaan kohdanneet. Perheet kaipasivat ohjausta heti astmadiagnoosin saatuaan. Lääkehoidon ohjaus koettiin riittämättömäksi ja lääkkeenottotekniikan ohjausta kaivattiin lisää. Tietoa toivottiin kirjallisena. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että perheen ohjaaminen lääkehoidossa on tärkeää. Ohjauksen tulisi olla yksilöllistä perheen tilanne huomioiden. Perhe tulee ottaa mukaan hoidon suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hoitosuhteen tulee olla pitkäkestoinen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää lasten hoitotyössä sekä projektin seuraavissa vaiheissa. Ehdottaisimme, että aihettamme tutkittaisiin enemmän, sillä lasten astman lääkehoidon ohjaamisesta löytyi melko vähän tutkittua tietoa. Suurin osa analysoimistamme tutkimuksista oli ulkomaalaisia, joten mielestämme aihetta olisi tärkeää tutkia suomalaisten perheiden kokemana.

Astma ja sen hoito : ohjatun omahoidon opas Länsi-Tallinnan keskussairaalan astmapotilaille

Astma on yleinen sairaus kaikkialla maailmassa. Sillä on vaikutuksia niin yhteiskunnallisella kuin yksilötasolla, koska se aiheuttaa muun muassa taloudellista, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista haittaa. Astman esiintyvyys on ollut nousussa ja myös Virossa diagnosoitujen astmatapausten määrä on 2000-luvulla joka vuosi lisääntynyt. Opinnäytetyömme aihevalintaa määritteli Länsi-Tallinnan keskussairaala oy:n tarve saada käyttöönsä ohjatun omahoidon opas astmaa sairastavalle. Vastaavanlaista opasta heillä ei ole aiemmin ollut käytössä. Toimeksiantajamme Länsi-Tallinnan keskussairaala oy on toiminut yhdessä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa StaLT-hankkeessa vuodesta 2004 alkaen. Hanke päättyy vuonna 2008. StaLT-hankkeen tavoitteena on kehittää hoidon laatua Länsi-Tallinnan keskussairaalassa, jotta se vastaisi paremmin EU:n yleistä tasoa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tehdä ohjatun omahoidon opas astmaa sairastavalle. Oppaan taustaksi olemme tehneet näyttöön perustuvan kirjallisuuskatsauksen astman hoidosta ja astmaa sairastavan tiedon tarpeista. Astmaa sairastavan on kyettävä ottamaan vastuuta sairauden päivittäisestä hoitamisesta, mikä edellyttää monien tietojen ja taitojen oppimista. Tutkimusten mukaan astmapotilaat jäävät kuitenkin usein ilman tarvitsemaansa tietoa. Oppaassa pyrimme osaltamme vastaamaan astmaa sairastavien tiedon tarpeisiin. Tavoitteenamme on kehittää astmapotilaiden ohjausta Länsi-Tallinnan keskussairaalassa sekä lisätä astmaa sairastavan omahoitovalmiuksia. Opas tarjoaa tietoa astmasta ja sen hoidosta sekä antaa astmaa sairastavalle välineitä oman vointinsa tarkkailemiseen ja sairauden yksilölliseen hoitamiseen. Parempien omahoitovalmiuksien myötä astmaa sairastavien elämänlaatua voidaan parantaa.

Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen toimitusketjussa

Tutkielman aiheena on henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen toimitusketjussa. Tavoitteena on selvittää henkilöstövoimavarojen johtamisen ja toimitusketjujen hallinnan välistä suhdetta ja sitä, minkälaisilla henkilöstöresurssien hallinnan keinoilla voidaan tehostaa yrityksen toimitusketjuja ja parantaa sen kilpailukykyä markkinoilla. Tutkimuksessa on otettu huomioon myös liiketoimintaympäristön jatkuvasti muuttuvan luonteen vaikutus organisaatioiden henkilöstöresurssien ja toimitusketjujen hallintaan. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa ne johtajien ja hankinnan ammattilaisten ominaispiirteet, jotka ovat edellytyksenä tuloksekkaaseen toimintaan modernissa liiketoiminnassa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja siinä on käytetty hyväksi teoriatriangulaation menetelmää kuvailtaessa toimitusketjuja henkilöstövoimavarojen keinoin. Tutkimuksessa muodostetaan henkilöstöresurssien hallinnan ja toimitusketjujen hallinnan teoriakokonaisuuksista synteesi, joka kuvaa niitä henkilöstöstrategisia erityispiirteitä, joita toimitusketjujen hallintaan sisältyy.

Suorituskyvyn kehittäminen ja niiden menetelmät suomalaisessa teollisuudessa

Viimeisien vuosikymmenien aikana teknologinen kehitys on muuttanut yritysten toimintaympäristöä suuresti. Yritysten käyttöön on tullut lukuisia teorioita ja menetelmiä, joilla yrityksen suorituskykyä voidaan mitata, kehittää ja vertailla. Näin myös erilaisten johtamisen menetelmien ja käytäntöjen rooli on korostunut yritysten johtamisjärjestelmissä. Myös yritysten suorituskykyä on tutkittu monella eri tavoin viimeisien vuosien aikana. Näiden tutkimusten tavoitteena on ollut löytää vertailtavuutta globaalien toimijoiden välillä. Tämä tutkimus lähestyy suorituskykyä aivan uudenlaisesta näkökulmasta ja tarkastelee tuloksia vertailuoppimisen, osaamisen ja tiedon johtamisen näkökulmasta. Oleellista on ollut luoda uusi näkökulma aikaisempiin tutkimuksiin, jotka ovat keskittyneet vertailemaan yrityksien operatiivista ja liiketoiminnan suorituskykyä sekä sitä, kuinka hyvin ne ovat pystyneet hyödyntämään parhaita käytäntöjä toiminnassaan. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun tavoite on selkeyttää koko strategisen johtamisen mallia. Tutkimus lähti liikkeelle analysoimalla aikaisemmista yritysten suorituskykyyn tehtyjä tutkimuksia. Tästä tehtiin havainto, että osaamisen johtamista ja kehittämistä on tutkittu varsin vähän yritysten suorituskyvyn kehittymiseen liittyen. Luotiin teoreettinen viitekehys, joka avulla henkilöstön osaaminen liitettiin osaksi strategian toteutumisen prosessia. Tämän tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset perustuvat vuosina 1993 ja 2003 Made in Finland tutkimuksessa kerättyyn yritysten suorituskykyä tarkastelevaan aineistoon. Se perustuu 23 yrityksen haastatteluihin. Aineistosta valittiin kaikki ne tulokset, joilla katsottiin olevan merkitystä osaamisen johtamisen ja kehittämisen kannalta. Tutkittujen yritysten suorituskyvyssä oli kymmenen vuoden seurantajakson aikana tapahtunut selvää kehittymistä. Työn joustavuus ja työntekijöiden sitoutuminen on lisääntynyt ja vertailuoppimista on hyödynnetty. Tuotannon prosesseja on kehitetty ja näin uusien tuotteiden markkinoille tuloaikaa on saatu nopeutetuksi. Merkillepantavaa on, että satsaukset koulutukseen eivät ole lisääntyneet vaan osissa tutkituissa yrityksissä satsaukset ovat jopa vähentyneet. Tulokset tavoitteisiin nähden ovat hyvin ristiriitaisia. Toiminnan tehostumista odotetaan kaikilla osa-alueilla. Kuitenkin osaamiseen ei olla valmiita satsaamaan, eikä yritysten johdossa nähdä osaamisen kehittämistä tärkeänä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suurimpana esteenä tavoitteen saavuttamiseksi yritysten johto näkee pätevän henkilökunnan saatavuuden. Vaikka moni yrityksistä käyttää tasapainotettua mittaristoa strategisen johtamisen työkaluna, ei sen kaikkia osa-alueita ja niiden tasapainon merkitystä ole selvästi ymmärretty.

Hoitotyön suunnittelu yhteistoiminnallisesti : hoitotyön suunnitelmalomakkeen kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella hoitosuunnitelmalomake HUS:n psykiatrikeskuksen osastolle 2 palvelemaan heidän yhteistoiminnallisia kehittämistarpeitaan. Opinnäytetyö on osa laajempaa projektia, jossa on mukana HUS:n psykiatriakeskus, Helsingin kaupungin terveyskeskuksen psykiatrinen osasto sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Projektin tarkoitus on kehittää psykiatrisen hoitotyön käytäntöä yhteistoiminnalliseksi. Kyseessä on toiminnallinen opinnäytetyö. Työn teoriaosuudessa olemme käsitelleet vanhuspsykiatrisen hoitotyön erityispiirteitä, yhteistoiminnallista hoitotyötä ja kirjallista hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelmalomake on rakennettu teoriatiedon ja kokemusperäisen tiedon pohjalta. Psykiatrisen potilaan hoitosuunnitelma koostuu suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Erilaiset lait säätelevät potilaan tietojen kirjaamista. Yhteistoiminnallinen hoitotyö on potilaan ja hoitajan välistä yhteistyötä. Se on potilaslähtöinen tapa tehdä hoitotyötä, jossa otetaan huomioon potilaan voimavarat ja tarpeet. Yhteistoiminnallisen hoitotyön avulla voidaan motivoida potilasta aktiivisempaan rooliin omassa hoidossaan. Kehitimme osasto 2:lla käytössä olleen lomakkeen tilalle uuden hoitosuunnitelmalomakkeen, joka rakentuu hoitotyön prosessin mukaisesti. Lomake on yhteistoiminnallinen, potilaan tarpeista lähtevä. Rakenteellisena uutuutena lisäsimme lomakkeeseen omaisen yhteystiedot, neuvotteluun osallistuneet, potilaan hoitoon tulosyyn, jatkohoidon, hoitomuodot / menetelmät sekä muut sairaudet ja allergiat. Lisäksi hoidon tavoitteille on varattu enemmän tilaa ja lomakkeessa on tila potilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnille. Uusi hoitosuunnitelmalomake ottaa paremmin potilaan huomioon yhteistoiminnallisesti. Se edellyttää kuitenkin potilaan, hoitohenkilökunnan ja lähiomaisten aktiivista osallistumista potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Fysioterapeuttien kliininen päättely lapsen motorisen kehityksen tukemisessa

kliininen päättely kuuluu olennaisena osana fysioterapeutin työhön. Kliinisessä päättelyssä fysioterapeutti kerää ja prosessoi sekä olemassa olevaa että uutta tietoa ja käyttää sitä asiakkaan terveydentilan, elämäntilanteen ja kuntoutuksen ennusteen arviointiin. Lisäksi fysioterapeutti suunnittelee kerätyn tiedon avulla asiakkaalle yksilöllisesti soveltuvan terapian. Australialainen Ian Edwards on tutkimuksessaan todennut, että fysioterapeutit käyttävät seuraavia kliinisen päättelyn strategioita: diagnostinen päätöksenteko, kertomuksiin liittyvä päätöksenteko, menettelytapoihin liittyvä strategia, vuorovaikutuksellinen päätöksenteko, yhteistoiminnallinen päätöksenteko, eettinen päätöksenteko, ennusteisiin liittyvä päätöksenteko ja päätöksenteko opettamisessa. Istuallaan liikkuminen eli ”peppukiitäminen” voi olla eräs havaittu motorisen kehityksen poikkeavuus noin 1-vuotiaalla lapsella. Lapsi ei ala kontata eikä nousta seisomaan vaan liikkuu mielenkiintoisten kohteiden luokse istuallaan. Tällöin lapsen motorista kehitystä seurataan ja tuetaan esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolla. Opinnäytetyömme tarkoituksena on perehtyä fysioterapeutin kliiniseen päättelyyn terapiatilanteessa, jossa lapsi liikkuu istuallaan. Tarkoituksenamme on myös selvittää, tarvitsevatko istuallaan liikkuvat lapset fysioterapiaa, ja mihin fysioterapeutit perustavat terapian. Olemme haastatelleet kolmea kokenutta, lasten fysioterapian parissa työskentelevää fysioterapeuttia kyseisistä aiheista. Haastattelemamme fysioterapeutit käyttivät kaikkia kliinisen päättelyn strategioita istuallaan liikkuvan lapsen fysioterapiassa. Eniten fysioterapeuteilla oli käytössä diagnostinen sekä menettelytapoihin liittyvä päätöksenteko. Fysioterapeutit vertasivat lapsen kehitystasoa normaaliin motoriseen kehitykseen. Lapsen terapia toteutettiin leikkien, lelujen, laulujen ja lorujen avulla. Vanhempien ohjaaminen koettiin tärkeäksi. Fysioterapeuttien toiminnan perusta oli teoria (esimerkiksi lapsen motorinen kehitys), jonka jälkeen he löysivät pitkästä kokemuksestaan keinot terapian toteuttamiseen. Fysioterapeutit kokivat erilaiset koulutukset sekä moniammatillisen yhteistyön hyödylliseksi. Emme saaneet yksiselitteistä vastausta kysymykseen, tarvitsevatko istuallaan liikkuvat lapset fysioterapiaa. Vanhempien ohjaus näytti haastattelujen perusteella toteutuvan asiantuntijajohtoisesti.

Verkkopelin synkronointi

Monen pelaajan nettipeleissä on ongelmana yhteyksien hitaudesta johtuva viive. Tästä on haittaa erityisesti reaaliaikaisissa peleissä, koska pelaajan liikkeet eivät päivity tarpeeksi nopeasti toisille pelaajille: kun pelaaja liikkuu johonkin suuntaan ja päättää kääntyä toiseen suuntaan niin muut pelaajat saavat tiedon viiveellä. Tästä aiheutuu pelaajien liikkeiden töksähtelyä. Työssä selvitetään, miten nämä ongelmat saadaan ratkaistua. Aluksi kerrotaan yleisesti nettipeleistä ja UDP-protokollaan liittyvistä ongelmista. Sitten esitetään erilaisia ratkaisuja synkronointiin, kuten delta encoding ja dead reckoning. Lopuksi esitellään itse suunniteltu rajapinta, joka helpottaa moninpelin toteutusta peleihin.

Innovatiivisen virtuaaliyhteisön edellytykset

Tutkielmassa tutkittiin innovatiivisen virtuaaliyhteisön toiminnan edellytyksiä. Teoreettinen viitekehys muodostui virtuaaliyhteisöjen, innovatiivisuuden ja luovuuden tarkastelusta. Tutkielman empiirisessä osuudessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto perustui internetiin tutkimusta varten perustetun innovointiin keskittyneen keskustelufoorumin tuottamiin tuloksiin sekä ko. foorumin käyttäjien palautteeseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että innovatiivisuus vaatii motivoitumista käsiteltävään aiheeseen. Ideoijan täytyy kokea aihe mielenkiintoiseksi, jotta virtuaaliyhteisössä tapahtuva innovointi pystyy tarjoamaan parhaan etunsa eli välineen ajasta ja paikasta riippumattomaan ideointiin. Virtuaaliyhteisöllä tulee olla koordinaattori, joka pitää huolen tiedon kokoamisesta, yhteenvedoista ja ruokkii yhteisön aktiivisuutta. Yhteisössä innovoiminen edellyttää yhteisön ilmapiirin rakentamista otolliseksi avoimelle viestinnälle. Tämä syntyy rakentamalla luottamusta toimijoiden välille mm. kannustamalla sosiaaliseen viestintään. Virtuaaliyhteisössä passivoituminen on suuri uhka. Virtuaaliyhteisöä täytyy johtaa kannustaen ja pitäen kaikin keinoin huolta jäsenten aktiivisen keskustelun ylläpidosta. Passiivisuus aiheuttaa yleistä passiivisuutta, aktiivisuus nostaa aktiivisuutta. Toimijoiden anonyymius voi olla yhteisön voimavara, mutta tuo sitoutumattomuutta, jolloin mikä tahansa häiritsevä tekijä saa aikaan sen, että toimija voi jättää osallistumatta asian käsittelyyn ilman muualta kohdistuvia paineita. Anonyymiyden hyödyt ja haitat tulee punnita tarkoin.

Moottoreiden ylijännitesuojaus taajuusmuuttajakäytössä

Tämä insinöörityö tehtiin Konecranes Heavy Lifting Oy:n sähkölaitetehtaalle. Työn tavoitteena oli löytää valmiita suodatinratkaisuja nostureissa käytettävien oikosulkumoottoreiden ylijännitesuojaukseen PWM-taajuusmuuttajakäytöissä, sekä tutkia ratkaisuja kokeellisesti mittauksilla. Työssä tutkittiin PWM-taajuusmuuttajakäytöissä ilmeneviä oikosulkumoottoreiden ylijänniteongelmia sekä olemassa olevia suodatinratkaisuja ylijänniterasituksien välttämiseksi. Ongelmaa ja suodattimia tutkittiin teoreettisesti sekä kokeellisesti nosturikäyttöjen kannalta. Kokeelliset mittaukset suoritettiin mittauslaboratoriossa kuormittamalla oikosulkumoottoria kuormapenkissä erimittaisilla moottorikaapeleilla, simuloiden nosturikäytöille ominaisia tilanteita. Työssä esitellään moottoreiden ylijänniterasituksiin johtavia ongelmatekijöitä nosturikäytöissä ja sovelletaan siirtojohtoteoriaa taajuusmuuttajakäyttöön. Työssä esitetty teoria, käytäntö sekä mittaustulokset pätevät myös muihin taajuusmuuttajakäyttöihin. Työn alussa on esitelty tyypillisen siltanosturin rakenne ja taajuusmuuttajan toimintaperiaate. Tämän jälkeen ylijännitteen muodostuminen moottorilla on selitetty siirtojohtoteorian avulla. Lopuksi on tutkittu mittausten avulla nosturin sähkökäyttöihin soveltuvia du/dt-suodattimia ja moottorinsuojaukseen suunniteltua kuristinta. Mittaustuloksia on verrattu standardien antamiin ohjearvoihin ja arvioitu tutkittujen suodattimien toimintakykyä. Työn tuloksena saatiin uutta tietoa oikosulkumoottoreiden ylijännitesuojauksesta nosturikäytöissä sekä nostureissa mahdollisesti käytettävistä suodatinratkaisuista. Tuloksena saadun tiedon pohjalta voidaan arvioida mahdollisten suodattimien käyttötarvetta nostureissa. Työstä tehtyä testausraporttia voidaan käyttää tukena tulevissa jatkotutkimuksissa ja se mahdollistaa jatkotutkimuksen keskittämisen tehokkaasti.