Vanhusten hyvä kotona asuminen: tutkimusta kuntatuottavuudesta, älykodeista ja apuvälinepalveluprosesseista

The purpose of the research was to investigate operational processes related to home care of the elderly as well as use of assistive devices in smart home environments, and operational processes that are generally related to use of assistive devices – from the point of view of productivity improvement. The themes were looked into from the points of view of both the elderly and care personnel. In addition, perspectives of near relatives of the elderly, of the larger service system as well as of companies that provided assistive devices to the smart homes were taken into consideration. In the study of home care processes, 32 customer interviews and 17 employee interviews were carried out. This report contains a summary that is based on a separate report of the home care study. The study of home care was conducted in 2006. The use of technological and mechanical assistive devices and the related operational processes were investigated with the help of the smart home pilot in 2007–2008. The study is described in this report. The smart home pilot was implemented in four different housing service units for elderly people at Lahti, Nastola and Hollola. They were in use during short-term housing periods related to, for instance, end of hospitalisation, holidays of caring relatives and assessment of living and housing conditions. More than 60 different assistive devices and technologies were brought to the smart homes. During the pilot period, experiences of customers and personnel as well as processes related to the use of assistive devices were investigated. The research material consisted of 20 survey questionnaires of personnel and customers, four interviews with customers, five interviews with personnel, feedback survey responses from 14 companies, and other data that were collected, for instance, in orientation events. The research results highlighted the need for tailored services based on an elderly person’s needs and wishes, while taking advantage of innovative and technological solutions. As in the earlier home care study, also assistive device-related operational processes were looked into with the help of concepts of ‘resource focus’, ‘lost motion’ and ‘intermediate landing’. The following were identified as central operational processes in assistive device-related services (regardless of the service provider): (1) acquisition process of technologies and assistive devices as well as of rearrangement and rebuilding works in the home, (2) introduction and orientation process (of the elderly, their relatives and care personnel), (3) information and communication process, and (4) service and monitoring process. In addition, the research focused on design and desirability of assistive devices as well as their costs, such as opportunity costs. The process-based points of view gave new knowledge that may be used in the future to develop service processes and clarify their ownership so that separately managed cross-functional processes could be built with participants from different sectors to operate alongside organisations of elderly care. Development of functionality of assistive device-related services is a societally significant issue.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella vanhusten kotihoidon toimintaprosesseja sekä apuvälineiden käyttöä älykotiympäristöissä ja apuvälineiden käyttöön yleisesti liittyviä toimintaprosesseja tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta. Teemoja tarkasteltiin sekä vanhusten että hoitohenkilöstön näkökulmasta. Lisäksi otettiin huomioon vanhusten läheisten näkökulma, laajempi palvelujärjestelmän näkökulma sekä apuvälineitä toimittaneiden yritysten näkökulma. Kotihoidon prosessitutkimuksessa tehtiin 32 asiakas- ja 17 työntekijähaastattelua. Kotihoidon tutkimuksesta on tässä raportissa yhteenveto, joka perustuu siitä julkaistuun erilliseen raporttiin. Kotihoidon tutkimus tehtiin vuonna 2006. Teknologisten ja mekaanisten apuvälineiden käyttöä ja siihen liittyviä toimintaprosesseja tutkittiin älykotipilotoinnin myötä vuosina 2007.2008. Tutkimus on kuvattu tässä raportissa. Kokeiluälykodit toimivat neljässä asumispalveluyksikössä Lahdessa, Nastolassa ja Hollolassa. Ne olivat käytössä ikäihmisten lyhytaikaisilla asumisjaksopaikoilla muun muassa sairaalasta kotiutumisen välivaiheessa, omaishoitajien lomajaksoilla ja asumisen arvioinnissa. Älykoteihin tuotiin yli kuusikymmentä erilaista kotona asumista helpottavaa apuvälinettä ja teknologiaa. Pilotoinnin aikana tehtiin tutkimusta asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksista sekä apuvälineprosesseista. Tutkimusaineistona oli 20 henkilöstön ja asiakkaiden kyselylomaketta, 4 asiakashaastattelua, 5 henkilöstöhaastattelua, 14 yrityksen vastaukset palautekyselyyn sekä muu aineisto, jota kerättiin esimerkiksi perehdyttämistilanteissa. Tutkimuksessa korostui apuvälinepalveluiden räätälöinti vanhuksen tarpeiden ja toiveiden perusteella, innovatiiviset ja teknologiset ratkaisut hyödyntäen. Aiemman kotihoidon tutkimuksen tavoin myös apuvälineiden käyttöön liittyviä toimintaprosesseja lähestyttiin resurssipesäkkeiden, hukkaputkien ja välivarastojen käsitteiden kautta. Keskeisiksi toimintaprosesseiksi apuvälinepalveluissa (palveluntarjoajasta riippumatta) tunnistettiin (1) teknologian ja apuvälineiden sekä kodin muutostöiden hankintaprosessi, (2) käyttöönottoja perehdyttämisprosessi (sekä vanhuksen että läheisten ja hoitohenkilöstön), (3) tiedotusprosessi ja (4) huolto- ja seurantaprosessi. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin apuvälineiden muotoilua ja haluttavuutta sekä niiden kustannusvaikutuksia, kuten vaihtoehtoiskustannuksia. Prosessinäkökulmien tuottaman tiedon avulla palveluprosesseja voidaan jatkossa kehittää ja niiden omistajuutta selventää siten, että vanhuspalveluihin osallistuvien organisaatioiden rinnalle voitaisiin rakentaa näitä poikkileikkaavia toiminnallisia, erikseen johdettuja prosesseja, joihin osallistuisivat toimijat eri sektoreilta. Apuvälinepalvelujen toimivuus on yhteiskunnallisesti merkittävä kehittämiskohde.