Developing supply chain performance measurement metrics, case Halton Oy

Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, miten toimitusketjun suorituskykyä voidaan mitata kohdeyrityksessä. Supply Chain Council (SCC) on vuonna 1996 kehittänyt Supply Chain Operations Reference (SCOR) – mallin, joka mahdollistaa myös suorituskyvyn mittaamisen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on soveltaa SCOR-mallin suorituskyvyn mittausmallia kohdeyrityksessä. Työ on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Työn teoriaosassa on pääasiallisesti käsitelty toimitusketjua ja suorituskyvyn mittaamista koskevaa kirjallisuutta. Mittausjärjestelmän luominen alkaa kohdeyrityksen esittelyllä. SCOR – mallin mittarit on kohdeyrityksessä rakennettu SCC:n ehdotusten mukaisesti, jotta mittareiden tulokset olisivat käyttökelpoisia myös benchmarkkausta varten. Malli sisältää 10 SCOR – mittaria, sekä muutamia muita Haltonin omia mittareita. Lopputuloksena voidaan nähdä, että SCOR – malli antaa hyvän yleiskuvan toimitusketjun suorituskyvystä, mutta kohdeyrityksessä on silti tarvetta kehittää edelleen informatiivisempia mittareita, jotka antaisivat yksityiskohtaisempaa tietoa kohdeyrityksen johdolle.

Maahanmuuttajat terveydenhuollon asiakkaina

Työ kuvailee tutkimuskirjallisuuden valossa maahanmuuttaja-asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista ja terveydenhuollon työntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajista asiakkaina. Työssä sovellettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto koostui kotimaisista opinnäytetöistä vuosilta 2000 - 2007 (N = 14). Työt olivat laadullisia haastatteluihin perustuvia tutkimuksia. Tutkittavien joukko koostui monista, yksittäisistä, erilaisista etnisistä ryhmistä sekä kätilöistä, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. Tutkimuskontekstit sijoittuivat äitiys- ja lastenneuvolaan, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen klinikkaan, kouluterveydenhuoltoon, sairaalaan, gynekologiseen näytteenottoon, synnytysosastoon sekä lääkäri- ja päivystysasemaan. Kaikkien tutkimusten pohjalta nousivat esille kieli- ja kommunikaatiovaikeudet terveydenhuollon palveluiden keskeisimpänä haasteena. Maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä terveydenhuollossa esiintyvään jatkuvaan kiireeseen, ajanpuutteeseen ja toivoivat myös muutosta henkilökunnan asenteisiin. Selviksi diskriminaation merkeiksi he luettelivat ilman asiakkaan mielipidettä suoritettavat toimenpiteet, tiedon salaamisen, puutteellisen kommunikoinnin, kärsimättömyyden ja "nimittelyn". Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä neuvolapalveluihin sekä terveydenhuollon korkean teknologian tasoon. Hoitohenkilökunnan oman arvion mukaan heidän kulttuuriset taitonsa ja kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista olivat vaihtelevia; mitä enemmän heillä oli kokemusta maahanmuuttajista, sen helpompaa heidän kohtaamisensa oli. Suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautui maahanmuuttajiin myönteisesti ja oli kiinnostunut kehittämään omaa kulttuurista kompetenssiaan. Tutkimukset nostivat esille kulttuurisen koulutuksen tarpeellisuuden hoitotyöntekijöiden keskuudessa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten laaja-alaisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kokoamista maahanmuuttajaryhmistä ja hoitohenkilökunnasta, heidän asenteistaan ja kokemuksistaan sekä maahanmuuttajien tyytyväisyydestä terveydenhuollon palveluihin. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laajempien tutkimusten tekemistä maahanmuuttajaryhmistä, jotta heistä saataisiin kattavaa tietoa hoitotyön osa-alueelta Olisi hyvin merkityksellistä tarkastella eri maahanmuuttajayhteisöjä lähempää, ja kuunnella mitä sanottavaa heillä on, jotta pystyisimme kehittämään maahanmuuttajapalveluita terveydenhuollon saralla.

A Model for Product Transfer Project

In this thesis a model for managing the product data in a product transfer project was created for ABB Machines. This model was then applied for the ongoing product transfer project during its planning phase. Detailed information about the demands and challenges in product transfer projects was acquired by analyzing previous product transfer projects in participating organizations. This analysis and the ABB Gate Model were then used as a base for the creation of the model for managing the product data in a product transfer project. The created model shows the main tasks during each phase in the project, their sub-tasks and relatedness on general level. Furthermore the model emphasizes need for detailed analysis of the situation during the project planning phase. The created model for managing the product data in a product transfer project was applied into ongoing project two main areas; manufacturing instructions and production item data. The results showed that the greatest challenge considering the product transfer project in previously mentioned areas is the current state of the product data. Based on the findings, process and resource proposals for both the ongoing product transfer project and the BU Machines were given. For manufacturing instructions it is necessary to create detailed process instructions in receiving organizations own language for each department so that the manufacturing instructions can be used as a training material during the training in sending organization. For production item data the English version of the bill of materials needs to be fully in English. In addition it needs to be ensured that bill of materials is updated and these changes implemented before the training in sending organization begins.

Tiedosta kilpailuetua ketjuuntuneeseen päivittäistavarakauppaan

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten kilpailuedun lähteet muuttuvat päivittäistavarakaupassa, kun siirrytään ketjutoimintaan. Onko tiedosta kilpailuedun lähteeksi? Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Lähdeaineistona käytettiin kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, jotka käsittelivät tietoa, tietopääomaa, kilpailuetua ja ketjutoimintaa. Tiedon merkitystä on käsitelty tietoperusteisen teorian näkökulmasta ja analyysin pohjana oli kaksi suurinta toimijaa Suomen päivittäistavaramarkkinoilla. Kilpailu päivittäistavara-alalla on hintakilpailua. Ketjutoimintaan siirtyminen tuo suurtuotantoetuja ostotoimintaan sekä markkinointiin. Kustannussäästöt ovat huomattavat. Ketjutoiminta lisää kaupan hintakilpailukykyä ja parantaa toimintojen tehokkuutta. Tutkimus vahvisti olettamuksen, että tiedosta on tullut kaupan alan tärkein kilpailutekijä. Tämä korostuu etenkin logististen toimintojen sekä asiakashallinnan osalta. Tiedon virtaus on tärkeää ja sitä voidaan parantaa investoimalla tietoteknisiin järjestelmiin sekä henkilöstön koulutukseen.

Innovaatioprosessien kehittyminen ja avoin innovaatio

Kandidaatin työmme tarkoituksena on tutustua innovaatioprosessien eri sukupolviin ja avoimeen innovaatioon. Työn alussa käsittelemme myös eri innovaatioiden luokkia ja hieman yleisesti innovaatioprosessia. Innovaatioprosessien eri sukupolvet voidaan jakaa tutkimuksista riippuen 3-5 ajanjaksoon. Tarkastelemme näiden innovaatioprosessien eri sukupolvien keskeisiä piirteitä ja kehittymistä kohti nykypäivän innovaatioprosesseja. Työn lopussa keskitymme tarkastelemaan verrattain uutta avoimen innovaation käsitettä.

Riskitiedon tehokkaampi hyödyntäminen kansainvälisessä projektiliiketoiminnassa

Tutkimuksessa selvitettiin riskitiedon siirtoon ja hyödyntämiseen käytettyjä työkaluja ja toimintatapoja projektin myynti- ja toteutusvaiheessa. Toisena tavoitteena oli tuoda esille projektiympäristössä riskitiedon tehokkaaseen siirtämiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavat seikat. Työssä peilataan kirjallisuudessa esitettyjä riskienhallinnan käytäntöjä yrityksen riskienhallinnan toimintatapoihin ja etsitään sopivia tapoja muokata nykyisiä riskitiedon hyödyntämistapoja tehokkaammaksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineistoa kerättiin syventävän haastattelun avulla, päivittämällä riskien tarkastuslista, tutkimalla järjestelmistä saatavia dokumentteja sekä GPSII -kehitysyhteistyöhankkeen tuloksia. Tutkimuksen tuloksena löydettiin riskitiedon hyödyntämiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi todettiin selkeä tarve kehittää muutoksenhallintaan liittyvää tietokantajärjestelmää että tarve lisätä riskien tarkastuslistan läpikäyntikertojen määrää ja säännöllisyyttä.

Laadun, ympäristön ja turvallisuuden hallintajärjestelmät konepajassa

Työn tarkoituksena on selvittää laadun, umpäristön ja turvallisuuden hallintajärjestelmiin liittyvien standardien sisältö sekä niiden käyttäminen konepajassa. Työ koostuu kolmesta pääosasta, joissa käsitellään erikseeen kutakin aihepiiriä. Osioiden alussa perehdytään standardin sisältöön ja lopussa keskitytään erityispiirteisiin, joita konepajassa tulee ottaa huomioon. Työn lopussa on kahden yrityksen kokemuksia ja mielipiteitä järjestelmien rakentamisesta ja käytöstä.

Käsihygienia sairaalainfektioiden ehkäisyssä

Sairaalainfektiot ovat kansanterveydelle suuri ongelma, ja niiden ehkäisyn on arvioitu olevan taloudellisesti yksi kannattavimmista ehkäisevän terveydenhuollon toimista. Huolellinen käsihygienia on vaikuttavin yksittäinen toimenpide, jolla tartuntoja ja niiden leviämistä voidaan ehkäistä. Olemme tehneet opinnäytetyönämme Länsi-Tallinnan Keskussairaalalle käsihygieniaohjeistuksen. Ohjeistukseen kuuluvat oppaaksi laadittu käsihygieniaohje henkilökunnalle sekä erillinen seinäohje potilaille ja omaisille. Opinäytetyömme ohjeistus perustuu kirjallisuuskatasukseen kerättyyn tutkittuun tietoon sairaalainfektioista ja käsihygieniasta. Opinnäytetyössä referoiduista tutkimuksista ilmeni, että käsihygienia toteutuu huonosti. Tilanteet, joissa käsihygienia olisi infektioiden leviämisen kannalta oleellista, se toteutuu korkeintaan 40 %:sesti. Tiedon ja ohjeiden puute on vaikuttanut käsihygieniakäytäntöihin. Tutkimuksissa todettiin, että käsihygienian toteutumista huonontavia seikkoja olivat kiire, negatiiviset asenteet käsihygienian tärkeyden merkitystä kohtaan, luulo käsihuuhteiden ihoa kuivattavasta vaikutuksesta ja huonon esimerkin antaminen. Toimintaa edistävinä tekijöinä koettiin säännöllinen käsihygieniakoulutus, positiivinen asenne, motivointi käsihygieniatekniikan oppimiseen ja muiden hoitotyöntekijöiden esimerkillinen käyttäytyminen. Käsihygieniaohjeistuksessa olemme kertoneet käsien välityksellä tarttuvista mikrobeista, oikaoppisesta käsihygieniasta sekä käsiendesinfektiosta. Tällä olemme pyrkineet lisäämään tietoa sairaalainfektioista sekä niiden torjunnasta käsihygienian keinoin.

Myöhäisleikki-ikäisen lapsen valmistaminen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen ja siihen liittyvien pelkojen lievittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuen, miten sairaanhoitaja voi ohjauksen avulla lievittää myöhäisleikki-ikäisen lapsen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen kohdistuvia pelkoja. Opinnäytetyö on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Jorvin sairaalan lastenosastojen yhteistä projektia, jonka tarkoituksena on kehittää lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausta. Menetelmänä työn tekemisessä käytimme soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Katsauksen aineisto muodostui kahdeksasta englanninkielisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin ja kuvailevan synteesin avulla. Tutkimusten mukaan myöhäisleikki-ikäistä lasta valmisteltiin päiväkirurgiseen toimenpiteeseen käyttämällä erilaisia ohjausmenetelmiä. Tiedon antamiseen perustuva ohjaus voitiin toteuttaa suullisesti tai kirjallisesti. Havainnollistavaan ohjaukseen kuului toimenpidepaikkaan ja -välineisiin tutustuminen sekä toimenpiteen kuvaus kirjan, videon, nukkien tai valokuvien avulla. Leikkiin perustuvassa ohjauksessa lapsi sai leikkiä hoitovälineillä ja toimenpiteeseen tutustuttiin roolileikin tai vuorovaikutuksellisen lastenkirjan avulla. Perhekeskeinen ohjaus toteutettiin ottamalla perhe mukaan lapsen valmistamiseen ja perhettä ohjattiin lapsen tukemisessa. Lapsen yksilölliseen valmistamiseen kuului lapsen kehitysvaiheen ja ymmärryksen, lapsen käyttämien selviytymiskeinojen ja valmistelun ajankohdan huomiointi. Tiedon antamiseen perustuva ohjaus on yleisesti käytetty, mutta se ei ollut tutkimusten mukaan yksistään tehokas pelkojen lievittämisessä, vaan hyödyllisempää oli käyttää lapsen valmistamiseen monipuolisesti eri ohjausmenetelmiä. Hyödyllisimmäksi valmisteluohjelmaksi osoittautui perhekeskeinen tietoa antava, havainnollistava ja leikin avulla tapahtuva ohjaus, koska sillä oli hyödyllisiä vaikutuksia sekä preoperatiivisten pelkojen lievittämiseen että leikkauksesta toipumiseen. Jatkossa olisi tarpeellista kehittää tutkitusti tehokkaita valmisteluohjelmia lasten päiväkirurgiaan ja huomioida lasta ja perhettä valmistamisessa yksilöllisemmin. Koska laajaan valmisteluun tarvitaan paljon taloudellisia ja henkilökuntaresursseja, olisi järkevää kehittää arviointimenetelmä, jonka avulla voitaisiin valita toimenpiteeseen tulevien lasten joukosta ne, jotka hyötyisivät laajemmasta valmistelusta eniten.

Globaalien toimijoiden informaatioteknologian ulkoistamiseen tarjoamat palvelut

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia informaatioteknologian ulkoistamispalveluita globaaleilla markkinoilla toimivat suuret yritykset (IBM, Accenture, Siemens AG) tuottavat asiakkailleen. Tutkimuksessa selvitetään, missä laajuudessa tutkittavat yritykset tuottavat palveluita markkinoille, ja tämän tiedon perusteella tutkittavia vertaillaan keskenään. Tutkimuksen toteutustapa on kvalitatiivinen ja nojaa kokonaan julkisista lähteistä saatuun tietoon. Tieto on pääosin hankittu tutkittavien yritysten internetissä sijaitsevilta sivuilta. Tutkimus tulokset osoittavat, että kansainvälisesti toimivilla suurilla yrityksillä on eroja samojen palveluiden tuottamistavassa. Jokainen toimija on rakentanut tuotettavan ulkoistamispalvelun ympärille omanlaisensa organisaation ja toimintatavan, jolla palvelu tuotetaan. Tutkimuksessa keskitytään selvittämään tutkittavien yritysten kykyä tuottaa ulkoistettava palvelu kokonaisuudessaan, omana toimintonaan.

Yhteiskuntavastuullinen kulutuskäyttäytyminen

Tämän kandidaatintyön päätarkoituksena on selvittää ja tarkastella yhteiskuntavastuullista kulutuskäyttäytymistä osana laajempaa markkinataloutta. Työ perustuu olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimusten esittelemiseen ja analysointiin. Eri lähteistä saatua tietoa pyritään yhdistelemään ja jäsentelemään niin, että yhteiskuntavastuullisesta kuluttamisesta rakentuu olennaisia asioita ja näkökantoja monipuolisesti käsittelevä kokonaisuus. Työ alkaa yhteiskuntavastuullisen näkökulman kehityksen tiiviillä esittelyllä, jonka jälkeen pohditaan yhteiskuntavastuullisen kuluttajan roolia osana kulutusmarkkinoita. Toisaalta hänellä on osto- ja kulutusvalintojensa kautta mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden ominaisuuksin ja tarjontaan, mutta toisaalta hän joutuu tekemään valintansa tuottajien asettamissa tuotevalikoimaa ja -tietoa koskevissa puitteissa. Yhteiskuntavastuullista kuluttajaa voidaan yksiselitteisemmin tyypittää hänen eettisten asenteidensa ja tietoisuutensa mukaan, kun taas demografiset tekijät eivät ole osoittautuneet kovin toimivaksi luokittelutavaksi. Yhteiskuntavastuullinen kulutus- ja ostoprosessi poikkeaa normaalista lähinnä siten, että sen aikana kuluttaja painottaa tiedon hankintaa sekä vaihtoehtoisten kulutustapojen olemassaoloa. Hänen ostopäätöksensä perustuvat perinteisten ostokriteereiden lisäksi tuotteiden ja palvelusten eettisiin ominaisuuksiin, ja sen lisäksi, että hän vertailee eri tuottajien tarjoamia, hän harkitsee myös hyödykkeiden lainaamista, käytettynä ostoa tai jopa kokonaan hankkimatta jättämistä. Eettisyyteen perustuvien kulutuspäätösten takana on yhteiskuntavastuullisen valveutuneisuuden lisäksi moninaisia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Yhteiskuntavastuullisen ajattelutavan jatkuvasta leviämisestä huolimatta eettisesti tuotettujen tuotteiden ja palveluiden suhteelliset markkinaosuudet ovat tällä hetkellä vielä melko vaatimattomia. Syinä tähän voidaan pitää kuluttajien hämmennystä runsaan ja ristiriitaisen tiedon äärellä, yritysten yhteiskuntavastuullisuutta ja omia vaikutusmahdollisuuksia kohtaan tunnettua skeptisyyttä sekä muiden tuoteominaisuuksien, kuten hinnan ja laadun, priorisointia. On kuitenkin ennustettavissa, että tulevaisuudessa yritysten yhteiskuntavastuullinen toiminta tulee yhä korostumaan, ja siitä voi muodostua kannattava kilpailuvaltti. Jotta yritykset voisivat hyötyä optimaalisesti eettisistä toimintatavoistaan, niiden tulee segmentoida kohderyhmänsä ja asemoida tuotteensa oikein sekä varmistaa yksiselitteisen tuotetiedon saatavuus.

Knowledge creation and transfer in an iterative project environment

This Master’s Thesis examines knowledge creation and transfer processes in an iterative project environment. The aim is to understand how knowledge is created and transferred during an actual iterative implementation project which takes place in International Business Machines (IBM). The second aim is to create and develop new working methods that support more effective knowledge creation and transfer for future iterative implementation projects. The research methodology in this thesis is qualitative. Using focus group interviews as a research method provides qualitative information and introduces the experiences of the individuals participating in the project. This study found that the following factors affect knowledge creation and transfer in an iterative, multinational, and multi-organizational implementation project: shared vision and common goal, trust, open communication, social capital, and network density. All of these received both theoretical and empirical support. As for future projects, strengthening these factors was found to be the key for more effective knowledge creation and transfer.

PGW-linjan käyttövarmuuden ja kunnossapidon tehokuuden parantaminen kiinteällä kunnonvalvonnalla

Tämän diplomityön lähtökohtana on tutkia kiinteän kunnonvalvonnan ja ehkäisevän kunnossapidon edellytyksiä ja mahdollisuuksia Anjalan Paperitehtaan painehiomossa. Työn tavoitteena on kunnossapidon kustannustehokkuuden parantaminen ja häiriöaikojen vähentäminen ja sitä kautta koko tuotantoprosessin tuottavuuden nostaminen. Työn alussa tarkastellaan tämänhetkisiä prosessilaitteiston häiriötekijöitä ja kunnossapidon vaikutusmahdollisuuksia häiriöiden korjaukseen ja kustannuksiin. Tarkastelun perusteella päädyttiin painehiomossa ehkäisevän kunnossapidon määrän nostamiseen ja kiinteän kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönottoon H4-linjalla. Jatkuvatoimisen kunnonvalvonnan edut tutkimuksen ja teorian perusteella ovat laitteiden käyttövarmuuden olennainen paraneminen ja kunnossapitokustannusten aleneminen. Työn kokeellisen osan perusteella kunnossapitokustannukset alenivat noin 24 % ja käytettävyyden tehostumisen johdosta laitehäiriöt alenivat 50 %:lla. Tulokset saatiin aikaan toteuttamalla suunnitellut ehkäisevät huollot kriittisille laitteille. Kiinteä kunnonvalvonta antoi kunnossapidolle tiedon laitteiden oikea-aikaisesta huoltovälistä. Investoinnin hyödyt saatiin täysmääräisesti käyttöön jo laitteiston ensimmäisen käyttövuoden aikana. Henkilöstön osaamiskapasiteetin nosto tulee vielä lisäämään edellä mainittuja hyötyjä.

Muusikkous kolmessa sukupolvessa

Tutkin opinnäytetyössäni muusikkoutta. Se on asia minkä tuntee ja tietää, mutta sitä on vaikea pukea sanoiksi. Tutkin myös miten muusikkous on muuttunut viimeisten viidenkymmenen vuoden ajalta ja miten se on siirtynyt suvussani isältä pojalle. Aloin tutkia aihetta koska halusin hyödyntää isoisäni ja isäni ammattitaitoa ja tietotaustaa opinnäytetyössäni ja verrata omaa muusikkouttani heidän ammattitaitoonsa. Halusin nähdä onko muusikkous muuttunut sukupolvien vaihtuessa ja onko huomattavissa joitakin yhteisiä piirteitä harjoittaa muusikon ammattia? Tein työni haastattelemalla isoisääni, isääni ja vastaamalla myös itse tekemiini kysymyksiin. Nauhoitin haastattelut, kuuntelin ne läpi useaan otteeseen ja poimin tutkimukseni kannalta oleellisen tiedon ylös. Vertasin myös haastattelujeni tuloksia Ahti Nikkosen väitöskirjaan Ravintolamuusikon ammatin nousu ja tuho. Hän on jakanut muusikkouden tutkimuksessaan kolmeen eri tyyppiin, elämäntapamuusikoksi, tähtiinpyrkijämuusikoksi ja ohimenijämuusikoksi. Löysin haastattelujen pohjalta oman määritelmäni muusikkoudelle. Sitä ei voi kuvailla vain jollain yhdellä sanalla, vaan siihen sisältyy monia eri piirteitä kuten pelimanniasenne, nöyryys ja terve itseluottamus. Tässä tapauksessa kävi hyvin selvästi ilmi, miten oman isän esimerkki ja ammatti on vaikuttanut poikaan. Hanurista on tullut meidän suvun ns. sukurasite niin kuin itse asian muotoilemme. Tähän on vaikuttanut paljon se, että soitin oli valmiiksi kotona ja opettaja löytyi samasta osoitteesta. Samat aatteet ja periaatteet, joista muusikkous syntyy, siirtyivät myös esimerkin, yhteisten töiden ja keskusteluiden myötä isältä pojalle. Tulimme kaikki siihen tulokseen, että muusikoksi voi opiskella kouluissa, mutta muusikkoutta ei voi lukea kirjoista vaan siihen pitää kasvaa. Kukaan tutkittavista ei myöskään lokeroitunut ainoastaan yhteen Ahti Nikkosen määrittelemiin muusikon tyyppeihin, vaan huomasin että kuuluimme niihin kaikkiin. Haastatteluista huomaa myös, miten muusikon ammatti on muuttunut viimeisten reilun viidenkymmenen vuoden aikana. Työt ovat pirstoutuneet lyhyiksi pätkätöiksi jossa eri työnantajia voi vuoden aikana olla jopa sata. Pitkiä kiinnityksiä ei enää ole ravintoloissa tai hotelleissa ja radiotyöt ovat myös vähentyneet. Haastattelujen perusteella sivuhuomiona huomasin myös, miten muusikoiden arvostus on ylipäätään vähentynyt.

Sisäisten rahoitustoimintojen kehittäminen: case Lumon-yhtiöt

Tutkielman tavoitteena oli analysoida ja kehittää Lumon-yhtiöiden sisäisiä rahoitustoimintoja. Kehitettäviksi toiminnoiksi nousivat Lumon-yhtiöiden pääomarakenne, likviditeetin hallinta ja tilaus-toimitusketjun vertailu vanhan ja uuden toimintatavan välillä. Tarkastelutavaksi valittiin case-tutkimus. Tutkielman kohdeyritys Lumon-yhtiöt on teollisuusyritys, joka on erikoistunut lasi- ja alumiinirakentamiseen. Yrityksen pääomarakennetta tutkittiin haastattelemalla yrityksen johtohenkilöitä. Haastatteluiden perusteella laskettiin pääomarakenteen teorioiden mukaisia merkitseviä tekijöitä. Tuloksista havaittiin, että Lumon-yhtiöt hyötyisivät vieraan pääoman korkojen veroedusta ilman omavaraisuuden vaarantamista. Tätä ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi, koska rahoituksellisen joustavuuden säilyttäminen on merkitsevin pääomarakenteen tekijä. Tutkielmassa muodostettiin likviditeettiä ennustava malli, jonka avulla likviditeettiä voidaan seurata. Mallin pohjaaminen liikevaihtoennusteeseen ei täysin onnistunut, koska ennusteen tarkkuus ei ollut riittävä. Likviditeetin hallinnan osalta tutkittiin myös Lumon-yhtiöiden ulkomaisten tytäryhtiöiden kassavirtojen hallintaan liittyviä haasteita ja esitettiin niihin ratkaisuja. Tutkielmassa analysoitiin likviditeetin näkökulmasta vanhaa toimintatavan ja sitä verrattiin uuteen Lumon Express -toimintatapaan. Mittarina käytettiin käyttöpääomaa. Vertailu osoitti uuden toimintatavan pienentävän käyttöpääoman määrää 30 %.