Lentoupseerin siirto Lentosotakouluun : vaikutukset työmotivaatioon

Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, miten lentoupseerin siirto Lentosotakouluun vaikuttaa hänen työmotivaatioonsa. Lisäksi haluttiin tietää, mitä positiivisia ja negatiivisia heijasteita siirtoaiheuttaa, onko työmotivaation mahdolliseen muutokseen yhteisiä selittäviä tekijöitä, ja mihin siirron aiheuttamiin työmotivaatiota heikentäviin tekijöihin järjestelmä voi vaikuttaa. Tutkimus oli luonteeltaan selittävä kvantitatiivinen survey-tutkimus. Kohderyhmänä oli Lentosotakouluun siirretyt lentoupseerit (n=31). Aineisto kerättiin lomakekyselyllä marraskuussa 2007. Vastausprosentti oli 84. Tutkimus oli kokonaistutkimus. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS-ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia, keskiarvoja, Mann-Whitneyn U-testiä sekä Pearsonin korrelaatiomatriisia. Avoimet kysymykset analysoitiin teemoittamalla. Tutkimuksen päätuloksena voidaan pitää sitä, että lentoupseerin siirto Lentosotakouluun aiheuttaa ongelmia työn ulkopuoliseen elämään liittyviin tekijöihin, mutta itse työn sisällön kokemiseen se vaikuttaa positiivisesti. Siirron aiheuttamat työmotivaation muutokset koetaan hyvin yksilöllisesti. Suurimpina vaikuttavina tekijöinä näyttäisi olevan oma halukkuus, perheen tilanne (sisältää sosiaaliset tekijät), henkilöstöpolitiikka, paikkakuntaan liittyvät asiat ja luottamus työnantajaan. Tutkimuksen tulokset ohjaavat työnantajaa puuttumaan epäkohtiin sekä edesauttavat lentoupseereita siirtoon varautumisessa.

Suoritustasomittauksista saatujen havaintojen hyödyntäminen koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä Karjalan prikaatin Huolto- ja kuljetuskomppaniassa

Suoritustasomittauksia tehdään joukkotuotettaville joukoille saapumiserien koulutuksen loppuvaiheessa. Suoritustasomittauksissa verrataan joukon toimintaa niille asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Suoritustasomittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään joukkojen sodanajan sijoittamisessa, koulutuksen seurannassa ja jatkokoulutuksen suunnittelussa kertausharjoituksia varten. Arvioitava joukko koulutetaan perusyksikössä, joka vastaa sodanajan joukon tuottamisesta. Tällöin joukon saavuttama suorituskyky ja mittaustulos ovat osaltaan perusyksikössä annetun koulutuksen tulosta. Tämä joht aa myös siihen, että suoritustasomittauksista saatua palautetta tulisi voida hyödyntää perusyksikön koulutuksen kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka suorituskykymittauksista saatua palautetta ja tehtyjä havaintoja hyödynnetään koulutuksen kehittämiseksi perusyksikössä yksikön henkilöstön mielestä. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka Huolto- ja kuljetuskomppaniassa kehitetään koulutusta hyödyntämällä suoritustasomittauksista saatuja havaintoja ja palautteita. Tutkimus- ongelma on, miten suorituskykymittauksissa ja arvioinneissa saatuja h avaintoja hyödynnetään perusyksikön koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä Karjalan prikaatin Huolto- ja kuljetuskomppaniassa? Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmä on tapaustutkimus, jolle on tyypillistä kohteen kokonaisvaltainen tarkastelu. Olennaista tapaustutkimuk sessa on sen kohdistuminen nykyhetkeen, rajattuun tapaukseen ja todelliseen tilanteeseen, jota ei voida järjestää kokeelliseksi asetelmaksi. Tiedonhankintamenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa haastattelun aihepiirit, eli teema-alueet ovat ennalta suunniteltuja. Haastatteluaineiston analysointimene telmänä on käytetty teemoittelua. Se perustuu teemahaastattelu ssa muodostettujen teemojen hyödyntämiseen. Teemoittelulla tarkoitetaan että analyysivaiheessa tarkastellaan sellaisia aineistosta nousevia piirteitä ja teemoja, jotka ovat yhteisiä use alle haastateltavalle. Analyysissa käytettyä päättelyä voidaan kuvailla teorialähtöiseksi, eli abduktiiviseksi. Tutkimusilmiötä tarkastellaan sotilaspedagogiikan näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet ovat pedagogiikkaa ja koulusta käsittelevä kirjallisuus, Puolustusvoimien ja Karjalan prikaatin koulutusta käsittelevät asiakirjat, sekä Huolto- ja kuljetuskomppanian henkilökunnan haastattelut. Tutkimusta varten haastateltiin yksikön päällikkö, varapäällikköä ja kahta kouluttajaa. Tutkimuksen tuloksena muodostui kuvaus suorituskykymittausten toteutuksesta ja siitä saatujen tulosten hyödyntämisestä osana Huolto- ja kuljetuskomppanian koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimuksessa selvisi myös yksikön koulutuksessa käytettävien epävirallistenhuoltokomppanian taktiikkaa ja taistelutekniikka oh jaavien asiakirjojen ja tuotettavan sodanajanjoukon päällikön vaikutus koulutukseen. Tutkimuksen keskeisimpänä johtopäätöksenä on tutkijan tekemä havainto epävirallisten käy- täntöjen ja koulutuskulttuurin vaikutuksesta koulutuksen kehittämisessä. Erityisesti koulutustapahtumien kehittämisessä korostuu yksikön henkilökunnan tekemät havainnot, ei niinkään mittaustulokset tai harjoitusraportit. Mittaustuloksia ja harjoitusraportteja hyödynnetään seuraavan saapumiserän koulutuksen läpivientejä suunniteltaessa ja tarkennettaessa koulutuksen painopistettä.

Probabilistic contact preferences in protein-ligand and protein-protein complexes

Modeller för intermolekulär växelvärkan utnyttjas brett inom biologin. Analys av kontakter mellan proteiner och läkemedelsforskning representerar typiska tillämpningsområden för dylika modeller. En modell som beskriver sådana molekylära växelverkningar kan utformas med hjälp av biofysisk teori, vilket tenderar att resultera i ytterst tung beräkningsbörda även för enkla tillämpningar. Ett alternativt sätt att formulera modeller är att utnyttja stora databaser som innehåller strukturmätningar gjorda med hjälp av till exempel röntgendiffraktion. Då man använder sig av empiriska mätdata direkt, möjliggör en statistisk modell att osäkerheten och inexaktheten i datat tas till hänsyn på ett adekvat sätt, samtidigt som beräkningsbördan håller sig på en rimligare nivå jämfört med kvantmekaniska metoder som i princip borde ge de optimala resultaten. I avhandlingen utvecklades en 3D modell för numerisk undersökning av intermolekulär växelverkan baserad på Bayesiansk statistik. Modellens syfte är att åstadkomma prognoser för det hurdana eller vilka molekylstrukturer prefereras i en given kontext, d.v.s. är mer sannolika inom ramen för interaktion. Modellen testades i essentiella molekyläromgivningar - en liten molekyl vid sin bindningsplats hos ett protein och en gränsyta mellan proteinerna i ett komplex. De erhållna numeriska resultaten motsvarar väl experimentella resultat som tidigare rapporterats i litteraturen, exempelvis kvalitativa bindningsaffiniteter och kemisk kännedom av vissa aminosyrors rumsliga förmågor att utgöra bindningar. I avhandlingen gjordes ytterligare preliminära tester av den statistiska ansatsen för modellering av den centrala molekylära strukturella anpassningsbarheten. I praktiken är den utvecklade modellen ämnad som ett led i en mer omfattande analysmetod, så som en s.k. farmakofor modell. Molekyylivuorovaikutusten mallintamista hyödynnetään laajasti biologisten kysymysten tarkastelussa. Tyypillisiä esimerkkejä sovelluskohteista ovat proteiinien väliset kontaktit ja lääkesuunnittelu. Vuorovaikutuksia kuvaavan mallin lähtökohta voi olla molekyyleihin liittyvä teoria, jolloin soveltamiseen liittyvä laskenta saattaa olla erityisen raskasta, tai suuri havaintojoukko joka on saatu aikaan esimerkiksi mittaamalla rakenteita röntgendiffraktio menetelmällä. Tilastollinen malli mahdollistaa havaintoaineistossa olevan epätarkkuuden ja epävarmuuden huomioimisen, samalla pitäen laskennallisen kuorman pienempänä verrattuna periaatteessa parhaan tuloksen antavaan kvanttimekaaniseen mallinnukseen. Väitöstyössä kehitettiin bayesiläiseen tilastotieteeseen perustuva 3D malli molekyylien välisten vuorovaikutusten laskennalliseen tarkasteluun. Mallin tehtävä on tuottaa ennusteita sen suhteen, minkä tai millaisten molekyylirakenteiden väliset kompleksit ovat etusijalla, toisin sanoen todennäköisempiä, vuorovaikutustilanteessa. Työssä kehitetyn menetelmän toimivuutta testattiin käyttötarkoituksen suhteen olennaisissa molekyyliympäristöissä - pieni molekyyli sitoutumiskohdassaan proteiinissa sekä rajapinta kahden proteiinin välilllä proteiinikompleksissa. Saadut laskennalliset tulokset vastasivat hyvin vertailuun käytettyjä kirjallisuudesta saatuja kokeellisia tuloksia, kuten laadullisia sitoutumisaffiniteetteja, sekä kemiallista tietoa esimerkiksi tiettyjen aminohappojen avaruudellisesta sidoksenmuodostuksesta. Väitöstyössä myös alustavasti testattiin tilastollista lähestymistapaa tärkeän molekyylien rakenteellisen mukautuvuuden mallintamiseen. Käytännössä malli on tarkoitettu osaksi jotakin laajempaa analyysimenetelmää, kuten farmakoforimallia.

Viron Puolustusvoimien liikekannallepanotietojärjestelmän käyttäjävaatimukset ja tietojärjestelmän kehittämistarpeet

Viron puolustusministereossa ja puolustusvoimissa on tiedostettu liikekannallepanon tietojärjestelmän kehittämistarve yleisen valmiuden kehittämisen myötä 2000 – luvuilta lähtien. Liikekannallepanon tietojärjestelmän kehittäminen nähdään yhtenä keskeisenä sodan ajan joukkojen perustamisvalmiuden kehittämiskohteena. Tarve on johtanut puolustusvoimien kehittämissuunnitelmiin siten, että järjestelmän käyttöönotto Viron puolustusvoimien ja suojeluskunnan vaatimissa esikunnissa sekä laitoksissa aikautuisi viimeistään vuonna 2015. Tutkimustyön kokonaistavoitteena oli nykyisen liikekannallepanotietojärjestelmän määrittelyn tarkentaminen ja kehittämisehdotuksien esittäminen käyttäjävaatimusten täydentämisen kautta. Tutkimuksessa keskityttiin alustavien käyttäjävaatimusten selvittämiseen ja tutkimustyön pääkysymystä lähestyttiin vaatimusmäärittelyn lähtökohdista ja liikekannallepanojärjestelmän tarpeista. Tutkimustyössä oli siis etusialla suorituskyvyn kehittämiseen liittyvä lähestymistapa. Varsinainen tutkimuskohde oli liikekannallepanojärjestelmä ja sen suorituskyky. Lisäksi selvitettiin pääsääntöisesti käyttäjävaatimusten merkitys tietojärjestelmien kehittämisessä ja rooli organisaatiotoiminnan strategian sekä tietohallinnon ratkaisujen välillä. Käytännössä analysoitiin Viron liikekannallepanotietojärjestelmän nykytilaa ja tuloksia verrattiin tietojärjestelmän kehittämisen yleisen teoriaan sekä kansainvälisen suorituskykyjen suunnittelun ohjeistukseen, jota kautta havaittiin kehitettävää tämän tutkimuksen tekohetkellä. Tutkimustyö on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa kartoitetaan ja kuvataan tutkijan oman kokemuksen ja kirjallisuuden perusteella havainnot käsiteltävästä tutkimusaiheesta. Kirjallisista lähteistä saatua aineistoa on täydennetty asiantuntijan teemahaastattelulla. Tutkimustyön tuloksena on tunnistettu kolme oleellista osakokonaisuutta, joiden huomioiminen parantaisi tietojärjestelmien hyödynnettävyyttä ja kehittämisen lähtökohtia Viron puolustusvoimissa: 1) tietotekniikkaa tulisi tarkastella toimintojen uudelleen arvioinnin kannalta, hyödyntämällä sitä uudenlaisten toimintomallien toteutuksessa; 2) vaatimusmäärittelyn kehittämisessä kansallisille tarpeille lisäksi kansainvälisten tarpeitten, rajapintojen sekä vaikutusten huomioiminen ja tarkastelu; 3) suoristuskykylähtöisyyteen ja vaatimusmäärittelyyn perustuvan hanketoiminnan kokonaisvaltainen soveltaminen puolustusvoimissa sekä tietojenkäsittelyn kehittämisen kokonaissuunnittelu ja kehittämistoimenpiteiden koordinoinnin toteuttaminen puolustusvoimissa.

Ilmavoimat ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä Suomessa vuonna 2025

Suomen puolustuspolitiikka nojaa tulevaisuudessa yhä enemmän kansainväliseen yhteistyöhön ja verkottuneen puolustuksen periaatteisiin. Puolustusmateriaalikustannusten kasvaminen ohjaa kumppaneita hakemaan uusia yhteistoimintatapoja ns. Pooling & Sharing ja Smart Defense-periaatteiden mukaisesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomen asema turvallisuuspoliittisessa kontekstissa on merkittävästi muuttunut eurooppalaisen, pohjoismaisen sekä Suomen ja Yhdysvaltojen tiivistyneen yhteistyön seurauksena. Suomen saavuttama asema Naton rauhankumppanina, pohjoismainen NORDEFCO-sotilasyhteistyö sekä kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa muodostavat merkittävän ulkopoliittisen viestin geopoliittiseen ympäristöömme. Eräs Suomen ulkopolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutumisen välttäminen. Päämäärä pyritään saavuttamaan ulkopolitiikan ja diplomatian keinoin sekä ylläpitämällä uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Keskeinen tekijä Suomen puolustuksen uskottavuudelle on kansainvälinen sotilasyhteistyö ja asevoimien järjestelmien sekä käyttö- ja toimintaperiaatteiden yhteentoimivuus. Puolustusvoimille hankittava pitkän kantaman ilmasta maahan –kyky, JASSM-ohjus (Joint Air-to-Surface Standoff Missile), mahdollistaa tulevaisuudessa operaatioiden ulottamisen vastustajan syvyyteen. Tällä suorituskyvyllä voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus Suomen joutumiseksi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi tai Suomen alueen hyväksi käyttämiseksi sotilaallisen uhkan kohdistuessa lähialueen Nato jäsenmaihin. Arvioitaessa Suomen puolustuksen uskottavuutta tarkastellaan useimmiten Venäjän sotilaspoliittista ja materiaalista kehitystä Suomen lähialueella. Tarkastelu rajoittuu usein geopoliittisesti Itämeren ympäristöön, jolloin globaalit muutostekijät tai Suomen muuttunut asema kansainvälisessä järjestelmässä jäävät huomioimatta. Asevoimien käyttäminen valtion ulkopoliittisten päämäärien tukemiseksi on kuulunut erityisesti suurvaltojen politiikkaan. Ranskassa la diplomatie aérienne ja Yhdysvalloissa Air Diplomacy käsittävät yleiseen diplomatiaan perustuvia toiminnan osa-alueita, joilla ilmavoimat voivat joko yhteistyön tai sotilaallisen pelotteen keinoin vaikuttaa valtioidensa ulkopolitiikkaan tai kansallisiin intresseihin. Tämän tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys, miten Suomen ilmavoimat voisi tukea ulkopoliittisten päämäärien saavuttamista Suomessa vuonna 2025. Ongelman ratkaisemiseksi selvitettiin, millainen on mahdollinen Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö vuonna 2025 ja mitä tarkoittavat käsitteet la diplomatie aérienne ja Air Diplomacy. Tutkimus toteutettiin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmin luomalla tutkittavasta ilmiöstä systeeminen malli (systeemiajattelu) sekä toteuttamalla 18 asiantuntijan argumentoiva Delfoi-paneeli. Systeemissä huomioitiin Suomen geopoliittiseen ympäristöön vaikuttavia muutostekijöitä. Tutkimus osoitti, että suomalainen sotilasstrategia sekä ulkopolitiikan ja puolustusvoimien välinen suhde toisiinsa ovat osittain jäsentymättä. Puolustusvoimien tehtävät eivät nykyisessä muodossaan tue kenttäohjesäännössä määriteltyjen Suomen puolustuksen ulottuvuuksien mukaisia ulkopoliittisia päämääriä. Puolustusvoimien tehtäviin eivät sisälly Islannin ilmavalvonnan tyyppiset, ulkopoliittisia päämääriä tavoittelevat tehtävät. Asevoimadiplomatian keinoin on mahdollista nostaa Suomen painoarvoa kansainvälisessä järjestelmässä ja vahvistaa uskottavaa puolustuskykyä suhteessa muihin valtioihin. Geopoliittisessa ympäristössämme asevoimadiplomatia voi lisätä lähialueen vakautta ja korottaa mahdollisen vastustajan kynnystä kohdistaa Suomeen sotilaallisia operaatioita jopa ilman sotilaallista liittoutumista. Ilmavoimadiplomatia-käsitteelle ei toistaiseksi koettu tarvetta. Tutkimus osoitti, että Suomen ilmavoimien korkea yhteensopivuus, tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä monipuolinen keinovalikoima mahdollistavat tulevaisuudessa valtion ulkopoliittisten päämäärien tukemisen. Tärkeimpiä ilmavoimadiplomatian keinoja vuonna 2025 ovat osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan, kansainvälinen harjoitusyhteistyö, ilmavoimien korkean valmiuden ja suorituskyvyn osoittaminen ulkovalloille sekä sotilaallinen tiedonvaihto. 2020-luvulla ulkopoliittisesti merkittävä ratkaisu on päätös Hornetin seuraajan hankinnasta.

Rajaturvallisuusriskien hallinta

Tässä tutkimuksessa rajaturvallisuus ja rajaturvallisuusriski määritellään käsitteinä sekä pohditaan miten kompleksisia rajaturvallisuusriskejä voidaan hallita. Tutkimus koostuu neljästä osasta. Johdannossa esitetään tutkimuksen taustatekijät. Ensimmäisessä luvussa määritellään tutkimusongelma ja rajaukset sekä tutkimusmetodologiset valinnat. Toisessa luvussa tehdään John Wilsonin analyysimallin mukainen rajaturvallisuusriskin käsiteanalyysi. Kolmannessa luvussa määritetään riskienhallinnan teoreettinen tausta ja etsitään keinoja rajaturvallisuusriskien hallinnalle. Tarkastelu tehdään kompleksisten riskien hallinnan näkökulmasta. Neljänteen osaan kootaan johtopäätökset sekä vastataan tutkimuskysymyksiin. Rajavartiolaitoksen kehittyminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Nuoren valtion rajavartiolaitoksen vaihe, kylmän sodan rajavartiolaitoksen vaihe ja verkottuneen rajavartiolaitoksen vaihe, jossa toimintaympäristön monimutkaistuminen ja rajatarkastukset uutena tehtävänä muuttivat Rajavartiolaitoksen toimintaa merkittävällä tavalla. Verkottuneen rajavartiolaitoksen vaiheessa sisäinen turvallisuus ja rajaturvallisuus siirtyivät kansalliselta tasolta kompleksisemmalle globaalille tasolle. Emergenssin myötä systeemien määrä lisääntyi ja syntyi kokonaan uusi Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden taso. Uudella tasolla myös rajaturvallisuusriskeihin liittyviä systeemejä on enemmän ja niiden keskinäisriippuvuudet ovat monimutkaisempia. Kompleksisuus voidaan huomioida rajaturvallisuusriskien hallinnassa ymmärtämällä, että toisen vaiheen toimintatavat tai toimintaympäristökäsitys eivät toimi enää kolmannessa vaiheessa sellaisenaan. On tunnistettava kolmannen tason systeemit ja niiden toimintaperiaatteet, jotta omat toimenpiteet voidaan suunnata oikein. Yhdennetty rajaturvallisuus strategisena ratkaisuna ja operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä taktisena ratkaisuna soveltuvat hyvin kompleksisten rajaturvallisuusriskien hallintaan. Rajavartiolaitosta voidaan kuitenkin kehittää edelleen resilientin organisaation suuntaan. Resilientiltä organisaatiolta vaaditaan kykyä ennakoida, havainnoida ja reagoida. Organisaatiolta vaaditaan kykyä ymmärtää, mitä voi tapahtua, tietoa siitä minne havainnointi pitää suunnata ja tietotaitoa reagoida oikealla tavalla olemassa olevan toimivallan puitteissa. Hallitakseen kompleksisia rajaturvallisuusriskejä Rajavartiolaitoksen tulee kiinnittää huomiota päätöksentekoon ja erityisesti päätöksen vaikutusten analysointiin. Heijastavan päätöksenteon mallissa huomioidaan päätöksen aiheuttamat välittömät, välilliset ja seurannaiset vaikutukset. Rajaturvallisuuden alalla tehdään päätöksiä jatkuvasti. Päätöksiä tekevät niin valtiolliset kuin eivaltiollisetkin toimijat sekä yksittäiset ihmiset. Päätökset luovat uusia tulevaisuuksia ja vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Kansallista rajaturvallisuutta ei ole olemassa ilman Euroopan unionin rajaturvallisuutta ja päinvastoin. Kansallisella ulkorajalla tehtävän rajavalvonnan lisäksi tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota yhteistoimintaan Schengen -alueen ulkorajoilla sekä vapaan liikkuvuuden alueella tehtävään ulkomaalaisvalvontaan. Kansallisen rajavalvonnan merkitys vähenee, jos muilla ulkorajoilla valvonta ei toimi.

Työhyvinvointi strategisena osana yrityksen liiketoimintaa

Tutkimus käsittelee yrityksen työhyvinvointitoiminnan kokonaisuutta strategisesta näkökulmasta. Työhyvinvointi on käsitteenä ajankohtainen ja puhuttava aihe niin yhteiskunnan kuin yrityksenkin näkökulmasta. Tästä huolimatta työhyvinvointi ei ole vielä erityisen tunnettu aihe strategisena toimintona. Tutkimuksella pyritään lisäämään tietämystä strategisen työhyvinvoinnin kokonaisuudesta sekä kartoittamaan yrityksen suorituskykyä tukevia työhyvinvoinnin ominaisuuksia. Näiden selvittämiseksi tutkimuksessa kartoitettiin kahden case yrityksen työhyvinvointitoiminnan tilaa sekä tarkasteltiin työhyvinvointitoiminnan systematisoinnin mahdollisia yhteyksiä yrityksen suorituskykyyn. Lisäksi tarkasteltiin yhteyksiä työhyvinvoinnin ja strategisen henkilöstöjohtamisen välillä. Tutkimuksen tavoitteena on havainnollistaa strategisen työhyvinvointitoiminnan sisältöä. Tutkimus on ekstensiivinen kahden tapauksen case -tutkimus, jossa on käytetty sekä laadullista että tilastollista aineistoa. Laadullinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä kartoittamalla case yritysten työhyvinvointidokumentteja. Tilastollinen aineisto koostuu case yritysten luovuttamista työhyvinvointimittareista. Tilastollinen aineisto on yrityksien itsensä koostamaa. Case yritysten kartoituksessa ilmeni niiden työhyvinvointirakenteiden erilaisuus samasta toimialasta huolimatta. Koska työhyvinvointi ei ole toimialasta riippuvaista, havaittiin työorganisaatiolla itsellään ja työhyvinvointitoiminnan systematisoinnilla olevan suuri merkitys työyhteisön hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin selkeällä vastuunjaolla havaittiin myös olevan vaikutusta toiminnan kehitykseen. Esimiesten rooli ja työhyvinvointijohtamisen jalkauttaminen nähtiin tärkeänä hyvinvoinnin edistäjänä ja mahdollistajana. Huolestuttavana asiana ilmeni henkisen ja psyykkisen hyvinvoinnin alueiden puutteellinen panostus. Case yritysten työhyvinvointitoiminnan systematisoinnilla oli havaittavissa mahdollisia yhteyksiä yritysten suorituskykyyn. Case yritysten kaltaisissa isoissa yrityksissä kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Nämä jäivät kuitenkin pääasiassa spekuloinnin tasolle, sillä työhyvinvoinnin toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä pidemmällä aikavälillä kuin saadusta aineistosta oli mahdollista johtaa. Ollakseen strategista ja liiketoiminnallista suorituskykyä tukevaa toimintaa, työhyvinvoinnin tulisi rakentua osallistaen jokaisen työyhteisön jäsenen kaikilla organisaatiotasoilla sekä tullen kiinteäksi osaksi työarkea. Tutkimustuloksia voi hyödyntää hahmottamaan ja kehittämään yrityksen liiketoiminnallista suorituskykyä tukevaa työhyvinvointitoimintaa.

Korkokäyrän mallintaminen: tarkastelussa Cox-Ingersoll-Ross -malli

Korot ovat erittäin tärkeässä osassa kaikessa taloudellisessa toiminnassa ja tästä syystä niiden kehitystä seurataan mielenkiinnolla. Yksi keino korkojen kehityksen tutkimiseen on rahoitusmarkkinoilla havaittavan korkokäyrän tarkastelu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Cox-Ingersoll-Ross-mallin soveltuvuutta korkokäyrän empiriseen mallintamiseen. Tässä tutkielmassa Cox-Ingersoll-Ross-malli estimoidaan pienimmän neliösumman – ja suurimman uskottavuuden –menetelmillä. Tutkimuksen datana käytetään 3 kuukauden euribor-korkojen ja Saksan valtion 3 kuukauden mittaisen joukkolainan päivätason tuottoja kolmelta eri vuoden mittaiselta periodilta. Mallin avulla estimoituja korkokäyriä verrataan samojen periodien lopussa rahoitusmarkkinoilla realisoituneisiin korkokäyriin. Estimoinnin tulosten perusteella Cox-Ingersoll- Ross-malli ei sovi varauksitta korkokäyrän mallintamiseen. Pienimmän neliösumman –menetelmän diagnostisista tarkastuksista käy ilmi, että menetelmä ei ole sopiva mallin estimoimiseen. Suurimman uskottavuuden –estimoinnin avulla estimoidut korkokäyrät eroavat kaikissa paitsi yhdessä tapauksessa melko selvästi realisoituneista korkokäyristä. Tutkielman tuloksissa on selviä yhtymäkohtia aiempien empiristen tutkimusten tuloksiin. Varsinkin mallin odotusarvohakuisuutta (mean reversion) kuvaavan parametrin estimoinnissa ilmenee epävarmuutta, mikä vaikuttaa koko mallin toimintaan. Sama tulos ilmenee myös aiemmista tutkimuksista, osassa jopa kyseenalaistetaan koko ilmiön olemassaolo. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että yhden muuttujan Cox-Ingersoll-Ross-malli ei varauksitta sovellu korkokäyrän empiriseen mallintamiseen. Todennäköisiä syitä tähän ovat mallin tekemät epärealistiset taustaoletukset sekä se, että tarkasteluperiodien aikana Eurooppa kärsi velkakriisistä, mikä kevensi Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa ja alensi korkotasoa. Tämä seikka vaikuttaa eri periodien tulosten vertailukelpoisuuteen. Tutkielman johtopäätöksenä on, että yhden muuttujan mallien sijaan korkokäyrän mallintamisessa tulisi keskittyä 3 muuttujan malleihin. Tällöin jokaiselle korkokäyrän elementille: taso, kulmakerroin ja konveksisuus saataisiin oma muuttujansa. Tämä helpottaisi myös korkokäyrän volatiliteetin mallintamisessa, mikä osoittautuu ongelmalliseksi vain yhtä muuttujaa käytettäessä.

Vesilauhdutteinen siirrettävä ilmastointilaite

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on syventyä siirrettävien ilmastointilaitteiden tekniikkaan ja toimintaan, sekä tarkastella tavanomaisesta poikkeavana ratkaisuna vesilauhdutteisuutta ilman jäähdytykseen tarkoitetussa ilmastointilaitteessa. Tarkastelu aloitetaan ilmastoinnista siirrettävillä laitteilla käsitellen yleisesti käytössä olevien laitteiden toimintoja ja ominaisuuksia. Tavanomaisia ilmalauhdutteisia siirrettäviä ilmastointilaitteita tarkastellaan lähemmin esimerkkilaitteen kautta. Työn pääaiheena on pienikokoinen vesilauhdutteinen siirrettävä ilmastointilaite, joka jäähdyttää huoneilmaa siirtämällä lämmön seisovaan veteen kompressorilämpöpumpun avulla. Työ kuvaa tällaisen laitteen idean ja toimintaperiaatteen sekä syvempänä tarkasteluna esimerkkilaitteen toiminnan teoreettisen suunnittelun ja mitoituksen. Lopuksi pohditaan tällaisen laitteen järkevyyttä ja kannattavuutta sekä ruoditaan mahdollisia sovellutuksia vesilauhdutteiselle jäähdytykselle.

”Se isoin taloudenhallinta tapahtuu siinä, kun…” : potilasprosessien kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa

Julkinen terveydenhuolto on monien haasteiden edessä. Palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset ovat kasvussa. Samalla julkisen sektorin haastava taloudellinen tilanne aiheuttaa paineita kustannusten pienentämiseksi. Ratkaisuksi haasteisiin on tarjottu esimerkiksi rakenteiden muuttamista, palvelujen ulkoistamista ja liike-elämän sekä tuotantotalouden käyttämien menetelmien soveltamista. Tämä tutkimus tarkastelee sydänpotilaiden hoitoprosessien toimintaa Turun yliopistollisessa kes-kussairaalassa. Potilasprosessien toiminnan tarkastelu tapahtuu prosessijohtamisen, lean-ajattelun ja keskeneräinen potilas -konseptin tarjoamien käsitteiden valossa. Tutkimuksen tavoitteena on pohtia, mitä ongelmia potilasprosesseissa on havaittavissa ja miten potilasprosessien toimintaa on mahdol-lista kehittää. Lisäksi tavoitteena on arvioida voidaanko tutkimuksessa esiteltyjä teorioita hyödyntää terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä ja mitä ongelmia hyödyntämiseen sisältyy. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla sydänpotilaiden parissa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia. Tämän tutkimuksen potilasryhmissä potilaiden kiireellisyyden vaihtelu aiheuttaa ongelmia poti-lasprosessien sujuvuuteen. Nykyiset toimintamallit, joissa toimintaa ohjaavat diagnoosiepäily ja hoitotakuu, eivät huomioi kiireellisyyttä vaan toimivat parhaiten potilasryhmissä, joissa kiireelli-syyden vaihtelu on pientä. Kiireellisyys tulisikin huomioida paremmin toiminnanohjauksessa, jotta prosessien sujuvuus paranee ja kokonaistehokkuus kasvaa. Lisäksi sydänpotilaiden hoidon näkö-kulmasta vaikuttaisi olevan järkevää muuttaa toimintamalleja ja resursointia kardiologisempaan suuntaan. Näin potilaat saavat hoitopäätöksen nopeammin ilman turhia käyntejä ja odottamista. Tutkimuksen teorioiden hyödyntämiseen sisältyy haasteita. Ne koskevat lukuisia näkökulmia, joita potilasprosessien tarkasteluun ja optimointiin voidaan valita. Näkökulmien välillä saattaa valli-ta ristiriitoja. Prosessien optimointia terveydenhuollossa vaikeuttaa se, että toiminnan kustannukset ja hyödyt kohdistuvat eri tahoille, jolloin on vaikeaa määritellä optimaalista toimintatapaa. Lean-ajattelun kokonaisvaltaista hyödyntämistä haittaa se, että julkisesta terveydenhuollosta vaikuttaa puuttuvan kannustimia strategisen asiakasarvon luonnille. Asiakaslähtöisemmästä toiminnasta ei välttämättä saada palkintoa. Haasteista huolimatta tutkimuksen teoriat tarjoavat hyviä mahdolli-suuksia julkisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Ne tarjoavat malleja toiminnan analysointiin ja kehittämiseen, nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä ja näkökulmia sekä haastavat pohtimaan nykyis-ten toimintamallien mielekkyyttä.

Harmonization of Environmental Costs and Investments Reporting

The objective of this Master’s Thesis is to examine the current state of environmental costs and investments reporting at Stora Enso in the Business Area of Printing and Reading. Differences and the factors causing the differences in environmental costs and investments reporting are examined in order to further harmonize the reporting between the mills. Research method is a case study, which comprises 11 paper mills. Environmental costs are studied from year 2012 and environmental investments from year 2011 or from 2012 depending on the mill. The results show that there are two types of differences such as actual and harmonisable affecting to environmental costs reporting. Actual differences result from factors such as location and technical features of the mill. Harmonisable differences represent differences, which distort the actual differences. Factors that cause harmonisable differences are identification and traceability of environmental costs as well as interpretation of the instructions. Estimation of the environmental share of indirect environmental investments causes differences between the mills in environmental investments reporting, as it has to be done case-by-case judgments. A further research could consider a detailed examination of the data registering process in order to further improve traceability of environmental costs. Furthermore, identification and reporting of potential savings could be studied from environmental point of view as resource efficiency is an increasing interest.

Tulospalkkiojärjestelmä yliopistossa – Case-tutkimus Aalto-yliopiston professoreille suunnatun tulospalkkiojärjestelmän kehittämisestä

Suomalainen yliopistolaitos vaikuttaa elävän muutosten aikaa. Uuden yliopistolain myötä valtion ohjaus yliopistoissa on vähentynyt ja yliopistojen autonomia lisääntynyt. Lisääntynyt autonomia on tuonut mukanaan myös entistä enemmän vastuuta yliopiston tuloksellisuudesta ja muutosten myötä on yliopistosektorilla otettu käyttöön yritysmaailmassa jo pitkään vaikuttaneita palkitsemismuotoja, kuten tulospalkkiot. Myös yliopistojen valtionrahoituksen kohdistamisperusteita on jouduttu muuttamaan, jotta ne ovat linjassa yliopistojen uusien suorituspainotteisten toimintamallien kanssa. Tämän tutkielman aiheena on case-yliopiston tulospalkkiojärjestelmän kehittämisen tarkastelu. Lisäksi pyritään löytämään yhteys yliopistojen uuden valtionrahoitusmallin mukaisten yliopistojen tavoitteiden sekä case-yliopiston henkilöstön tulospalkitsemisperusteiden välillä. Tutkimusta tukeva teoria on etsitty tulospalkkausta käsittelevästä aiemmasta tieteellisestä kirjallisuudesta. Tämän lisäksi on aihetta käsittelevästä kotimaisesta kirjallisuudesta valittu tulospalkkiojärjestelmän kehittämistä käsittelevä malli, johon case-yliopiston tulospalkkiojärjestelmän kehitysprojektia peilataan. Aineisto on kerätty haastattelemalla case-yliopiston tulospalkkiojärjestelmän kehittämisestä vastuussa olevaa henkilöä. Case-yliopisto on vuonna 2010 yliopistofuusion myötä syntynyt yliopisto, jossa tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen on aloitettu suurten strategisten muutosten keskellä. Tarve palkkiojärjestelmien kehittämiseen nousi henkilöstön keskuudesta ja kehitystyössä on edetty henkilöstöä osallistaen. Tulospalkkauksella tavoitellaan case-yliopistossa strategian implementointia sekä palkitsemisperiaatteiden yhdenmukaistamista. Suurimpana haasteena on ollut yksinkertaisten, monialaisen yliopiston työntekijöille soveltuvien suoritusmittareiden löytäminen.

Osaamisen johtaminen ja kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa - case Itä-Suomen yliopiston opinto- ja opetuspalvelut

Tutkielman tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen kuvaus osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä tutkielman kohdeorganisaatiossa. Lisäksi halutaan selvittää, millaista osaamista kohdeorganisaatiosta löytyy ja mikä motivoi asiantuntijoita oman osaamisen kehittämiseen. Teoreettinen tarkastelu pohjautuu kolmeen keskeiseen käsitteeseen: osaamiseen, osaamisen johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kirjallisuuskatsauksessa pyritään myös selkeyttämään näiden käsitteiden määritelmien kirjavaa kenttää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Tutkielman kohdeorganisaatio on kokenut muutama vuosi sitten suuren organisaatiorakenteen muutoksen, mikä on tuonut omat haasteensa osaamisen johtamiseen ja toisaalta korostanut sen tärkeyttä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kohdeorganisaatiossa on vahvaa monialaista osaamista ja oman osaamisen kehittämiseen motivoituneita työntekijöitä. Kuitenkin useimmilla osaamisen kehittäminen jää päivittäisten työtehtävien varjoon, joten kouluttautumiselle ja työssä oppimiselle toivottiin lisää mahdollisuuksia.

”Se oli niinko luannollist vissiin, ko kaikki oli samaa.” Avioliiton ulkopuolisten lasten ja heidän äitiensä asema Yläneellä ja Yläneen Vanhankartanon elinpiirissä 1920-1950 –luvulla

Tutkimukseni käsittelee avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän äitiensä asemaa 1920-1950 –luvun suomalaisessa agraariyhteiskunnassa. Tarkastelu keskittyy Yläneen kuntaan ja siellä sijaitsevaan Vanhankartanon alueeseen. Tavoitteenani on kuvata sekä au-lasten ja äitien asemaa, että siinä tarkasteluajankohtana mahdollisesti tapahtunutta muutosta. Tutkimusaineistoni muodostuu kartanon työläisperheissä lapsuuttaan viettäneiden henkilöiden haastatteluista, sekä Yläneen kunnan ja seurakunnan arkistolähteistä. Muistelijoina on sekä avioperheiden että isättömien kotien lapsia. 1900-luvun alkupuolella aviottomat lapset muodostivat yhteiskunnalle paitsi moraalisen ja sosiaalisen ongelman, myös taloudellisen taakan. Tutkimuskirjallisuuden valossa näytti siltä, että köyhyys oli suurempi stigma ja haitta kuin yksittäinen tekijä, kuten aviottomat lapset tai isättömyys. Aineistoni tukee johtopäätöstä, että näin todellakin oli. Köyhyys oli läsnä niin taloudellisena, sosiaalisena kuin kokemuksellisena ulottuvuutena. Nöyryyttäväksi koettuun köyhäinapuun turvautuminen johti kunnan viranomaisten harjoittamaan tarkkailuun. Yläneellä aviottomien perheiden valvontaan vaikutti keskeisesti vuonna 1922 voimaan astunut laki avioliiton ulkopuolisista lapsista lastenvalvojineen. Taloudellisten edunvalvontatehtävien lisäksi lastenvalvoja kiinnitti huomiota lasten kasvatukseen ja kotioloihin. Syyttävä sormi osoitti äiteihin, joita moitittiin siveettömästä ja pahatapaisesta elämästä. Valvonnan painopiste oli kuitenkin selvästi lasten elatuksen järjestämisessä. Elatusvelvollisia oli vaikea saada tilille ja maksetut elatusmaksut olivat liian pieniä turvaamaan lapsen elatuksen. Tästä huolimatta huomattava enemmistö yläneläisistä au-lapsista hoidettiin ilman köyhäinhoidon avustuksia kotihoidossa äitinsä tai tämän omaisten luona. Avioton lapsuus ei automaattisesti johtanut poikkeavan ja pelottavan lapsuuden kokemuksiin. Lapsen elämänkulku oli pitkälti riippuvainen äidin jaksamisesta ja hänen elämäntapansa hyväksymisestä. Yläneellä yhteisön harjoittama ns. epävirallinen valvonta ei näytä kohdistuneen erityisesti avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin tai aviottomiin lapsiin. Vanhankartanon työväen yhteisön suhtautuminen au-lapsiin erosi osin merkittävästi sekä tilallisten luokkakulttuurista että virallisen tahon katsantokannasta. Kartanon tiiviissä yhteisössä asukkaiden suhteellisen yhteneväinen arvomaailma pohjautui tilattomien luokkakulttuuriin. Perimysongelmia tai yhteisön sisäistä kilpailua ei syntynyt, koska muonapalkan myötä usein kaikki elämän perusedellytykset oli sidottu työnantajaan. Avioton lapsi ei siis ollut suuri häpeä tai taloudellinen uhka. Haastateltavien kohdalla oli kyse suhteellisen tavalliseksi koetusta maaseudulla vietetystä lapsuusajasta, johon jätti jälkensä Vanhankartanon omintakeinen elämäntapa. Perheiden monimuotoisuus ja isättömien lasten runsaslukuisuus olikin niin luonnollinen asiantila, etteivät kertojat muistaneet siitä aina erikseen edes mainita.

Nykyaikainen sotataito : sotilaallinen voima murroksessa

Nykyaikainen sotataito – sotilaallinen voima muutoksessa esittelee nykyaikaisen sotataidon keskeisiä ja ajankohtaisia piirteitä. Painopiste on sotateorioissa ja operaatiotaidossa. Tähän liittyen tarkastellaan erityisesti liikesodankäynnin teoriaa, koska sillä on ollut 1970-luvulta alkaen merkittävä rooli sodankäyntiä koskevassa keskustelussa. Myös puolustushaarojen yhteisoperaatioita käsitellään osana sotataidon nykyisiä trendejä. Kirja ei ole siis perinteinen kuvaus Napoleonin sotien jälkeisen ajan sotahistoriasta. Se pyrkii sen sijaan osoittamaan meidän aikaamme asti ulottuvien sotaan liittyvien ajatusten ja teknologisten trendien kehittymisen. Kirjassa on myös kiinnitetty huomiota sotaan inhimillisenä ilmiönä. Näitä ajatuksia on tuotu esiin erityisesti valittujen sotateoreetikoiden ja sodankäynnin filosofien kautta. Kirjassa pohditaan sotataidon historian lisäksi myös kylmän sodan päättymisen jälkeistä aikaa ja näistä kokemuksista mahdollisesti johdettavia trendejä. Sotaa on yleensä käyty maa-alueiden, voimavarojen ja kansojen hallinnasta, vaikka aseellisen konfliktin puhkeamiseen on luonnollisesti muitakin syitä. Sota on syttynyt, kun osapuolet eivät ole voineet päästä keskenään hyväksyttävään ja rauhanomaiseen ratkaisuun sisäpoliittisesti tai valtioiden tai liittoutumien välillä. Tavanomaisten sotien tarkastelu ei toisaalta anna kattavaa kuvaa sodankäynnin kokonaisvaltaisesta muuttumisesta, koska erityisesti nykyaikaa leimaa yhä enemmän epätavanomainen sodankäynti, sissisodat sekä matalan intensiteetin konfliktit. Tämä kirja on tarkoitettu opetuskäyttöön sotilasopetuslaitoksissa (alun perin Ruotsissa ja Norjassa). Sotilasalaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö saattaa lisääntyä Euroopassa tulevina vuosina. Tämä merkitsee sitä, että entistä useampien upseerien mutta myös poliitikoiden tulee tuntea sotataitoon liittyvät kansainväliset termit sekä keskeiset ongelmanasettelut sotatieteissä sotateorian sekä sotahistorian aloilta. Luonnollisesti tämän tietämyksen tulee olla myös osa siviiliasiantuntijoiden asevoimia koskevaa taustatietoa.