1000 resultados para kolmen faktorin malli
Resumo:
Rajoitetoimet, erityisesti sitominen, nuorisopsykiatrisessa hoitotyössä Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja syventää tietoa rajoitetoimien, erityisesti sitomisen, käytöstä nuorisopsykiatrisessa vastentahtoisessa osastohoidossa. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata hoitajien, lääkäreiden ja potilaiden asenteita eri rajoittamiskeinoja kohtaan nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa, kerätä tietoa yhden vuoden aikana tapahtuneiden sitomisten määrästä ja luonteesta sekä kuvata potilaiden kokemuksia sitomisesta nuorisopsykiatrisen osastohoidon aikana. Tutkimus tuottaa arvokasta tietoa korkeatasoisten sitomiskäytäntöjen kehittämiseen nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa, sekä sitomisten määrää vähentämällä että sitomistapoja kehittämällä. Tavoitteena on parantaa sidottujen potilaiden kliinistä hoitoa. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilla, pääkaupunkiseudulle sijoittuvilla, nuorisopsykiatrisilla osastoilla neljässä vaiheessa lokakuun 2009 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian erikoisalan seitsemän suljetun osaston hoitohenkilökunta sekä lääkärit suhtautuivat myönteisesti rajoittamistoimenpiteisiin. Nuorisopsykiatriset potilaat suhtautuivat rajoittamistoimenpiteisiin kriittisemmin kuin henkilökunta. Nuoret suhtautuivat myönteisimmin tarvittaessa annettavaan lääkitykseen, ajoittaiseen tarkkailuun ja kulun rajoittamiseen. Vähiten hyväksytty menetelmä oli verkkosänky. Nuoret arvioivat sitomisen kolmen vähiten hyväksytyn menetelmän joukkoon. Sitomisen esiintyvyys ja pitkien sitomisten määrä olivat korkeita tutkimukseen valituissa yksiköissä. Useimmat sidotut nuoret tiesivät syyn sitomiseensa, suhtautuivat siihen ambivalentisti nähden siinä sekä hyötyä että haittaa, pitäen sitä kuitenkin rangaistuksena. Huolimatta tästä, suurin osa haastatelluista nuorista koki, että joissain tilanteissa sitomista tarvitaan nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa. Nuorilla oli monia ehdotuksia, kuinka parantaa sitomista käytännön osastohoidossa. Tämä väitöskirja tuottaa uutta tietoa eri rajoittamistoimenpiteiden ja sitomisen toteuttamisesta nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa. Käytännön hoitotyön parantamiseksi nuorisopsykiatrisilla osastoilla tarvitaan laaja-alaista ja syvälle luotaavaa koulutusta, jotta rajoittamis-toimenpiteiden määrää voidaan vähentää. Myös kriisitilanteiden hallintaan tarvitaan uusia keinoja. Tietoa, kuvausta toimenpiteistä ja tilanteiden käsittelyä jälkikäteen tulee tarjota ala-ikäiselle potilaalle hänen kehitystasonsa huomioiden. Sitomisten määrää tulee vähentää ja niiden kestoa lyhentää. Nuorten tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä aggression hallintamenetelmiä suomalaisessa nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa.
Resumo:
Yritykset pyrkivät hinnoittelemaan tuotteensa tai palvelunsa markkinoilla siten, että lopputuloksena yritykselle koituisi paras mahdollinen tulos. Kuitenkin myyntihintaan vaikuttavia tekijöitä ovat tuotteiden tai palveluiden valmistus- ja käsittelykustannukset ja markkinat, jotka viimekädessä hinnoittelevat tuotteen ja palvelun. Toimintolaskenta toimii joissain yrityksissä hinnoittelun lähtökohtana ja sitä on laajalti pidetty parempana kustannusten kohdistajana kuin perinteistä kustannuslaskentaa. Tutkimuksen aiheena on tutkia, miten toimintolaskenta soveltuu elintarvikkeiden tukkutoimintaa harjoittavaan yritykseen sekä kuinka paljon mahdolliseen toimintolaskentaan kannattaa sijoittaa resursseja. Tutkimuksen hyvin teoreettisena lähtökohtana toimii Kaplanin ja Cooperin esittämä malli toimintolaskennan optimaalisesta rakenteesta. Tutkimuksen kohteena on yritys, jossa työskentelen tutkimuksen aikana. Tämä mahdollistaa pääsyn yrityksen sisäisiin tietokantoisiin ja yrityksen päivittäiseen arkeen. Tutkimusmetodeina käytetään omia havaintoja, haastatteluja sekä kirjallisuutta ja artikkeleita. Aineiston keruussa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Näitä tutkimuksessa esiintyviä tuloksia peilataan kirjallisuudessa esiintyvään teoriaan, jolloin saadaan kokonaiskuva siitä, miten toimintolaskenta soveltuu juuri tämän kaltaiseen yritykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan artikkelien ja kirjallisuuden pohjalta toimintolaskentaa ja sen käyttöä yrityksissä kansainvälisesti. Toimintolaskennasta esitetään sekä sen hyviä puolia että kritiikkiä muiden tutkimusten perusteella. Toimintolaskennasta on saatu hyötyjä, mutta monissa organisaatioissa toimintolaskentaprojektit ovat kaatuneet niiden monimutkaisuuteen tai muihin vaikeuksiin. On myös hyvin vaikeaa todistaa toimintolaskennan tuomaa kontribuutiota yritysten tuloksiin. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä esiintyi lukuisia liiketoimintaan liittyviä seikkoja, jotka osittain puoltavat tai vastustavat toimintolaskennan käyttöä. Yrityksen laaja tuotevalikoima ja asiakaskanta sekä tuotteiden nivoutuminen toistensa kanssa tuottavat ongelmia, joita toimintolaskenta ei pysty ratkaisemaan. Kuitenkin prosessi- ja toimintotasolla voidaan löytää yrityksen johtoa kiinnostavia asioita, joiden kustannustietoudesta on hyötyä yrityksen johdolle niin operatiivisessa kuin strategisessakin mielessä. Johtopäätöksenä voin todeta, että toimintolaskenta soveltuu melko heikosti tuotteiden hinnoitteluun ja asiakaskannattavuuksien laskentaan tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä ja laajaan toimintolaskentajärjestelmään ei ole järkevä sijoittaa kyseisessä yrityksessä. Toisaalta taas yrityksen kustannusten pilkkominen prosessien ja toimintojen kustannuksiin järkevällä tasolla antaa yrityksen johdolle hyviä työkaluja ohjata yrityksen toimintaa.
Resumo:
Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyivät vuoden 2009 alusta Raaseporin kaupungiksi. Raaseporin alueella on tehty aiemmin Karjaan kuntakohtaisessa järvikunnostusohjelmassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaan kaupungin yhteistyöprojektina kunnostussuunnitelmat Kaskimaalle ja Kolijärvelle. Vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen ja Raaseporin kaupungin yhteisprojektina tehtiin Karjaan Myllylammelle kunnostussuunnitelma. Vuonna 2011 ohjelmaa jatkettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Raaseporin kaupungin yhteistyöprojektina tekemällä Persbölen kylässä sijaitsevalle Kvarnträskille perustilan selvitys. Järvi on keskirehevä, eikä siinä ole havaittu leväkukintoja. Happipitoisuus on ollut pinnan läheisessä vedessä hyvä kaikkina vuodenaikoina. Pohjan läheisessä vedessä on esiintynyt happikatoja pääosin kesäisin. Myös lähempänä pintaa esiintyy todennäköisesti vähähappisuutta. Selvityksessä arvioitiin, että fosforia voi mahdollisesti vapautua kolmannekselta järven kokonaisalasta, mikä on merkittävä osuus. Pohjanläheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa oli havaittavissa nousua hapen vähenemisen johdosta. Kasvillisuus on vähäistä ja siinä esiintyy myös uposlehtisiä. Kalastosta ei ole mitään tietoja. Kalaston rakennetta olisi hyvä selvittää, jotta käsitys järven tilasta ja kunnostustarpeesta tarkentuisi. Järveen tulevaa kuormitusta on arvioitu viimeksi tarkemmin vuonna 1998. Tilanne valuma-alueella on voinut muuttua selvästi vuosien kuluessa. Kvarnträskin kuormitusselvitystä ehdotetaan päivitettäväksi. Kvarnträskin tilaa suositellaan seurattavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Happipitoisuutta ehdotetaan määritettävän useammin ja myös kahden ja kolmen metrin välisyvyyksistä. Kvarnträskille suositellaan tehtäväksi ensin laskennallinen kuormitusselvitys ja sen jälkeen siihen ja perustilan selvitykseen sekä uusiin kalasto- ja happipitoisuustietoihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.
Resumo:
Perinteisesti osinkojen maksaminen nähtiin yrityksen ainoaksi keinoksi jakaa varoja osakkeenomis-tajille. Vähitellen myös toinen varojenjakotapa eli omien osakkeiden takaisinostot ovat alkaneet yleistyä myös muualla maailmassa kuin vain Yhdysvalloissa. Suomessa omien osakkeiden ta-kaisinostot tulivat lailliseksi varojenjakotavaksi osana euroalueen lainsäädännön harmonisointia vuonna 1997. Osakkeiden takaisinostoja on maailmalla tutkittu todella paljon, mutta kotimaan markkinoilla suhteellisen vähän. Ajankohtaiseksi yritysten varojenjakopolitiikan tutkimisen tekee vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja siitä aiheutuneet seuraamukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on havainnollistaa ja määrittää, kuinka tärkeässä roolissa omien osakkeiden takaisinostot ovat osana suomalaisten yrityksien varojen jakoa vuosina 2007–2011. Li-säksi tutkitaan kuutta eri motiivia, jotka voivat vaikuttaa yrityksen päätöksiin ostaa takaisin omia osakkeita. Tutkittavat motiivit osakkeiden takaisinostoille liittyvät: Signalointiin, vapaana oleviin kassavirtoihin, pääomarakenteen muuttamiseen, verotukseen ja yrityksen omistuspohjaan, ta-kaisinostojen parempaan joustavuuteen ja johdolle myönnettyihin optio-ohjelmiin. Tutkimuksen tavoitetta lähestytään kvantatiivisen eli määrällisen tutkimuksen kautta. Tutkittaville motiiveille etsitään aikaisempien tutkimuksien perusteella mahdollisimman tarkat yrityskohtaiset tunnusluvut, joilla osakkeiden takaisinostojen teorioita voidaan empiirisesti tutkia. Osakkeiden ta-kaisinostojen motiiveja tutkitaan kolmen tilastollisen tutkimusmenetelmän avulla. Vertailun vuoksi selvitetään myös, mitkä motiivit ovat yhteydessä osinkojen maksamiselle. Ensimmäiseksi keskiar-votestillä tutkitaan, poikkeavatko osakkeita takaisinostavien yritysten tunnuslukujen keskiarvo mer-kittävästi muista yrityksistä. Toiseksi korrelaatiotestillä tutkitaan, miten osakkeiden takaisinostojen määrät ovat yhteydessä eri tunnuslukuihin. Lopuksi takaisinostojen motiiveja tutkitaan lineaarisilla regressiomalleilla. Tutkimustulokset osoittavat, että osinkojen maksaminen on edelleen suomalaisten yritysten tärkein varojenjakomuoto. Lisäksi vuonna 2008 alkaneella finanssikriisillä on ollut merkittävät vaikutus suomalaisten yhtiöiden varojen jakamiseen. Tärkeimmät motiivit osakkeiden takaisinostoille havai-taan olevan optimaalisen pääomarakenteen saavuttaminen sekä yrityksien erilainen omistuspohja. Lisäksi havaitaan myös, että suuret yritykset suorittavat enemmän osakkeiden takaisinostoja kuin pienet yritykset.
Resumo:
Taloudellinen globalisaatio ja pääomamarkkinoiden avautuminen ovat johtaneet tarpeeseen informoida yrityksen sidosryhmiä eri maissa ja tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tilinpäätösinformaatiota. Yhtenäistämiskeskustelussa etenkin kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) maailmanlaajuinen käyttöönottaminen on herättänyt kasvavaa kiinnostusta siihen, miten kansalliset kirjanpitokäytännöt poikkeavat toisistaan, ja missä määrin kansallisen kulttuurin voidaan nähdä vaikuttavan eroavaisuuksiin maiden välillä. Tässä tutkielmassa tutkitaan kansallisen kulttuurin vaikutusta kirjanpitokäytäntöihin ja niissä havaittaviin eroihin erityisesti Saksan ja Suomen välillä Tutkielmassa sovelletaan Hofsteden (1980) määritelmää kansallisesta kulttuurista mielen kollektiivisena ohjautumisena ja kulttuurillisina arvoina, jotka yhteiskunnan jäsenet jakavat. Tutkielmassa pyritään myös ottamaan huomioon kulttuurin käsitteen monimuotoisuus ja tuomaan esille kulttuurin ilmeneminen yhteiskunnan institutionaalisten tekijöiden kautta. Tämän tutkielman tutkimusote on käsiteanalyyttinen eli se pohjautuu aikaisempaan käsiteanalyysiin ja aiheen empiirisiin tutkimustuloksiin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään Hofsteden (1980) muotoilemia kansallisen kulttuurin arvoulottuvuuksia sekä niihin pohjautuvia Grayn (1988) laskentatoimen alakulttuurin arvoulottuvuuksia. Näiden pohjalta tutkielmassa luodaan malli, jonka mukaan kansallisen kulttuurin nähdään vaikuttavan kansalliseen kirjanpitokäytäntöön. Kulttuurin vaikutuksen havaitaan olevan monissa tapauksissa epäsuora ja sitä voidaan suoremmin analysoida yhteiskunnan institutionaalisten tekijöiden, tärkeimpänä lainsäädäntö- ja verotusjärjestelmän kautta. Tutkielmassa saadaan tulokseksi, ettei Hofsteden (1980) kansallisen kulttuurin arvoulottuvuuksien voida nähdä selittävän kansallisten kirjanpitokäytäntöjen eroja Saksan ja Suomen välillä, johtuen etenkin maiden historiallisesti läheisistä kulttuurillisista ja kaupallisista suhteista. Molemmissa maissa on lisäksi historiallisista syistä samankaltaiset pankkikeskeiset rahoitusmarkkinat ja verotuksella on keskeinen vaikutus kirjanpitokäytäntöön. Suomen kirjanpitokäytännön voidaan nähdä olevan Grayn (1988) ulottuvuuksilla lähempänä ammattimaisuutta ja joustavuutta kuin Saksan. Tämän nähdään selittyvän sillä, että Suomen kirjanpitokäytäntö on taustaltaan teoriaperusteista, kun taas Saksan vahvemmin lakiperusteista. Saksan kirjanpitokäytäntö on taas konservatiivisempaa ja läpinäkymättömämpää kuin Suomen kirjanpitokäytäntö, vaikkakin molempia maita on kritisoitu näistä kirjanpidon ominaisuuksista. EU:n ja IASB:n kansainvälisten harmonisointipyrkimyksien seurauksena molempien maiden kirjanpitokäytännöt kuitenkin edelleen lähentyvät kansainvälistä kirjanpitokäytäntöä.
Resumo:
In this thesis, a model called CFB3D is validated for oxygen combustion in circulating fluidized bed boiler. The first part of the work consists of literature review in which circulating fluidized bed and oxygen combustion technologies are studied. In addition, the modeling of circulating fluidized bed furnaces is discussed and currently available industrial scale three-dimensional furnace models are presented. The main features of CFB3D model are presented along with the theories and equations related to the model parameters used in this work. The second part of this work consists of the actual research and modeling work including measurements, model setup, and modeling results. The objectives of this thesis is to study how well CFB3D model works with oxygen combustion compared to air combustion in circulating fluidized bed boiler and what model parameters need to be adjusted when changing from air to oxygen combustion. The study is performed by modeling two air combustion cases and two oxygen combustion cases with comparable boiler loads. The cases are measured at Ciuden 30 MWth Flexi-Burn demonstration plant in April 2012. The modeled furnace temperatures match with the measurements as well in oxygen combustion cases as in air combustion cases but the modeled gas concentrations differ from the measurements clearly more in oxygen combustion cases. However, the same model parameters are optimal for both air and oxygen combustion cases. When the boiler load is changed, some combustion and heat transfer related model parameters need to be adjusted. To improve the accuracy of modeling results, better flow dynamics model should be developed in the CFB3D model. Additionally, more measurements are needed from the lower furnace to find the best model parameters for each case. The validation work needs to be continued in order to improve the modeling results and model predictability.
Resumo:
Vesienhoidon toimenpideohjelmalla pyritään EU:n asettamaan tavoitteeseen pinta- ja pohjavesien hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmassa on esitetty tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, niiden kustannukset sekä ohjauskeinojen kehittämistarve. Toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista on esitetty yhteenveto valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymässä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Toimenpideohjelma on laadittu yhteistyössäalueen toimijoiden kanssa ja sen laatimisen yhteydessä on järjestetty useita yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Toimenpideohjelmassa on otettu huomioon vuosina 2006–2009 järjestettyjen kolmen kuulemiskierroksen palaute. Vesiensuojelun tehostaminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, koska alueen järvet, joet ja rannikkovedet ovat huonommassa tilassa kuin Suomessa keskimäärin. Vesiin kohdistuva ravinnekuormitus on suurta ja vesiä on muutettu suuresti rakentamalla, perkaamalla ja patoamalla. Alueen pinta- ja pohjavesien käyttötarpeet ovat tiheästä asutuksesta johtuen suuria. Ihmistoiminnot aiheuttavat pilaantumisriskin viidesosalle Uudenmaan pohjavesistä. Toimenpideohjelmassa Uudellemaalle esitettävien nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden rahoitustarve on vuosina 2010–2015 noin 290 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kustannuksista koostuu yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedenpuhdistuksesta sekä maatalouden vesiensuojelua koskevista ympäristötuista. Esitettävien lisätoimenpiteiden rahoitustarve on noin 31 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätoimenpiteiden kustannuksista suurimman osan muodostavat maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet. Lisätoimenpiteitä on esitetty myös mm. vesistöjen kunnostukseen, uusien siirtoviemäreiden rakentamiseen sekä metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen. Pohjavesiä koskevilla lisätoimenpiteillä pyritään pohjavesien pilaantumisriskin vähentämisen mm. liikenteen, yhdyskuntien ja teollisuuden osalta. Keskeisenä pohjavesiä koskevana toimenpiteenä on esitetty myös pilaantuneiden maa-alueiden ja maa-ainesottoalueiden kunnostamista. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ja pohjavesiselvitysten laatimista tulee lisätä merkittävästi nykyisestä. Uudenmaan vesistöjen tila paranee selvästi voimakkaasti kuormitetuilla alueilla, jos esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Monien vesistöjen ja koko Suomenlahden osalta hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin yli vuoden 2015 ulottuvia toimia, koska vesien liiallinen kuormitus ja vesiä muuttavat toiminnot ovat jatkuneet hyvin pitkään. Suurella osalla huonossa tilassa olevista pohjavesialueista on arvioitu, että hyvä tila saavutetaan esitetyillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Viidellä pohjavesialueella tavoiteaikataulua on siirretty vuoteen 2027.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli osaamisen johtamisen holistinen tarkastelu pk-yrityksen kansainvälisen kasvun elinkaarella. Osaamisen johtamisen malli sisältää osaamisen, tiedon, eriasteiset ja hierarkisesti eritasoiset liittoumat ja verkostot sekä internetin tarjonnan organisaation oppimisen ohella. Pk-yrityksen syntyminen, kasvu kotimarkkinoilla ja kansainvälinen kasvu voivat perustua kansainvälisyyteen. Holistinen kansainvälistyminen voi alkaa mistä funktiosta tai prosessista tahansa ja ulottua eriasteisena muihin funktioihin ja/tai prosesseihin. Kansainvälistyminen ja kansainvälinen toiminta voi katketa kokonaan tai funktioitain ja alkaa uudelleen. Tutkimuksen holistisella mallilla analysoitiin tapausyritykset hyödyntämällä osa-aluekronologiaa. Tuloksilla tarkennettiin mallia. Tarkennettu malli korostaa kasvu ja/tai kansainvälistymisärsykkeen/impulssin syntyvän sekä kotiettä ulkomaisilta kysyntä- ja/tai tarjontamarkkinoilta sekä yrityksen sisä- että ulkopuolelta tai olevan piilevänä omistajayrittäjässä. Holistisuus korostaa mallin kaikissa osissa ennen alkua (pre-start) vaiheen asemaa, päättymätöntä uudistumisprosessia. Osaamisen johtamisessa korostuu proaktiivisuus. Jokainen uudistamisprosessi edellyttää olevan osaamisen vahvistamista, ja organisaation ulkopuolisen osaamis- ja tietopääoman hyödyntämistä. Osaamisen johtaminen sisältää varsinaisen ja laajennetun organisaation yksilöiden, ryhmien ja yksiköiden visio- ja strategiaperusteisen johtamisen. Tämä edellyttää sitouttamista, motivointia ja omaehtoisuuden sekä organisaation sisäisen ja ulkoisen kulttuurietäisyyden hyödyntämistä. Yksilön fokus osaamisen johtamisen näkökulmasta on tehtävään sitoutuminen ja itsensä toteuttaminen. Fokukset ovat proaktiiviisia vaihdellen funktioiden ja prosessien elinkaarilla dynaamisesti. Tutkimus myötävaikuttaa omistajayrittäjän roolin korostamiseen, kasvu- ja kansainvälistymisimpulssin ja ennen alkua (pre start) vaiheen holistisuuden ymmärtämiseen laaja-alaisesti. Kasvu- ja kansainvälistymisimpulsseja/ärsykkeitä ja niistä seuraavia pre start vaiheita/osa-alueita on pk-yrityksen elinkaarella (1+n) kappaletta; (n: 0- oo). Malli myötävaikuttaa ymmärtämään aineettomia osaamis- ja tieto-optioita sekä korostaa transnationalpiirteitä kansainvälistä kasvua vahvistavina.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Tukipalvelukeskuksen teknisten palveluiden tulosalueen tuotteistamista ja tuottaa kustannusten laskutuksen periaatteellinen toteutusmalli. Työssä otetaan kantaa palveluiden hinnoittelumalleihin eli kuinka kiinteistöistä ja teknisistä ylläpitopalveluista syntyvät kustannukset voidaan osoittaa niitä käyttäville tulosalueille. Palveluiden jäsentäminen ja suoritteiden yhdistäminen muodostavat palvelutuotteen, jota palveluita käyttävälle asiakkaalle tarjotaan. Tuotekäsitteelle on tyypillistä, että sitä voidaan tuottaa saman sisältöisenä nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteita tarjoavan palveluiden tuottajan tuotekriteerit sisältävät selkeät tuoteryhmät, tuotteiden määrällisen mitattavuuden, kuvaavat tuotenimikkeet ja tuotteilla on ostajan näkökulmasta selkeä sisältö ja hinnoittelu. Tuotteistamisen tärkein hyöty on organisaation kustannusrakenteen selkeytyminen, jonka vuoksi tuotteiden määrä, laatu ja hinta tulee olla määriteltävissä. Asiakkaalle voidaan tarjota valmiiksi hinnoiteltuja palveluosia, jolloin palveluiden räätälöinti ja modulointi ovat mahdollisia palveluiden niputtamisella. Ei-kaupallisten instanssien, kuten kuntayhtymien sisäinen laskutus ja tuotteistus mahdollistavat palveluiden standardoimisen ja johdon päätöksenteko toimialakohtaisen kustannustietoisuuden vuoksi paranee. Tutkimuksen alkuosassa paneudutaan palvelun alle kuuluviin käsitteisiin, kuten tuotteistamisajatteluun, palvelupaketteihin, palveluiden laadun mittaamiseen ja palveluiden hinnoitteluun. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään teknisten palveluiden hinnoitteluun käytettävän toimintoperusteisen kustannuslaskennan sekä sisäisen vuokraamisen periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltyjä asioita käytettiin hyödyksi sairaanhoitopiireille laadittuun kyselytutkimukseen. Yhdessä teorian ja kyselytutkimuksen kanssa kohdeorganisaatiolle luotiin malli palveluiden tuotteistamiseksi.
Resumo:
Nykykulttuurille ominainen visuaalisuuden läpimurto heijastuu vahvasti kaikilla tavoilla meitä ympäröivään kulttuuriin. Tähän näkökulmaan liittyvä visuaalisen kulttuurin käsite voidaan liittää myös koulumaailmaan, sillä esimerkiksi oppikirjat ovat nykyään runsaasti kuvitettuja. Visuaalistuvan maailman myötä ihmisiltä edellytetään nykyään visuaalista lukutaitoa, jolla tässä tarkoitetaan visuaalisen kommunikaation edellyttämää kuva- ja medianlukutaitoa. Tämä tutkielma käsittelee yläkoulun ja lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjojen kuvitusta etiikan kokonaisuuksien ja erityisesti abortin teeman osalta sekä niiden yhteyttä paitsi visuaalisen lukutaidon vaatimukseen myös aborttia koskevaan arvokeskusteluun. Tutkielmassa käyttämäni aineisto koostuu kolmen Suomen suurimman kustantajan etiikan kursseille suunnittelemista oppikirjoista. Oppikirjoja aineistooni kuuluu yhteensä kuusi, ja näistä kirjoista kolme on tarkoitettu lukion etiikan kurssin opetukseen ja kolme puolestaan yläkoulun yhdeksännen vuosiluokan etiikan opetukseen. Tarkastelen näiden oppikirjojen visuaalista materiaalia sisällönanalyysin menetelmän avulla. Näin pyrin selvittämään, minkälaisia säännönmukaisuuksia abortin teeman kuvitukseen liittyy aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja millä tapaa pyhittämisen logiikka ilmenee oppikirjojen kuvituksen kautta. Tutkielmassani tarkastelen ensinnäkin sitä, miten abortin teema on kuvitettu aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja minkälainen kuva abortista rakentuu näiden oppikirjojen kautta. Toiseksi tutkielmani tehtävä on selvittää, millaisia maailmankuvan ja identiteetin rakentumisen aineksia oppikirjojen kuvituksen kautta nuorille välittyy. Tutkielmassani keskityn myös kuvaamaan sitä, millainen arvomaailma oppikirjoista heijastuu ja millainen suhde oppikirjoissa vallitsee niissä esitettyjen verbaalisten ja visuaalisten materiaalien välillä käyttäen hyväksi pyhyyttä ja visuaalista kulttuuria koskevaa aikaisempaa tutkimusta.
Resumo:
Työn tavoitteena on selvittää, miten suomalainen rakennusyritys saa implementoitua projektihallinnan apuvälineistönsä Venäjälle. Lisäksi työn aikana laaditaan perusrakenne apuvälineistölle. Apuvälineistön avulla varmistetaan yhdenmukainen toiminta yrityksen projekteissa Venäjällä, sekä hallitaan näihin kohdistuvia riskejä. Työn toteutusmenetelmänä on konstruktiivinen tutkimusote, jossa lopputulos pohjautuu aikaisempaan teoriaan ja empiirisiin löydöksiin. Haastattelujen avulla rakennetaan näkemys apuvälineistölle ja apuvälineiden sisällölle asetettavista vaateista. Työssä esitetyt ratkaisut pohjautuvat teoriaan, haastatteluihin ja yrityksen sisäiseen materiaaliin. Rakennusprojektit ovat toteutustavaltaan yhtäläisiä maasta riippumatta, jonka vuoksi Suomessa käytössä oleva apuvälineistön rakenne toimii myös Venäjällä. Yksittäisten apuvälineiden eroavuudet johtuvat pääasiassa lainsäädännön sekä toimintatapojen eroavuudesta. Työn pohjalta havaittiin implementoinnin onnistumisen vaativan kolmen elementin toteutumisen. Nämä ovat toimivat apuvälineet, laadukas johtaminen sekä apuvälineistön käyttöönottosuunnitelman mukainen toiminta. Työn konstruktio kulminoituu käyttöönottosuunnitelmaan, mikä koostuu kolmesta mekanismista. Mekanismeilla huomioidaan apuvälineiden sovittamisen, apuvälineistön käyttöönoton sekä muutosjohtamisen vaateet.
Resumo:
Hiljainen tieto muodostaa organisaatioiden keskeisen kilpailutekijän, sillä sitä on vaikea kopioida. Hiljaista tietoa pyritään siirtämään erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten hiljaista tietoa siirretään mentoroinnissa. Mentorointiin liittyvissä tutkimuksissa ei ole tutkittu sitä vuorovaikutukseen perustuvaa prosessia, jonka aikana hiljaista tietoa siirretään mentorilta aktorille. Tämä tutkielma toi lisää tietoa tähän tutkimusaukkoon. Tutkielman teoreettisessa osiossa esiteltiin kolme näkökulmaa, jotka muo-dostivat tutkielman viitekehyksen: hiljainen tieto ja sen siirtäminen, mentorointi sekä kognitiivinen oppipoikamalli. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografista tapaustutkimusta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljä mentori-aktori –paria, joita haastateltiin teemahaastattelulla. Empiiriset tulokset osoittivat, että hiljaisen tiedon siirtäminen mentoroinnissa tapahtui kognitiivisen oppipoikamallin vaiheita hyödyntäen. Kaikki kognitiivisen oppipoikamallin vaiheet esiintyivät mentorointiprosessissa. Siirrettävässä hiljaisessa tiedossa näyttäytyivät tiedon toiminnallinen, situationaalinen ja sosiaalinen luonne. Keskeisimmiksi hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmiksi osoittautuivat mentorin läsnäolo, kuuntelu, kysymysten tekeminen ja aktorin oivalluttaminen. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin hiljaisen tiedon siirtämisen malli mentoroinnissa, joka kehitettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta.
Resumo:
Aurinkosähköjärjestelmien käyttäminen sähkön tuotannossa on kasvanut viime vuosina teknologian hinnan laskun ja tiukentuvien ympäristömääräyksien seurauksena. Monet aurinkosähköön keskittyvät yritykset etsivät uusia markkinoita Afrikan kehittyvistä maista. Aurinkosähkön avulla voidaan vastata kehittyvien maiden kasvavaan sähköntarpeeseen ja samalla vähentää maiden hiilidioksidipäästöjä sekä nostaa maiden kehittyvää elintasoa. Tässä työssä tutkitaan aurinkosähköjärjestelmien viemistä kahteen Afrikan kehittyvään maahan Tansaniaan ja Etelä-Afrikkaan. Työn tavoitteena on kohdemaiden liiketoimintaympäristöjen tutkiminen ja markkinapotentiaalin selvittäminen suomalaisen sähkö- ja automaatiotekniikkaan keskittyvän pk-yrityksen näkökulmasta. Työssä selvitetään Tansanian ja Etelä-Afrikan liiketoimintaympäristöjen ja aurinkosähkömarkkinoiden erityispiirteet. Tuloksissa käsitellään myös sopivinta kansainvälistymistapaa tutkitulle pk-yritykselle sekä haasteita, joita yritys kohtaa Afrikan markkinoilla. Kansainvälistymismalleista tutkimuksessa käsitellään Uppsala-mallia ja verkostomallia.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu