Raaseporin Persbölen Kvarnträskin perustila : Raaseporin kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyivät vuoden 2009 alusta Raaseporin kaupungiksi. Raaseporin alueella on tehty aiemmin Karjaan kuntakohtaisessa järvikunnostusohjelmassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karjaan kaupungin yhteistyöprojektina kunnostussuunnitelmat Kaskimaalle ja Kolijärvelle. Vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen ja Raaseporin kaupungin yhteisprojektina tehtiin Karjaan Myllylammelle kunnostussuunnitelma. Vuonna 2011 ohjelmaa jatkettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Raaseporin kaupungin yhteistyöprojektina tekemällä Persbölen kylässä sijaitsevalle Kvarnträskille perustilan selvitys. Järvi on keskirehevä, eikä siinä ole havaittu leväkukintoja. Happipitoisuus on ollut pinnan läheisessä vedessä hyvä kaikkina vuodenaikoina. Pohjan läheisessä vedessä on esiintynyt happikatoja pääosin kesäisin. Myös lähempänä pintaa esiintyy todennäköisesti vähähappisuutta. Selvityksessä arvioitiin, että fosforia voi mahdollisesti vapautua kolmannekselta järven kokonaisalasta, mikä on merkittävä osuus. Pohjanläheisissä kokonaisfosforipitoisuuksissa oli havaittavissa nousua hapen vähenemisen johdosta. Kasvillisuus on vähäistä ja siinä esiintyy myös uposlehtisiä. Kalastosta ei ole mitään tietoja. Kalaston rakennetta olisi hyvä selvittää, jotta käsitys järven tilasta ja kunnostustarpeesta tarkentuisi. Järveen tulevaa kuormitusta on arvioitu viimeksi tarkemmin vuonna 1998. Tilanne valuma-alueella on voinut muuttua selvästi vuosien kuluessa. Kvarnträskin kuormitusselvitystä ehdotetaan päivitettäväksi. Kvarnträskin tilaa suositellaan seurattavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Happipitoisuutta ehdotetaan määritettävän useammin ja myös kahden ja kolmen metrin välisyvyyksistä. Kvarnträskille suositellaan tehtäväksi ensin laskennallinen kuormitusselvitys ja sen jälkeen siihen ja perustilan selvitykseen sekä uusiin kalasto- ja happipitoisuustietoihin pohjautuva kunnostussuunnitelma.

Karis, Ekenäs och Pojo bildade tillsammans Raseborgs stad år 2009. Inom Raseborg regionen hade Karis stad, som deltagit i kommunprogrammet för iståndsättning av sjöar, tidigare tillsammans med Nylands miljöcentral utarbetat iståndsättningsplaner för Svedjeträsket och Gålisjön. År 2010 utarbetade Raseborgs stad och Nylands NTM-central tillsammans en iståndsättningsplan för Kvarnträsket i Karis. År 2011 fortsatte samarbetet då ansvarsområdet för miljö och naturresurser vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och Raseborgs stad tillsammans gjorde en statusutredning av Kvarnträsket i Persböle by. Kvarnträsket är en medeleutrof sjö där skadliga blågrönalgblomningar inte har förekommit. Syrgashalten i ytvattenskiktet har varit god under alla årstider. Däremot har syrebrist förekommit i det bottennära vattnet särskilt sommartid och förekommer troligtvis även högre upp i vattenpelaren. Utredningen uppskattar att fosfor eventuellt läcker ut från ungefär en tredje del av bottenarealen, vilket är en avsevärd andel. Halten totalfosfor visade en ökning då syrgashalten minskade. Växtligheten i sjön är sparsam och där förekommer undervattensväxter. Uppgifter om fiskbeståndet saknas och borde utredas för att man ska få en bättre uppfattning om sjöns status och behovet av iståndsättning. En uppskattning av belastningen på sjön gjordes senast 1998. Sedan dess kan situationen i avrinningsområdet avsevärt ha förändrats och därför borde belastningsutredningen uppdateras. Statusutredningen utmynnar i ett antal rekommendationer om fortsatta åtgärder. Tillståndet i Kvarnträsket bör följas upp i enlighet med recipientkontrollprogrammet. Syrgashalten i vattnet bör mätas oftare och även på mellandjupen 2 m och 3 m. Vidare rekommenderas att belastningen på Kvarnträsket beräknas och att en iståndsättningsplan därefter görs upp utgående från uppgifterna om status och belastning samt ny informationen om fiskbestånd och vattnets syrgashalt.