Hiljaisen tiedon siirtämisen prosessi mentoroinnissa – näkökulmana kognitiivinen oppipoikamalli

Hiljainen tieto muodostaa organisaatioiden keskeisen kilpailutekijän, sillä sitä on vaikea kopioida. Hiljaista tietoa pyritään siirtämään erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä hyödyntäen. Tässä tutkielmassa tutkitaan, miten hiljaista tietoa siirretään mentoroinnissa. Mentorointiin liittyvissä tutkimuksissa ei ole tutkittu sitä vuorovaikutukseen perustuvaa prosessia, jonka aikana hiljaista tietoa siirretään mentorilta aktorille. Tämä tutkielma toi lisää tietoa tähän tutkimusaukkoon. Tutkielman teoreettisessa osiossa esiteltiin kolme näkökulmaa, jotka muo-dostivat tutkielman viitekehyksen: hiljainen tieto ja sen siirtäminen, mentorointi sekä kognitiivinen oppipoikamalli. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenografista tapaustutkimusta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljä mentori-aktori –paria, joita haastateltiin teemahaastattelulla. Empiiriset tulokset osoittivat, että hiljaisen tiedon siirtäminen mentoroinnissa tapahtui kognitiivisen oppipoikamallin vaiheita hyödyntäen. Kaikki kognitiivisen oppipoikamallin vaiheet esiintyivät mentorointiprosessissa. Siirrettävässä hiljaisessa tiedossa näyttäytyivät tiedon toiminnallinen, situationaalinen ja sosiaalinen luonne. Keskeisimmiksi hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmiksi osoittautuivat mentorin läsnäolo, kuuntelu, kysymysten tekeminen ja aktorin oivalluttaminen. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin hiljaisen tiedon siirtämisen malli mentoroinnissa, joka kehitettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta.

Tacit knowledge is a vital part of the competitive edge in organizations as it is difficult to reprocate. Organizations aim at transferring tacit knowledge by using different training and development methods. The objective of this study was to examine how tacit knowledge is transferred in mentoring from the mentor to the actor. Studies of this interactive process enabling the transfer of tacit knowledge process has not been previously published in academic literature. This study brought new information to this research gap. In the theoretical part of this study the framework for analysis was based on three different points of view: tacit knowledge and transferring tacit knowledge, mentoring and cognitive apprenticeship model. Study method used here was phenomenographic study-case. Four mentor-actor –pairs were selected and interviewed. The empirical findings indicated that the transfer of tacit knowledge hap-pens in mentoring by using all the different phases of the cognitive apprenticeship model, even though the order of these phases may vary. The functional, situational and social aspects of knowledge are all present in tacit knowledge. The findings indicated that the main methods of transferring tacit knowledge are the presence, active listening and questions by the mentor, and the insights of the actor. The main implication of this study was a model for transferring tacit knowledge in mentoring, which was developed by combining the theoretical background and the empirical findings.