Pk - yrityksen vakuustarpeet ja niiden vaikutus yrityksen kasvuun

Yritystoiminnan alkuvaiheessa vakuuksia sitoutuu usein investointien ja käyttöpääoman rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Tilaustyyppistä tuotantoa harjoittavien yritysten vakuusresursseja sitoutuu usein myös toimitussopimusten edellyttämiin vastuusitoumuksiin. Näin vakuustarpeet saattavat kasvaa liiketoiminnan kasvaessa. Pk - yrityksille vakuuspula tulee ongelmaksi silloin, jos yrityksen vakuustarpeet ylittävät yrityksen omaisuuden vakuusarvon. Tämä taas vaikeuttaa yrityksen kasvupyrkimyksiä, jos sen tulorahoitus ei riitä liiketoiminnan kasvattamiseen. Tämän pro gradu - tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten toimitussopimuksien ja vieraan pääoman edellyttämät vakuustarpeet vaikuttavat pk - yrityksen kasvuun. Toimitussopimusten ja vieraan pääoman edellyttämien vakuustarpeiden vaikutusta pk - yrityksen kasvuun tarkasteltiin Finnvera Oyj:n asiakkaina olevien koneita ja laitteita valmistavien pk - yritysten kohdalta. Hypoteesina esitettiin, että vakuustarpeet vaikeuttavat pk - yrityksen kasvua. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin esimerkkien avulla erilaisia toimitus- ja hankintasopimustyyppejä ja käytiin läpi sopimuksen sisältöä ja syntytapaa. Tutkielmassa tarkasteltiin esimerkkien avulla lähemmin metalliteollisuudessa käytettyjä toimitussopimuksia. Edellisten lisäksi tutkielmassa käsiteltiin tarkemmin toimituksiin liittyviä vakuuksia, lähinnä takauksia. Tutkielman viitekehyksen tavoitteena, kirjallisuus ja artikkelikatsauksen avulla, oli hahmottaa sitä kontekstia, johon toimitussopimusten ja vieraan pääoman edellyttämät vakuudet liittyvät. Tutkielma oli laadultaan survey - tutkimus. Yrityksen kasvua tarkasteltiin mm. tilinpäätöksistä saatujen tunnuslukujen avulla. Yrityksiin lähetettiin kyselylomake, jonka avulla haettiin vastauksia yrityksen käyttämistä toimitussopimuksista, vakuuksista, yrityksen kasvusta ja tulevaisuuden näkymistä. Toimitussopimuksissa käytettiin usein yksilöllisesti laadittuja sopimuksia, vakiosopimuksia tai näiden yhdistelmiä. Tutkielman tuloksena saatiin selville, että vakuustarpeet eivät ole yrityksille suurin kasvun este. Yritykset näkivät suurimpina kasvun esteinä omarahoituksen puutteen, työvoiman kustannukset ja työvoiman saatavuuden sekä kireän kilpailutilanteen

Propuesta metodológica para la valoración de la producción en empresas ganaderas. Una aplicación práctica al sector ganadero porcino

El objetivo de este trabajo es proponer cuáles son los portadores de coste de las explotaciones ganaderas porcinas intensivas y su valoración. Para ello en primer lugar hemos descrito el proceso productivo para poder determinar los portadores de coste y finalmente la valoración de los mismos así como la producción en curso. Al tratarse de seres biológicos una de las problemáticas que se plantea para la valoración es la existencia de animales fallecidos durante el proceso productivo. A partir de este aspecto proponemos un sistema de valoración de los portadores de coste. Para comprobar que este modelo es factible, desarrollamos en el último apartado una aplicación práctica a los datos de una explotación ganadera porcina. En la elaboración del producto, en cada una de sus fases de transformación, se obtendrán los portadores de coste del proceso de producción y, eslabón a eslabón, se irá completando de forma minuciosa todo el proceso de valoración.

Toimittajien vähentämisen ja tuotevalikoiman pienentämisen vaikutus koko pääoman tuottoaste-tunnuslukuun, CASE: Pharmakon

Työn tavoitteena on selvittää toimittajien vähentämisen ja tuotevalikoiman pienentämisen vaikutuksia case-yritys Pharmakonin kannattavuuteen. Toimenpiteiden vaikutuksia kannattavuuteen analysoidaan erityisesti koko pääoman tuottoaste-tunnusluvun avulla. Tutkielman tarkasteluajankohta on vuodesta 2000 vuoteen 2001.Teoreettisen osan aluksi käydään läpi kannattavuutta sekä kannattavuuden tunnuslukuja ja lasketaan ne Pharmakonin osalta. Erityisesti käsitellään koko pääoman tuottoaste -tunnuslukua. Tämän jälkeen käsitellään toimittajien arviointia ja motiiveja toimittajien vähentämiseen. Tuotteiden osalta käydään läpi erilaisia tapoja luokitella ja valikoida tuotteita.Varsinaisessa käytännön osassa selvitetään Pharmakonissa tehdyt toimenpiteet toimittajien ja tuotevalikoiman pienentämiseksi. Analysoidaan toimenpiteiden ja muiden tekijöiden vaikutusta Pharmakonin kannattavuuteen. Perinteisten kannattavuuden tunnuslukujen mukaan arvioituna Pharmakonin kannattavuus on pysynyt suurinpiirtein samana vuodesta 2000 vuoteen 2001. Koko pääoman tuottoaste on parantunut eli sen perusteella kannattavuus on parantunut. Kokonaisuutena arvioituna voidaan todeta Pharmakonin kannattavuuden olleen hyvä sekä vuonna 2000 että 2001. Hyvä kannattavuus on ollut useiden tekijöiden yhteissumma, tehtyjen toimenpiteiden lisäksi mm. markkinoinnin ja logistiikan tehostaminen sekä toimittajayhteistyön parantaminen ovat parantaneet kannattavuutta. Toisaalta Tamro Suomen suuret ongelmat vuonna 2001 ovat vaikuttaneet negatiivisesti myös Pharmakonin kannattavuuteen. Erityisesti Tamro Suomen jakelutoimintojen epäonnistuminen, toimitusvarmuuden heikkeneminen ja palvelun huono laatu ovat vaikuttaneet suoraan myös Pharmakonin toimintaan.

Financial integration, capital misallocation and global imbalances

This paper shows that in a stylized model with two countries, characterized by different levels of financial development, the following facts can be replicated: 1) persistent current account surpluses and 2) high TFP growth in China. Under autarky, entrepreneurs in the emerging country overinvest in short-term projects and underinvest in long-term projects because short-term assets help them secure long-term investments in the presence of credit constraints. This creates an aggregate misallocation of capital. When financial markets integrate, entrepreneurs with long-term projects can have access to cheaper short-term assets abroad, which leaves them more resources to invest in their projects. This both reduces capital misallocations and generates capital outflows.

Liiketoiminnan jakautumisen verotus

Tutkimuksen päätavoite on ollut selvittää, saavutetaanko liiketoiminnan jakautumisella verotuksessa hyötyä ja missä tilanteissa. Tutkimus on toteutettu toimintoanalyyttisellä tutkimusotteella. Tarkoituksena on ollut analysoida kirjallisuuden ja oikeustapausten avulla liiketoiminnan täydelliseen jakautumiseen liittyviä verotuksellisia kysymyksiä. Empiiristä tietoa on tutkimuksessa mukana puolistrukturoitujen asiantuntijahaastattelujen kautta. Tutkimuksessa havaittiin, että välitöntä verohyötyä jakautuvalle ja vastaanottaville yhtiöille sekä niiden osakkeenomistajille ei jakautumisella voida saavuttaa. Tarkasteltaessa verovaikutuksia pitemmällä ajanjaksolla, jakautumisella osana sarjatoimea voi olla mahdollista saavuttaa verohyötyä. Tapauskohtaisesti on selvitettävä onko kyseessä verosuunnittelu- vai veronkiertotilanne. Esimerkiksi jakautumisessa toteutetulla varallisuuden ja yritystoiminnan erottamisella voidaan saavuttaa verohyötyä osakkeenomistajille. Verohyöty voi toteutua, kun varallisuutta sisältävän yhtiön osakkeista luovutaan. Myöhemmällä osakkeiden myynnillä ei saa olla välitöntä yhteyttä jakautumiseen.

Pienyrityksen arvonmäärityksen erityispiirteitä

Tutkielmassa tarkastellaan listaamattoman pienyrityksen arvonmääritystä ja sen sisältöä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää pk-yrityksen arvonmäärityksen erityispiirteitä ja eroja suuriin julkisiin yrityksiin sekä tutkia näiden erojen vaikutusta arvonmääritysprosessiin. Tutkielman lähestymistapa on teoreettinen ja tutkielma toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Tutkimusote on käsiteanalyyttinen. Tutkimuksessa havaittiin, että listaamattoman pienyrityksen erityispiirteitä ovat saatavissa olevan taloudellisen informaation laatu ja määrä, tulevaisuuteen liittyvä suurempi epävarmuus sekä omistuksen heikko likvidisyys. Pienyrityksiin liittyvät riskit ovat myös suuremmat ja niiden arviointi on vaikeampaa. Lisäksi pienyrityksen rahoitus eroaa suurista yrityksistä. Näiden tekijöiden vaikutus eri menetelmillä laskettuun yrityksen arvoon on negatiivinen. Osaamisella ja aineettomalla pääomalla on suuri vaikutus pienyrityksien arvoon ja tämä johtaa usein arvostuksen subjektiivisuuteen. Lähtökohtaisesti, pienen ja keskisuuren, kuten suurenkin yrityksen arvo perustuu tulevaisuuden tuottoihin omistajille. Toimintahistorian ja taloudellisen informaation vähäisyydestä johtuen arvostuksessa käytetään varsin usein hyvin yksinkertaisia tapoja ja menetelmiä. Perinteiset arvonmääritysmenetelmät ovat käyttökelpoisia myös pienyritysten kohdalla, kunhan niiden pohjana olevat parametrit, arvonmäärityksen tarkoitus ja tilanne sekä kohteen ominaispiirteet ymmärretään oikein. Pienyritysten arvomääritys on haastavaa ja asettaa suuria vaatimuksia suorittajan ammattitaidolle.

Ship Leases under IAS 17, case Fortum Shipping

International accounting standards will be applied from the1st of January 2005 in accounting of member states of the EU with a view of harmonizing the accounting practices in Europe, and on the long term even more widely. The purpose of adopting IAS accounting standards is to make the financial statements and financial information received from companies more comparable and more transparent for investors and other interest groups. IAS 17 introduces the treatment of a lease agreement in the light of the new accounting standards. Finnish companies have used finance leases widely as an alternative, off-balance sheet form of financing capital investments consistently with Finnish GAAP. Along with the appliance of IAS 17 the off-balance-sheet financing possibility of leases classified as finance leases will no longer exist. IAS 17 states that finance leases are going to be recognized in the balance sheet as both assets, in form of fixed assets, and loans in liabilities classified as long and short term loans. IAS 17 will make two major changes to the income statement. Firstly, the lease payments formerly treated as variable costs are moved below the operating profit level to finance costs. Secondly, the depreciations from the leased assets are also introduced. The effects to the case company's, Fortum Shipping's, income statement and balance sheet are remarkable. Along with the appliance of IAS Fortum Shipping's net assets are somewhat going to be doubled, the amount of liabilities increases significantly and the earnings before interests and taxes increases moderately. The preceding factors have a big effect on the case company's financial key figures. So, the IAS originated effects on balance sheet and income statement have essential impacts on a company's key financial indicators. Most significant changes can be found in key ratios measuring profitability, capital structure, and efficiency. This means that when comparing the IAS calculated profits of companies with the profits calculated prior with Finnish GAAP, the analysis should be made with prudence because the figures are not comparable on straight-forward basis.

Portfolion allokointi Euroopan markkinoilla: toimiala- vai maakohtainen strategia?

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kumpi on suomalaisen sijoittajan näkökulmasta tehokkaampi tapa allokoida portfolio Euroopan alueelle, maa- vai toimialalähestymistapa. Tätä tutkitaan käyttämällä aineistoa vuosilta 1999-2003. Tilanne ennen vuotta 1999 on aikaisempien tutkimusten perusteella melko hyvin selvillä, joten tutkimus antaa tuoretta tietoa siitä, miten poikkeuksellinen tuottohistoria vaikuttaa portfolion allokointiin. Aihetta tutkitaan käyttämällä 16 Euroopan alueen maaindeksiä ja kymmentä toimialaindeksiä. Indeksit ovat logaritmisia nettotuottoindeksejä, ja niistä on laskettu korrelaatiot, keskihajonnat sekä tehokkaat rintamat. Indekseistä on myös muodostettu 11 esimerkkiportfoliota, joiden avulla on analysoitu erilaisten portfolioiden suorituskykyä. Tuloksien mukaan maakohtaisella sijoitusstrategialla on etenkin laskevilla markkinoilla mahdollisuus saavuttaa parempi riski/tuotto-suhde, vaikka sijoitettaisiin pelkästään toimialoihin, joita yleisen käsityksen mukaan kannattaa suosia laskevilla markkinoilla. Toimialasijoittaminen taas tarjoaa hieman parempia mahdollisuuksia portfolion hajautukseen. Hajautuksen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle tulivat tutkimuksessa selvästi esiin. Toimialasijoittamisesta on suomalaiselle sijoittajalle erityistä hyötyä hajautuksen kannalta, koska näin voidaan valita toimialoja, joiden paino Suomen markkinaindeksissä on vähäinen.

Safety Traps

Fear of risk provides a rationale for protracted economic downturns. We develop a real business cycle model where investors with decreasing relative risk aversion choose between a risky and a safe technology that exhibit decreasing returns. Because of a feedback effect from the interest rate to risk aversion, two equilibria can emerge: a standard equilibrium and a "safe" one in which investors invest in safer assets. We refer to the dynamics of this second equilibrium as a safety trap because it is self-reinforcing as investors accumulate more wealth and show it to be consistent with Japan's lost decade.

Kassanhallinta kuntasektorilla -sovellus Etelä-Karjalan ydinkuntien likvidimpien varojen osalta

Tutkielmassa analysoidaan kunnan kassanhallinnan likvidimpien varojen prosessien toteuttamista, kun tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Lisäksi selvitetään Etelä-Karjalan ydinkuntien eli Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä taloushallinnon alueella. Työn teoriaosassa tarkastellaan kuntasektorin kassanhallintaa erityisesti myyntisaamisten ja ostovelkojen hallinnan osalta. Keskeistä on löytää prosesseista kustannuksia ja viivettä minimoivia menettelytapoja, joita olisi mahdollista hyödyntää kunnan kassanhallinnassa. Tehokkaassa kassanhallinnassa korostuu yhä enenevissä määrin informaatioteknologian rooli. Tästä johtuen tutkimuksessa kartoitetaan perinteisten menettelytapojen automatisoinnin mahdollisuuksia ja etuja. Empiirisessä osassa tarkastellaan kohdekuntien kassanhallinnan menettelytapoja sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Lisäksi kartoitetaan yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä määritetään käytetyn aineiston perusteella tehokkaan kassanhallinnan edellyttämät menettelytavat. Tutkimuksesta voidaan päätellä kuntien tavoittelevan joustavampia ja kustannuksia minivoivia kassanhallinnan menettelytapoja vaikka perinteisten menetelmien uudistaminen ei aina olekaan helppoa. Automatisointi ja prosessien virtaviivaistaminen on taloudellisen menestyksen ja kilpailussa mukana pysymisen edellytys. Tehokkuuden etsiminen tiiviimmän yhteistyön kautta olisi järkevää, mutta asenteet ja kontrollin menettämisen pelko estävät yhteistyöhön perustuvien suuruuden etujen saavuttamisen.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyt IFRS-standardien mukaan

Tutkimuksen tavoitteena on IFRS-standardien eli uusien kansainvälisten raportointistandardien tuomien muutosten selvittäminen koskien konsernitilinpäätöksen yhdistelyjä. Tutkimusmenetelmä on normatiivinen, teoreettinen ja kvalitatiivinen. IAS/IFRS (International Accounting Standards / International Financial Reporting Standards eli kansainväliset raportointistandardit) tulee pakolliseksi pörssiyrityksille 1.1.2005 alkaen Euroopan Unionin alueella. IAS/IFRS:n mukaan tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä, osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmällä ja yhteisyritykset suhteellisella yhdistelyllä. Yritysten yhteenliittymät – standardi on olennaisesti uudistettu 31.3.2004. Pooling-menetelmä kiellettiin kokonaan. Hankintamenomenetelmässä kaikki yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin. Aineettomien hyödykkeiden ryhmittelyssä on tapahtunut muutoksia. Yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet, esimerkiksi asiakassuhteet, aktivoidaan taseeseen ja poistetaan. Aineettomat hyödykkeet, joille ei ole määriteltävissä rajallista käyttöikää, tulee testata pakollisilla arvonalentumistestauksella. Siihen ryhmään kuuluu esimerkiksi liikearvo.

Kirjanpidon luotettavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen on luotettava kirjanpito, ja kuinka tilintarkastaja ja verotarkastaja varmistavat kirjanpidon luotettavuuden. Tutkimusmetodologiana käytetään käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka kirjanpito ja tilinpaatos muodostuvat lakien ja hyvän kirjanpitotavan säätelemänä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Luotettava kirjanpito on ajanmukaista ja täydellistä. Se pitää yrityksen liiketapahtumat erillään yrityksen sidosryhmien liiketapahtumista ja omaisuudesta, täyttää todennettavuuden vaatimukset ja on laadittu sekä varovaisuuden periaatetta että kaikkia muita kirjanpidon yleisiä periaatteita noudattaen. Tilintarkastaja ja verotarkastaja tarkastavat kirjanpidon luotettavuutta. Jokaisella osakeyhtiöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus. Verotarkastusta ei pystytä toimittamaan kaikissa yhtiöissä jälkiverotusaikana, vaan verotarkastuksella on voimakas virheitä ennaltaehkäisevä vaikutus. Tilintarkastuskertomus on julkinen asiakirja. Yrityksen kaikki sidosryhmät voivat hyödyntää tilintarkastajan lausuntoja. Verotarkastus palvelee lähinnä verotusta. Tilintarkastajan tulee noudattaa työssään hyvää tilintarkastustapaa, verotarkastajan hyvää verotarkastustapaa.

IAS-standardien vaikutus aineettomien hyödykkeiden kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelyyn suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Tutkimuksen päätavoite oli selvittää kuinka IAS-standardit vaikuttavat ja tulevat muuttamaan aineettomien hyödykkeiden kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelyä suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten pörssiyhtiöiden tämänhetkisiä aineettomien hyödykkeiden käsittelytapoja ja tutkittiin kuinka hyvin nykykäytännöt vastaavat IAS-standardien vaatimuksia. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta ja pörssiyhtiöille tehdystä kyselystä. Kyselystä saatua aineistoa on tutkittu tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimus on sekä kuvaileva että selittävä analyysi aiheesta. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että aineettomien hyödykkeiden käsittely suomalaisissa pörssiyhtiöissä on melko kirjavaa suhteessa IAS-standardeihin. Yhtiöissä, joissa ulkomaalaisomistus oli suurin, aineettomien hyödykkeiden käsittely vastasi parhaiten IAS-standardien vaatimuksia. Eri pörssilistoilla ei sitä vastoin havaittu olevan suurta merkitystä tutkitun asian suhteen.

Tietämyksen hallinta ja tietopääoma liiketoiminnassa – case ABC-liikennemyymäläketju

Tässä tutkimuksessa tutkittiin tietämyksen hallintaa, tietopääomaa ja niiden ilmentymiä liiketoiminnassa. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, pystytäänkö tutkimukseen valittujen mallien avulla määrittelemään S-ryhmään kuuluvan ABC-liikennemyymäläketjun liiketoiminnan kannalta oleellinen tietämyksen hallinta ja tietopääoma. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 13 kappaletta. Analyysi, tulokset ja johtopäätökset perustuivat tutkimuksen tekijän omiin tulkintoihin, jotka perustuivat haastatteluista saatujen havaintojen vertailusta teoriaan ja muihin sivutietolähteisiin. Tutkimus osoitti, että tietämyksen hallinnan ja tietopääoman määrittely kyettiin tekemään, mutta lopputulos ei ollut lähtökohtamallin mukainen. Itse määrittelyprosessi ei ollut helppo toteuttaa, mikä johtui tietämyksen hallinnan ja tietopääoman eri osa-alueiden laajuudesta, päällekkäisyydestä, käsitteiden ja aihepiirin vieraudesta haastateltaville. Tutkimuksen oleellisin tulos oli se, että lähtökohtamalliin tehtiin muutoksia tietopääoman osa-alueelle: 1. aineettomaan varallisuuteen lisättiin ”organisaatio” ja poistettiin ”tekniset järjestelmät”, 2. organisaation osaamiseen lisättiin ”verkosto-osaaminen” ja 3. organisaation uudistumiskykyyn lisättiin ”operatiivinen kyvykkyys”. Keskeisin johtopäätös oli, että määritelläkseen liiketoiminnalle ominaisen tietämyksen hallinnan ja tietopääoman ilmentymät, tulee organisaation lähteä liikkeelle yhdestä mallista ja sopia yhteisistä käytettävistä käsitteistä. Organisaatiot ovat eri toimialoilta, joten kaikkia ilmentymiä ei välttämättä esiinny tai löytyy mallissa esiintymättömiä ilmentymiä. Tällöin tulee tehdä muutoksia lähtökohtakohtamalliin.

Maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välisen rjauksen vaikutus matkailuyrityksen talouteen

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin matkailuyrityksen kannattaisi maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välillä pyrkiä minimoidakseen maksettavien verojen määrä. Tutkielmassa vertaillaan maaseutu-matkailuyritystoiminnan mahdollisia vaihtoehtoisia veroratkaisuja. Esimerkkitapauksessa tehdään vaihtoehtolaskelmia matkailuyritystoiminnan verotuksesta todellisen maatalouden tuloverolain mukaan verotetun toiminnan lisäksi elinkeinoverolain mukaan verotettavasta toiminimenä harjoitetusta matkailuyritystoiminnasta sekä elinkeinoverolain mukaan verotettavasta erilliseksi osakeyhtiöksi yhtiöitetystä matkailuyritystoiminnasta. Tutkielmassa on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tukimusta. Tutkimusstrategiana on kokeellinen tutkimus, mikä on toteutettu valitsemalla matkailuyritysjoukosta todellinen matkailuyritys, jonka verotusta on tarkasteltu valittujen muuttujien muuttuessa. Tutkielman esimerkkitapauksessa matkailuyritystoiminnan muodostaman liikevaihdon ollessa pieni on maatalouden tuloverolain mukainen toiminta selvästi edullisempaa kuin elinkeinoverolain mukaan verotettava matkailuyritystoiminta. Matkailuyritystoiminnan noustessa selvästi merkittävämmäksi liiketoiminnan muodostajaksi kuin maatalouden muodostuu matkailuyritystoiminnan osakeyhtiöittäminen elinkeinoverolain piiriin verotuksellisesti yhtä edulliseksi ratkaisuksi kuin maatalouden tuloverolain mukaisesti toimiminen. Verojen määrään keskeisesti vaikuttavia tekijöitä liikevaihdon ja kulurakenteen lisäksi ovat tasausvaraus (maatalouden tuloverolaki), toimintavaraus (elinkeinoverolaki) sekä nettovarallisuustaso.