Kosteuden ja lämpötilan vaikutus kartonkimassojen muovattavuuteen

Työn tavoitteena oli kartoittaa yleisesti kartongin valmistukseen käytettävien massatyyppien muovattavuuspotentaali. Muovattuvuuteen eniten vaikuttava tekijänä pidettiinmassojen murtovenymää. Työssä tutkittiin kosteuden ja lämpötilan sekä vetonopeuden vaikutusta mekaanisten ja sellumassojen ominaisuuksiin laboratorio-olosuhteissa. Kirjallisuusosassa tarkastellaan paperin lasisiirtymälämpötilaa muovauksen kannalta oleellisena tekijä. Lisäksi käydään läpi tapoja, joilla murtovenymää voidaan kasvattaa. Kartongin keskikerroksen aallotuksessa ja valmistettaessa paperipohjaisia tuotteita syvävedolla, käytetään hyväksi paperin pehmenemistä lämpötilan ja kosteuden alaisena. Niiden olosuhteita tarkastellaan lyhyesti. Lisäksi luodaan katsaus lämpötilan, kosteuden ja nopeuden vaikutuksistapaperin mekaanisiin ominaisuuksiin. Työn kokeellisessa osassa massojen mekaanisia ominaisuuksia testattiin erilaisissa kosteuspitoisuuksissasekä lämpötiloissa eri vetonopeuksilla. Kokeiden perusteella pyrittiin löytämään olosuhteet kullekin massalle, joissa niillä on paras murtovenymä. Lisäksi selvitettiin kuidun kihartamisen, sellumassojen jauhatuksen sekä arkin vapaan kuivumisen vaikutusta murtovenymään. Erilaiset massat saavuttavat parhaan murtovenymän erilaisissa kosteus- ja lämpötilaolosuhteissa. Sellumassoilla paras murtovenymä saadaan huoneenlämpötilassa ja paperin kosteuspitoisuuden ollessa välillä 11...12%. CTMP-massojen paras murtovenymä saadaan vedellä kyllästetyllä paperilla kohotetussa lämpötilassa. Lämpötila riippuu CTMP-massan valmistustavasta ja raaka-aineesta. Sellumassoilla on parempi kokonaisvenymä, kuin ligniinipitoisilla massoilla. Vetonopeuden vaikutus murtovenymään riippuu massasta sekä kosteudesta. Alhaisessa kosteudessa suurempi vetonopeus antaa aina pienemmän venymän. Kosteuden noustessa riippuu massasta, miten vetonopeus vaikuttaa murtovenymään. Plastinen osa tietystä venymästä on riippumaton massasta, jauhatusasteesta ja kuivatustavasta. Ainut vaikuttava muuttuja on kosteus. Kosteuden kasvu kasvattaa plastista venymää.

Luotettavuuskeskeisen kunnossapidon soveltaminen vaneriteollisuuden koneille

Diplomityön tarkoituksena on tutkia luotettavuuskeskeisen kunnossapidon soveltamista Raute Oyj:n vanerikoneille. Työn tavoitteena on luoda suunnitelma luotettavuuskeskeisen kunnossapidon soveltamiseksi Raute Oyj:llä. Tavoitteena on myös kehittää malli ennakkohuoltosuunnitelmien sekä kriittisten huoltojen ja varaosien määrittelyyn päälinjoille. Kunnossapitoliiketoiminta on Rautella voimakkaasti kasvava liiketoiminta-alue. Voimakkaan kasvun seurauksena on yritykseen syntynyt kunnossapitotoimintojen kehitystarve. Luotettavuuskeskeistä kunnossapitoa hyödyntämällä on tarkoitus kehittää vanerikoneiden kunnossapitoa ja luoda Rautelle kunnossapitotuotteita. Työssä on tutkittu luotettavuuskeskeisen kunnossapidon soveltamista va-neriteollisuuden koneille laitevalmistajan näkökulmasta. Työssä on käsitelty kirjallisuuden pohjalta vanerin valmistusprosessia, vanerikoneita, kunnossapitoa sekä luotettavuuskeskeistä kunnossapitoa. Lisäksi on selvitetty vanerikoneiden kunnossapidon nykytilaa Raute Oyj:llä ja sen asiakkaiden vaneritehtaissa. Työn tuloksena syntyi toimintaehdotus luotettavuuskeskeisen kunnossapidon soveltamiseksi Rauten tuotteille. Ennakkohuoltosuunnitelmien luomiseen ja kehittämiseen työssä syntyi kunnossapitomalli, jonka pohjalta työssä luotiin xy-pöllinkeskittäjälle luotettavuuskeskeiseen kunnossapitoon perustuva ennakkohuoltosuunnitelma sekä määritettiin kriittiset varaosat.

Yhdyskuntajätevesien yhteispuhdistus sellu- ja paperitehtaan aktiivilietelaitoksessa

Työn tavoitteena on ollutselvittää kustannukset, joita syntyy, jos Kuusankosken kaupungin puhdistamolta johdetaan jätevedet UPM-Kymmene Oyj:n Kymin aktiivilietelaitokselle puhdistettaviksi, ja kustannukset, joita aiheutuu kaupungin puhdistamon laajentamisesta typenpoistoon sopivaksi sekä verrata näiden hankkeiden kustannuksia. Työssä selvitetään myös muutokset, joita yhteispuhdistukseen siirtymisestä aiheutuu Kymin aktiivilietelaitokselle ja miten jätevesikuormitus Kymijokeen muuttuu. Lisäksi työssäon tarkasteltu yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilta tuotujen lietteiden vaikutustaKymin aktiivilietelaitoksen toimintaan ja luotu katsaus käytössä olevien metsäteollisuusyritysten ja kaupunkien yhteispuhdistamojen toimintaan Raumalla ja Grand Rapids:ssa. Yhdyskuntajätevesien yhteispuhdistuksesta sellu- ja paperitehtaan aktiivilietelaitoksessa on saatu hyviä kokemuksia Raumalta. Kokonaistyppikuormitus Rauman merialueelle on puolittunut ja lisäksi fosfori- ja BOD-kuormitukset ovat vähentyneet. Ravinteiden tarve puhdistamolla on kuitenkin ennakoitua suurempija ravinteiden kulutusta voidaan selittää monella tekijällä mm. lämpötilan laskulla ja lietekuorman lisääntymisellä. Kymin puhdistamolle on tuotu Akanojan puhdistamon ylijäämäliete vuodesta 1996 lähtien. Vuoden 2004 marras- ja joulukuussa suoritetussa kokeilussa Kymin puhdistamolle tuotiin Akanojan lietteiden lisäksi osa Kouvolan puhdistamolla syntyneistä lietteistä. Kokeilun perusteella voidaan todeta, että yhdyskuntajätevesilietteiden tuonnilla voidaan korvata puhdistamolla tarvittavia ravinteita. Uusi jätteenpolttodirektiivi tuskin aiheuttanee ongelmia poltettaessa voimalaitoksella ylijäämälietettä, joka sisältää myös yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa lietettä. Kymin aktiivilietelaitoksen lämpötila tulee laskemaan yhteispuhdistukseen siirryttäessä viileiden yhdyskuntajätevesien vaikutuksesta. Yhteispuhdistustilanteessa Kuusankosken keskustan jokialueen bakteeritilanteeseen ei ole todennäköisesti tulossa muutosta, mutta virustilanteen muuttuminen voi olla mahdollista. Yhteispuhdistukseen siirryttäessä Kymin puhdistamon kapasiteettia tarvitsee kasvattaa ainoastaan jälkiselkeytyksen suhteen. Yhteispuhdistustilanteessa jätevesikuormitus Kymijokeen tulee pienenemään erityisesti typen osalta ja myös BOD- ja fosforikuormat pienenevät. COD-kuormitus pysyy lähes ennallaan ja kiintoainekuorma saattaa lisääntyä hiukan. Yhteispuhdistustilanteessa Kymijokeen aiheutuu jätevesikuormitusta myös ohituksista, kun yhdyskuntajätevesimäärä ylittää hetkellisesti esimerkiksi rankkasateen sattuessa mitoitusvirtaamansa arvon. Investointikustannukseksi, Kuusankosken kaupungin puhdistamon muuttamisesta typenpoistoon sopivaksi, arvioitiin mitoitusvirtaamasta riippuen 3 210 000 ¤ tai 2 460 000 ¤. Yhteispuhdistukseen siirtyminen aiheuttaa kaupungille n. 3 755 000 ¤ investointikustannuksen ja Kymin puhdistamolle n. 365 000 ¤. Investointikustannuksiltaan yhteispuhdistukseen siirtyminen tulee kaupungille kalliimmaksi mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna edullisempi vaihtoehto Kuusankosken kaupungin kannalta on siirtyminen yhteispuhdistukseen.

Metallialan pk-yrityksen arvon määrittäminen

Monen pk-yrityksen kohdalla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Sukupolvenvaihdos voi tapahtua yrittäjän perheensisällä tai yrityskaupalla yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai toiselle yritykselle. Kaikissa tapauksissa yrityksen arvo joudutaan määrittämään. Diplomityön tavoite oli kehittää matemaattinen kaava yrityksen arvon määrittämiseen ottaen huomioon yrityksen teknologinen tilanne, henkilöstöresurssitja asema markkinoilla. Tavoitteena oli myös pystyä luomaan menettely riittävien tietojen keräämisen mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Kaavan varmistamiseksi tarvittavien auditoitavien tietojen määrittely oli työn kirjallinen osa. Kolmen kohdeyrityksen auditoinnin avulla tehty selvitys tarkensi yrityksen arvon määritykseen tarvittavat tiedot. Työn lopussa arvioidaan yrityksen arvon määrityksen kehityskohteita ja tekijöitä, joihin panostamalla voi kohottaa yrityksen arvoa ja helpottaa yrityksen sukupolvenvaihdosta.

Termodesorptiolaitoksen päästöt

Tässä diplomityössä tutkittiin pilaantuneen maan puhdistamiseen käytettävän termodesorptiolaitoksen päästöjä ilmaan. Tarkasteluun otettiin raskasmetallit ja happamista päästöistä rikkidioksidi (SO2) ja vetykloridi (HCl).Näiden haitta-aineiden puhdistusta tutkittiin mittaamalla niiden pitoisuuksia ennen ja jälkeen kaasunpuhdistuksen. Tutkimuksessa havaittiin raskasmetallien sekä happamien yhdisteiden puhdistuvan käytössä olevalla tekniikalla erittäin hyvin. Viranomaisten asettamat päästöraja-arvot alitettiinselvästi.

Kestomagneettitahtikoneen lämpömallinnus

Sähkökoneenterminen suunnittelu on yhtä tärkeätä kuin koneen sähköisten piirien ja magneettipiirin mitoitus, koska koneen lämpenemä määrää koneesta saatavan tehon. Pääosasähkökoneista suunnitellaan edelleen ns. perimätiedon avulla, jossa tukeudutaanvalmiiksi koeteltuihin ratkaisuihin ja kokemusperäiseen tietoon tiettyjen rakenteiden toimivuudesta. Perinteisin menetelmin uusia konerakenteita suunniteltaessa ei pystytä saamaan luotettavaa tietoa uusien ratkaisuiden toimivuudesta. Etenkin hitaasti pyörivien ja suuren vääntötiheyden omaavien kestomagneettitahtikoneiden jäähdytyksen mitoitus on ongelmallista. Siten tarve kehittää analyyttisiä työkaluja lämpenemän mallinnukseen on perusteltua. Tässä työssäperehdytään suuren tehotiheyden omaavien kestomagneettikoneiden urakoon ja virrantiheyden valintaan termisen mitoituksen kannalta. Työn tavoitteena on laatia yksinkertainen analyyttinen työkalu urakoon ja virrantiheyden valintaan. Työkaluavoidaan hyödyntää jo koneensuunnittelun alkuvaiheessa.

Jäänhoitokoneen voimansiirron kehittäminen

Diplomityön tavoitteena oli tutkia jäänhoitokoneen nykyisen voimanlähteen mahdollista korvaamista eri tekniikkaan perustuvilla voimanlähteillä. Teoriaosassa tutustutaan jäänhoidon historiaan eli mistä tarve jäänhoitokoneiden suunnitteluun ja valmistukseen on syntynyt. Samoin esitellään jäähoidon koko prosessi ja eri käyttövoimanlähteet mitä maailmalla jäänhoitokoneissa on käytössä. Käytännön osuus keskittyy aluksi esittelemään jäänhoitokoneen nykyisen toimintaperiaatteen, siinä käytetyt komponentit sekä kartoittaa koko järjestelmän heikkoudet ja vahvuudet. Osuudessa selvitetään myös kahden nykyisestä poikkeavien voimanlähteiden toimintaperiaatteet sekä niiden mahdollisuudesta korvata jäänhoitokoneen nykyinen järjestelmä. Näiden osalta selvitetään myös vaihtoehtoisten tekniikoiden heikkoudet ja vahvuudet. Työn tuloksena selvisi, että uudet korvaavat voimanlähteet ovat vielä kehitysvaiheessa eikä siis vielä tarpeeksi valmiita, suorituskykyisiä tai saasteettomia korvaamaan nykyistä 0-päästöistä sähkömoottorijärjestelmää. Sen sijaan kehitysehdotuksena syntyi idea nykyisen järjestelmän optimoimisesta paremman hyötysuhteen ja sitä mukaa akkujen eliniän parantamiseksi.

Tuotannonsuunnittelun analysointi ja kehittäminen eräällä sahalaitoksella

Diplomityön tavoitteena oli analysoida ja kehittää työn toimeksiantajan UPM-Kymmene Wood Oy Korkeakosken sahan tuotannonsuunnittelua. Työn tärkein tavoite on saada selkeä toimintamalli tuotannonsuunnitteluun, jonka avulla pystytään läpäisemään 300 000 m3:n tai jopa tulevaisuudessa 320 000 m3:n vuosituotanto. Tuotannonsuunnittelulle asetettavat perusvaatimukset ovat raaka-aineen, tuotannon ja myynnin yhteensovittaminen, tilausten oikea-aikainen valmistus ja toimitus, asiakastyytyväisyys, laadun tasaisuus, reklamaatioiden minimointi ja ajosarjojen pituuden maksimointi. Tuotannon suunnittelussa on tärkeää tuntea raaka-aine- ja tuotejakaumat, varastot sekä materiaalivirrat. Tärkeitä osa-alueita tässä tutkimuksessaovat raaka-aine- sekä väli- ja valmisvarastojen seuranta, kierto sekä tuotannonohjaus. Tutkimuksessa perehdytään tuotantoon ja tuotannonsuunnittelun nykyiseen toimintaan ja apuvälineisiin. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin tuotannonsuunnitteluun toimintamalli. Se vaatii tuotannonsuunnittelijalta tarkkaa analysointia ja tuotteiden läpimenoaikojen tuntemusta sekä kuivauksen maksimikapasiteetin hyödyntämistä.

Sähköverkkoyhtiön keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma

Tämän työn tavoitteena oli laatia KSS Energia Oy:n keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma. Tätä varten selvitettiin verkon nykytila ja sen toimivuus korvaustilanteissa. Suunnitelmaa varten laadittiin verkoston vuoteen 2020 asti ulottuva kuormitusennuste. Kehittämissuunnitelmassa paikannettiin alueet, joilla kuormitettavuus, korvattavuus tai oikosulkukestoisuus olisivat toimivansähkönjakelun esteinä tulevaisuudessa. Työn painopistealueiksi muodostuivat Vuolenkosken, Paimenpolun ja Valkealan alueet. Näiden alueiden kasvavan tehontarpeen tyydyttämiseksi selvitettiin uusien sähköasemien rakentamisvaihtoehtoja. Suunnitelmassa tarkasteltiin ja vertailtiin kolmen uuden sähköaseman rakentamista keskijänniteverkon saneerausvaihtoehtoon. Työssä selvitettiin myös miten alueen kuormituksen kasvun aiheuttama lisätehontarpeen jakelu voidaan hoitaa. Näiden alueiden kuormituksen kasvu edellyttää uusien sähköasemien rakentamista seuraavien 10vuoden kuluessa.

Imatran Seudun Sähkö Oy:n sähkön siirto- ja myyntituotteiden kehittämissuunnitelma

Diplomityössä selvitetään Imatran Seudun Sähkö Oy:n myynti- ja siirtotuotteiden kehitystarpeita. Työssä tarkastellaan käytössä olevien siirtotuotteiden kustannusvastaavuutta, lakkautustuotteiden tulevaisuutta ja tarvetta uusille tuotteille. Lopuksi lasketaan uusi siirtohinnoittelumalli ja sitä tukevat myyntituotteet. Työn alussa perehdytään tariffisuunnittelun periaatteisiinja tehdään kulutusanalyysi Imatran Seudun Sähkö Oy:ssä 1999 tehdyn tehoennusteen ja edellisten vuosien kulutustietojen pohjalta. Seuraavaksi selvitetään sähkönsiirrosta aiheutuvat kustannukset kustannusanalyysissä rajakustannus- ja keskikustannuslaskentaa soveltaen ja kohdistetaan kustannukset käyttäjille. Kun sähkönsiirron aiheuttamat kustannukset on selvitetty, voidaan käytössä olevien ja kehitettävien siirtotuotteiden kustannusvastaavuus ja sopivuus käyttäjille määrittää. Lopuksi tuotteet muotoillaan järkeväksi kokonaisuudeksi muuttamalla energiamaksun ja perus- tai tehomaksun painoja. Tariffien suunnittelussa mitoitetaan tulot niin, että ne kattavat kaikki kulut ja tuottovaatimuksen.

Paperiteollisuuden prosessinostureiden elinjaksokustannuslaskenta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon paperi- ja kartonkikoneiden prosessinosturit aiheuttavat kustannuksia siirrettyä tonnia kohti. Asiaa tarkasteltiin asiakkaan näkökulmasta. Työn lisätavoitteena oli myös pohtia uutta elinjaksokustannuksiin perustuvaa nostopalvelumallia, jossa asiakas maksaa saamastaan hyödystä siirrettyjen tonnien mukaisesti. Elinjaksokustannuslaskentaa (LCC= Life Cycle Cost) hyödynnetään laskettaessa tuotteeseen kohdistuvia kokonaiskustannuksia. Työssä tutkittiin neljää eri prosessinosturia, joiden kustannukset jaettiin investointi-, käyttö-, kunnossapito- ja epäkäytettävyyskustannuksiin. Tämän kustannusten jaottelun perusteella työssä rakennettiin LCC-laskentamalli, jonka avulla nostureiden vuosittaiset kustannukset voitiin määrittää. Työssä tutkittujen neljän nosturin tapauksissa saatiin laaditulla laskentamallilla kokonaiskustannuksiksi 0,50 - 1,00 euroa ja kunnossapitokustannuksiksi 0,07 - 0,14 euroa siirrettyä tonnia kohti. Herkkyysanalyysien tuloksissa laskentakorolla oli kolmessa tapauksessa neljästä suurin vaikutus kokonaistulokseen. Kymmenen prosentinmuutos laskentakorossa vaikutti noin 6 % - 7,5 %:a lopputulokseen. Huoltotuntien määrällä taas oli tutkituista tekijöistä vähiten vaikutusta kokonaistulokseen. Nostopalvelusta luotiin kolmitasoinen. Ylimmällä tasolla asiakkaan ei enää tarvitse omistaa omaa nosturia, vaan asiakas maksaa ainoastaan siirretyistä tonneista. Tarkastelun johtopäätöksenä on, että solmimalla nostopalvelusopimuksen asiakas voi saada paremman ennustettavuuden kunnossapitokustannuksiinsa ja mahdollisuuden säästää omistuskustannuksissa.

Paperikoneen lajinvaihdon säätötapojen vertailu

Työn tavoitteena oli vertailla paperikoneen lajinvaihdon säätötapoja. Vertailun kohteina olivat Metso Automationin IQGradeChange lajinvaihto-ohjelmisto ja operaattoreiden käsin tekemät lajinvaihdot. Kattavan tutkimusaineiston saamiseksi paperikoneen lajinvaihtodataa kerättiin seitsemän kuukauden ajan. Kerätyt lajinvaihdot käytiin läpi Matlab-ympäristössä lajinvaihtoaikojen selvittämiseksi. Lisäksi lajinvaihdoista laskettiin tuotannon muutokset ((t/h)/min) vanhan ja uudenlajin välillä, jotta päästiin selvyyteen lajinvaihdon laajuudesta ja eri lajinvaihtotapojen suorituskyvyistä. Koeajojaksona paperikoneelta kerättiin kaikkiaan 130 lajinvaihdon tiedot. Näistä lajinvaihdoista 58 tehtiin IQGradeChange lajinvaihto-ohjelmistolla ja 72 oli operaattoreiden käsin tekemiä lajinvaihtoja. Kerätyistä 130 lajinvaihdosta 27 kappaletta päättyi ratakatkoon. Yhtenä tehtävänä olikin tutkia katkoon päättyneitä lajinvaihtoja.

Tekstiviesteistätulevaisuuden mobiilipalveluihin

Työssä esitetään matkapuhelinten viestintämuotoja. Työn alussa esitellään tekstiviesti (SMS) ja käydään läpi sen teknologiaa sekä tekstiviestipalveluita. SMS:n jälkeen esitellään kuvaviestit, EMS sekä MMS. MMS käydäänlaajemmin Läpi, koska laitevalmistajat ja operaattorit uskoivat pitkään, että siitä tulisi merkittävä tulonlähde SMS:n rinnalle. Varsinaisten viestintämuotojenjälkeen käydään läpi Visual Radio sekä puhelimiin tulevat televisio- ja videokatselutoiminnot. Teknologioiden esittelyn jälkeen selvitetään, miten matkapuhelimia voidaan käyttää yrityksissä. Matkapuhelinsovellukset ja niihin liittyvät teknologiat ovat uusia ja hyvin nopeasti kehittyviä. Sen vuoksi on selvitetty, millä tavalla palveluita käytetään ja millaisia mielipiteitä käyttäjillä on teknologioiden ja palveluiden tarpeellisuudesta. Lopuksi esitetään muutamia tulevaisuudenskenaarioita mihin suuntaan matkapuhelimet kehittyvät.

Water vapor tightness of packages: methods and optimizing

Työn tarkoituksena oli testata jo tutkimuskeskuksella käytössä ollutta ja tutkimuskeskukselle tässä työssä kehitettyä pakkauksen vesihöyrytiiveyteen liittyvää mittausmenetelmää. Saatuja tuloksia verrattiin keskenään sekä materiaalista mitattuihin arvoihin. Elintarvikepakkauksia tutkittiin myös kosteussensoreiden, säilyvyyskokeen sekä kuljetussimuloinnin avulla. Optimoinnilla tutkittiin pakkauksen muodon vaikutusta vesihöyrytiiveyteen. Pakkauksen vesihöyrynläpäisyn mittaamiseen kehitetty menetelmä toimi hyvin ja sen toistettavuus oli hyvä. Verrattaessa sitä jo olemassa olleeseen menetelmään tulokseksi saatiin, että uusi menetelmä oli nopeampi ja vaati vähemmän työaikaa, mutta molemmat menetelmät antoivat hyviä arvoja rinnakkaisille näytteille. Kosteussensoreilla voitiin tutkia tyhjän pakkauksen sisällä olevan kosteuden muutoksia säilytyksen aikana. Säilyvyystesti tehtiin muroilla ja parhaan vesihöyrysuojan antoivat pakkaukset joissa oli alumiinilaminaatti- tai metalloitu OPP kerros. Kuljetustestauksen ensimmäisessä testissä pakkauksiin pakattiin muroja ja toisessa testissä nuudeleita. Kuljetussimuloinnilla ei ollutvaikutusta pakkausten sisäpintojen eheyteen eikä siten pakkausten vesihöyrytiiveyteen. Optimoinnilla vertailtiin eri muotoisten pakkausten tilavuus/pinta-ala suhdetta ja vesihöyrytiiveyden riippuvuutta pinta-alasta. Optimaalisimmaksi pakkaukseksi saatiin pallo, jonka pinta-ala oli pienin ja materiaalin sallima vesihöyrynläpäisy suurin ja vesihöyrybarrierin määrä pienin.

Hankinnan tietojärjestelmäintegraatiot raskaassa konepajateollisuudessa

Tässä diplomityössä tarkastellaan sähköisen liiketoiminnan mukanaan tuomia mahdollisuuksia yrityksen hankintatoimen prosessien tehostamiseksi. Työ keskittyy erityisesti raskaassa konepajateollisuudessa toimivan yrityksen, Metso Paperin, hankinnan tietojärjestelmien integroimiseen. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on kirjallisuustutkimus, jota lisäksi täydennetään empiirisesti tutkittujen case-tapauksien avulla, joissa tarkastellaan sähköisen hankintatoimen käytännön toteutusta Metso Paperin ja sen alihankkijan, Toijala Worksin välillä. Diplomityön tavoitteena on esittää yrityksen hankintaverkoston ja siihen kuuluvien alihankkijoiden toiminnan uudelleen organisoiminen ja hallitseminen, minkä lisäksi työssä käsitellään myös hankintastrategian merkitystä yrityksen liiketoiminnan kannalta. Työn tietotekninen osuus keskittyy sähköisen liiketoiminnan edellyttämän tietojärjestelmän suunnittelemiseen, mutta ei sen käytännön toteuttamiseen. Työn tärkein tulos on sähköisenliiketoiminnan aloittamisen mahdollistava kaksivaiheinen tiedonsiirtomalli, jonka ensimmäinen vaihe perustuu jo olemassa olevien tietojärjestelmien, eli Extranet- ja Notes -työpöytien, hyödyntämiseen uudella, aiempaa tehokkaammalla tavalla. Mallin toinen vaihe jakautuu yrityksen sisäisen ja ulkoisen tiedonsiirtoon. Toisen vaiheen keskeinen tulos on ratkaisuehdotus sisäisten ja ulkoisten tietojärjestelmien toimintojen ja tietojen saumattomaksi integroimiseksi toisiinsa, eli tutkimuskohteena olevan yrityksen hankintaverkostoon ja sen erityispiirteisiin sopiva sähköisen kaupankäynnin sovellutus.